Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Transkriptio

1 Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke Teemaryhmä C, kokous Hämeenlinnassa Hanna Kaisti

2 Ohjelmassa tänään Viime kokouksessa puhuttua & joryn päätökset Kirjaston rooli mediakasvatuksessa; yhteistyö - indikaattorien ja hyvien toimintamallien etsintää Yleisen kirjaston arvot ja miten ne laitetaan käytäntöön mediakasvatuksessa ja tietoyhteiskuntapalveluissa Klo Suunnittelija Pirjo Sallmén puhuu siitä miten kirjaston rooli mediakasvatuksessa tulisi määritellä ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä kirjaston toiminnassa, nyt ja tulevaisuudessa Omakustanteinen lounas kirjaston lounaskahvilassa Lanternassa Lounaan jälkeen: Valtakunnalliset laatukriteerit ja kirjastoissa jo nyt kerättävät tiedot. Mitä indikaattoreita puuttuu eli mikä ei vielä ole näkyvää kirjaston toiminnassa? Lopuksi: Lopuksi huhtikuun kokouspäivämäärästä päättäminen & varmistuneet yhteisseminaarien päätöspäivämäärät kalenteriin Lopetetaan hyvissä ajoin ennen klo 14.30

3 Viime kokouksen antia Laatu-hankkeen tavoitteena on siis tehdä uusia ja vakiinnuttaa vanhoja hyviä käytäntöjä mediakasvatuksessa Helpottaa mediakasvatusta tekevien kirjastolaisten työtä Parantaa ja tasalaatuistaa asiakkaille annettua palveluja Levittää hyviä toimivia uusia ja vanhoja ideoita & verkostoitua Laadun varmennuksen lisäksi tehdään laadun indikaattoreita laadun seurantaa edistämään. Indikaattoreita voidaan kehittää esim: Ryhmävierailuiden & koulutusten arviointiin Verkkokirjaston opetuksen arviointiin Teemanäyttelyille Kirjavinkkaukseen Lisäksi keskusteltiin miten mediakasvatustyö on organisoitu eri kirjastoissa yksi työtehtävä muiden joukossa, vai erikoistuminen (esim. kirjastojen pedagogiset informaatikot) Miten yhdistää mediakasvatusta & tietoyhteiskuntapalveluita asiakkaiden omaan sisällöntuotantoon?

4 Fokusryhmähaastatteluista & laatumatriisista Jory päätti tammikuussa että tehdään fokusryhmähaastatteluja ei-asiakkaille sekä kevyt ja helposti täytettävä laatumatriisi kirjastoammattilaisten itsearvioinnin ja suunnittelun tueksi Ei-käyttäjähaastatteluita siksi että käyttäjistä on suhteellisen paljon jo tietoa Segmentointi, 3 kaupunkia, mukana graduntekijä Niina Kuisma Tampereen yliopistosta. Joka tapauksessa otos on pieni eli ei koko totuutta ei-käyttäjistä! Työryhmä pohtii käytännön toteutusta. Tavoitteena löytää saada tietoa ei-käyttäjistä, jotka ovat potentiaalisia kirjaston käyttäjiä Ei-käyttäjätutkimuksia on tehty jonkin verran Suomessa (esim. HelMet-kirjastot, Nokian kirjasto, Seinäjoen kirjasto ) ja maailmalla (esim. Norjan ja Tanskan tutkimukset). Näihin perehdytään Haasteena koota ihmiset fokusryhmiksi. Myös rahan puutteen vuoksi pitää olla luova Toteutetaan kevään (-alku kesän) aikana

5 Mediakasvatus kirjastoissa - taustaa

6 Keskeiset mediakasvatuksen alueet kirjastoille (Sallmén 2009): Tiedonhaku ja tiedonhallintataidot tavoitteena informaatiolukutaito Medialukutaidon edistäminen Digitaaliset pelit ja pelaaminen tavoitteena pelilukutaito Sosiaalisen median tuntemus Tekijänoikeudet Mediakasvatus edistää medialukutaitoa ja harjaannuttaa eri medioiden aktiiviseksi kohtuukäyttäjäksi, se kannustaa omiin tulkintoihin ja mielipiteenvaihtoon, pyrkii lisäämään mediasta saatua hyötyä, iloa ja mielihyvää ja auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan riskejä. (Heinonen 2009, muokattu) Mikä määritelmä tietoyhteiskuntapalveluille?

7 Ja vielä laajemmin Lukutaidon edistäminen ja lukemaan innostaminen on aina ollut kirjastotoiminnan ytimessä. Tavoite edelleen sama mutta nyt on monenlaisia aineistoja, monia medioita ja tarvitaan uusia lukutaitoja media- ja informaatiolukutaito Multimodaalisuutta (kuva, ääni, video, pelitekniikka) Lukutaitojen soveltaminen on siirtynyt yhä enemmän yhteisöllisyyden piiriin Lisäksi informaatio lisääntyminen vaatii informaation hallinnan lukutaitoja Kirjasto on mahdollistaja Kirjasto on silta kouluopetuksen ja vapaa-ajan käytänteiden (Mika Mustikkamäki, 2012) Haasteena monikirjoinen käyttäjäkunta ja rajalliset resurssit

8 Tutkimuksen kertomaa Yleisin mediakasvatuksen muoto on kouluvierailut ja satutunnit. Suhteellisen harvoissa kirjastoissa järjestetään säännöllisesti kursseja ja työpajoja Mediakasvatuksen teemoina kirjastoissa on yleensä kirjallisuus. Puolessa kirjastoista käsitellään internettiä säännöllisesti. Harvoin kohteena on elokuva, musiikki, pelit, tv, mainonta jne Keskeisimmäksi kohderyhmäksi mielletään 9-18 vuotiaat lapset ja nuoret. Myös aikuisia ja erityisesti maahanmuuttajia pidetään tärkeinä kohderyhminä Kolmasosa on laatinut yhteistyösuunnitelman yhdessä koulujen kanssa Mediakasvatus on joko kirjaston toimintasuunnitelmassa tai erillisessä mediakasvatussuunnitelmassa alle 20% kirjastoista Kirjastot ja media Selvitys mediakasvatuksen tilasta yleisissä kirjastoissa (2012)

9 Ydinkysymyksiä

10 Mitä tehdään? Eli kirjaston rooli mediakasvatuksessa ja tietoyhteiskuntapalveluissa? Mitä kaikkea tehdään mediakasvatuksen ja tietoyhteiskuntapavelun saralla kirjastoissa? Ketkä tärkeimmät asiakasryhmät? Tulisiko jotain karsia ja jotain ottaa lisää? Ovatko jotkin tärkeät ryhmät täysin katveessa? Miten mediakasvatustilaisuuksien onnistumista mitataan asiakkaan kannalta? Entä kirjastoammattilaisen kannalta?

11 Miten käyttäjiä voitaisiin osallistaa? Onko kirjaston rooli osallistaa? Kirjastoissa on panostettu digitointi & editointitiloihin mutta samanaikaisesti tutkimuksen mukaan ei koeta asiakkaiden sisällöntuotannon tukeminen ja itseilmaisun kannustamista ei koeta merkittäväksi osaksi kirjaston toimintaa Annetaanko vain teknologia käyttöön ja opastetaan alkuun? Vai olisiko kirjastojen mielekästä panostaa ohjattuun työpajatyöskentelyyn ja käyttäjien aineistoista syntyvien keskustelujen ja näyttelyiden tukemiseen? (Mika Mustikkamäki, Kirjastot ja Media 2012)

12 Kenen kanssa tehdään? Yhteistyö Ketkä tärkeimmät yhteistyökumppanit? Miten yhteistyötä yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa tulisi parantaa - vai onko tarpeen? Onko työnjako selvää esim. koulujen ja kirjaston roolien välillä? Koulut päävastuussa ja kirjastot tukevat? Onko tarpeen luoda vakiintuneempia yhteistyömuotoja kirjastojen sisälle?

13 Miten tehdään? SUUNNITELMALLISUUS: Miten mediakasvatus saadaan suunnitelmalliseksi osaksi kirjastojen toimintaa? Mediakasvatuksen toimintasuunnitelma kirjastoihin? Onko jo? Vuosikello suunnittelun tueksi? Yhteistyön ja vertaisoppimisen parantaminen kirjastojen välillä ja kirjaston sisällä? Muita keinoja helpottaa mediakasvatusta tekevien työtä kirjastossa? Tutkimusta, koulutusta ja materiaalia on suhteellisen hyvin tarjolla. Jotain linkkejä ja materiaaleja on koottu hankkeen wikiin: Käytetäänkö verkossa olevia mediakasvatuksen sivustoja ja muita resursseja aktiivisesti hyödyksi kirjaston mediakasvatustyössä?

14 Laatu ja arvot

15 Laatu heijastaa arvoja Laatu tarkoittaa tuotteen, palvelun tai prosessin, tai näiden yhdistelmien, kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa laatu on aina sidoksissa asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. (OKM 2010) Laadun määrittely on arvopohjaista eli perustuu tiettyihin arvoihin Laatua voi tarkastella myös siten että mietitään miten arvot toteutuvat käytännön työssä Pohjaksi Yleisten kirjastojen neuvoston määrittelemät arvot kirjastoille

16 YKN:n yleisten kirjastojen arvot

17 Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) määrittelemät arvot 1. Tiedonsaannin vapaus Asiakastyössä tämä tarkoittaa: Ei sitouduta ideologioihin Monipuolinen aineistokokoelma Käyttäjän tiedontarvetta arvostetaan Sisäisessä toiminnassa tämä tarkoittaa: Tietosisältöjen ja aineistotuotannon tuntemuksen jatkuva ylläpitäminen Kollegan tiedonsaannin oikeutta arvostetaan

18 2. Ennakkoluulottomuus o Asiakastyössä: Uusien palvelukonseptien kokeilu ja käyttöönotto - riskinotto sallitaan o Sisäisessä toiminnassa: Uusien asioiden kehitteleminen ja käyttöönotto ennakkoluulottomasti epäonnistumisen uhallakin Ideoinnista palkitaan Muita aloja seurataan ja hyviä käytäntöjä omaksutaan

19 3. Yhteisöllisyys Asiakastyössä: Kirjasto tarjoaa tiloja erilaisille työryhmille ja yhteisöille Kirjasto osallistuu kumppanina työryhmien ja yhteisöjen toimintaan Kirjasto järjestää tapahtumia Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia sisältöjen luomiseen Sisäisessä toiminnassa: Kirjastojen yhdessä toimiminen etenkin verkkomaailmassa tärkeää Tilaa hierarkioista riippumattomalle ideoiden ja kokemusten vaihdolle

20 4. Luotettavuus Asiakastyössä: Kirjaston eri muodoissa välittämän tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus Kirjasto valikoi tarjolle laadukkaita sisältöjä Sisäisessä toiminnassa: Luottamus ja arvostus toisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten työhön sekä tiedon jakaminen Tiedonvälitys on avointa ja tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla Teot ja viestit tukevat toisiaan

21 5. Avoimuus Asiakastyössä: Käyttäjäpalaute otetaan vakavasti Kirjastotyön perusteiden selvittäminen soveltuvin osin käyttäjälle (esim. hankintaperiaatteiden esittely) Kerrotaan, mitä kirjastosta saa verorahojen vastineeksi Sisäisessä toiminnassa: Käyttäjäpalautteelle on selkeät kanavat ja se käsitellään Vastuut ovat selvät Osallistumisjärjestelmä toimii Tärkeät yhteiset päätökset kirjataan

22 6. Tasa-arvo Asiakastyössä: Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti Kirjastot ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla Peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina Sisäisessä toiminnassa: Oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö Työyhteisötaidot kaikille Erilaisuuden hyväksyminen, esim. maahanmuuttajataustaiset kollegat

23 Miten sisällyttää nämä arvot mediakasvatukseen ja tietoyhteiskuntapalveluun kirjastossa siis miten tuoda arvot käytäntöön?

24 Indikaattorit Opetus- ja kulttuuriministeriön keräämät tiedot eli mitä indikaattoreita seurataan jo

25 Kirjaston toimintakulut / asukas (suositus: 55,50 ) Kirjaston toimintakulujen prosenttiosuus kunnan toimintamenoista (suositus: 1,5-2%) Kirjastoaineistokulut / asukas Fyysiset käynnit kirjastossa (suositus: 10 käyntiä / asukas/ vuosi) Verkkokäynnit (suositus: 10 / asukas / vuosi) Lainat (suositus 18 lainaa / asukas / vuosi) Asiakkaiden prosenttiosuus asukasmääristä (lainaajia 45% asukkaista) Htv / 1000 asukasta (suositus: 1 htv / 1000 asukasta) Henkilöstön täydennyskoulutus/htv/vuosi (suositus: 6 pv/htv/vuosi)

26 Kirjastojen uutuushankinta (suositus: 400 kirjaa / 1000 asukasta) Muun aineiston uutuushankinta (suositus: 100kpl/1000 asukasta) Lehtien vuosikerrat (suositus: vuosikertaa / 1000 asukasta) Poistojen prosenttiosuus kokoelmasta (suositus: poistot 8% vuodessa) Lastenkirjojen määrä (suositus: 1 lastenkirja jokaista alle 15-vuotiasta kohden vuodessa) Hyötypinta-ala (suositus: 100 neliömetriä / 1000 asukasta) Henkilöstömäärä: 1 henkilötyövuosi / 1000 asukasta Kirjastoammatillisen henkilökunnan osuus henkilökunnasta (70%, määritelty kirjastoasetuksessa) Korkeakoulutetun kirjastoammatillisen henkilökunnan osuus (45%, määritelty kirjastoasetuksessa) Täydennyskoulutuspäiviä henkilöstölle 6 kpl / htv / vuosi

27 Kirjaston järjestämien näyttelyiden määrä Kirjaston järjestämien muiden tapahtumien määrä Tapahtumien osallistujamäärä (ei näyttelyt) Käyttäjäkoulutusten määrä Käyttäjäkoulutus tunteina Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä

28 Muita kunnissa kerättäviä indikaattoreita kirjastoihin liittyen Kirjastojen aukioloaikojen pituus (luettelo ylläpidettävistä toimipaikoista aukioloaikoineen) Kirjastoautojen pysähtymispaikkojen lukumäärä (luettelo kirjastoauton pysähdyspaikoista Asiakastyytyväisyys yleisarvosana asiakkailta Yhteenveto asiakaspalautteista

29 Mitä mittareita ja laadun varmistuksen rakenteita? Mediakasvatukselle ja tietoyhteiskuntapalvelulle on vain vähän mittareita - Tarvitaanko jotain mittareita lisää? Esim. vierailujen ja koulutusten arviointiin? Miten arviointi tulisi toteuttaa? Käyttäjäkyselynä Miten tyytyväinen olet opetukseen? (Asteikko 1-5) Suosittelisitko opetusta ystävällesi? (kyllä / ei) Mikä oli hyvää, mitä olisi vielä voinut parantaa? Vertaisarviointina ja -kehittämistä Vierailuja kuuntelemaan muiden vinkkausta tai opetusta edellyttää vastavuoroisuutta Keskustelu tilaisuuden jälkeen Hyvien käytäntöjen määrittelyä?

30 Lopuksi o Huhtikuun kokouspäivämäärästä päättäminen o Pistäkää kalenteriinne yhteisten seminaarien päivämäärät: Lahden seminaari 7.3. (kaupunginkirjaston auditorio klo ) Kouvolan seminaari (kaupunginkirjaston auditorio klo 10-15) Päätösseminaari (Hämeenlinnan raatihuone) Hanna Lahdessa KIITOS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ! PS. Käykää hankkeen wikissä: Ei vaadi rekisteröitymistä!