Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke"

Transkriptio

1 Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke Projektin toteutussuunnitelma (luonnos , korjattu ) Hanna Kaisti 2012 S Ä H K Ö P O S T I : H A N N A. K A I S T H A M E E N L I N N A. FI 0

2 Sisällys Tiivistelmä 1. Johdanto Laatu-hankkeeseen Projektin tavoitteet ja toteutus Projektissa käytetyt menetelmät ja materiaalit Hankkeen aikataulu LIITE 1: Teemaryhmien osallistujat ja sähköpostiosoitteet 1

3 Tiivistelmä Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke on noin vuoden kestävä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kuntien rahoittama hanke joka toteutetaan vuosien aikana. Sen tavoitteena on luoda laatujärjestelmä joka helpottaa ja ohjaa korkeatasoisten kirjastopalveluiden toteuttamista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kesken ja mukana on maakuntakirjastojen lisäksi myös muita alueen kirjastoja. Projektilla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena on kehittää kevyt ja helposti toteutettavissa ja toistettavissa oleva laatujärjestelmä projektissa oleville kolmelle maakuntakirjastolle. Laatujärjestelmän noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Yleisten kirjastojen neuvoston linjauksia. Projektin toisena tavoitteena on myös edistää kirjastojen verkostoitumista Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden alueen kirjastojen välillä ja levittää tietoa hyviksi havaituista käytännöistä. Osallistujat jakaantuvat neljään eri teemaryhmään: (A) Asiakas- ja tietopalvelut, tilat, laitteet ja aukiolo; (B) Kokoelmapalvelut; (C) Mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (D) Asiakastapahtumat ja -tilaisuudet. Kukin teemaryhmä kokoontuu neljä kertaa projektin aikana. Lisäksi kaikki osallistuvat neljään yhteisseminaariin. Projektin aikana teemaryhmien yhteistyöllä kehitettävä laatujärjestelmä saadaan aikaan kolmen osittain päällekkäisen prosessin avulla. Ensimmäinen prosessi on vertaisanalyysillä ja vertaiskehittämisellä (englanniksi benchmarking) tunnistetut ja analysoidut hyvät ideat, käytännöt ja konseptit joista voidaan oppia ja joita voidaan toteuttaa myös muissa kirjastoissa. Näitä hyviä ideoita ja hyviä käytäntöjä ja konsepteja kutsutaan tapauksiksi. Vertaisanalyysiä ja vertaiskehittämistä käytetään parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja vakiinnuttamiseen eri kirjastoissa joko sellaisenaan tai sopivaksi muokattuna. Toinen prosessi on laatukuvaukset ja -kriteerit sisältävän matriisin kehittämien. Taulukkomuotoinen yksinkertainen laatumatriisi on tarkoitettu kirjastoammattilaisten itsearvioinnin tueksi ja toiminnan kehittämisen työkaluna. Se perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Yleisten kirjastojen laatusuositukseen, Yleisten kirjastojen neuvoston strategian toimenpideohjelmaan sekä Skotlannin kirjaston laatumatriisiin. Kolmas prosessi on asiakkaiden (ja ei-asiakkaiden) näkemysten selvittäminen (olemassa olevien) asiakaskyselyiden, (projektin aikana tehtävien) syvä- ja fokusryhmä -haastatteluiden avulla. Tämän asiakas-osuuden suunnittelu on toistaiseksi eniten kesken ja saattaa vielä muuttua tammikuun teemaryhmä kokoontumisissa käytyjen keskustelujen jälkeen. Hankkeen lopputuloksena on raportti ja lyhyempi tiivistelmä joka sisältää matriisin ja laatukriteerit kirjastopalvelun eri osa-alueille. Hanke päättyy lokakuussa

4 1. Johdanto Laatu-hankkeeseen Kirjasto on kunnan palveluista kiitetyimpiä. Vuoden 2008 valtakunnallisen kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset olivat palveluista kaikkein tyytyväisimpiä kirjastoon. Peräti 75 % vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä kirjastopalveluihin. (OKM 2010, 5). Kirjasto on yhteiskunnallisesti merkittävä instituutio ja sillä on tärkeä asema kuntalaisten elämässä. Jotta kirjasto säilyttäisi merkittävyytensä, sen on kyettävä vastaamaan perustavanlaatuisiin yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Hyvän palvelutason turvaamisen takaamiseksi julkisen kirjaston on arvioitava itseään ja otettava oppia arvioinnin tuloksista. Arviointi on myös välttämätön osa julkisesti rahoitettua toimintaa. Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke (tästä eteenpäin: Laatu-hanke tai Laatu-projekti) pyrkii tarjoamaan käytännön välineitä kirjaston toiminnan arviointiin ja toiminnan suunnitteluun. Laatuprojekti on noin vuoden kestävä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kuntien rahoittama hanke joka toteutetaan v aikana. Sen tavoitteena on luoda laatujärjestelmä joka helpottaa ja ohjaa korkeatasoisten kirjastopalveluiden toteuttamista ja edistää verkottumista kirjastojen välillä Hanke toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kesken. Tässä projektin toteutussuunnitelmassa kerrotaan miten hanke käytännössä toteutetaan Keskeiset käsitteet: Mitä laatu on ja miten sitä mitataan? Projektin keskeinen käsite on laatu, mutta se ei ole yksiselitteinen käsite. Laatuun liittyviä termejä käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Laatu voidaan määritellä siten että laatu merkitsee tuotteen, palvelun tai prosessin, tai näiden yhdistelmien, kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Tämä määritelmä on mukailtu SFS-ISO 8402 laatusanaston laatumääritelmästä. Brophy ja Coulling ovat sanoneet saman mutta vähän yksinkertaisemmin. Heidän mukaansa laatu tarkoittaa sitä että tuote tai palvelu vastaa määriteltyjä tarpeita ja on tarkoituksenmukainen (englanniksi fits for the purpose ) (Brophy & Coulling 1996). Määritelmä kuitenkin yksinkertaistaa sitä tosiasiaa että laatu voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Palvelun tarjoajalla, asiakkaalla tai päättäjällä voi olla eri näkemykset siitä millaista on hyvä laatu. Myös eri asiakasryhmien välillä voi olla eri mielipiteitä siitä millainen on laadukas kirjastopalvelu ja mihin pitäisi panostaa. Laadun arvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jossa tehdään tulkinnallista analyysiä siitä miten arviointikohde vastaa asetettuja laatuvaatimuksia (OKM 2010, 22). Laadun vaatimukset voivat myös perustua lainsäädäntöön tai sopimuksiin jotka määrittelevät tavoitetason. Usein lainsäädännöllä, ministeriön ohjeistuksilla ja sopimuksilla luodaan raamit palvelun laadulle mutta 3

5 laatukriteerien täsmennykset ja toteutus jää palvelun tarjoajan päätettäväksi. Tuotteiden, palveluiden tai prosessien laadun arviointi ja laadun parantaminen edellyttää toiminnan tavoitteet ja käyttäjien tarpeet on määritelty. Myös lähtötilanne (engl. baseline) pitää olla kartoitettu jotta palvelun kehityksen suuntaa kyetään arvioimaan. Tarpeiden määrittely on arvopohjaista ja usein joudutaan punnitsemaan mitä asioita asetetaan etusijalle. Laadun määrittely ei ole teknistä toimintaa vaan näkemykset toiminnan tärkeysjärjestyksestä vaihtelee jossain määrin ajasta ja paikasta riippuen. Esimerkiksi eri vuosikymmenillä korostetaan eri asioiden tärkeyttä, vaikka perusnäkemys kirjaston roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa pysyisikin suhteellisen samana. Lisäksi toiminnan reunaehdot kuten aika- ja taloudelliset resurssit kuitenkin vaikuttavat merkittävästi siihen mikä on laadukasta kirjastopalvelua. Laatutyöhön liittyy prosessimaisuus ja jatkuvuus. Arvioinneissa saatetaan erotella panos- ja tuotosmittarit ja lopputulos (engl. input, output, outcome/impact), erityisesti jos tarkastellaan kirjaston vaikuttavuutta ja kirjaston tuottamaa hyötyä käyttäjille. Output eli tuotos viittaa kirjastojen luomaan palveluun ja tuotteisiin. Suoritusmittareiden avulla arvioidaan mitä eri toimenpiteillä on saatu aikaan. (Serola & Vakkari 2011; Haapasalmi et al. 2012); Laatukriteereillä tarkoitetaan laadun määrittelemisen perustaksi valittua ominaisuutta. Laatukriteeri pyritään täsmentämään sellaiseen muotoon että sitä voi mitata. Vertailemalla mittaustuloksia lähtötasoon ja asetettuihin tavoitteisiin nähdään onko laatu parantunut ja onko laatuvaatimukset täyttyneet (OKM 2010, 22-23). Indikaattori tai mittari on seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. Kirjastojen arvioinnin tavallisia mittareita ovat esimerkiksi kävijämäärät, lainausmäärät, koululais- ym. ryhmien vierailujen määrä, asiakastilaisuuksien määrä, aineiston kierron nopeus, verkkopalveluiden käyttäjämäärät, aineiston saatavuus jne. Usein mittarit ovat määrällisiä, kvantitatiivisia. Kvalitatiivisten laatukriteerien ja mittarien määritteleminen on usein hankalaa, mutta sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia mittareita tarvitaan. vaikeaa. OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositusta laatinut työryhmä päätyi käyttämään mitattavissa olevien laatukriteerien sijaan termiä laatukuvaus. Kuvattaviksi asioiksi ( laatukriteereiksi ) työryhmä valitsi tärkeitä palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Ne ovat rakenteeseen tai toimintaan tai lopputulokseen liittyviä tekijöitä jotka vaikuttavat toiminnan tuloksen saavuttamiseen. Laatukuvauksilla kerrotaan millaiset piirteet kunkin toiminnon osalta kertovat hyvästä laadusta. (OKM 2010, 27). Keskeinen käsite on myös laatujärjestelmä joka puolestaan tarkoittaa rakennetta jonka avulla johdon määrittelemä ja hyväksymä laatupolitiikka ja tavoitteet viedään järjestelmällisesti läpi koko organisaation. Järjestelmä koostuu mm. pelisäännöistä, ja toimintatavoista joita halutaan järjestelmällisesti noudattaa (OKM 2010, 23) Mihin laatujärjestelmää tarvitaan? Laatujärjestelmää tarvitaan ainakin viidestä syystä. Ensinnäkin julkisilla varoilla rahoitettua toimintaa on pystyttävä arvioimaan. Tämä on todettu myös kirjastolaissa (6 ), jonka mukaan kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Toiseksi laatukäsikirjaa tarvitaan siksi että kirjastotoiminnan on oltava mahdollisimman laadukasta annettujen resurssien puitteissa. 4

6 Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on yhä tärkeämpää osoittaa mitä vähenevillä resursseilla saadaan aikaan. Toiminnalta edellytetään taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin merkitys kunnissa on lisääntynyt koska palveluiden uudet ja vaihtoehtoiset järjestämistavat tekevät arvioinnista aiempaa vaativampaa. (OKM 2010,13) Yhä useammat kunnat noudattavat tilaaja-tuottaja -mallia jonka mukaisesti kirjasto myy palveluitaan palvelusopimuksen perusteella. Kirjastotoiminta on tuotteistettu ja tilaaja edellyttää laatujärjestelmähankkeen toteuttamista toiminnan ja tulosten tarkastelemiseksi. Kirjasto myy palveluitaan lautakunnalle palvelusopimuksen mukaisesti. Hämeenlinnan vuoden 2012 palvelusopimuksissa tilaaja edellyttää laatujärjestelmähankkeen toteuttamista toiminnan ja tulosten tarkastelemiseksi. Kolmanneksi laatujärjestelmän tavoitteena on helpottaa kohtaamaan erilaisia muutoksia yhteiskunnassa, teknologiassa ja kirjastoinstituutiossa itsessään. Laadun arvioinnin merkitys korostuu otettaessa käyttöön uusia palveluita. Yhtenä suurimmista viime vuosikymmenten aikana tapahtuneista muutoksista ovat internetin ja muun verkottumisen aikaansaama vuorovaikutuksellisuus ja tiedonhakuun liittyvät muutokset. Käyttäjien omat sivut sekä aineiston kommentointi ja tagittaminen ovat esimerkkejä vuorovaikutteisuudesta ja signaaleja siitä mihin suuntaan ollaan menossa. Nuorison luku-, kuuntelu ja tiedonhankintatottumukset perustuvat yhä enemmän verkkomediaan ja suoriin latauksiin alkuperäislähteistä. Kirjaston tähänastiset palvelumuodot eivät ole tällaisille käyttäjille välttämättömiä. (YKN 2011, 6) Verkkomaailmassa etenkin nuoret pitävät itsestään selvänä että käyttäjät voivat olla mukana palveluiden suunnittelussa. Asiakkaiden osallistaminen palveluiden suunnitteluun on sekä resursseja sitova haaste että mahdollisuuksia avaava tilaisuus. Vastatakseen käyttäjäkunnan, paitsi nuorten myös muun väestön uusiin tarpeisiin kirjastot joutuvat ajattelemaan ja järjestämään monia perusasioita uudelleen. Väestömuutokset kuten ikääntyminen, koulutustason muutokset ja maahanmuutto ja siitä seuraava kielivariaatiomuutokset vaikuttavat siihen mitä kirjastolta toivotaan ja odotetaan. Niiden ihmisten osuus jotka eivät käytä kirjastoa kasvaa ja kilpailu käyttäjien huomiosta ja vapaaajasta kasvaa. Tekniikka muuttuu, hallinto muuttuu. Yleisten kirjastojen sidosryhmissä luodaan omia strategioita jotka vaikuttavat kirjastojen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Näitä ovat mm. kuntien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden kirjastosektorien strategiat. Neljänneksi laatujärjestelmää tarvitaan siksi että usein kirjaston palveluiden arviointi on numeraalista (kävijämäärät, lainamäärät, materiaalin kiertonopeus, koululais- ym. ryhmien vierailumäärät, käyttäjätyytyväisyystasot, palvelukustannukset jne.) mutta myös kvalitatiivisia (laadullisia) laatukuvauksia tarvitaan. Niitä pyritään kehittämään tässä projektissa tukemaan kvantitatiivisia indikaattoreita. Viidenneksi laatujärjestelmää tarvitaan siksi että kansalliset yleisten kirjastojen laatulinjaukset liikkuvat yleensä niin yleisellä tasolla että niiden ankkuroiminen käytännön kirjastotyöhön vaatii pohdintaa ja konkreettisia ehdotuksia. 5

7 2. Projektin tavoitteet ja toteutus Projektilla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena on kehittää kevyt ja helposti toteutettavissa ja toistettavissa oleva laatujärjestelmä projektissa oleville kolmelle maakuntakirjastolle. Laatujärjestelmän tulee noudattaa OKM:n ja YKN:n linjauksia. Projektin toisena tavoitteena on myös edistää kirjastojen verkostoitumista Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden alueen kirjastojen välillä ja levittää tietoa hyviksi havaituista käytännöistä Olemassa olevat yleisten kirjastojen laatusuositu kset Projektissa luotava laatujärjestelmä perustuu toisaalta olemassa oleviin säädöksiin ja sopimuksiin yleisten kirjastojen laadusta ja toisaalta se on räätälöity ja täsmennetty juuri hankkeessa mukana olevien kirjastojen tarpeisiin. Hanke käynnistyy dokumenttianalyysillä olemassa olevista säädöksistä ja laatukriteereistä. Olemassa olevia säädöksiä ja sopimuksia ovat mm. kirjastolainsäädäntö ja kansallisiin kirjastopoliittiset linjaukset kuten esimerkiksi Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, strategiset painopistealueet (OKM 2009), Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan, Julkisten palveluiden laatustrategia (Kuntaliitto 1998) sekä toisaalta kuntien yhteisesti sopimat linjaukset. Yleisten kirjastojen neuvoston mukaan kirjastolain (904/1998) tehtävänantoa voi pitää yleisten kirjastojen toiminta-ajatuksena eli missiona. Sen mukaan: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalveluiden ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Edellä mainittujen taustadokumenttien lisäksi kuitenkin vielä keskeisimmät dokumentit jotka määrittelevät nyt luotavaa laatujärjestelmää ovat: Yleisten kirjastojen laatusuositus (OKM 2010:20); Yleisten kirjastojen neuvoston strategia (YKN 2011); Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus (OKM 2011a) Näiden lisäksi projektissa luotava laatukuvaus perustuu Suomessa ja ulkomailla tehdylle tutkimukselle ja huomioidaan muissa kunnissa toteutetuissa yleisten kirjastojen laatuhankkeissa saadut kokemukset. Erilaisia laatuhankkeita on toteutettu mm. Kaarinassa ja Vaasassa. Lisäksi parhaillaan on käynnissä on kaksi muuta laatu hanketta jotka toteutetaan Pohjois-Suomessa; Muutoksen tuulet voimavaraksi: YKN:n strategian jalkauttaminen Lapin kirjastoihin (Kemin kaupunginkirjasto koordinoi ) sekä Työkaluja kirjaston laatutyöhön (Sallan kunnankirjasto, 2013). Tarkoitus on verkostoitua muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa, jakaa tietoa ja ottaa oppia myös muiden hankkeiden löydöksistä. 6

8 2.2. Teemaryhmät ja yhteiset seminaarit Käytännön toteuttamista varten Laatu hankkeeseen osallistuvat kirjastoammattilaiset jakaantuvat neljään eri teemaryhmään oman kiinnostuksensa mukaan. Teemaryhmät on lueteltu alla, sekä muutamia mahdollisia ja hyvin alustavia esimerkkejä niiden sisällöstä: A. Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo Tässä ryhmässä haetaan laatua erityisesti välittömään asiakaspalveluun. Miten palvelu vastaa hänen sen hetkiseen tarpeeseensa? Palvellaanko häntä? Tämä teemaryhmä kattaa myös itsepalvelun ja asiakaskäytössä olevat laitteet: itsepalveluautomaatit, digitointi- ja editointilaitteet, läppärit, ipadit, Wii-pelit jne. Tilakysymykset: Millaiseen fyysiseen tilaan asiakas tulee? Miten tilat on jaettu ja jaettavissa tarpeen mukaan eri toiminnoille? Miten yhdistää hiljaiset tilat ja äänenkäytön mahdollistavat tilat, eri tunnelmat? Työskentely-, kokous-, ja multimediatilat? Kaikille tarkoitetut peruspalvelut ja kohdennetut erityispalvelut (esim. kotikirjastopalvelu); monikulttuurinen kirjasto Verkkokirjasto, wikit, blogit, yms. Miltä verkkopalvelu näyttää asiakkaan näkökulmasta? Onko sitä helppo käyttää? Ovatko sen elementit asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisia? Entä yhteisöllisyys? Onko asiakas mukana tuottamassa palvelua? Mitkä verkkopalvelut sopivat luontevasti kirjaston palveluihin? Miten asiakas- ja tietopalvelu muuttuvat tulevaisuudessa? B. Kokoelmapalvelut Haetaan sisällöllistä ja määrällistä laatua ja mittareita erilaisiin kokoelmiin Sisältävät aineistomuodot paperikirjasta stream- musiikkiin kuten myös eri asiakassektorit. Ryhmän tehtävänasettelu limittyy edellisen ryhmän (asiakaspalvelu ja tila) teemaan. Tulevaisuus? Mikä on sähköisten ja fyysisten aineistojen suhde yleisissä kirjastoissa viiden vuoden kuluttua? Miten musiikki jaetaan? Lukevatko/katsovatko lapset ja nuoret jo kirjansa netistä? Miten kokoelma tuotettaisiin asiakaslähtöisesti? C. Mediakasvatus- ja tietoyhteiskuntapalvelut Haetaan laatua ja laadun mittareita esim. koululaisten ryhmäkäynneille ja internetin ja some:n asiakasopastukseen lähtökohtana asiakkaiden tarpeet ja kirjaston sivistykselliset tavoitteet Luokitusjärjestelmä vai elämys? Oppivatko koululaiset kirjastokäynneillään sen mitä me heille haluamme opettaa? Täytyykö asiakkaan osata kirjastoluokitus? Mikä on yleisen kirjaston rooli sähköisten palvelujen tarjoamisessa? Tulevaisuus? D. Asiakastapahtumat ja tilaisuudet Haetaan laatua kirjaston toimintaan tapahtumantuottajana: Prosessi, osaaminen, tapahtuman houkuttelevuus tai tietosisältö Esim. kirjallisuusillat, nukketeatteriesitykset, konsertit, satutunnit jne. 7

9 Mitä asiakas saa tapahtumasta? Miten markkinointi on ylipäätään järjestetty? Mikä on kirjastolle ominainen tapa tuottaa tapahtuma ja mihin sillä pyritään? Tilaisuuden yhteisöllinen merkitys asiakkaalle/yhteistyökumppaneille/kirjaston henkilökunnalle? Ryhmiin osallistujat on listattu teemaryhmittäin tämän dokumentin loppuun (liite 1). Teemaryhmät kokoontuvat vuoden 2013 aikana neljä kertaa; tammikuussa, helmikuussa, huhtikuussa ja elokuussa. Teemaryhmissä keskustellaan ja jaetaan tietoa mm. hyvistä ideoista ja käytännöistä (tapaukset), laatukuvauksista. laatumatriisiin tulevista kysymyksistä sekä fokusryhmä ja syvähaastatteluiden kysymyksistä. A-ryhmä kokoontuu Lahdessa, B-ryhmä Kouvolassa ja C- ja D-ryhmät Hämeenlinnassa. Projektikoordinaattori valmistelee aiheet ja toimii sihteerinä, vaikka tarkoituksena on koota ideoita, tietoa ja ajatuksia kirjastoalan ammattilaisilta. Teemaryhmäkokousten lisäksi hankkeessa järjestetään neljä kaikille osallistujille yhteistä seminaaria; marraskuussa 2012 (aloitusseminaari Hämeenlinnassa), maaliskuussa (sisältöseminaari Lahdessa), touko-kesäkuun vaihteessa (sisältöseminaari Kouvolassa) ja syyskuussa (päätösseminaari Hämeenlinnassa). Aloitusseminaarissa oli 52 osallistujaa ja mukana oli edustajia neljältätoista paikkakunnalta: Hämeenlinna, Lahti, Kouvola, Orimattila, Forssa, Jokioinen, Heinola, Riihimäki, Kouvola, Hyvinkää, Nurmijärvi, Hattula, Humppila ja Tammela. Seuraavassa yhteisseminaarissa Lahdessa maaliskuussa 2013 teemana ovat hyvät ideat, käytännöt ja konseptit eli siellä esitellään löytyneitä tapauksia ja hyviä esimerkkejä. Kouvolan sisältöseminaarin teemana on Tulevaisuuden kirjasto jota lähestytään tulevaisuuden tutkimuksen menetelmillä. Päätösseminaarissa syyskuussa 2013 esitellään hankkeen tulokset. 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja materiaalit 3.1. Vertaisanalyysi ja kehittäminen (benchmarking) Projektin aikana kehitettävä laatujärjestelmä saadaan aikaan kolmen osittain päällekkäisen prosessin avulla. Ensimmäinen prosessi on vertaisanalyysillä ja vertaiskehittämisellä (englanniksi benchmarking) tunnistetut ja analysoidut hyvät ideat, käytännöt ja konseptit joista voidaan oppia ja joita voidaan toteuttaa myös muissa kirjastoissa. Näitä hyviä ideoita ja hyviä käytäntöjä ja konsepteja kutsutaan tässä tapauksiksi. Vertaisanalyysiä ja vertaiskehittämistä käytetään parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja vakiinnuttamiseen eri kirjastoissa joko sellaisenaan tai sopivaksi muokattuna. Esimerkkejä muutamista mahdollisista tapauksista (tapauksia ei vielä ole päätetty tätä suunnitelmaa kirjoitettaessa): Monipalvelukeskus Lahdessa. Lahdessa on kehitetty kirjastotilojen yhteiskäyttöä ja yhteistoimintamalleja koulujen ja päiväkotien lisäksi liikunta- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, joista esimerkkeinä lasten ja nuorten 8

10 mediakasvatus, nuorten tila, liikunnanohjaus, omahoitopisteet sekä yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet Itsepalvelukirjasto Hämeenlinnassa (Jukola) Kombi-kirjasto kaksi koulukirjastoa ja yleinen kirjasto samaan tilaan Kyyti.fi Kymeenlaakson kirjastojen yhteishanke. Kyyti kirjastoissa on pyritty kehittämään kokoelmatyötä, verkkopalveluja ja mittaamaan asukastyytyväisyyttä ja palvelujen saatavuutta Editointitilat, verkkostartit / spuritit S, M, L, XL kirjasto - pilottihanke joka tehdään yhdessä BTJ:n kanssa erikokoisten kirjastojen palvelutason määrittäminen ja kokoelmien osto Asiakastapahtumista tanssinpäivä, kielikahvila, koululaisryhmien organisointi, elävä kirjasto, lasten pajat, senioriprojekti? 3.2. Laatukuvausten, -kriteerien ja matriisin kehittäminen Toinen prosessi on laatukuvaukset ja -kriteerit sisältävän matriisin kehittämien. Laatumatriisi on tarkoitettu kirjastoammattilaisten itsearvioinnin tueksi ja toiminnan kehittämisen työkaluna. Sillä pyritään helpottamaan laadunvarmennusta ja kehittämisprosessia. Matriisi kattaa paitsi perinteiset fyysiset kirjastopalvelut, myös verkkokirjastopalvelun ja alueelliset ja paikalliset verkkopalvelut sekä itsepalveluun perustuvat palvelumallit. Se perustuu: (i) OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositukseen (OKM 2010); (ii) Yleisten kirjastojen neuvoston strategian ( ) toimenpideohjelmaan ja mittareihin; (iii) Skotlannin kirjaston laatumatriisiin (Public Library Quality Improvement Matrix) OKM:n laatusuositus, YKN:n toimenpideohjelma ja Skotlannin laatumatriisi ovat erilaisia ja eri tasoilla kulkevia dokumentteja ja niiden yhdistämiseen Laatu-hankkeen omaksi matriisiksi tulee käyttää luovuutta. Laatu-hankkeessa OKM:n laatusuositus ja YKN Yleisten kirjastojen neuvoston strategian sisältämä toimenpideohjelma ja mittarit ovat hankkeen lähtökohta ja sen antamien suositusten operationalisoimiseksi kehitetään laatumatriisi, jonka pohjana puolestaan käytetään soveltuvin osin apuna Skotlannin matriisia muokattuna suomalaiseen kirjastoon sopivaksi. Matriisia voivat muut yleiset ja maakuntakirjastot myöhemmin halutessaan soveltaa laadunhallintaansa ja laatunsa kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositus OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositus on laadittu siten että se kattaa erikseen kirjaston tilat; kokoelmat; henkilöstön ja osaamisen; ja palvelut. Niistä jokaisesta on laadittu lista suosituksista siten että kerrotaan esim. uudet kokoelmia koskevat laatusuositukset ja sen jälkeen mitä hyvässä kirjastossa/laadukkaita tarjoavassa kunnassa tehdään. Esimerkiksi uudet kokoelmia koskevat laatusuositukset alkavat kokoelmien osalta näin: Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoja. Kokoelman muodostamisessa otetaan huomioon kunnan asukkaiden ikä- ja kielijakauma sekä ammmattirakenne. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta. ( ) 9

11 (OKM 2010, 51) Hyvässä kirjastossa/laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa, kokoelmien osalta: Uutuushankinnan ja kirjahankinnan määrä on riittävä monipuoliseen ja laajaan tarjontaan. Hankintojen nidemäärä on mitoitettu kunnan palveluverkkoon ja käyttäjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi. Suhteellisen hyvään uutuustarjontaan päästään hankkimalla kirjaa / 1000 asukasta varten. Pieni kunta varmistaa hyvän tarjonnan tätä suuremmalla hankintamäärällä. ( ) (OKM, 2010, 51) Tästä lyhyestä esimerkistä huomaa että laatusuositus on tehty yleiselle tasolle ja se vaatii kuntakohtaista täsmennystä ja mittareita. Yleisten kirjastojen neuvoston toimenpideohjelma Yleisten kirjastojen neuvoston YKN:n toimenpideohjelma (2011) puolestaan lähestyy asiaa siten että se listaa kriittiset menestystekijät (12 kpl) ja mitä niiden toteuttaminen tarkoittaa kirjastoille ja antaa 12 mittaria joista osa on hyvin yleisellä eivätkä kaikki mittarit sellaisenaan sovellu käytännön työhön vaan niitä pitää täsmentää tasolla (esim. jos tavoite on kokoelmavarastosta kohtaamispaikaksi on mittarina käyttäjätilastot ja asiakaspalautteet ). Esimerkki YKN:n strategisista päämääristä ja kriittisistä menestystekijöistä: Strategiset päämäärät Fyysiset ja virtuaaliset tilat ovat virikkeellisiä, muunneltavissa olevia ja esteettömiä; Kirjasto on täynnä tapahtumia ja elämyksiä; Ihmiset kohtaavat kirjaston tiloissa ja verkkopalveluissa Nuorille ja maahanmuuttajille tuotetaan omannäköisiä palveluita; Kirjasto auttaa löytämään laatusisällöt myös uudesta mediasta; Lisäarvoa kirjastojen yhteistyöstä, esim. valtakunnallisista yhteisluetteloista ja vuorovaikutteisista verkkopalveluista; Kirjasto mahdollistaa käyttäjän oman sisällöntuotannon Kriittiset menestystekijät eli miten saavutetaan Kokoelmavarastosta kohtaamispaikaksi; Innovatiivisuus ja rohkeus; Rutiinitoimien automatisointi Toiminnan kehittäminen käyttäjien kanssa; Käyttäjälähtöiset aukioloajat; Kirjastojen yhteinen asiakasliittymä; yhteiset vuorovaikutteiset verkkopalvelut; Verkkotyö; Ammattimaisen johtajuuden ja esimiestyön vahvistaminen 10

12 Myös näistä esimerkeistä YKN:n tavoitteista ja mittareista käy ilmi että valtakunnalliset suositukset ja mittarit ovat niin yleisellä tasolla että konkretisoimista tarvitaan. Skotlannin kirjaston laatumatriisi Skotlannin kirjaston laatumatriisia on jo v lähtien kehittänyt Skotlannin yleisen kirjastojen vastaava valtion viranomainen Scottish Library and Information Council (SLIC). Sekä minsteriön laatusuositus että Skotlannin matriisi on kehitetty kirjastojen itsearvioinnin työkaluksi. Britanniassa kehitys on kulkenut yleisten kirjastojen palveluja koskevista suosituksista kirjastojen itsearvioinnin suuntaan ja myös Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa kirjastojen itsearvioinnin merkitystä. Skotlannin matriisissa laatuindikaattoreita on seitsemän: 1. Tiedon saatavuus (access to information) 2. Osallistuminen ja yhteisöllisyys (personal and community participation) 3. Lukijoiden tarpeisiin vastaaminen (meeting readers needs) 4. Oppijoiden kokemukset (learners experiences) 5. Etiikka ja arvot (ethos and values) 6. Organisaatio, kokoelmien ja tilan käyttö (organisation and use of resources and space) 7. johtajuus (leadership) Laatu hankkeessa voidaan joko kehittää kokonaan omat laatuindikaattorit, muokata tai käyttää näitä indikaattoreita sellaisenaan. Skotlannin kirjastossa jokaiselle indikaattorille on määritelty suositus esim. suositus tiedon saatavuudesta. Suositusten toteutumista tarkastellaan vastaamalla matriisin kysymyksiin. 11

13 Jokainen kysymys on perusteltu: Miksi tämä on tärkeää?. Suoriutumista arvioidaan (itsearviointi) kuudella laatutasolla välttävästä erinomaiseen. Matriisissa kysytään myös oman toiminnan vahvuuksia ja tapoja parantaa toimintaa. Alla on esimerkkejä Skotlannin kirjaston laatumatriisin kysymyksistä: 12

14 3.3. Asiakaskyselyt, fokusryhmä- ja syvähaastattelut Laatu-hankkeen kolmas prosessi on asiakkaiden (ja ei-asiakkaiden) näkemysten selvittäminen. Asiakkaiden näkemyksen huomioiminen tässä hankkeessa on erityisen merkittävää siksi että asiakkaat arvioivat palveluiden laatua eri kriteereillä kuin palveluiden tuottaja (OKM 2010, 13) ja siksi laatujärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon asiakkaiden näkökulma. Kirjaston palveluita tarkastellaan toisaalta kaikille suunnattuina peruspalveluina ja toisaalta kohdennettuina erityispalveluina esim. kotikirjastopalvelu. Eräs tärkeä asiakasnäkökulmaan liittyvä asia on toimintaympäristön monikulttuurisuuden huomioiminen ja muiden erityisryhmien huomioiminen. Asiakaslähtöisyyttä ja asiakasnäkökulmaa korostetaan myös OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa että Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa Asiakasnäkökulmasta katsottuna laatu voidaan määritellä siten että laatu on hyvä silloin, kun koettu laatu vastaa tai ylittää asiakkaan odotukset laadusta (Grönroos 1998, 67). Koettu laatu voidaan jakaa tekniseksi laaduksi (mitä) ja toiminnalliseksi laaduksi (miten?). Teknisellä laadulla tarkoitetaan sitä mitä asiakas saa käytettyään organisaation palveluja. Tekninen laatu on palveluprosessin tekninen lopputulos. Toiminnallinen laatu tarkoittaa sitä miten yhteistyö organisaation ja asiakkaan välillä sujuu. (Grönroos 1987, 32). Asiakkaiden näkemyksen palveluiden laadusta voidaan tässä hankkeessa selvittää joko (i) käyttämällä pelkästään jo koottuja asiakaskyselyjä ja tutkimuksia, tai (ii) tekemällä lisäksi niitä täydentäviä fokusryhmä ja syvähaastatteluja. Tämä osuus hankkeesta on vielä eniten auki (joulukuussa 2012). Haasteena on että fokusryhmä- ja syvähaastattelut vievät aikaa. Arvion mukaan esim. 6 fokusryhmähaastattelun ja 5-10 syvähaastattelun käytännön organisoiminen, toteuttaminen purkaminen veisivät noin 2 kk. Fokusryhmä-haastattelu on haastattelijan ylläpitämä ryhmäkeskustelu tiettyyn aihepiiriin liittyen. Yleensä fokusryhmä-haastattelut ovat joko teemahaastatteluita tai puolistrukturoituja haastatteluita. Fokusryhmä-haastattelun on laadullinen tutkimusmenetelmä jolla pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Fokusryhmän koko vaihtelee mutta tässä tapauksessa sen muodostaisi 4-5 ihmistä. Fokusryhmät muodostetaan yleensä siten että ryhmän osallistujien ajatellaan kuuluvan johonkin tiettyyn käyttäjä- tai asiakasryhmään jonka kokemuksista halutaan tietoa. Laatu-hankkeessa fokusryhmiä voisivat olla esimerkiksi lapset, nuoret, työikäiset, aktiivi seniorit, vanhusväestö (+75 v.), maahanmuuttajat, vammaiset ja ei-käyttäjät. Ryhmät ovat tietysti valtavia, heterogeenisiaeikä haastattelut ole millään lailla edustavia eikä niiden ole tarkoituskaan olla sitä vaan tuoda lisätietoa asiakkaiden näkökulmasta. Käytännössä kuitenkin fokusryhmien kokoaminen eri kirjaston käyttäjäryhmistä ja ei-käyttäjistä voi olla haasteellista: Miten saada viisi saman ryhmän edustajaa suostumaan haastatteluun yhtä aikaa? Mikäli fokusryhmien kokoaminen osoittautuu vaikeaksi, ne voidaan korvata syvähaastatteluilla, tai voidaan tyytyä jo olemassa olevaan aineistoon. Puolistrukturoiduilla syvähaastatteluilla saadaan erilaista aineistoa kuin esim. nopeilla ja sinänsä erittäin hyödyllisillä lomakehaastatteluilla. Koska syvähaastatteluiden tekeminen ja purkaminen vie paljon aikaa, ei haastatteluiden lukumäärä voi olla kovin suuri. Jotta haastatteluiden tekeminen olisi mielekästä, 13

15 haastateltavia pitäisi kuitenkin olla riittävän monia jotta eri käyttäjäryhmät tulisivat edustetuiksi. Tämä myös vie aikaa. Olemassa olevia asiakastutkimuksia on sekä valtakunnallisella että kuntatasolla (esim. Asiakastyytyväisyystutkimus, Hämeenlinnan pääkirjasto, TAK 2010). Tausta-aineistona käytetään esimerkiksi Kansallisen kirjaston tekemää yleisten kirjastojen valtakunnallista käyttäjäkyselyä (v. 2008, 2010, 2012?). Vaikuttavuuden arvioimiseksi pyritään etsimään mittareita tukeutuen uusimpaan koti- ja ulkomaiseen tutkimustietoon esim. Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; Tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä (OKM 2011b) sekä Uusien kirjastopalveluiden vaikuttavuus: Arviointitutkimus tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hankkeessa (Haapaniemi et al. 2012). Hankkeen johtoryhmä päätti että hankkeessa tehdään ei-käyttäjähaastatteluita koska kirjaston käyttäjätutkimuksia tehdään jo paljon. 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen alustava (optimistinen) aikataulu näkyy alla olevassa taulukossa (tilanne ). Kuten luvussa 2.2. mainittiin teemaryhmät kokoontuvat neljä kertaa; tammikuussa, helmikuussa, huhtikuussa ja elokuussa (v.2013). Lisäksi hankkeessa järjestetään neljä kaikille osallistujille yhteistä seminaaria; marraskuussa 2012 (aloitusseminaari Hämeenlinnassa), maaliskuussa (sisältöseminaari Lahdessa), touko-kesäkuun vaihteessa (sisältöseminaari Kouvolassa) ja syyskuussa (päätösseminaari Hämeenlinnassa). Hanke päättyy lokakuun lopussa Hankkeesta tehdään lopputuotoksena raportti, joka on suunnattu lähinnä hankeen rahoittajille, sekä lyhyempi ja käytännön työhön soveltuvampi tiivistelmä joka sisältää laatumatriisin. Hankkeen tuloksista tehdään myös lehdistötiedote. Kuukausi Tehtävä Vuosi 2012 Marraskuu Aloitusseminaari Hämeenlinnassa : 52 osallistujaa 14 eri paikkakunnalta Joulukuu Projektikoordinaattori aloittaa täysipäiväisesti työt hankkeessa; Hankkeen työsuunnitelman teko; Tutustuminen olemassa oleviin säädöksiin ja sopimuksiin ym. kirjallisuuteen yleisten kirjastojen laadusta ja raportin taustaosuuden kirjoittaminen; Hanke Kirjasto-Wikiin; Facebookryhmän perustaminen Vuosi 2013 Tammikuu Helmikuu Ensimmäiset teemaryhmäkokoontumiset (A-D ryhmät) Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Lahdessa (kokoontumisten aiheita mm. tapausten kartoitusta ja Skotlannin laatumatriisin esittelyä); Työsuunnitelma kommenteille Toiset teemaryhmäkokoontumiset (A-D ryhmät) Hämeenlinnassa, 14

16 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kouvolassa ja Lahdessa (kokoontumisten aiheita, mm. tapaukset, laatumatriisin tavoitteiden ja kysymysten soveltaminen Suomeen); matriisin työstäminen aloitetaan Yhteisseminaari Lahdessa : Hyvät ideat, käytännöt ja konseptit; Asiakasosuuden suunnittelu alkaa Kolmannet teemaryhmäkokoontumiset (A-D ryhmät) Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Lahdessa (kokoontumisen aiheita mm. laatumatriisi ja fokusryhmä ja syvähaastattelukysymykset ja haastatteluiden organisointi); asiakashaastattelut käynnistyvät Yhteisseminaari Kouvolassa: Tulevaisuuden kirjasto; haastatteluiden tekeminen jatkuu; matriisin työstämistä Raportin ja matriisin työstämistä; haastatteluiden analyysiä; matriisin työstämistä Raportin ja matriisin työstämistä Neljännet teemaryhmäkokoontumiset (A-D ryhmät) Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Lahdessa (kokoontumisen aiheena mm. matriisiluonnos); Raporttiluonnos kommenteille Loppuseminaari Hämeenlinnassa hankkeen tuloksista Raportointi; Tiedotus; Projektikoordinaattori lopettaa lokakuun lopussa. 15

17 LIITE 1: Teemaryhmien osallistujat ja sähköpostiosoitteet Teemaryhmät (marraskuu 2012): A. Kirjastojen asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo: Aleksi Hellsten - Irmeli Isokivijärvi - Maija Järvi - Eeva Karttunen - Kirsi Kaulio - Arja Nykänen - Terhi Raatikainen - Pertti Salmi - Janne Sihvonen - Kirsti Pohjonen - Tuija Lindström - Reija Piilola - Elissa Soikkeli - Marko Niskapohja - Jenni Laine - Tiina Lindén Marja Malminen - Päivi Penna - Terttu Sipilä - Anu Sorvali - Maarit Murtovaara - Liisa Häyrinen - Soili Ojanen - Mervi Jokinen - Seppo Sovio - Raija Linna - B. Kirjaston kokoelmapalvelut: Eliisa Erkamo - Mervi Koski - Pirjo Lehtilä - Tuula Luoma - Pirkko Mertsalmi - Seija Stenberg - Margit Stenhammar - Virpi Virolainen - Varpu Vallbacka - Anna-Mari Andersson - Arja Kuisma - 16

18 Merja Sali - Outi Harju - Irmeli Kaikkonen - Marjukka Laapotti - Pia Palm - Terttu Koivisto Reetta Saine C. Kirjaston mediakasvatus- ja tietoyhteiskuntapalvelut: Asko Fagerlund - Ulla Hämäläinen-Pelli - Inkeri Jurvanen - Ulla Karila - Sini Kiuas - Jaana Käki - Jonna Riikonen - Seija Shmeikka - Salla Palmi-Felin - Tuomas Kunttu - Christer Skog - Marja Tervonen - Annukka Harjula - Marja Haapaniemi - Tanja Ojakangas - Ilkka Marjanen - Sirkka Ylander - Laura From - D. Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Seija Hynninen - Irmeli Isokivijärvi - Inkeri Jurvanen- Sini Kiuas - Mervi Koski - Pirkko Mertsalmi - Pirkko Nurminen - Seija Shemeikka - Merja Tiitta - Pirjo Tuomi - Taina Valkeajärvi - Tuija Hanski - 17

19 Ilona Lamminen - Maritta Naumanen - Sirpa Salonen - Susanna Partanen - Jari Tyrväinen - Leena Pietilä - Kirsi Lähde - Eija Raisanen - Nk. johtajaryhmä (vain tiedottamista varten): Irmeli Isokivijärvi - Inkeri Jurvanen - Maarit Järveläinen-Kannisto - Matti Karvinen - Riitta Maajärvi - Heli Roisko - Liisa Häyrinen - Kirsi Lähde - Marja Malminen - Jari Tyrväinen - Merja Sali - Terttu Koivisto - 18

LAATUA JA TUOTTAVUUTTA KIRJASTOPALVELUILLE VERKOSTOITUEN Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke

LAATUA JA TUOTTAVUUTTA KIRJASTOPALVELUILLE VERKOSTOITUEN Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke LAATUA JA TUOTTAVUUTTA KIRJASTOPALVELUILLE Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke Inkeri Jurvanen, kirjastotoimenjohtaja Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus,

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Laatu ratkaisee: Laatuhankkeen tavoitteet, menetelmät ja aikataulu

Laatu ratkaisee: Laatuhankkeen tavoitteet, menetelmät ja aikataulu Laatu ratkaisee: Laatuhankkeen tavoitteet, menetelmät ja aikataulu K Projektikoordinaattori Hanna Kaisti (1.12.2012 alkaen) Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan

Lisätiedot

Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus: Olemassa olevat laatumittarit ja tapausten valinta

Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus: Olemassa olevat laatumittarit ja tapausten valinta Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus: Olemassa olevat laatumittarit ja tapausten valinta K Laatu-hankkeen teemaryhmäkokoukset tammikuu, 2013 Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan,

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden laadun arvioinnin ja kehittämisen työkalut sekä ei-käyttäjäselvitys Hanna Kaisti Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi seminaari 3.12.2013 Laatua

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatukriteerit

Yleisten kirjastojen laatukriteerit Yleisten kirjastojen laatukriteerit Opetusministeriön kirjastopäivä 25.11.2009 Hannu Sulin & Marjariitta Viiri OPETUSMINISTERIÖ /27.11.2009 /1. Työryhmä Hannu Sulin OPM Janne Puhakka OPM Kristiina Kontiainen

Lisätiedot

Teemaryhmä D (Asiakastapahtumat ja tilaisuudet), kokoontuminen 10.1.2013 Hämeenlinnan kirjastossa klo 9.30-14.30

Teemaryhmä D (Asiakastapahtumat ja tilaisuudet), kokoontuminen 10.1.2013 Hämeenlinnan kirjastossa klo 9.30-14.30 Kokousmuistio Teemaryhmä D (Asiakastapahtumat ja tilaisuudet), kokoontuminen 10.1.2013 Hämeenlinnan kirjastossa klo 9.30-14.30 Paikalla: Pirjo Tuomi (HML), Merja Tiitta (HML), Seija Hynninen (HML), Taina

Lisätiedot

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja Juho Jussila 19.9.2017 Sisällys Laatukäsikirja-hankkeen taustaa Yleistä laadunarvioinnista Laatukäsikirjan toimintaperiaate Laatukäsikirjan sisältö Yhteenveto

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä

Lisätiedot

Henkilöstöresurssisuunnitelma

Henkilöstöresurssisuunnitelma Henkilöstöresurssisuunnitelma TAE Kasvu TS TS 2011 2012 2013 2014 2013-2014 2015 2016 (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) % (31.12) (31.12) YHTEENSÄ 508 472 12 484 509 482 11 493 509 455 11 466 509

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke Teemaryhmä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin Yleisten kirjastojen neuvosto 7.11.2014 Hannu Sulin OKM:n kirjastopolitiikka 2015 ohjelman tavoitteiden toteutuminen kansallisella tasolla Kohdennetaan yleisten kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatusuositus Marjariitta Viiri Pohjanmaan ELY-keskus PORI 1

Yleisten kirjastojen laatusuositus Marjariitta Viiri Pohjanmaan ELY-keskus PORI 1 Yleisten kirjastojen laatusuositus Marjariitta Viiri Pohjanmaan ELY-keskus 22.3.2011 PORI 1 Työryhmä Hannu Sulin OKM pj Kirsti Kekki OKM varapj Kristiina Kontiainen Uudenmaan ELY-keskus Margareta Kull-Poutanen

Lisätiedot

YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO!

YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO! YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO! EHDOTUS HÄMEENLINNAN, KOUVOLAN JA LAHDEN KIRJASTOJEN LAATUKÄSIKIRJAKSI Hanna Kaisti 2014 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Teemaryhmä A (Asiakas- ja tietopalvelut, tilat, laitteet ja aukiolo), kokoontuminen 9.1.2013 Lahden kirjastossa klo 10.15-14.45

Teemaryhmä A (Asiakas- ja tietopalvelut, tilat, laitteet ja aukiolo), kokoontuminen 9.1.2013 Lahden kirjastossa klo 10.15-14.45 Kokousmuistio Teemaryhmä A (Asiakas- ja tietopalvelut, tilat, laitteet ja aukiolo), kokoontuminen 9.1.2013 Lahden kirjastossa klo 10.15-14.45 Paikalla: Marja Malminen (Lahti), Maarit Murtovaara (Heinola),

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat Tilaston sovellukset ja sudenkuopat 24.1.-13.3.2012 Tilastoista tietoa - tilastovalmennusta yleisille kirjastoille Markku Laitinen, Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut markku.laitinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi Pirjo Tuomimäki

Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi Pirjo Tuomimäki Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi 6.10.2015 Pirjo Tuomimäki Nivalan kaupunginkirjaston hallinnoima hanke Yhteistyökumppaneina muut Tiekkö-kirjastot Vuoden

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Mikan esitys ja Kirjastot ja media raportti on Laatu-hankkeen wikissä. (http://laatuakirjastoon.wikispaces.com/)

Mikan esitys ja Kirjastot ja media raportti on Laatu-hankkeen wikissä. (http://laatuakirjastoon.wikispaces.com/) Laatu-hanke, Teemaryhmä C (mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut), kokoontuminen 18.4.2013 klo 10.00-14.00 Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamajassa Paikalla:,Marja Tervonen (Kouvola), Annukka Harjula

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä

Lisätiedot

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Kirjastopalvelujen tuotteistaminen seminaari

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö Elina Anttila 14.2.2012 Elina Anttila museo 2015 Mitä museo 2015 on? Museoiden yhteishanke, jossa kartoitetaan museoiden kokoelmahallinnan prosesseja,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet

Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet Kokemusasiantuntijuus-seminaari Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen ja juurruttaminen osaksi kuntien ja organisaatioiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke Teemaryhmä

Lisätiedot

Kirjastolain uudistaminen

Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Maakuntakirjastokokous 31.3.2011 Jyväskylä Marjariitta Viiri 1 Tilastot valmistumassa Ei suuria muutoksia verkossa Kirjaston palkkaamat htv:t

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja

Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 StrategiaStartti 16.2.2012 Heinolassa Taustaa Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja Kansallinen mielenterveys-

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Ohjeistus laatia kirjaston käyttösäännöt

Ohjeistus laatia kirjaston käyttösäännöt Ohjeistus laatia kirjaston käyttösäännöt Esittely 10.11.2016 YKN Yhteistyössä ykn ja Kuntaliitto Työryhmään kuuluvat Päivi Savinainen (Kuopion kaupunki), Jan Nyström (Pukkilan kunta), Ulla-Maija Maunu

Lisätiedot

Hämeenlinnan lähikirjastojen kokoelmatyö ja yhteistyö BTJ:n kanssa. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Tampere

Hämeenlinnan lähikirjastojen kokoelmatyö ja yhteistyö BTJ:n kanssa. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Tampere Hämeenlinnan lähikirjastojen kokoelmatyö ja yhteistyö BTJ:n kanssa Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Tampere 9.5.2014 Hämeenlinnan kaupunki Asukkaita 67 800 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot