Biotalous Kalalle toukkaa?

Transkriptio

1 Biotalous Kalalle toukkaa? Teuvo Niva Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Natural Resources Institute Finland

2 Sinisen biotalouden painopisteet Lukessa Genomiikka ja jalostus Vesiviljelyn genetiikka Kalojen valintajalostus muuttuvien tuotantoteknologioiden ja kansainvälisen kysynnän tarpeisiin Sininen biotuotanto Kestävä ja innovatiivinen vesiviljelytuotanto Kiertovesi- ja avomerikasvatuksen uudet tuotantoteknologiat Uudet innovatiiviset rehuratkaisut Ravinteiden talteenotto ja ravinnehuuhtoumien ehkäisy Siniset teolliset symbioosit Vesiekosysteemien kestävä käyttö Elinvoimaiset kalakannat Kestävä kalastus Vaelluskalakantojen elvyttäminen Luonnossa menestyvä istukas Uhanalaisten lajien monimuotoisuus Vesien tehokas moninaiskäyttö Lisäarvotuotteet vesiraaka-aineista Akvaattisten raaka-aineiden arvon lisääminen Uudet innovatiiviset akvaattiset lisäarvotuotteet Levien bioaktiivisten komponenttien hyödyntäminen Sivuvirtojen hyödyntäminen Natural Resources Institute Finland

3 Lisäarvotuotteita silakasta, vähäarvoisista kalalajeista ja niiden sivuvirroista Kalastuksen innovaatio-ohjelma, Blue Products Ohjelman tavoitteet: Aikaansaada taloudellista kasvua Suomen kalastuselinkeinolle kehittämällä lisäarvotuotteita silakasta ja vähäarvoisista kalalajeista ja niiden sivuvirroista Raaka-aineen saatavuuden ja laadun varmistaminen jatkokehitykselle (logistiikan kehittäminen, yhteistyöverkoston laajentaminen ja syventävien pilottihankkeiden käynnistäminen). Työpaketit ja niiden tavoitteet: 1. Raaka-aineen saatavuus ja laatu (ÖF/Luke) Vähäarvoisen kalan ja silakan saaliin, kalastuksen ja jalostuksen sivuvirtojen saatavuus, laatu ja logististen mahdollisuuksien kartoittaminen 2. Raaka-aineen fraktiointi (VTT) Laadukkaiden ja elintarvikekelpoisten öljy- ja proteiinijakeiden erotus energia- ja ja kustannustehokkaasti huomioiden raaka-aineiden saatavuus ja logistiset haasteet haasteet 3. Proteiini- ja öljyjakeen elintarvikesovellukset (UTU) Nopeasti ja kannattavasti kaupallistettavissa olevat jalostetun kalamassan ja TP2:ssa tehtyjen jakeiden elintarvikesovellukset ja tuotantoteknologia 4. Korkean lisäarvon tuotteet (Luke) Merkittävän lisäarvon luominen raaka-aineille erikoistuotesovellusten kautta Konsortio: Österbottens Fiskarförbund (koordinaattori), Aktion Österbotten (hallinnoija), Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopisto (UTU) ja Luonnonvarakeskus (Luke) Yhteystiedot: Guy Svanbäck, Aikataulu ja rahoitus: , Budjetti: 1 milj. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus); EU:n rahoitus: Euroopan meri ja kalastus rahasto (EMKR)

4 Korkean lisäarvon tuotteet (Luke) Tavoite: luoda merkittävää arvonlisäystä vähäarvoiselle kalansaaliille ja kotimaisille kalanjalostuksen sivuvirroille uusien korkean jalostusarvon erikoistuotesovellusten kautta. Lisäarvon muodostus perustuu mm. kalapeptidien, -öljyn ja polysakkaridien uusiin käyttösovelluksiin elintarvikkeiden ingredientteinä, ravintolisinä, lemmikkieläinten ruoissa ja kosmetiikassa. Projektihenkilöstö Mattila, Pirjo, Turku, projektivastaava Hiidenhovi, Jaakko, Jokioinen, proteiinin ja peptidit Mäkinen, Sari, Jokioinen, proteiinit, peptidit ja öljy Setälä, Jari, Turku, raaka-aineen saatavuus ja laatu (silakka) Teuvo Niva, Oulu, raaka-aineen saatavuus ja laatu (särkikalat) Välimaa, Anna-Liisa, Oulu, turvallisuus, bioaktiivisuus, antimikrobisuus

5 Esimerkki: Bioaktiiviset peptidit (BAP) Kala ja kalasivuvirrat on rikas ja monipuolinen bioaktiivisten peptidien lähde Kala sisältää luontaisesti bioaktiivisia peptidejä, jotka ovat osa sen puolustusjärjestelmää, mutta niitä voidaan myös tuottaa hydrolyysin avulla Kalojen peptideillä on havaittu olevan monia bioaktiivisia ja fysiologisia ominaisuuksia, kuten antimikrobisia, antiviraalisia, antitumoorisia, antioksidatiivisia, verenpainetta sääteleviä, veren hyytymistä estäviä, kipua lievittäviä, ahdistusta lievittäviä ja ruokahalua hillitseviä Peptideillä on korkea kaupallinen potentiaali erilaisina ravintolisä-, lääke- sekä kosmetiikkasovelluksina Kotimaisista kaloista tai niiden sivuvirroista saattaa löytyä bioaktiivisia peptidejä erityisesti kylmässä viihtyviä haitallisia mikrobeja vastaan kylmätuotteiden säilyvyys

6 Thorkelsson et al Kaupallisia BAP-valmisteita 36,46 /purkki 608 /kg 30,3-40,5 /purkki / 1 kg 23,91-34,51 /purkki / 1 kg

7 Added Blue: suomut ja D-vitamiini Suomut: Kustannuksia aiheuttavaa jätettä Suomujen tuotannon määrä ja alueellinen jakautuminen huonosti tunnettua Suomut sisältävät arvokkaita biomolekyylejä kuten kitiiniä, mineraaleja and kollageenia ruuantuotannon, lääketeollisuuden ja biolääketieteen sovelluksia D-vitamiini D-vitamiinin huono saatavuus on kansainvälinen ongelma ihmisten terveydelle Rasvaiset kalat ovat erinomainen D-vitamiinin lähde, mutta sen pitoisuuden suuri vaihtelu on iso ongelma mm. kalankasvatukselle D-vitamiinin pitoisuus vaihtelee paitsi lajien välillä, myös saman kalaerän sisällä Tutkimuksen tavoitteet: 1) Tutkia silakan ja siikojen suomujen kemiallinen koostumus 2) Kehittää ympäristöystävällinen tekniikka kitiinin ja kitosaanin eristämiseen suomuista 3) Tutkia suomuista eristettyjen biomolekyylien antibakteerisia vaikutuksia 4) Tutkia suomuista eristettyjen molekyylien tuotantokustannuksia suhteessa hyötyihin 5) Tutkia D-vitamiinin pitoisuuden vaihtelun geneettistä riippuvuutta kirjolohella Budjetti: (2017) Tutkimusryhmä: Anna-Liisa Välimaa (Ruokaturvallisuus, Bioteknologia), Oulu Pirjo Mattila, (Ravintokemia, D-vitamiini), Jokioinen Jaakko Hiidenhovi, (Ravintokemia), Jokioinen Jari Setälä, (Alkutuotanto), Turku Teuvo Niva, (Alkutuotanto), Oulu

8 Luonnossa menestyvä istukas: Virikekasvatus Kehittää istutuspoikasten kykyä reagoida ympäristön muutoksiin parempi istutustulos? Kasvatus epäennustettavassa ympäristössä 1. Virtaussuunta 2. Veden korkeus 3. Ruokintarytmi Tarjota kaloille suojapaikkoja kilpailu hyvistä habitaateista Paltamossa 10 v kokemus, voimayhtiöt soveltaneet Inarissa käynnistyi 2015 istutus 2018 Luonnonmukainen ravinto? Natural Resources Institute Finland

9 Virikekasvatus Paltamo/Inari

10 Kalalle toukkaa -hanke Mustan sotilaskärpäsen (BSF) toukat taimenen ravintona BSF laajasti käytetty hyönteistuotannossa Toteutettiin Paltamossa ruokintakoe elävillä BSF toukilla ovatko elävää ravintoa syöneet poikaset parempia hyödyntämään luonnonravintoa kuin rehua syöneet poikaset? Virikekasvatuksen rooli? 4 ryhmää: 1. Standardi + rehu 2. Standardi + BSF 3. Virike + rehu 4. Virike + BSF Natural Resources Institute Finland

11 Kiitos! Kysymyksiä? 11 Emilia Katajajuuri Natural Resources Institute Finland