P 0 L T T 0 N E S T E E N

Transkriptio

1 METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun yhteydessä on mitattu moottorisahojen polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus. Katsauksessa selostetaan näiden mittauste~ tuloksia. Ne perustuvat 46 hakkuumiehen työskentelyyn ja k-m :n valmistukseen. Kaikki esitettävät tiedot ovat keskimääräisiä. Ne voivat yksityistapauksessa poiketa huomattavastikin esitetyistä, mikä johtuu hakkuumiehen työtavasta ja -taidosta, moottorisahan merkistä, tyypistä ja kunnosta, moottorisahakarsinnassa oksaisuuden vaihteluista ja muista vastaavista tekijöistä. Keskiarvot on korjattu se.maan tasoon poistamalla tavaralcjeittain satunnaisista tekijöistä aiheutuvat vaihtelut. Taulukossa esitetään valmistettua kuorellista kiintokuutiometriä kohti laskettu polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus. Kulutus on esitetty erikseen tapauksissa, joissa kaato ja katkonta ovat tapahtuneet moottorisahalla ja karsinta kirveellä, sekä toisaalta silloin, kun myös karsinta on t~pahtunut moottorisahalla. Polttonesteen ja teräöljyn kulutus, lk-m, on karsinnan tapahtuessa kirveellä riippuvainen valmistettavan puutavaran pituudesta, toisin sanoen katkaisusahausten määräst~. Karsinnan tapahtuessa moottorisahalla vaikuttaa kulutukseen, lk-m, lisäksi puulaji siten, että vähäoksaisemmilla koivulla ja männyllä kulutus on pienempi kuin kuusella. Moottorisahan tehokäyntituntia kohti laskettu polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus ilmenee taulukosta 2. Tehokäynnillä tarkoite-

2 Taulukko Polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus hakkuutyössä, litraak-m3 Pölkyn pituus, m Puulaji Sahatukki+ 2 m latvap Koivu l Poltto neste Puutavaralaj i Kirveskarsinta Karsintaaste Pinnarunyöt., if «- ~ "- ="~ ~"- Moottori- Kirvessaha.kars. karsinta Moottorisahakars. lk-m3 0.5 Terän voiteluöljy r l r "= n n. 3 Tappikars Pinnanmyöt , 6 Tappikars Pinna.nmyöt. Tappikars. Puolikars ~" J taan tässä sitä käyntiaikaa, joka työajanja.kautumien perusteella on hakkuumenetelmittäin käytetty kaatoon, katkontaan ja moottorisahalla karsittaessa myös karsintaan. Se sisältää osa.n joutokäynnistä, muttei todennäköisesti kaikkea. Jonkin muun työvaiheen aikana esiintynyttä joutokäyntiä ei ole mukana. Tutkimuksissa ei ole mitattu moottorisahojen kokonaiskäyntiaikaa. Mikäli perustana olisi ollut kokonaiskäyntiaika, olisivat kulutukset, litraakäyntitunti, hieman pienempiä kuin taulukossa 2 esitetyt. Polttonesteen kulutus, litraatehokäyn+,itunti, on ollut karsinnan tapahtuessa moottorisahalla keskimäärin 30 %pienempi lrtin silloin, kun karsinta on tapahtunut kirveellä. Teräöljyn kulutuksessa vastaava ero on ollut 4 %. Karsinnan tapahtuessa ~oottorisahalla pinnanmyötäisesti on polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus ollut hieman pienempi 2

3 Taulukko 2 Polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus hakkuutyössä, litraatehokäyntitunti Puuta varalaj i Polttoneste Terän voiteluöljy Pölkyn Kirves- Moottori- Kirves- Moottoripituus, karsinta sahakars. karsinta sahakars. Puu- KarGintalaji aste m ltehokäyntitunti Sahatukki. + Pinna.nmyöt. \ l m latvap J l o Koivu ~ 0.75 ' l _ = J.. f 4 "\ '.0 l 0.39 J j r 0.27 n. 3 -" ~ Keski.määrin 0.97 o n. 3 Tappika.rs " C o.4o Keski.määrin Puolikars kuin tappi- ja puolikarsintaa käytettäessä. Erot eri tavaralaj ien polttonesteen ja teräöljyn kulutuksissa karsintavälineen ja karsinnan laadun säilyessä sat:j.oina ovat ilmeisesti satunnaisia ja aiheutuvat lähinnä eri hakkuumiehillä työajanjakautumissa esiintyvistä eroista. Taulukossa 3 esitettyjä puutavaralajeittaisia päivittäisten tehokäyntituntien määriä laskettaessa lähdettiin siitä, että työpäivän pituus on 7 tuntia ja että 2 m kuusipaperipuun tekoon kourakasoihin ka3sinnan tapahtuessa kirveellä kuluu keskeytyksineen aikaa 69.6 mink-m Tämä a- 3

4 Taulukko 3 Moottorisahan tehokäyntituntien määrä sekä polttonesteen ja terä.' voitel.uöljyn kulutus päivässä. Työpäivän pituus 7 tuntia Karsinta kirveellä Puutavaralaji s:: s:: Q) :~ ro +, +> :o s:: s:>., r- U) S:: H mm ä~ P-t käjyn- Polttoneste ITeho- Kustann., mkpv :käyn- ~oltyht. lt;intfo tonespv te! Ter~ voiteluöljy Yht , , 00 3,9 2, , , , ,42 2,90 2,50 2, 50 2,44 2,57 2, 75 3, 02 5,2 4, 50 4, ,62 4, 95 5, ,6 3.5,80 3.4, 74 2, 69 2, 26 2, 7 4, 85 4,06 3, , 00 2, ,49, , , 2 2,26 2,6 2, 44 2,50 2,90 4,65 4,76 5,5 3, 7 2,5 2,38 4, , 50 2,75 l ti~ Terän voiteluöljy.6 ~7,20.5,0,2.4,03,04.3 0,95 0, 97 2, 37 2, 22 2, 07, , 39, 25,7,0,4,26,20,2 2, 80 2,5 2,37 2, m Koivu Kustann., mkpv Sahatukl{i 2 m ~, r- Teho- tituntia pv Sahatukki 2 m 3 4 " n l Karsinta moott.sahalla 2.,54,57, 3,2 I ro +> rl s:: A r- A U ro E-i n. 3 m 3. 6 " H ro.-"<!! 3. 6 m! Puoli~ kars. i 5,25 ka on saatu Metsätehon suorittamista hakkuuta koskevista tutkimuksista. Muiden tavaralajien ajanmenekit on laskettu suhteessa tähän tutkimuksis ~ sa saatujen aja'menekkisuhteiden perusteella. Moottorisahakarsinnan on katsottu nopeuttavan paperipuun hakkuuta 20 %ja sahatukin hakkuuta 25 %. Kustannuksia laskettaessa on polttonesteen litrahintana käytetty 75,5 p (92-oktaaninen bensiini, seossuhde :25, Jyväskylän hintataso) ja t eräöljyn litrahintana 2,07 mk. Taulukosta 3 ilmenee, että moottorisahan päivittäisiin polttoneste- ja teräöljykustannuksiin vaikuttaa ensisijaisesti se, käytetäänkö karsintaan kirvestä vai moottorisahaa, ja toisaalta s e, onko kysymys havu- vai lehtipuusta. Moottorisahalla karsittaessa ovat kust annukset olleet riippu mattomat siitä, käytetäänkö pinnanmyötäistä vai tappikarsintaa. Sen sijaan runkojen valmistus on ollut päiväkustannuksiltaan hieman kalliimpaa kuin katkotun tavaran valmistus moottorisahakarsinta.e käytettäessä. Mainittujen riippuvuuksien suuruutta havainnollistaa asetelma, jonka arvot on laskettu taulukon 3 perusteella. 4

5 Asetelma Moottorisahan keskimääräiset polttoneste- ja terän voiteluöljykustannukset, mkpäivä Katkottu puutavara Pinnanmyötäinen karsinta, havupuu Tappikarsinta, lehti puu havupuu Kaikki karsinta-asteet, havupuu Karsinta kirveellä 2,3 3,2 mkpv Karsinta moottorisahalja 4,55 3,35 4,65 5,40 VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN Metsätehon katsauksessa 4968 (Salminen) on selvitetty moottorisahan konekustannuksia. Käytettäessä tämän katsauksen polttonesteen ja voiteluöljyn hintoja ja katsauksessa 4968 ilmoitettuja päivittäisiä keskimääräisiä polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutuksia ovat moottorisahan polttoneste- ja teräöljykustannukset olleet silloin, kun sahaa käytetään vain kaatoon ja katkontaan, keskimäärin 2,8 mkpäivä ja vastaavasti silloin, kun moottorisahaa käytetään myös karsintaan, 6,8 mkpäivä. Kyseessä on ollut pinnanmyötäisesti karsittu, katkottu puutavara. Työtehoseura on metsätiedotuksessaan (Levanto) saanut 2 m kuusipaperipuun hakkuussa moottorisahan polttonest3- ja teräöljykustannuksiksi kirveellä karsittaessa 3 0,3. 0,47 mkk-m jn moottorisahalla karsittaessa 0,95,50 mkk-m. Vaihtelu aiheutuu polttonesteen ja teräöljyn hinnoissa esiintyvistä eroista. Esillä olevassa katsauksessa käytettyjen polttonesteen ja teräöljyn hintojen ja 2 m kuusipaperipuun polttonesteen ja teräöljyn kul~tuksen perustee3a laskien saadaan vastaaviksi kustannuksiksi 0, 45 m.tk-m ja 0, 62 mkk-m. Polttoneste- ja terän voiteluöljykustannukset ovat sekä Salmisen että Levannon mukaan olleet silloin. kun sahaa käytetään vain kaatoon ja katkontaan, samaa suuruusluokkaa kuin tässä katsauksessa esitetyt. Moottorisahakarsintaa käytettäessä ovat kustannukset olleet Salmisen mukaan myös samaa suuruusluokkaa kuin tässä, kun sen sijaa.n Levannolla moottorisahakarsinnan aiheuttama kustannusten lisä on ollut huomattavasti suurempi kuin tässä saatu. Mikko Kahala 5

6 Metsäteho Review 969 CONSUMPTION OF CHAIN SAW FUEL AND LUBRICATION OIL Describes the dependence of fuel and lubrication oil consumpt ion on the working method, quality of limbing, and the assortment to be prepared. M E T S Ä T E H 0 Sucmen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 5, Helsinki 7