Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio

1 Kalastusaluepäivä, Jämsä Heikki Holsti DNA ja taimenkantojen hoito Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

2 EKOLOGIAN KERTAUSTA GEENIT JA PERIMÄN VAIHTELU OVAT AVAIN SELVIYTYMISELLE MUUTTUVISSA OLOSUHTEISSA! GEENIPERIMÄ VAIKUTTAA ELIÖN KAIKKIIN OMINAISUUKSIIN!

3 EKOLOGIAN KERTAUSTA ESIMERKKEJÄ - Suuret yksilöt tuottavat suurempia jälkeläisiä. - Lohikantojen lämmön sietokyky Keski-Euroopan lohikannat / pohjoisen lohikannat. - Tanskalaisten meritaimenkannat smolttiutuvat virtavesien kuivumisen takia nuorena / kestävät murtovettä nuorempina. Suomen kalastuslehti 8/2015

4 LUONNONVALINTA OHJAA ELIÖIDEN KEHITYSTÄ - Eläinlajien tärkein tehtävä Tuo aa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. - Jokainen jälkeläinen eroaa geeneiltään (ominaisuuksiltaan) toisistaan (ei klooneja). - LUONNONVALINTA Ympäristöolosuhteisiin parhaiten sopeutuvat yksilöt selviävät. - Sopeutuvimmat yksilöt jatkavat sukuaan ja näiden geenit vahvistuvat populaatiossa. - Ihminen vaiku aa toiminnallaan kalakantoihin toimii tehostettuna LUONNONVALINTANA. - KALAKANNAT SOPEUTUVAT IHMISEN VALINTAAN NEGATIIVISET MUUTOKSET KALAKANNOISSA.

5 TAIMENKANTOJEN KARTTOITTAMISEN LÄHTÖKOHDAT - Kokemäenjoen vesistöalueella on harjoitettu laajamittaista taimenen istuttamista (kalataloudelliset velvoitteet, kalastusalueet ja osakaskunnat ja erityiskalastuskohteet) - Yleisen näkemyksen mukaan alueella esiintyvät taimenkannat ovat sekoittuneet ja istutuksissa eniten käytetty Rautalammin reitin kanta on vallitseva. - Vuodesta 2011 alkaen KVVY on kerännyt 458 näytettä 45 vesistöstä. RAUTALAMMIN REITTI

6 DNA TULOKSET 2012 = viljelyksessä olevat kannat

7 DNA TULOKSET 2013 = viljelyksessä olevat kannat

8 DNA TULOKSET 2014 Kaartjoki TPy Vääräoja Loi Ilmetynjoki Loi Hanhijoki Kok Koronoja Vir Luutajoki Mutioja Vir Aurejoki Kyr Asuntilanjoenreitti Nas Pääskylänjoki Lan Rynkäjoki Herraskoski Vir Sipsiönreitti Kyr Moksinjoki Jyllinjoki Kyr Isojoki = viljelyksessä olevat kannat 0.1 Myllyjoki Kihniö Kyr Koikero oja

9 DNA TULOKSET 2015 = viljelyksessä olevat kannat

10 DNA TULOKSET 2016 Virrat / Parkano Virrat / Näsijärvi (mäti-istutukset) Poikkeukselliset taimenkannat Loimijoki Kyröjärven alue = viljelyksessä olevat kannat Längelmävesi

11 TAPAUS KOIKERO-OJA 2012 (VIRRAT) - Kituskoski on toimineet Metsähallituksen erityiskalastuskohteena vuosikymmenten ajan taimenkantaa on tue u Rautalammin rei n taimenistukkailla ph 5,2, 2003 ph 5,8 ja 5,2, 2002 ph 6,5 Koikero-oja - DNA näytteiden perusteella vähävetisessä ja happamassa Koikero-ojassa luontaisesti esiintyvä taimenkanta on läheisintä sukua Isojoen taimenkannalle!?! - Miksi Kituskoskeen tehdyt Rautalammin reitin taimenten perimä ei näy Koikero-ojan taimenissa?? - Eikö istukkaat ole osanneet tai voineet lisääntyä purossa? - Myöhemmin paljastui, että Koikero-ojaan olisi tehty 40 vuotta sitten istutuksia Isojoen kannalla kanta ko utunut! Erityiskalastuskohde Kituskosket

12 TAIMENEN LUONTAINEN ELINKIERTO Sukukypsänä taimen palaa synnynvesistöön lisääntymään: - Nousuesteet, vapaa liikkuminen. - Lisääntymiskykyisten emokalojen määrä. - Lisääntymisalueiden kunto. JÄRVITAIMENEN MONIVAIHEINEN JA VAATIVA ELINKIERTO - Mikä on kunnostettavan kohteen nykytila, mitkä ovat suurimmat ongelma kohdat? Virtavesi-inventoinnit. - Mikä on kalaston nykyinen tila, esiintyykö taimenta. Sähkökoekalastukset. Taimen lisääntyy virtavesissä: - Lisääntymisalueiden kunto (kutusoraikot). - Veden laatu talvella mädin kehityksen aikana. - Veden määrä talvella, jäätyminen ja jään vaikutus. Taimenen vaeltaa kasvamaan järviin: - Syönnösvaelluksella 1 3 vuotta, sukukypsyys 60 cm pituisena. - Vapaat vaellusreitit (nousuesteet) - Taimenten kuolleisuus vaelluksen aikana ja järvissä (luonnollinen kuolleisuus ja kalastuskuolleisuus) Taimenen poikanen elää virtavesissä: - Poikasvaihe kestää 2 3 vuotta. - Suojapaikkojen määrä poikasten luontainen kuolleisuus. - Veden laadulliset tekijät - Veden määrä kesällä kuivuminen.

13 TAIMENKANTOJEN KARTOITTAMISEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ - TAIMENKANNAT OVAT LUULTUA MONIMUOTOISEMPIA! - ALUEELLA ESIINTYY EDELLEEN ERIYTYNEITÄ JA PAIKALLISIIN OLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEITA TAIMENKANTOJA. - ISTUTUSTOIMINAN VAITUTUKSET NÄKYVÄT JOISSAKIN VESISTÖISSÄ luku paikalliset kalanviljelylaitosten istutukset (paikalliset kannat / sekakannat) luku valtakunnalliset viljelylaitokset Rautalammin reitin taimenkannan valtakausi. - RAUTALAMMIN REITIN TAIMENISTUTUSTEN KANTOJEN SEKOITTAMISVAIKUTUS ON ODOTETTUA PIENEMPI. - MIKSI NÄIN, EIVÄTKÖ ISTUKKAAT OSAA TAI PYSTY LISÄÄNTYÄ?

14 POHDISKELTAVAA - ONKO TAIMENEN MÄTI-ISTUTUKSET UHKA VESISTÖISSÄ LUONTAISESTI LISÄÄNTYVILLE TAIMENKANNOILLA? - ONKO RAUTALAMMIN REITIN TAIMENKANTA PARAS KANTA MÄTI- ISTUTUKSISSA? - MIKSI RAUTALAMMIN REITIN TAIMENKANTAA KÄYTETÄÄN ENITEN ISTUTUKSISSA? ONKO TÄLLÄ KANNALLA JOITAIN ERITYISEN HYVIÄ OMAINAISUUKSIA? - TULISIKO SIIRTOISTUTUKSET OTTAA UUDELLEEN KÄYTTÖÖN? - KUKA OTTAISI PAIKALLISIA TAIMENKANTOJA VILJELYYN? MISTÄ RAHAT TÄHÄN? - ONKO KALASTUSALUEET SITOUTUNEITA KÄYTTÄMÄÄN PAIKALLISIA TAIMENKANTOJA HOITOTYÖSSÄ JOS NÄITÄ ON SAATAVILLA?

15 Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Heikki Holsti puh: KVVY-Tampere Patamäenkatu 24 PL Tampere puh KVVY-Tavastlab Visamäentie 33 Visatalo Hämeenlinna puh KVVY-Porilab Tiedepuisto 4 A-rakennus, 3. kerros Pori puh KVVY-Raumalab Lensunkatu Rauma puh KVVY-Sastalab Tampereentie 7 A, Sastamala puh Asiakaspalvelun ollessa suljettuna, päivystys puh