Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Transkriptio

1 Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii

2 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä biotalous Innovatiivinen elintarvikeketju Sininen biotalous

3 Vesiviljely turvaa tulevaisuuden Uhanalaisten lajien ja kantojen monimuotoisuutta säilytetään maitipankissa ja elävässä geenipankissa Emokalastoilla turvataan viljelymateriaalin saatavuus elvytys-ja velvoiteistutuksiin, vesiviljelyelinkeinolle sekä vesialueiden kalaston hoitoon Kirjolohen ja siian valintajalostuksella vahvistetaan kalojen haluttuja ominaisuuksia Parantaa kalatalouselinkeinon kannattavuutta Mahdollisuus tuottaa pienemmällä ympäristökuormituksella laadukkaampaa elintarvikekalaa Vesiviljelyn tutkimus-ja asiantuntijatehtävät IKI-Vietnam, EU-Fishboost

4 Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Nykyisen Suomen vesissä on tavattu 103 kalalajia Arvioitiin 73 kalalajin tai -muodon uhanalaisuutta. Uhanalaisuuden eri luokkiin määritettiin 30 lajia tai muotoa. 2 % 5 % 12 % RE = Hävinneet 2 4 % 6 % CR = Äärimmäisen uhanalaiset 4 11 % 7 % EN = Erittäin uhanalaiset 3 VU = Vaarantuneet 5 Vaellussiika Erittäin uhanalainen 53 % NT = Silmälläpidettävät 6 LC = Elinvoimaiset 44 NA = Arviointiin soveltumattomat 9 DD = Puutteellisesti tunnetut 10

5 Emokalanviljely - Elävä geenipankki

6 Iijoen vaellussiika (syysnousuinen) Emokalanviljely aloitettu Taivalkoskella 1984 Mäti hankittiin Iijokisuusta Emokalaparvien vuosiluokat (vihreät luonnonmädistä) 1984, 1986, 1988, 1989, 1991, 1994, 1997, 2001 Emokalaston nykytilanne Vuosiluokat 2003, 2005 ja 2009 Yhteensä 1000 yksilöä, 1770 kg Uusiminen emokalapyynneillä (mädinhankinta) Iijokisuusta, Seuraava pyynti tänä vuonna (2016)

7 Perämeren kalanviljelylaitos Toimialueena Perämereen laskevat joet Päätehtävänä alueen kalakantojengeenihuolto, nahkiaisten viljely ja karanteenihaudonta Vuokrattu Kemijoki Oy:ltä Viljelytoiminta siirrettiin Lautiosaarenkalanviljelylaitoksesta peruskorjattuihin tiloihin 2008 Viljelyssä lohi, meritaimen, järvitaimen, purotaimen, vaellussiika, harjus, nahkiainen

8 Emokalaston viljelykierto Emokalapyynti ja emojen kalaterveysnäytteet (Evira) Mäti viedään haudontaan Keminmaan kvl:le Puhtaat kalaterveysnäytteet -> spa mäti siirretään desinfioituna Taivalkosken kvl:le Kasvatus laitoksella emokaloiksi Naaraat sukukypsiä 4-vuotiaina (kutevat 5-kesäisinä) 8-12 mädin-/ maidin tuotantovuotta

9 Taivalkosken kalanviljelylaitos Toimialueena Perämereen laskevat vesistöt Päätehtävänä uhanalaisten arvokalakantojen säilytys sekä mädin ja poikastuotanto jatkoviljelyyn ja elvytysistutuksiin Toiminta aloitettu 1966, peruskorjattu 1990-luvulla Viljelyssä lohi, taimen-ja siikamuotoja, harjus, järvilohi, nieriä, harmaanieriä, puronieriä ja peledsiika

10 Emokalaparvien kehitys (Taivalkosken kvl) Vaellussiikojen emokalasto ja arvio Emokalat, kpl VS-TOK/ Tornionjoki VS-LUJ/ Luirojoki VS-KEK/Kemijoki VS-KEM/ Kemijoki VS-IJO/ Iijoki

11 Mädintuotannon kehitys ja ennuste (Taivalkosken kvl) 16,0 14,0 12,0 Mätimäärä milj. kpl 10,0 8,0 6,0 VS-TOK/ Tornionjoki VS-LUJ/ Luirojoki VS-KEK/ Kemijoki VS-KEM/ Kemijoki VS-IJO/ Iijoki 4,0 2,0 0,0

12 Iijoen vaellussiikatuotannon tulevaisuus - Kesäsiian mätitarjonta a) Tyydyttääkö luonnonmädinhankinta kysynnän? - Mädinhankinta ja haudonta Rantakestilässä - Syyssiikaa 2015 Keminmaahan 40 litraa - 1-1,5 milj. spa b) Tuleeko aloittaa emokalanviljely? - Vähennetään syyssiikaa ja otetaan tilalle kesäsiikaa - Tuotantotasot - Nykyisin 3-4 milj. spa - Ei näköpiirissä isoja muutoksia?

13 Kiitos huomiostanne!

14 14 Teppo Tutkija