Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Transkriptio

1 Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo

2 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan tunnettujen kalojen mädin ja poikasten tuotanto ja myynti Kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Valtion kalanistutusvelvoitteet Yksityinen mäti- ja istutuspoikaskysyntä Tutkimus Tärkeimmät asiakkaat Kalataloushallinto - Yksityiset viljelijät Voimayhtiöt - Kalatalousalan järjestöt Metsähallitus - Kalavesien omistajat

3 Laitokset ja henkilöstö Laitoksia 6 Henkilöstö, 33 vakituista + 15 määräaikaista Toimintabudjetti 3,5 M (tulot 2,5 M ) 16 kalalajia/muotoa (59 kantaa) + nahkiainen Emokalasto vuoden 2017 alussa kg / yksilöä

4 Vesiviljelyn tuotanto Tuotanto 2016 Mätiä - kevätkutuiset 796 litraa (36 milj. kpl) -syyskutuiset 2863 litraa (88 milj. kpl) Poikasia - 1,43 + 0,58 miljoonaa yksilöä - 1,40 + 0,07 miljoonaa poikasyksikköä, noin 70 tn Emokalasto kg Mädintuotanto litraa Poikastuotanto PY syyskutuiset kevätkutuiset

5 Emokalanviljely - Elävä geenipankki

6 Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Nykyisen Suomen vesissä on tavattu 103 kalalajia Arvioinnissa 73 kalalajin tai -muodon kantojen tila. Uhanalaisuuden eri luokkiin määritettiin 30 lajia tai muotoa. 12 % 2 % 5 % 4 % RE = Hävinneet 2 11 % 6 % CR = Äärimmäisen uhanalaiset 4 7 % EN = Erittäin uhanalaiset 3 VU = Vaarantuneet 5 NT = Silmälläpidettävät 6 53 %

7 Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Äärimmäisen uhanalaiset (CR) Saimaannieriä Järvilohi Meritaimen Meriharjus

8 Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Erittäin uhanalaiset (EN) Vaellussiika Napapiirin eteläpuoliset järvitaimenkannat Ankerias

9 Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Vaarantuneet (VU) Itämeren lohi Jäämeren lohi Planktonsiika Karisiika Rantanuoliainen

10 Suomen kalalajien uhanalaisuus (2010) Luken viljelyssä Silmälläpidettävät (NT) Nahkiainen Toutain Järvisiika Napapiirin pohjoispuoliset järvitaimenkannat Nieriä muualla kuin Saimaalla Harjus sisävesissä

11 Viljelyssä olevat kalalajit ja -kannat Viljelyssä on 16 kalalajia tai -muotoa, 59 eri kantaa ja nahkiainen Laji/muoto Kannat Lohi Järvilohi Järvitaimen Meritaimen Purotaimen Nieriä Harjus Planktonsiika Pohjasiika Vaellussiika Nahkiainen IJO NEV OUJ SIM TOR VUV HEI IVA JUU KIJ KIL KIT KUU OLA OUV RAU TSI VUV IJO ING ISO LES MUS TOR KEM LUU OUN RUO INA KUO IJO KEM KIT KRU PUR KOI RAU SOT IVA IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK PER

12 Vaelluskalojen emokalaparvien määrä kg ( ) vuosi lohi järvilohi järvitaimen (etelä) järvitaimen (pohj.) nieriä, muut vuosi harjus meritaimen purotaimen saimaannieriä meriharjus planktonsiika pohjasiika vaellussiika Yhteensä kg

13 Viljelyssä olevat kalalajit ja -kannat Emokalaparvet perustetaan 3-5 vuoden välein a) Luonnon emokalapyyntien mädistä ja maidista Tavoitteena kutuparia b) Luonnon joki- tai vaelluspoikasista, kasvatetaan emokaloiksi c) Mikäli luonnosta ei saada riittävästi kaloja käytetään aiempia emoparvia Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen 3-7 (naaraat) ja 2-6 (koiraat) -vuotiaina harjus Emoparvet planktonsiika ovat viljelyssä vuotiaiksi, jopa yli 30 vuotta saimaannieriä

14 Viljelyssä olevat kalalajit ja -kannat Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen 3-7 (naaraat) ja 2-6 (koiraat) -vuotiaina Emoparvet ovat viljelyssä vuotiaiksi, jopa yli 30 vuotta nelma kirjolohi peledsiika puronieriä harmaanieriä kuha

15 Kantojen käyttö Lohi IJO NEV OUJ SIM TOR Järvilohi VUV

16 Kantojen käyttö Meritaimen IJO ING ISO LES MUS TOR

17 Kantojen käyttö Vaellussiika IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK

18 Risteytykset Tähän asti pidetty eri kalakannat erillään Samoihin kohteisiin istutettu useampaa kantaa -> mahdollisuus risteytymiseen luonnonkudussa tai mädinhankinnan yhteydessä (jos ei tutkita geneettistä taustaa) Jos halutaan tehdä kantojen välisiä risteytyksiä ->tulisi käyttää mieluiten läheisiä kantoja Geneettisesti laajapohjainen materiaali luonnonvalinnan kohteeksi

19 Luonnonkalapyynti Emokalaparvien perustamiseksi Kalojen siirrot nousuesteiden yli Mädinhankinta viljelyä ja istutuksia varten Keminmaa, erityisesti lohet ja vaellussiika Lohiemokalojen pyynti luonnosta kesällä Emokalojen säilytys ja lypsy laitoksessa Kalaterveystutkimukset, haudonta ja siirto viljelyyn tai istutuksiin Vaellussiikaemojen pyynti ja lypsy syksyllä Kalaterveystutkimukset, haudonta ja siirto viljelyyn tai istutuksiin

20 Istutettu Inarijärven järvitaimen saaliiksi ,420 kg 97 cm ikä 3.9+ REL

21 Kiitos!

22 22 Teppo Tutkija