Menestyvä istukas Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotantoja istutusmenetelmien kehittäminen
|
|
- Hannu Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Menestyvä istukas Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotantoja istutusmenetelmien kehittäminen Kalaekologian tutkimusseminaari, Oulun yliopisto Pekka Hyvärinen Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo
2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kainuun kalantutkimusasema Monipuoliset kokeellisen kalantutkimuksen mahdollisuudet Paltamossa Oulujärven läheisyydessä sijaitseva kokeelliseen akvaattiseen ekologiaan keskittyvä yksikkö, jossa tuotetaan tietoa kalojen ja rapujen ominaisuuksista, käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksista kalakantojen ja kalavesien hoidon tarpeisiin Tieteellisesti varmennettuja ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin kalataloudellisiin kysymyksiin
3 Monipuolista yhteistyötä yliopistojen kanssa: Väitöskirjat (10 kpl): Oulun yliopisto 7 Helsingin yliopisto 1 Jyväskylän yliopisto 1 Itä-Suomen yliopisto 1 Pro-gradu ja lisensiaattitutkielmat (19 kpl): Oulun yliopisto 7 Helsingin yliopisto 8 Jyväskylän yliopisto 2 Itä-Suomen yliopisto 2 Referoidut tieteelliset artikkelit (122 kpl): Muu julkaiseminen ja tiedotus (550 kpl):
4 Tutkimusstrateginen tausta Tutkimuksen osa-alueet Yleistettävyys Desktop - tutkimukset Kenttätutkimukset Realismi Täsmällisyys Kokeelliset tutkimukset Toimipaikka mahdollistaa ja täydentää aiemmin puuttuneen osa-alueen akvaattisen ekologian tutkimuksessa soveltavaa tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja käytäntöön
5 Kainuun kalantutkimusasema Toimistot ja laboratorio Majoitus Sisätilojen altaat ja virtavesi uomat Työpajat ja varastot Ulkoaltaat Luonnontilainen joki Virtausuomat Koko alueen pinta-ala n. 7 hehtaaria
6 Asemalla käytettävissä mm: Runsaasti erikokoisia kasvatusaltaita Rakenteeltaan muunneltavia virtausuomia Kalojen seurantaan PIT-telemetriaja kameralaitteistot 60 1 m m m 2
7 SISÄHALLIN LAITTEET 60 1 m 2 4 virtausuomaa 6 m pitkiä, 0,50 m leveitä m m 2 Mahdollisuus monipuolisiin koejärjestelyihin Kontrolloitu valaistus (normaali/ir) PIT-telemetria ja kameralaitteistot
8 ULKOALLASALUE 24 joki-suvantoallasta (50 m²)
9 ULKOALLASALUE 16 suurta joki-suvantoallasta (75 m²; 8 katettua)
10 ULKOALLASALUE 6 virtausuomaa (30 m pitkiä)
11 Passive Integrated Transponder = PIT-merkki Yksilömerkki: tärkeä työkalu kalayksilöiden kokeellisessa tutkimuksessa Kainuun tutkimusasemalla Vastaavia merkkejä käytetään kotieläinten esim. koirien id-tunnisteena Ferriittisauvan ympärille Mikrosiru käämitty kuparilankakela
12 PIT tekniikka Miten PIT- merkki toimii? PIT merkin toiminta : current Magneettikenttä Lähettää signaalin Kun joutuu antennin muodostamaan magneettikenttään Merkkiin on tallennettu yksilökoodi Taajuus khz
13 PIT merkinnän etuja : Lasikuori mahdollistaa PIT-merkinnän kalan vatsaonteloon Yksilökoodin tunnistaminen luotettava Pitkä kesto, käytännössä kalan koko elämä Ei merkittäviä vaikutuksia käyttäytymiseen, fysiologiaan, terveyteen Baras et al. (2000) PIT merkin asentaminen neulan avulla ruumiinonteloon Lukuetäisyyteen vaikuttaa PIT-merkin asento suhteessa magneettikenttään
14 PIT-TELEMETRIA MAHDOLLISTAA MONIPUOLISEN AINEISTONKERUUN YKSILÖTASOLLA Erilaisia laitteita/koeasetelmia kalojen käyttäytymisen tutkimiseen yksilötasolla: uintikyky rohkeus aggressiivisuus pedon välttäminen aktiivisuus suojan käyttö jne.
15
16 KALOJEN UINTIKYVYN MITTAUS
17 Videoseuranta Videoseuranta: 30 kameraa + digitaalitallentimen
18 LABORATORIO
19 MAJOITUSTILAT Kaksi saunallista asuntoa Majoitusmahdollisuus yhteensä 14 henkilölle KOKOUS- JA LUENTOTILAT 30 henkilölle
20 Menestyvä istukas tutkimus Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotantoja istutusmenetelmien kehittäminen
21 Useat lohi- ja taimenkannat ovat uhanalaisia tai vaarantuneita! Lohikantojen palauttamisohjelmia käynnissä esim. uusia kalatiehankkeita Oulujoelle, Iijoelle, Kemijoelle ja Kymijoelle (Erkinaro et al. 2011) Vaikka kalatiet rakennetaan, kalakannan palauttamiseen tarvitaan laitoksissa kasvatettu istutuspoikasia Istukkailla suuri kuolleisuus istutuksen jälkeen Heikko elinkyky Istutukset heikkotuottoisia Uusia menetelmiä tarvitaan tuottamaan luontoon paremmin sopeutuvia yksilöitä
22
23 RKTL:n Kainuun asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä Yhteistutkimuksia: RKTL, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, EVIRA millaisin ominaisuuksinvarustetut istukkaat menestyvät luonnossa millaisin uusin kasvatusmenetelminparemmin menestyviä istukkaita voidaan tuottaa Parempaan istukaslaatuun pyritään mm. monipuolistamalla kasvatusympäristöä muokkaamalla rehun koostumusta ja rajoittamalla ruokintaa tiettyinä ajanjaksoina: dieettikasvatus vähentämällä emokalojen laitostumisen astetta totuttamalla istukkaat petoihin Tutkimukset toteutetaan kokeellisina töinä Paltamon aseman luontoa jäljittelevissä koeolosuhteissa sekä istutuskokeilla luonnon vesissä KFTC - Kainuu Fitness & Training Center
24 VILLIT EMOT Tutkimme laitostumisen ja kasvatusmenetelmän vaikutuksia yhtä aikaa! Sama populaatio LAITOS EMOT VILLI VIRIKE LAITOS STANDARDI VILLI STANDARDI LAITOS VIRIKE 24
25 Standardiallas Virikeallas Mäti vk-poikaset Startti 1v 1v 2v istutus
26 Virikepoikaset suurempia ennen ruokintaa Sp-mäti vk-poikanen ( ) Virike Standardi Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja Fiskodlaren 5/2010. s
27 Virikealtaissa pienempi kuolleisuus 1 kasvukauden aikana: Virike Standardi Virikekasvatus kustannustehokkaampaa Geneettiset vaikutukset: Kuolleisuus suurempaa pitkään laitosviljelyssä olevilla kannoilla Hyvärinen, P., Korhonen, P., Hirvonen, H. ja Leinonen, A Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon Luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja Fiskodlaren 5/2010. s
28 Kasvatusympäristön ja emokalojen alkuperän vaikutus valkopilkun(ichthyophthiriusmultifiliis) esiintymiseen Torniojoen lohen 2-kesäisillä poikasilla Mariella Aalto, Helsingin Yliopisto Perttu Koski ja Pasi Anttila, EVIRA Pekka Hyvärinen, Jouko Moilanen ja Aarne Toivonen, RKTL Standardi Virike Aineisto: A) Loisnäytteet B ) Kuolleet Tulokset: A) -Villien emojen poikasilla vähemmän loisia (P=0.002) - Virikealtaissa vähemmän loisia (P=0.019) B) -Kuolleisuudessa ei merkitseviä eroja (P>0.05), formaliinikylvetys
29 Kasvatusympäristön ja emotaustan vaikutus 1 v Kitkan järvitaimenen ominaisuuksiin Virikekasvatus: A) pienensi kuolleisuutta kasvatus x emotausta, P=0.005 B) vähensi loisittujen osuutta kasvatus P< C) paremmat evät kasvatus P=0.005, emotausta P=0.064 D) nopeampia uimareita kasvatus P<0.001 Hyvärinen, Hirvonen, Leinonen, Toivonen, Korhonen, Ylivinkka, Rodewald and Leinonen Effects of rearing environment and domestication selection on survival, parasitism, fin erosion and swimming performance of brown trout reared for restocking. Manuscript.
30 Jussi Koskinen Helsingin yliopisto
31 Istutuskoe: Emojen alkuperän vaikutus kuinka nopeasti istukkaat oppivat hyödyntämään luonnon ravintoa? VILLIEN EMOJEN POIKASET ALOITTIVAT RUOKAILUN AIKAISEMMIN Aikuiset hyönteiset Laitosemot Villit emot 31 Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish
32 Istutuskoe: Kasvatusmenetelmän vaikutus kyky hyödyntää luonnon ravintoa VIRIKEKASVA TETUT SÖIVÄT ENEMMÄN HYÖNTEISTEN TOUKKIA Hyönteisten toukat Virike Standardi 32 Rodewald, P., Hyvärinen, P. and Hirvonen, H Wild origin and enriched environment promote foraging rate and learning to forage on natural prey of captive reared Atlantic salmon parr. Ecology of Freshwater Fish
33 Istutuskoe: Selviytyminen mateiden saalistukselta 1-v Tornionjoen lohet : kasvatusmenetelmä ja petoihin totuttaminen Pekka Hyvärinen, Pekka Korhonen ja Tapio Laaksonen Petoihin totuttaminen: lohet ja mateet 9 vrk samassa altaassa lohilla mahd. paeta verkkoesteen taakse mateita ruokittiin kuolleilla lohilla Burbot (Lota lota) Istutuskoe: Lohien istutuspaikan ja mateiden välissä verkko, josta mateet eivät päässeet läpi koe päättyi 18 h kuluttua istutuksesta Madealue Vapautusalue
34 Istutuskoe: Selviytyminen mateiden saalistukselta 1-v Tornionjoen lohet : kasvatusmenetelmä ja petoihin totuttaminen Pekka Hyvärinen, Pekka Korhonen ja Tapio Laaksonen Tulos: mateet söivät eniten standardikasvatettuja lohia, joilla ei ollut aiempaa kokemusta pedoista.
35 ToEat or not toeat andwhat andwhere Does enriched rearing promote foraging under predation? PresenterPetraRodewald
36 PresenterPetraRodewald
37 Backg round Complex rearing environment improves Learning and memory (e.g. Salvanes et al. 2005) Foraging abilities (e.g. Moberg et al. 2011, Rodewald et al. 2011) Reduces maladaptive risk-taking behaviour (Roberts et al. 2011)
38 Methods ENRICHED STANDARD PresenterPetraRodewald
39 Behaviour in the wild Trade-off between foraging and predator Fish has to eat to increase fitness Feeding activity increases the risk of avoidance self being eaten PresenterPetraRodewald
40 How to avoid being eaten? 1.Avoiding predator areas 2. Decrease overall foraging 3. Avoidance of risky prey 4. Selection of larger prey items
41 Methods PIT-tagged 1+ parr from wild caught River Tornionjoki parents Burbot (Lota lota) Predator streams x 8 Control streams x 8 Burbot area 24 hour 4 times Release area Predator 16 x 3 standard fish 16 x 3 enriched fish Control 16 x 3 standard fish 16 x 3 enriched fish
42 Methods 1. PIT-tag data: Time spent in burbot area = Predator avoidance Burbot area Release area 2. Stomach contents a) Total wet weight/number of prey = Foraging efficiency b) Wet weight/number of each prey type = Prey choice PresenterPetraRodewald
43 Question 1 1. Do fish avoid the predator area? 2. Does enriched rearing improve predator avoidance? Burbot area Release area
44 P < Salmon recognized the predation risk! But no rearing effect!
45 Question 2 1. Do fish decrease food intake under risk? 2. Does rearing effect this trade-off? Control Risk
46 (mg) Enriched burbot decreased feeding!
47 Most important prey types by weight and number (~70% ) Mysid Insect larvae Insect pupa Asellus aquaticus Mysis Insect pupa/larvae Asellus aquaticus Drift Drift/Bottom Bottom PresenterPetraRodewald
48 Enriched Burbot Standard Burbot Enriched Control Question 3 Standard Control
49 Results Increased Asellus intake under risk!
50 Results Decreased Larval intake under risk???
51 Results Enriched rearing select for larger Larvae!
52 Results Enriched rearing decreased Pupa intake
53 Results Enriched rearing decreased Mysid intake!
54 Summary Enriched fish lower risk taking behaviour under predation! (mg)
55 Ravinnon määrä ja laatu Oulujoen lohi 1v 2v a)standardikasvatus b) Kevätdieetti c) Talvidieetti d) Kevät + talvidieetti KASVATUSAIKAISIA TULOKSIA: Kevätdieetti vähensi sukukypsien koiraiden osuutta Talvidieetti pienensi istutushetken kuntokerrointa ja rasvapitoisuutta Dieetti heikensi selkäevien kuntoa Dieetti aiheutti pientä lisäkuolleisuutta TULOKSIA HETI ISTUTUKSEN JÄLKEEN: Talvidieetti paransi vaellushalukkuutta Huusko, R Kasvatusravinnon määrän ja laadun vaikutus lohen (Salmo salar L.) vaelluspoikasiin. Pro gradu tutkielma, Biologian laitos, Oulun yliopisto. 60 s. 2 liitettä. TULOKSIA SAALIISTA JA JOKEEN PALAAJISTA: Jokeen palasi 9 kpl, saaliiksi 19 kpl, ei eroja käsittelyjen välillä Vainikka et all Feed restriction prior to release reduces precociousmaturity and improves migration tendency of Atlantic salmon smolts. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences. submitted.
56 Pehmeä istutusmenetelmä vähentää istutusstressiä lisää vaellusnopeutta A1 A2 A3 Pehmeä istutus: ML-smolttien annettiin toipua 24 h ennen vapauttamista Radiolähetinseuranta Hauki tärkein saalistaja A4 A) Pehmeästi istutetut stressittömämpiä ja nopeampia kuin normaalisti vapautetut B) Kuolleena löydetyt alkumatkasta hitaampia kuin eloonjääneet C) Pehmeä istutus pienensi kuolleisuutta: 38 % normaali-istukkaista ja 28 % pehmeästi istuteutuista todettiin kuolleen 55 vrk:n aikana istutuksesta Rodewald, P., Hyvärinen, P., Vainikka, A. and Hirvonen, H The fast and the curious: Can soft release methods reduce stress and promote migration of Atlantic salmon smolts? Submitted.
57 Yhteenveto tuloksista: Virikekasvatuksella: parannetaan istukaspoikasten uintikykyä evien kuntoa kykyä välttää petoja kykyä hyödyntää elävää ravintoa loistautien vastustuskykyä vähennetään kasvatusaikaista kuolevuutta pienentää riskikäyttäytymistä pedon läsnä ollessa Virikekasvatus kustannustehokkaampaa Geneettiset vaikutukset Laitostumisastetta vähentämällä: pienennetään 1. v kasvatusaikaista kuolleisuutta vähennetään alttiutta valkopilkkutaudille parannetaan kykyä hyödyntää elävää ravintoa Dieettiruokinnalla: vähennetään sukukypsien koiraiden määrää lisätään lohen vaelluspoikasen vaellushalukkuutta Pehmeällä istutuksella: vähennetään kalojen istutusstressiä lisätään lohen vaelluspoikasen uintinopeutta
58 KIITOS!
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:
LisätiedotMENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla
MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla 2008-2012 Virikekasvatuksella elinkykyisempiä istutuspoikasia 12.11.2013 Pekka Hyvärinen http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/kainuu/ Menestyvä
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotLaitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista
Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista Pekka Hyvärinen (Luke) Kainuun taimenseminaari Joutenlammen kurssikeskus Viljelyssä olevat järvi- ja meritaimenkannat
LisätiedotMenestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?
Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:
LisätiedotLuonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen
Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen
LisätiedotLuonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen
Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen Pekka Hyvärinen (Luke) Vaelluskalafoorumi Keilaniemi, Vantaa, 24.3.2017 Istutustulos on heikentynyt Meritaimen
LisätiedotVilli poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin
Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen
LisätiedotMenestyvä istukas EKTR Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012
Menestyvä istukas EKTR Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012 Loppuraportti, hankenro 1001649 Pekka Hyvärinen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 31.12.2012 Euroopan unioni investoi
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko
Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari
LisätiedotIstutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?
Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu? Vaelluskalafoorumin seminaari Helsinki 6.2.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Istutusten tuloksellisuuden seuranta ja
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotLohikalojen istukaspoikasten virikekasvatus - käytännön kokemuksia
Lohikalojen istukaspoikasten virikekasvatus - käytännön kokemuksia Pekka K. Korhonen, Pekka Hyvärinen, Ari Leinonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen
LisätiedotItämeren lohi Kantojen tila ja hoito
Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito Baltic salmon status and management Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Finnish Game and Fisheries Research Institute POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotPoikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa
Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Riina Huusko, Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Photo: Ville Vähä Kotimaisia merkintäkokeita 1980-90 -luvuilta
LisätiedotKainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010
Kainuun vaelluskalahanke Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä v. 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Pekka Hyvärinen, Tapio Laaksonen, Pekka Korhonen, Jouko Moilanen ja Petri Karvonen (RKTL) Petra Rodewald
LisätiedotTornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015
Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja
LisätiedotKokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki
Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki 24.3.2017 Virikekasvatus Kokemukset vielä melko vähäisiä Montassa tehdyissä kokeissa ongelmia altaiden puhdistamisen
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotTäplärapu siian ja muikun mädin saalistajana
Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotKehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotIstutukset muuttavat kuhakantojen perimää
Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotMiksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -
Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman 2006-2012 kuulumisia - Matti Salminen 22.9.2011 Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat?
LisätiedotLohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa
Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa AIHEPIIREJÄ Smolttien vaellustutkimuksia Aiempia, eri puolilta Tuoreempia: Oulujoki, Iijoki Ohjausrakenteista Vaelluskalafoorumi 20.4.2012 Rovaniemi Jaakko Erkinaro
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotKalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotElinvoimainen järvilohi
- Saimaan järvilohen elvyttäminen monimuotoisuutta lisäämällä - 7.2.2018 Marko Luhtala, Jorma Piironen Kuva: www.jarvilohi.fi Elinvoimainen Saimaan järvilohikanta vaatii kolmea asiaa - hanke x Monimuotoisen
LisätiedotIstutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti
Istutustutkimusohjelman (2006 2012) väliraportti Tekijät: Matti Salminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2011 ISBN 978-951-776-812-2
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotEduskunnan Ympäristövaliokunnalle
Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotRIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,
LisätiedotVoimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014
LisätiedotKalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen
Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen Luontaista lisääntymistä edistetään ja istutuksia vähennetään tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampia istukkaita tarvitaan kalavarojen
LisätiedotMariella Aalto-Araneda
VAIHTELEVAN KASVATUSYMPÄRISTÖN JA EMOTAUSTAN VAIKUTUS TARTTUVIIN LOIS- JA BAKTEERITAUTEIHIN SEKÄ NIIDEN AIHEUTTAMAAN KUOLLEISUUTEEN ITÄMEREN LOHEN (SALMO SALAR) ISTUKASKASVATUKSESSA Mariella Aalto-Araneda
LisätiedotSimojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotJärvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 328 Juha-Pekka Turkka Pasi Arkko Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
LisätiedotKEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA
SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotToimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla
Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla Jaakko Erkinaro, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalafoorumi 4.10.2012 Kotka Vaelluspoikaset Nousukalat Toimivatko
LisätiedotPohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi
Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen
Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotAsia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotPedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.
Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.28 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko
LisätiedotKalatiestrategian toimeenpanon edistyminen
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
LisätiedotTaimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 333 Pekka K Korhonen Pekka Hyvärinen Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle Istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä Paltamo 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotItämeren luonnonlohikantojen tilasta
Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Tutkimuksen tarkoitus. Jouni Tulonen 1), Esa Erkamo 2) ja Japo Jussila 3)
Jouni Tulonen 1), Esa Erkamo 2) ja Japo Jussila 3) 1) RKTL, Evo, Rahtijärventie 291, 16970 EVO (jouni.tulonen@rktl.fi) 2) RKTL, Evo, Rahtijärventie 291, 16970 EVO (esa.erkamo@rktl.fi) 3) Raputietokeskus,
LisätiedotDowstream passage at hydropower dams First steps in Finland
Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Jaakko Erkinaro et al. Natural Resources Institute Finland Kuva: Ville Vähä Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Four rivers in focus River Kemijoki
LisätiedotYmpäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen
Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus
LisätiedotTiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki 5.3.2013
Parantaako Parantaako kalankasvatuksen hyvinvoinnin hyvinvoinnin edistäminen edistäminen eurooppalaisen Eurooppalaisen kalankasvatuksen tuotannon kilpailukykyä kilpailukykyä?? Markus ET-loppuseminaari
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet
Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet Merikosken ja Isohaaran kalateissä Riina Huusko, Panu Orell, Timo Kanniainen, Mikko Jaukkuri, Mari Keränen & Aki Mäki-Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotJärvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu
Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotVaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
LisätiedotParemmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia
Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman 2006 2012 tuloksia Tekijät: Matti Salminen, Petri Heinimaa, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Irma Kallio-Nyberg, Irma Kolari, Esa Lehtonen,
LisätiedotLohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio Rovaniemi 8.-9.10.2013 Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotLohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia
Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) KALATALOUDEN INNOVAATIOPÄIVÄT Tampere 9.-10.11.2017 Aki Mäki-Petäys ja Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö 1. Ohjelman
LisätiedotKirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen
Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus:
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotPienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotKainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry
Kainuun taimenseminaari Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry Seminaarin tavoite Vaeltava taimen on sisävesillä loheen verrattava villin vesiluonnon ikoni ja kalastajien korkealle arvostama Taimen
LisätiedotRKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen
RKTL:n istutustutkimusohjelman 2006 2012 tausta ja tavoitteet Ohjelman päällikkö Matti Salminen 12.11.2013 Ohjelman päätavoitteet Suomenlahti Pohjanlahti 1. Selvittää erityisesti lohi- ja meritaimenistutusten
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
Lisätiedot