RKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen

Transkriptio

1 RKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet Ohjelman päällikkö Matti Salminen

2 Ohjelman päätavoitteet Suomenlahti Pohjanlahti 1. Selvittää erityisesti lohi- ja meritaimenistutusten tulosten heikkenemiseen vaikuttaneet tekijät 2. Löytää keinoja, joilla näiden lajien istutustuloksia voidaan parantaa Lohimerkintöjen palautusprosentti Suomenlahti Pohjanlahti ****** Lisäksi tutkittiin - Järvilohta ja järvitaimenta - Saimaannieriää, kuhaa ja merialueen siikaa Meritaimenmerkintöjen palautusprosentti

3 Perämeren lohi-istutusten kustannukset / saaliskilo Kalastus- Vuotuiset istutukset(* Suomalaisten vuotuinen lohisaalis (kg/vuosi) Istutuskustannus kaudet 1000 kpl Avomeri Rannikko Yhteensä Kg/ 1000 ist. /saaliskilo , , , , , ,02 (* Istutukset kaksi vuotta aiemmin (Kemijoki, Iijoki, Oulujoki) RKTL Lausunto eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle joulukuussa 2011

4 Lohen ja meritaimenen istutustyypit Istutukset kalastuksen tukemiseksi Vaelluspoikasia jokiin, jokisuihin ja mereen Tavoitteena ympäristövahinkojen, erityisesti jokien patoamisen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kompensointi ja saaliiden kasvattaminen Kotiutus- ja elvytysistutukset Mätiä sekä vaellus- ja jokipoikasia jokialueilla Tavoitteena luonnossa tapahtuvan lisääntymisen palauttaminen ja tukeminen ja laajemmin lohikantojen monimuotoisuuden ylläpito Kotiutus- ja palautuskohteita mm. Kiiminki-, Perhon-, Kyrön-, Pyhä- ja Koskenkylänjoki Palauttaminen on suunnitteilla myös suurilla, rakennetuilla joilla (Oulujoki, Iijoki, Kemijoki) Tuki-istutuksia tehdään Simojoella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

5 Lohen ja meritaimenen istutustyypit Istutukset kalastuksen tukemiseksi Vaelluspoikasia jokiin, jokisuihin ja mereen Tavoitteena ympäristövahinkojen, erityisesti jokien patoamisen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kompensointi ja saaliiden kasvattaminen Kotiutus- ja elvytysistutukset Mätiä sekä vaellus- ja jokipoikasia jokialueilla Tavoitteena luonnossa tapahtuvan lisääntymisen palauttaminen ja tukeminen ja laajemmin lohikantojen monimuotoisuuden ylläpito Kotiutus- ja palautuskohteita mm. Kiiminki-, Perhon-, Kyrön-, Pyhä- ja Koskenkylänjoki Palauttaminen on suunnitteilla myös suurilla, rakennetuilla joilla (Oulujoki, Iijoki, Kemijoki) EU:n lohikantojen hoitosuunnitelma rajoittaa juuri näitä istutuksia! Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

6 Lohen vaelluspoikasistutukset kartalla Velvoitteet Kemijoki Iijoki Oulujoki Kokemäenj Kymijoki n (80%) Kiiminkijoki Perhonjoki Kyrönjoki RKTL:n sopimuskasvatus* Perämeri Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti (20%) ======== *Vuosi Merikarvianjoki Kokemäenjoki Aurajoki Paimionjoki Kiskonjoki Mustionjoki Porvoonjoki Koskenkylänjoki Kymijoki Rakkolanjoki

7 Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Elämykset Hyvä saalistuotto Kalastuksen ohjaus Järkevä kalastus 7-13 kg Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Taudit Luonnonkannat Mädinhankinta luonnosta vuosi 3. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 1-3 kg Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Edustava emokalasto Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta

8 Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen ohjaus Kalastus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Ympäristöolot Taudit Luonnonkannat 3. vuosi 1-3 kg vuosi 2. vuosi 1. vuosi Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Poikasten laatu Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta

9 Päähypoteesit istutusten tulosten heikkenemisen syistä 1. Kalastuksen muutokset: meressä on kalaa, mutta se ei tule pyydetyksi 2. Laaja-alaiset meriympäristön vaihtelut / muutokset ovat alentaneet lohen ja meritaimenen eloonjääntiä: eloonjäännissä jaksolliseen vaihteluun kuuluva normaali tai muuttuneesta meren tilasta johtuva uudenlainen aallonpohja 3. Viljeltyjen vaelluspoikasten laatu eli valmius kohdata luonnonolot on heikentynyt: viljeltyjen poikasten eloonjäänti on alentunut suhteessa enemmän kuin villien Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

10 Kalastuskuolevuus 2. merivuotena Lohen kalastus merellä on vähentynyt Merivaelluksen alkamisvuosi

11 Keskipaino Weight (kg) (kg) Lohisaalis Yield (1000 kg) kg) Suurilmaston vaihtelut (WIBIX) vs. lohisaalis MANTEREINEN MANTEREINEN MEREINEN MEREINEN Year Year Huusko, A. & Hyvärinen, P Atlantic salmon abundance and size track climate regimes in the Baltic Sea. Boreal environmental research 17,

12 Viljellyt lohenpoikaset eivät ole entisellään! 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0 Luonnonpoikaset Lohen vaelluspoikasten kokonaisrasvaprosentti laitoksittain RKTL:n sopimuskasvatuksessa ja

13 Muiden kalalajien tutkimus Järvilohi ja järvitaimen Kasvatetaan samoin menetelmin kuin lohi ja meritaimenen, mutta istutetaan toisenlaisiin kalastus- ja ympäristöoloihin Vertailu loheen ja meritaimeneen Kuha Laajaa, huonosti säädeltyä istutustoimintaa muutamalla istutuskannalla Istutusten geneettisen vaikutukset Merialueen siika Yhä suositumpi rannikon istutuksissa Istutusten saalistuotto ja kannattavuus Saimaannieriä Äärimmäisen uhanalainen Kotiutusistutusten käyttö suojelussa KUHA Alkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa

14 Tuloskooste: RKTL:n työraportteja 19/2013 Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman tuloksia Tekijät: Matti Salminen, Petri Heinimaa, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Esa Lehtonen, Ari Leskelä, Teuvo Niva, Jorma Piironen, Atso Romakkaniemi ja Teppo Vehanen lkaisut/tyoraportit/paremmat_istukkaat.pdf Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

15 Tuotokset** Tieteelliset julkaisut Kotimaiset kirjoitukset Tulossa YHTEENS Ä Väitöskirjat Pro gradut ** Rajanveto muihin tutkimusryhmiin ja -ohjelmiin usein hankalaa

16 Petra s thesis! Effects of Broodstock Origin, Rearing Environment and Release Method on Post-Stocking Performance of Atlantic Salmon Congratulations! Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

17 Ohjelman henkilökunta RKTL:n tutkijat Jaakko Erkinaro, Petri Heinimaa, Alpo Huhmarniemi, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Matti Janhunen, Erkki Jokikokko, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Marja-Liisa Koljonen, Juha Koskela, Pekka K. Korhonen, Hanna Kuukka, Esa Lehtonen, Jukka Mikkola, Teuvo Niva, Tapani Pakarinen, Jussi Pennanen, Nina Peuhkuri, Jorma Piironen, Atso Romakkaniemi, Jukka Ruuhijärvi, Petri Suuronen, Jouni Vielma, Teppo Vehanen, Ville Vähä RKTL:n tekninen henkilökunta Markku Gavrilov, Teija Haataja, Hannu Harjunpää, Tapani Heikkinen, Esa Hirvonen, Rauno Hokki, Markku Hyvönen, Hanna Iivari, Matti Karjalainen, Erja Konttinen, Tapio Laaksonen, Ari Leinonen, Kati Manninen, Tauno Nurmio, Lili Porspakka, Raimo Riikonen, Karl Sundman, Aarne Toivonen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

18 Yhteistyökumppanit ja rahoittajat Yliopistot ja tutkimuslaitokset Helsingin yliopisto (Heikki Hirvonen, P. Rodewald, J. Koskinen, Marjatta Säisä), Itä-Suomen yliopisto (Hannu Huuskonen, Matti Janhunen, Raine Kortet, Anssi Vainikka, Ari Voutilainen), Oulun yliopisto (Katja Anttila, Riina Huusko), Turun yliopisto (Irma Saloniemi), Kölnin yliopisto (Anke Hoffman), University of Massachusetts (Kevin Friedland), Uumajan maatalousyliopisto, NINA(Norja; Ellen Bjerkås), MTT (Antti Kause). ELY-keskukset Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Uusimaa, Varsinais-Suomi Muut Euroopan sosiaalirahasto ESR, Pohjoismainen ministerineuvosto, Ålands Landskapsstyrelse, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES, Työ- ja elinkeinoministeriö, Cursor Oy, EAKR, EKTR, Fortum Power & Heat, Kemijoki Oyj, EVIRA, Kustlaboratoriet (Ruotsi), Vantaan kaupunki, Kainuun Etu Oy, Oulunseudun vetouistelijat, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Tmi Olli van der Meer, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Salmolab, Metsähallitus, Kalakotka-hanke, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Kalastusalueet (Pielinen, Kolovesi, Oulujärvi, Louhi-Yövesi, Höytiäinen, Puumala, Pyhäselkä-Orivesi, Tornionjoki -Muonionjoki), Olli van der Meer, Keskijärven kalanviljelylaitos, Hankataimen Oy, Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

19 KIITOS! Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin