INFOKIRJE Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut 14. huhtikuuta 2/2014

Transkriptio

1 INFOKIRJE Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut 14. huhtikuuta 2/2014 TYP on etsinyt 10 vuoden ajan ratkaisuja pitkäaikaistyö ömille Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus TYP täy ää tänä keväänä 10 vuo a. Yksikkö juhlii vuosipäiväänsä avointen ovien merkeissä. TYP:in aikaisempi johtaja, nykyinen Kuntaliiton erityisasiantun ja Tommi Eskonen ja nykyinen TYP:in johtaja Lo a Lammi arvioivat, miten toiminta on kehi ynyt vuosien varrella. Minkä jakson olet tähän mennessä toiminut Tampereen TYP:in johtajana? Tommi Eskonen: Aloi n TYP:n johtajana maaliskuussa Marraskuusta 2012 alkaen olen ollut toimivapaalla TYP:in johtajan pes stä ja työskennellyt Kuntaliitossa työllisyyspoli ikan erityisasiantun jana. Lo a Lammi: Aloi n TYP:issä johtajan sijaisena marraskuussa 2012, kun Tommi Eskonen siirtyi Kuntalii oon. Puolitoista vuo a takana, toinen mokoma edessäpäin. Millainen johtajakausi sinulla on ollut TYP:issä? Tommi Eskonen: Olen johtajuuskauteni aikana käynyt läpi koko TYP:in kehityskaaren ja se on ollut eri äin mielenkiintoinen ja ope avainen kokemus. Pitäjänteinen kehitystyö sekä yhteistyöorientoitunut ja osaava henkilöstö on kuitenkin aina saa anut TYP:in uudelle tavoitetasolle. Lo a Lammi: Sijaisuuteni on osunut haasteelliseen ajanjaksoon. Alkua leimasivat TE-toimiston laaja organisaa- ouudistus ja TYPA:n johdon vaihtuminen. Myös henkilöstön vaihtuvuus muutos lanteessa on ollut suurta ja se on osoi anut henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvan asiantun jaorganisaa on haavoi uvaisuuden. Tavoitteenani on luoda kestävät pui eet palvelukeskuksen työlle muiden muassa kuvaamalla palveluprosessi ja tarkentamalla eri amma ryhmien, palveluiden ja verkostojen roolit kokonaisuudessa. Mielestäni johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa henkilöstön työssä onnistuminen ja tätä kau a laadukas asiakastyö. Työhyvinvoinnin parantaminen, osallisuuden ja osaamisen kehi äminen ovat tässä avainasemassa. Miten TYP on aikanasi muu unut? Tommi Eskonen: Keskeisin toiminnan asiakastavoi eita edistävä ja työn mielekkyy ä tukeva muutos on varmas- ollut yhdessä tekemisen kul uurin vahvistuminen sekä imityöhön perustuvan, tavoiteorientoituneen ja prosessinomaisen asiakastyön kehi yminen. Lo a Lammi: Johto on vaihtunut, samoin noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Asiakasryhmä on en stä haastavampaa. Muutosvaiheessa työhyvinvoinnissa on ollut suuria haasteita. Onneksi kehityskeskustelujen perusteella edän, e ä lanne on muu unut viimeisen puolen vuoden aikana parempaan päin. Miten Tampereen TYP on muu unut ja muovautunut ensimmäisten vuosien aikana? Tommi Eskonen: Ensimmäisten vuosien aikana TYP kehi yi yhteispalvelupisteestä aidos moniamma llises toimivaksi TYP:iksi, täydentävien palvelujen hankinta nivoutui kiinteäksi osaksi TYP:in asiakasprosessia ja projek toiminta kehi yi tukemaan kokonaisuu a. Samanaikaises- TYP:in toiminta-alue laajeni ensi Pirkkalaan ja vuonna 2006 mukaan tulivat muut kaupunkiseudun kunnat eli Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilah ja Ylöjärvi. Mitä on tapahtunut viimeksi TYP:in kehityksessä? Lo a Lammi: Yhdessä henkilöstön kanssa olemme toteuttaneet palveluprosessin kuvaamisen. Kuvaustyö sisältää muiden muassa tehtävänkuvien ja eri palveluvaiheiden selkiy ämisen. Lisäksi kehitämme moniamma llista, dialogista asiakasyhteistyötä. Työ jatkuu edelleen ja se sisältää myös valmistautumisen Työvoiman palvelukeskusten lakisääteistämiseen. Mikä merkitys on sillä, e ä TYP toimii Tampereen kaupunkiseudulla? Mitä TYP tarjoaa kehyskunnille? Tommi Eskonen: TYP:in toimintamallin tulee olla sellainen, ä se aidos hyödy ää kaikkien mukana olevien tahojen asiakkaita. TYP:in toiminta-alue on ollut luonteva yhteistyöalue, jolla on käytännössä yhteiset työmarkkinat ja jonka sisällä asukkaat liikkuvat myös palvelujen perässä. TYP on tarjonnut alustan työntekijöiden osaamisen kehittämiselle ja työn jakamiselle; yhteisiä palveluja, kollegiaa-

2 lista tukea yli kuntarajojen ja alustan myös muulle yhteiselle seudulliselle hanketoiminnalle, vertaiskehi ämiselle ja vuoropuhelulle. TYP:in palvelut ovat osoi autuneet tarpeellisiksi ja toimintamalli rii ävän joustavaksi, jo a paikallinen toimintaympäristö, tarjolla olevat palvelut ja asiakaskunnan erityispiirteet kyetään o amaan huomioon. Tässäkin suhteessa yhdessä olemme enemmän. Lo a Lammi: Tampereen kaupunkiseudulla TYP on laajenne u seudulliseksi jo varhaisessa vaiheessa. Tämä antaa edellytykset palveluiden kehi ämiseen ja kohdentamiseen asiakkaille asuinkunnasta riippuma a. Työparit eri kunnissa eivät ole yksin, vaan osa kokonaisuu a. TYPtoiminnan valtakunnallistamisen kannalta olemme hyvin valmistautuneita. Mitä moniamma llinen asiakastyö TYP:issä mielestäsi merkitsee asiakkaan kannalta? Tommi Eskonen: Erilaisten amma llisten orientaa oiden kau a asiakkaan elämän lanne ja työllistymiseen lii yvät palvelutarpeet on mahdollista o aa paremmin huomioon. Tällöin asiakkaan kannalta oleelliset asiat nousevat kokonaisvaltaisemmin esille ja ratkaisut rakentuvat kestävämmälle pohjalle. Asiakkaan kanssa työskentelevillä amma laisilla on tällöin yhteinen työllistymistä edistävä toimintalinja, johon myös asiakas itse on sitoutunut. Eri tahojen palveluista on tällöin mahdollista koostaa johdonmukaises etenevä, asiakkaan työllistymistä edistävä kokonaisuus, jonka toteutuksesta ja seurannasta vastaa yksi taho: TYP. Lo a Lammi: Asiakaskohderyhmä tarvitsee pitkäjänteisiä, useista palveluista koostuvia kokonaisuuksia työllistyäkseen. Niinsano u Yhden oven -malli takaa, e ä palvelukokonaisuudet rakentuvat kestäviksi ja niiden toteutuminen on koordinoitua. Moniamma llisuus rakentuu dialogisuudesta eli yhteisen vuoropuhelun kau a, mikä sisältää asiakkaan ak ivisen osallisuuden oman tulevaisuutensa rakentamisessa. Miten työnantajayhteistyö on kehi ynyt? Miten sitä tulisi edelleen kehi ää? Tommi Eskonen: TYP-toimintaa edeltäneen yhteispalvelupisteen aikana työnantajayhteistyön painopiste oli yhteistyössä palkkatukityötä tarjoavien järjestöjen kanssa. TYP:in myötä ainoastaan palkkatuella työllistävät kolmannen sektorin toimijat näh in enemmän työllistymistä tukevien palvelujen tuo ajina kuin varsinaisina työnantajina. Työnantajayhteistyön painopiste siirtyi selkeäs- yritysyhteistyön suuntaan. Yritysyhteistyöstä kehi yi suunnitelmallista ja tavoi eellista kumppanuu a, jossa työnhakija-asiakkaan työvalmiudet ja työnantajan työvoimatarpeet kohtaavat TYP:in räätälöimällä tuella. Yritysyhteistyön luontevimmaksi työnantajakohderyhmäksi muotoutui PK-sektori. Yritysyhteistyön kannalta keskeistä on aloi eellisuus, ennakkoluulo omuus ja luonteva vuoropuhelu työnantajien kanssa. Henkilökohtaiset kontak t ja siirtyminen yritysten arkeen on väl ämätöntä, samoin verkoston jatkuva laajentaminen työnhakija-asiakkaiden amma jakaumaa ennakoiden. Jatkossa työnantajayhteistyötä tulisi en sestään syventää laajapohjaisemmaksi molemminpuoliseen luo amuksen perustuvaksi kumppanuudeksi. Yhtenä vahviste avana näkökulmana on osaamistarpeiden ennakoinnin näkökulma. Kovaa työtä uusien työnantajien tavoi amiseksi ei kuitenkaan sovi unohtaa. Lo a Lammi: Työnantajayhteistyö on keskiössä TYP:issä. Kestävät ratkaisut eivät löydy tuetusta työllistämisestä, vaikkakin ne ovat keskeisiä välineitä tavoi eiden saavuttamisessa. Vaikeasta työmarkkina lanteesta huolima a työnantajat ovat lähteneet hienos mukaan yhteistyöhön ja tarjoavat mahdollisuuksia TYP:in asiakkaille. Työnantajayhteistyötä tulee edelleen ak voida, sillä läheskään kaikki työnantajat eivät tunne palveluitamme. Heidät tulee o aa mukaan toimintaan yksilöllises asiakkaiden ja työnantajien tarpeet yhteen sovi aen. Millaista kehitystä on tapahtunut asiakasmäärissä? Entä asiakaskunnan rakenteessa? Tommi Eskonen: Suurin ajatuksellinen muutos asiakasmäärissä tapahtui jo TYP:in alkuaikoina, kun keskei-nen huomio kiinnite in asiakasvirtoihin. TYP:issä kokonaisasiakasmäärän sijaan merkityksellisintä on kiinni ää huomio uusien asiakkaiden jatkuvaan virtaan ja ak iviseen asiakasprosessiin. Tulokset tulevat aikanaan oikein tasapainotetun asiakasprosessin ja vaiku avien palvelujen myötä. Tämä yhtälö on toteutunut Tampereen kaupunkiseudulla poikkeuksellisen hyvin. Asiakasmäärien osalta keskeistä oli siis siirtyminen staa sesta asiakaskunnasta dynaamiseen prosessiin perustuvaan asiakasmäärän arvioin in. Määrällisten asiakastavoi eiden saavu aminen on aina ollut kova työn takana ja vaa nut erityistä huomiota. Tasapaino elu määrän ja vaiku avuuteen tarvi avan rii ävän laadun välillä on varmas tulevaisuudessakin haas-tavaa. Lo a Lammi: Asiakasmäärä on pysynyt samana mu a tehtäviä on tullut lisää, joten toimintaa on tehoste u huoma avas. Kohderyhmä on vaikeutunut jonkin verran, arjessa näy äytyy aiemman enemmän esimerkiksi mo vaa on, mielenterveyden ja päihteiden käytön haasteita. Miltä Tampereen TYP:in toiminta näy ää Kuntaliiton näkökulmasta, kun toimintaa arvioidaan valtakunnallises-? Tommi Eskonen: Tampereen kaupunkiseudun TYP on hyvä esimerkki toimivasta, työelämäorientoituneesta TYP:istä. Tästä näkökulmasta sen toimintaa ja toiminnasta hankittua käytännön kokemusta arvostetaan laajal. Millaiset ovat Tampereen TYP:in tulevaisuudennäkymät? Tommi Eskonen: Tampereen kaupunkiseudun TYP:in tulevaisuus vaiku aa lupaavalta. Perusasiat ovat kunnossa ja uusi lainsäädäntö luo nykyistä vakaamman perustan toiminnan kehi ämiselle. Kelan aiempaa vahvempi sitoutuminen TYP-toimintaan tuo kumppanuuteen uuden ulottuvuuden, joka on varmas eduksi sekä TYP:ille sisäiselle yhteistyölle e ä TYP:in asiakaskunnalle.

3 Lo a Lammi: Työvoiman palvelukeskustoiminta lakisääteistetään ja ulotetaan kaikkiin Suomen kun in. Tämä takaa palvelukeskuksille en stä vakaamman aseman pidempään työtä vailla olleiden palvelukentässä. Emo-organisaa ot ovat sitoutuneet toimintamalliin. Tulevat ratkaisut Työvoiman palvelukeskusten resursoinnista osoi avat tulevan suunnan. Tärkeää on, e ä palvelu säilytetään tavoi eellisena ja prosessinomaisena ja tämä huomioidaan rii ävänä resursoin na niin henkilöstöön kuin palveluihinkin. Ainoastaan oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset palvelut tuo avat yhteiskunnallises kestäviä tuloksia. Lisä edot: Suomen Kuntaliiton erityisasiantun ja Tommi Eskonen, puh , tommi.eskonen(at)kuntalii o. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen johtaja Lo a Lammi, puh , lo a.lammi(at)tampere. TYP 10 vuo a Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus TYP kutsuu yhteistyökumppanit, asiakkaat, en set työntekijät ja median edustajat Avointen ovien tapahtumaan perjantaina klo TYP Tullintorille (Hammareninkatu 8B, 3. Krs, Tampere). Ohjelmassa on infoiskuja, joissa TYP:in johtaja Lo a Lammi kertaa menny ä ja luotaa tulevaisuuteen. Infoiskut pidetään neuvo eluhuone Lehmuksessa klo 12.30, ja (kesto 20 min, samansisältöiset infot). Tervetuloa keskustelemaan TYP:in palveluista, tapaamaan nykyisiä TYP:piläisiä ja nau maan kahvipöydän an mista! Tilaisuuteen on ennakkoilmoi autuminen mennessä: /typ/yhteys edot/typ-10-vuo a-avoimet-ovet/ Jatkossa TYP-toimintaa säätelee valmisteilla oleva TYP-laki, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Lain myötä toiminta muu uu lakisääteiseksi ja valtakunnalliseksi, jokaiseen kuntaan tulee TYP-palvelua. Osana samaa lakipake a muu unee rahoitusvastuu työmarkkinatuesta. Vastaisuudessa kun en vastuu työmarkkinatuen kustannuksista laajenee niin sanotuista 500-päiväisistä osin myös päivää työmarkkinatukea saaneisiin. Tämä lisää en sestään kun en paineita järjestää vaiku avia, työmarkkinoille palau avia palveluita pidempään työ öminä olleille. TYP:issä palvelua tarjoaa moniamma llinen työryhmä, joka koostuu tarvi aessa sosiaalityöntekijästä, TE-toimiston asiantun jasta, terveydenhoitajasta ja psykologista. Myös Kelan vakuutussihteeri toimii osana moniamma llista imiä Kelan palveluiden osalta. TYP:issä toimivat nykyisin kaupungin, TE-toimiston ja Kelan työntekijät. Toiminta sijoi uu Tampereen lisäksi Kangasalle, Lempäälään, Nokialle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Tervetuloa! Lisä edot: johtaja Lo a Lammi, puh , lo a.lammi(at)tampere. edo aja Päivi Vännilä,puh , paivi.vannila(at)tampere.

4 Maahanmuu ajia työllistävät työnantajat saavat tukea TYPA:sta Työnantajien on mahdollisuus saada Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä TYPA:sta tukea, kun he työllistävät maahanmuu ajia. TYPA:ssa ollaan valmiita o amaan vastaan työnantajilta myös uusia ideoita siitä, millaista tukea työnantajat tarvitsisivat työllistääkseen maahanmuu ajia. TYPA:n työntekijöiden rooli on kulkea työnantajan ja asiakkaan rinnalla ja varmistaa, e ä asiat sujuvat. Työnantajien halutaan olevan mukana palveluita kehite äessä ja ideoita otetaan mielellään vastaan. - Autamme ja tuemme maahanmuu ajia löytämään työllistymistä edistäviä polkuja. Uskon, e ä tulevina vuosina maahanmuu ajataustaisten asiakkaiden määrä tulee TYPA:ssa kasvamaan. Mie mme parasta aikaa, miten kehi äisimme työllisyydenhoidon palveluita vastaamaan maahanmuu ajien tarpeita. Tarvitsemme luonnollises myös työnantajia, jotka ovat halukkaita tarjoamaan asiakkaillemme työmahdollisuuksia. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki työllistää monia heitä yksiköihinsä ja lisäksi paikkoja löytyy yrityksistä ja yhdistyksistä, toteaa vastaava työhönvalmentaja Sari Soini. Maahanmuu ajia palvelu- ja hoivatehtävissä Verkostokoordinaa ori Abdulkadir Hashi lue elee, e ä maahanmuu ajia työllistävät kaupungin yksiköt, kuten päivähoito, koulut, vanhustenhuolto ja sairaalat. Yrityspuolelta paikkoja on löytynyt esimerkiksi kaupan alalta sekä vien - ja tuon yrityksistä. Yhdistyksissä paikkoja löytyy esimerkiksi teks ili-, puu-, media- ja autopajasta, keit- östä ja siivoustehtävistä. TYPA:ssa toimivan Maahanmuu ajien tuetun työkokeilun palvelut on tarkoite u kotoutumislain piiriin kuuluville ja pidempään Suomessa asuneille. Palveluun sisältyy työkokeilupaikan etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa, työkokeilun aikainen tuki, suomen kielen koulutusta sekä ohjaus jatkopalveluihin. - Suomen kielen au ava taito on usein väl ämätöntä, kun maahanmuu aja etsii tuetun työkokeilun paikkaa, paino avat Sari Soini, Abdulkadir Hashi ja työhönvalmentaja Riikka Lindsten. Kun paikka on löytynyt, on tärkeää, e ä asiakas on itse mo voitunut kehi ämään kielitaitoaan ak ivises. Kielikoulutus sekä yhteistyökumppanimme Kansainvälisen osaamisen palvelut (KOP)-hankkeen kehi ämä, työpaikalla täyte ävä työkirja ovat hyväksi havai uja välineitä tähän. Maahanmuu ajan sijoi umisessa työpaikkaan on paitsi kieli- myös kul uurihaasteita. Joskus työnantaja saa aa suo a arkailla muiden työntekijöiden suhtautumista eri kul uuritaustasta tulevaan työntekijään. Ensimmäinen kerta saa aa tuntua vaikeimmalta, mu a myönteisten kokemusten jälkeen seuraavien työntekijöiden palkkaaminen on jo helpompaa. Työ kotou aa ja tuo mukanaan joskus jopa yllätyksiä - Tunnen tapauksen, jossa maahanmuu aja-asiakas sai työkokeilupaikan eräästä kaupungin yksiköstä. Hän menestyi työssään hyvin, löysi työpaikalta tulevan puolisonsa ja nyt heillä on jo yhteisiä lapsia. Asiakas on tätä nykyä vakituisessa työssä, kertoo Abdulkadir Hashi niistä myönteisistä asioista, joita työkokeiluun lähteminen voi kaiken kaikkiaan tuoda tullessaan. Tuetun työkokeilun pää yessä asiakkaan kanssa me tään, mitä tämä seuraavaksi tekisi. Tavoi eena on, ä työkokeilun jälkeen asiakkaat jatkavat työhön, koulutukseen tai muuhun heille soveltuvaan palveluun. Yksi mahdollisuus on TYPA:ssa toimiva jatkopolu ava työhönvalmennus, johon pidempään maassa olleet asiakkaat voivat ohjautua ja saada työhönvalmentajan tuekseen. Yli puolet tuetun työkokeilun asiakkaista päätyy koulutukseen tai palkkatukityöhön. Asiakasprosessi TYPA:ssa kestää vähintään 3 kuukau a. Yksi työkokeilujakso kestää enintään puoli vuo a. Jos asiakas on kahdessa eri työpaikassa, voi jakso olla pidempi kuin puoli vuo a. - Asiakkaamme ovat työikäisiä, vuo aita. Puolet on miehiä ja puolet naisia, työntekijät kertovat. Täsmäkoulutus palvelisi maahanmuu ajia Abdulkadir Hashi toivoo Suomeen lyhytkestoista koulutusta erityises nuorisopuolelle, minkä jälkeen maahanmuu aja voisi hakeutua perustason suori aviin työtehtäviin. Tällaisia aloja olisivat esimerkiksi kiinteistöhuolto, siivous, hotelli-, ravinto- ja suurtalousala, vanhustenhoito, päivähoito, turvallisuusala, kuljetus- ja logis ikkaala, raennusala, maatalous sekä erilaiset asiakaspalvelutehtävät. Kun maahanmuu ajan kotoutumisaika on ohi, ei TEpalvelut tarjoa enää suomen kielen koulutusta. Yhdistykset ovatkin merki ävässä roolissa tukemassa maahanmuu ajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kun ne tarjoavat muiden muassa suomen keskusteluryhmiä. Eri ihmiset oppivat kieltä eri tavoin, siksi olisi tärkeää,

5 ä tarjolla olisi vaihtoehtoisia tapoja kielitaidon kehittämiseen. Olemme mie neet toiminnallisen kieliryhmän hankkimista osana työllisyyden kuntakokeilun palveluita, kertoo Sari Soini. /tampere/ palvelut-tyonhakijoille/maahanmuu ajat/ Sari Soini uskoo, e ä vähitellen kaikissa TYPA:n palveluissa on aiempaa enemmän asiakkaina maahanmuu ajia. Yhteys edot: Vastaava työhönvalmentaja Sari Soini puh tai sari.j.soini(at)tampere. verkostokoordinaa ori Abdulkadir Hashi, puh tai abdulkadir.hashi(at)tampere. Työhönvalmentaja Riikka Lindsten puh , riikka.lindsten(at)tampere. Teks ja kuva: Päivi Vännilä Abdulkadir Hashi, Sari Soini ja Riikka Lindsten

6 Töissä työllisyydenhoidon parissa Tällä palstalla esi elemme työllisyydenhoidon amma - laisia eri puolilta Tampereen seutukuntaa. Esi elyssä ole henkilö pää ää kuka, on esi elyssä seuraavassa infokirjeessä. Nimi, eli, työpaikka ja keskeiset tehtävät? Pia Vallenius on vastaava työhönvalmentaja Avoimille! työhönvalmennuspalvelusta, joka on osa Tampereen kuntakokeilua. Keskeistä työssä on avoimille työmarkkinoille suuntaavan työhönvalmennuksen, sekä uusien palvelujen kehi äminen sekä työnhakija- e ä työnantaja-asiakkaille. Kehi ämistyötä tehdään yhdessä imin kanssa, johon kuuluu neljä työhönvalmentajaa ja yksi yrityskoordinaattori. Pia Valleniuksen työ sisältää myös asiakkaiden yksilö- ja ryhmäohjausta. Hän toimii imin lähiesimiehenä, jolloin työhön kuuluu myös käytännön tuen antaminen imille, linjausvastuu erilaisissa kysymyksissä sekä toimiminen erilaisissa työryhmissä. Mikä on parasta työssäsi? Hienointa on työskennellä energisen ja asiantuntevan imin kanssa, sekä mahdollisuus olla mukana kehi ämässä ja kokeilemassa uusia palveluja kunnallisen työllisyydenhoidon kentällä. Mikä on työssäsi tällä hetkellä akuuteinta? Tällä hetkellä keskitymme työnantaja-palvelujen ja yhteistyön kehi ämiseen. Täsmä-palvelu eli työntekijän siirtäminen toisen työnjärjestäjän tehtäviin - tämän kehi ämisen pilotoin jatkuu edelleen. Palvelujen ideoimiseen ja kehi ämiseen tarvi avan ajan löytäminen on haasteellista asiakastyön lomassa. Millainen lanne teillä Avoimille-palvelussa on nuorten työnhakijoiden osalta? Avoimille-palvelussa ei ole ikään lii yviä kriteereitä, vaan palvelemme kaikkia Arvi-palvelun kau a ohjautuvia työnhakijoita, joilla työ ömyys on pitki ynyt. Alle 30-vuo aita työnhakijoita palvelussamme on tällä hetkellä noin 20 prosen a. Millaisia paikallisia työllisyydenhoidon haasteita teillä on Avoimille- palvelussa? Haasteellista on toisinaan saada yhteistyö sujumaan auko omas asiakkaiden parhaaksi eri toimijoiden välillä. Eri organisaa oiden, toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmaerot aiheu avat joskus haasteita. Vastaava työhönvalmentaja Pia Vallenius Minkälaista vastapainoa sinulla on vapaa-ajallasi työllisyydenhoidon asioille? Liikunta on hyvää vastapainoa työlle. Uidessa, pyöräillessä ja liikuntatunneilla ollessa ajatukset ovat poissa työstä ja ulkona reippaillessa luonto vie ajatukset muualle. Terveys eteiden opiskeleminen antaa uusia ajatuksia ja näkökulmia, jotka rikastu avat elämää, mu a sopivalla tavalla antavat myös virtaa työllisyydenhoidon kehi ämiseen ja työssä jaksamiseen. Kenet haluat, e ä esitellään seuraavassa infokirjeessä ja miksi? Seuraavaksi toivon esi elyyn Kuntakokeilussa työskentelevän An Tuhkion. Hänellä on laaja ja haasteellinen työken ä sähköisten palvelujen kehi äjänä ja hänen työstään ja tehtävistään olisi mukava lukea enemmän. Kuva: Päivi Vännilä

7 Välityömarkkinoiden hyviä malleja juurrutetaan Pirkanmaalla Välke-projek n työntekijät Mauri Vintola ja Juha Salminen vievät Tampereen kaupungin kanssa luotuja hyviä työllistämiskäytäntöjä kymmenessä muussakin lähiseudun kunnassa arkeen. Toiminnassa otetaan huomioon alueelliset erot ja asiakaslähtöisyys. - Luomme rakenteita ja käytäntöjä niitä työntekijöitä varten, jotka tekevät asiakastyötä, projek päällikkö Mauri Vintola ja koulutuskoordinaa ori Juha Salminen täsmentävät. Hyviä käytäntöjä ovat tähän mennessä luodut ryhmämuotoinen lähiavustaja-toppis -koulutus sekä Tuella palkatun siirtäminen muun työnjärjestäjän tehtäviin malli. Välke-projek ssa edistetään työssäoppimispainotteisen koulutuksen hyödyntämistä ja työhönvalmennuspalveluja. Palvelujen avulla asiakkaita yritetään saada koh avoimia työmarkkinoita. Asiakkaita on tätä nykyä noin sata ja koko projek n aikana Tavoi eemme on, e ä kaikki palvelumme ovat kaikkien kun en käytössä Pirkanmaalla. Tämä tarkoi aa, e ä kunnat hyödyntävät TE-palveluja ja asiakasohjausta kunnissa tekevät työntekijät tarjoavat palvelupolkuja. Edellä mainitut palvelut ovat usein viimeisiä palveluita ennen asiakkaan työllistymistä. Jos asiakasprosessi kestää 4-5 vuo a, nämä palvelut tulevat mukaan usein puolessa välissä. Työhönvalmennuspalveluiden tarve on suuri juuri tällä kohderyhmällä. Välkkeen kau a on tarjo u lisäksi puolesta vuodesta vuoteen kestäviä osatutkintoja ja tutkintojen loppuunsaa amisia. Nämä mallit on siirre y TE-toimiston palveluvalikoimaan. Välityömarkkinoita kehitetään Välke-projek n työntekijät työskentelevät välityömarkkioiden hyväksi. Aikaisemmin välityömarkkinat määritel in laveas alueeksi työ ömyyden ja työssäkäynnin väliin. Si emmin välityömarkkinat on määritelty yhdistysten tarjoamaksi palkkatukityöksi. Nykyään välityömarkkinoilla tarkoitetaan työelämävalmiuksia tukevaa ja siirtymiä edistävää palkkatukityötä, jota tehdään kunnissa ja kolmannella sektorilla. - On tärkeää, e ä asiakkaat saavat aitoja työllistymismahdollisuuksia, Mauri Vintola ja Juha Salminen paino avat Tulevaisuudessa palkataan välityömarkkinakoordinaattori, joka tulee välityömarkkinatoimijoiden kumppaniksi. - Tarpeellisia verkostoja on todella paljon, Välkkeen työntekijät kii elevät. Yhdistykset työnantajina Juha Salminen ja Mauri Vintola toteu vat Pirkanmaan osalta yhdistysten pro loinnin. Tietoja hyödynnetään TEM:in ohjeistuksen mukaan välityömarkkinoiden kehittämiseksi. Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistunut työ sisälsi selvityksen siitä, mitkä yhdistykset edistävät työntekijöiden siirtymävalmiuksia ja mitkä työelämävalmiuksia. Pirkanmaalla selvitystyö koski 71:tä yhdistystä ja sää ötä. Niistä seitsemän tarjosi siirtymävalmiuksia. Valtaosa yhdistyksistä tarjosi työelämävalmiuksia tukevaa työtä. Tampereelta Akaaseen Välke-projek on alkanut Tampereen kaupungin ja Tampereen TE-toimiston (nyk. Pirkanmaan TEtoimisto) yhteisprojek na vuonna Välkkeen- TE-hallinnon osion rahoitus on nyt loppusuoralla ja jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun. Välkkeen nykyiset työntekijät Mauri Vintola ja Juha Salminen ovat aloi aneet projek ssa tammikuussa 2010 ja marraskuussa Välke-projek n toimipaikka on ollut vuoden 2014 alusta alkaen Akaa. Lisä edot: Koulutuskoordinaa ori Juha Salminen, puh tai juha.salminen(at)te-toimisto. Projek päällikkö Mauri Vintola, puh tai mauri.vintola(at)te-toimisto. Mauri Vintola (vas.) ja Juha Salminen Teks ja kuva: Päivi Vännilä

8 Nimityksiä Työvoiman palvelukeskuksessa aloi 1.3. Jukka Förs tehtävänään TE-asiantun ja ja moniamma llises tu- u työnvälitys. Työllisyydenhoidon palveluyksikön nuorten imin vastaavaksi ohjaajaksi on nimite y Katariina Ra a, ja ohjaajien toimiin Saija Hopea, Katja Kumpulainen, Jenni Juvonen, Taina Syvänen ja Jukka Tanhua. Seuraava infokirje ilmestyy kesäkuussa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typa toivo aa yhteistyökumppaneilleen Hyvää Pääsiäistä! typa. Hammareninkatu 8 B krs TAMPERE