YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO!"

Transkriptio

1 YLLÄTTÄVÄN HYVÄ KIRJASTO! EHDOTUS HÄMEENLINNAN, KOUVOLAN JA LAHDEN KIRJASTOJEN LAATUKÄSIKIRJAKSI Hanna Kaisti 2014 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Loppuraportti hankkeesta Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke

2 - 2 -

3 Sisällys Tiivistelmä 5 OSA I:Laatu ja sen arvioiminen kirjastoissa 6 1. Johdanto Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus Laatukäsikirjan käyttö Keskeiset käsitteet laatu ja laadun arvioiminen Valtakunnalliset laatusuositukset yleisille kirjastoille Kirjastojen arvot ja perustehtävät Indikaattorit ja mittarit arviointityössä Kenen kirjasto? Henkilöstöä koskevat suositukset Palvelulupauksen toteuttaminen: Laatusuositukset ylläpitäjälle Asiakas- ja tietopalvelut Asiakkaiden segmentointi ja osallistaminen Toteutuuko hakeutuva ja virtuaalinen asiakas- ja tietopalvelu? Kirjavinkki- ja suosituspyynnöt lisääntyvät Tilat 23 Esimerkki: Tilat tehokäyttöön palveluita yhdistämällä: Kombikirjasto ja kunnalliset palvelupisteet Aukiolo ja laitteet 26 Esimerkki: Hämeenlinnan Jukolan omatoimikirjasto ja pääkirjaston sunnuntaiaukiolokokeilu Kokoelmapalvelut OKM:n laatusuosituksia kokoelmapalveluille Kiertoluvut, varausjonon seuranta ja kokoelman käyttöaste Poistot ja varastointi: Nollalista, etäkokoelmanhoito ja muut poistotyön apuvälineet Varastointi Esimerkki: Kouvolan kaupunginkirjaston lehtisäilytyksen ja varastoinnin järkeistäminen Kirjastojen profilointi ja aineiston liikkumisen ketteryys Esimerkki: Profiloitu ja keskitetty aineistovalinta Aineistot murroksessa: Sähköiset aineistot ja musiikkikokoelma ekirjasto Yhteinen e-aineistojen hankinta konsortion kautta Uusi Ellibs-käyttöliittymä Musiikkikokoelmat muutoksessa Kirjaston tarjoama opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit Lapset ja nuoret: Kirjastojen rooli mediakasvatuksessa Esimerkki: Mediakasvatusta lähikirjastossa Renkomäessä Kouluyhteistyösuunnitelma ja monilukutaito Esimerkki: Game Över pelipäivä Lahdessa Aikuiset: Tietoyhteiskuntataitojen opetus ja sähköisen asioinnin opastus paitsi senioreille myös työikäisille Asiakastapahtumat ja tilaisuudet Yhteistyön monet tasot kirjaston tapahtumatuotannossa Tapahtumalinjaus, vuosisuunnitelma ja tiedotusstrategia Tapahtumajärjestäjän opas, tarkistuslista ja ohjeet yhteistyökumppaneille Asiakas- ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyden mittaaminen Esimerkki kirjastojen teematapahtumien suunnittelusta ja markkinoinnista: Kouvolan Dekkaripäivät ja Hämeenlinnan Kirjojen keskellä Lähdeluettelo 57 Liitteet 60 Opetus- ja kulttuuriministeriön seuraamat ja tilastoimat tunnusluvut Esimerkkejä mediakasvatustehtävistä Tarkistuslista tapahtumajärjestäjälle Tapahtumatuotannon monet vaiheet Tapahtumapalautelomake

4 OSA II: LAATUMATRIISI: Tavoitteet, indikaattorit, toimet ja itsearviointikysymykset Yleinen tavoitetaso kirjaston käytöstä, saavutettavuus ja asiakastyytyväisyys Henkilöstön koulutustaso, täydennyskoulutus, työhyvinvointi ja johtaminen Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo Kokoelmapalvelut Kirjaston tarjoama mediakasvatus, opetus, koulutus ja ryhmäkäynnit Asiakastilaisuudet ja tapahtumat

5 Tiivistelmä Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi on loppuraportti hankkeesta Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke (Laatu-hanke). Noin vuoden mittaisen hankkeen tavoitteena oli kehittää maakuntakirjastoille työvälineitä laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä edistää alueen kirjastojen verkostoitumista. Hanke toteutettiin Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Hämeenlinnan, Lahden ja Kouvolan yhteisrahoituksella vuosien aikana. Laadun arviointi ja kehittäminen yleisissä kirjastoissa on tarpeellista neljästä syystä. Ensinnäkin kirjastolain mukaan kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Lisäksi yhä useammat kunnat noudattavat tilaaja-tuottaja -mallia jonka mukaisesti kirjasto myy palveluitaan palvelusopimuksen perusteella ja tilaaja edellyttää toiminnan arviointia. Toiseksi tarvitaan konkreettisia työkaluja jo olemassa olevien valtakunnallisten laatusuositusten toteuttamiseen käytännön kirjastotyössä. Tällaisia suosituksia ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositus, hyvän maakuntakirjaston laatusuositus ja Yleisten kirjastojen neuvoston strategia. Kolmanneksi kirjaston on nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa yhä tärkeämpää osoittaa mitä vähenevillä resursseilla saadaan aikaan. Arvioinnin merkitys kunnissa on lisääntynyt koska palveluiden uudet ja vaihtoehtoiset järjestämistavat tekevät arvioinnista aiempaa vaativampaa. Neljänneksi arvioinnin ja kehittämisen välineillä on mahdollista tehdä olemassa olevat kirjastopalvelut näkyvämmäksi myös kunnan päättäjille. Laatu-hanke toteutettiin Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden sekä muiden alueen kirjastojen yhteistyönä ja mukana oli noin 50 kirjastoammattilaista, jotka jakaantuivat neljään teemaryhmään: (i) Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo; (ii) kokoelmapalvelut; (iii) mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (iv) asiakastapahtumat ja tilaisuudet. Jokainen teemaryhmä kokoontui vuoden aikana 4-5 kertaa, minkä lisäksi järjestettiin neljä kaikille yhteistä seminaaria. Kokouksissa ja yhteisseminaareissa keskusteltiin olemassa olevien valtakunnallisten laatusuositusten soveltamisesta käytäntöön, jaettiin hyviä ideoita, pohdittiin haasteita ja onnistumisia ja ideoitiin uusia laadullisen ja määrällisen mittaamisen tapoja sekä itsearvioinnin mahdollisuuksia. Teemaryhmissä pohdittiin kolmea keskeistä kysymystä: missä tilanteessa olemme nyt omassa kirjastossamme, mihin haluamme päästä ja miten saavutamme haluamamme tavoitteen. Hankkeen lopputuloksena koottiin tämä raportti, joka on ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatukäsikirjaksi. Se sisältää tekstiosuuden ja laatumatriisin eli taulukon, jota voi käyttää kirjastoissa laatutyön apuna. Tekstiin on myös koottu esimerkkejä hyvistä ja toimivista käytännöistä. Matriisissa on taulukkomuodossa lueteltu eri kirjastosektoreihin ja palveluihin liittyvät tavoitteet, indikaattorit ja toimet ja itsearviointikysymykset. Hankkeessa toteutettiin myös selvitys siitä, miksi suuri osa kuntalaisista ei käytä kirjaston palveluita. Tämä nk. ei-käyttäjäselvitys toteutettiin fokusryhmähaastatteluilla. Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kouvolassa järjestettiin 12 fokusryhmähaastattelua erilaisille ei-käyttäjäryhmille siis ihmisille jotka eivät ole käyttäneet kirjaston palveluita tai tiloja ainakaan kahteen vuoteen. Haastateltavia oli yhteensä 41 kpl ja he olivat iältään vuotiaita. Selvityksessä kysyttiin kirjastoon liittyvistä kokemuksista, peloista ja mielikuvista, kirjaston käyttämättömyyden syistä, kirjastopalveluiden tuntemuksesta sekä toiveista. Fokusryhmähaastatteluissa pyrittiin löytämään eri-ikäisiä ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisryhmiä. Haastattelut tehtiin jalkautumalla ulos kirjastosta kouluihin, nuorisotaloihin, työpaikoille, seniorien harrasteryhmiin jne. Selvityksen tulokset löytyvät raportista nimeltä Siellä voi varmaan tehdä paljo muutakin, mut en vaan tiiä mitä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys (Kaisti & Kuisma 2013)

6 OSA I:Laatu ja sen arvioiminen kirjastoissa 1. Johdanto Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatukäsikirjaksi on tulosta hankkeesta nimeltä Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke (tästä eteenpäin: Laatu-hanke tai Laatu-projekti). Yllättävän hyvä viittaa Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) tavoitteisiin, joiden mukaan kirjasto yllättää, inspiroi ja antaa voimia. Kirjasto yllättää kuntalaiset - ja se on yllättävän hyvä. Vuoden 2008 valtakunnallisen kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset olivat palveluista kaikkein tyytyväisimpiä kirjastoon. Peräti 75 % vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä kirjastopalveluihin. (OKM 2010, 5). Myös kuntalaiset, jotka eivät itse käytä kirjastoa, pitävät sitä tärkeänä palveluna joka halutaan ehdottomasti säilyttää maksuttomana. (Kaisti & Kuisma 2013). Jotta kirjasto säilyttäisi merkittävyytensä, sen on kyettävä vastaamaan perustavanlaatuisiin yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Kirjastopalveluiden arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjastoja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Laadunhallintaan kuuluvat toimintatavat, joilla mitataan tai parannetaan laatua, sekä niihin liittyvät toimenpiteet kuten suunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja seuranta. Laadunhallintaa tarvitaan ainakin neljästä syystä. 1. Laki vaatii: Kirjastolain mukaan (904/1998, 6 ) kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. Lisäksi yhä useammat kunnat noudattavat tilaaja-tuottaja -mallia jonka mukaisesti kirjasto myy palveluitaan palvelusopimuksen perusteella. Kirjastotoiminta on tuotteistettu ja tilaaja edellyttää arviointia toiminnan ja tulosten tarkastelemiseksi. 2. Tarvitaan konkreettisia ehdotuksia arvioinnin toteuttamisesta: Kansalliset yleisten kirjastojen laatulinjaukset liikkuvat yleensä niin yleisellä tasolla että niiden ankkuroiminen käytännön kirjastotyöhön vaatii pohdintaa ja konkreettisia ehdotuksia. 3. Toiminnan kehittäminen: Maailma muuttuu ja kirjasto sen mukana. Kirjastotoiminnan on oltava mahdollisimman laadukasta annettujen resurssien puitteissa. Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on yhä tärkeämpää osoittaa mitä vähenevillä resursseilla saadaan aikaan. Toiminnalta edellytetään taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin merkitys kunnissa on lisääntynyt koska palveluiden uudet ja vaihtoehtoiset järjestämistavat tekevät arvioinnista aiempaa vaativampaa. (OKM 2010,13) Laatujärjestelmän tavoitteena on helpottaa kohtaamaan erilaisia muutoksia yhteiskunnassa, teknologiassa ja kirjastoinstituutiossa itsessään. Laadun arvioinnin merkitys korostuu otettaessa käyttöön uusia palveluita. 4. Olemassa olevien kirjastopalveluiden näkyväksi tekeminen: Laatujärjestelmää tarvitaan siihen että jo olemassa olevat hienot kirjastopalvelut saadaan paremmin näkyväksi. Tarvitaan siis uusia tapoja vakiinnuttaa, markkinoida, seurata ja kehittää toimintaa. Kun jo olemassa oleva tehdään näkyväksi esim. kirjaamalla ylös toiminnot joita aikaisemmin on tehty mutta joita ei ole mainittu toimintasuunnitelmissa, ne tulevat näkyviksi myös henkilökunnalle itselleen näin paljon on jo saatu aikaan! Tällöin on myös helpompi jakaa tietoa asiakkaille, päättäjille esim. kirjaton omien kotisivujen kautta. Kaikki yllä mainitut syyt miksi arviointia ja laatutyötä tarvitaan tiivistyvät kuitenkin siihen että arvioinnin tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyviä kirjastopalveluita kuntalaisille. Lisäksi kirjaston tulisi olla mukava ja inspiroiva työpaikka kirjastoammattilaisille

7 1.1. Laatu-hankkeen tavoitteet ja toteutus Laatu-hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yhdessä rahoittama vuoden mittainen hanke joka toteutettiin vuosien aikana. Laatu-hankkeella oli kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli kehittää laadunvalvonnan työkaluja projektissa oleville kolmelle maakuntakirjastolle. Projektin toisena tavoitteena oli edistää kirjastojen verkostoitumista Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden alueen kirjastojen välillä ja levittää tietoa hyviksi havaituista käytännöistä. Laatu-hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan noin 50 kirjastoammattilaista paitsi Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastoista, myös muista alueen kirjastoista. Tämä tapahtui teemaryhmätyöskentelyn ja yhteisten seminaarien kautta, sekä virtuaalisesti verkossa hankkeen Facebook -ryhmässä Laatua kirjastoon verkostoituen, johon kuului yli 90 ihmistä eli paljon enemmän kuin mitä hankkeessa oli osanottajia. Tämän laajan yhteistyön tuloksena tuotetun laatukäsikirjaehdotuksen tarkoituksena on koota yhteen olemassa olevat laatusuositukset ja antaa käytännön välineitä toiminnan arviointiin esittelemällä sopivia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Valtaosin ehdotetut toimenpiteet on jo käytössä kirjastoissa, ja laatukäsikirjan tarkoitus onkin tuoda esiin ja yhdenmukaistaa hyviä käytäntöjä. Käsikirja on tarkoitettu sovellettavaksi eivätkä kaikki mittarit sovi jokaiseen hankkeessa mukana olleeseen kirjastoon. Se pohjautuu kirjastolain ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien laatusuositusten sekä Yleisten kirjastojen neuvoston asettamiin määräyksiin, suosituksiin ja tavoitteisiin. Käsikirja ei niinkään luo uutta, mutta pyrkii auttamaan suositusten toteuttamisessa määrittelemällä tavoitteita, indikaattoreita, toimia ja itsearviointikysymyksiä. Laatukäsikirjaehdotuksen tekemisessä käytettiin dokumenttianalyysia ja vertaisoppimista (benchmarking). Dokumenttianalyysin avulla tarkasteltiin kotimaisia ja ulkomaisia laatusuosituksia yleisille kirjastoille, sekä viime aikoina tehtyä alaan liittyvää tutkimusta. Tämä analyysi toimi pohjana indikaattorien ja laatumatriisin kehittämiselle. Vertaisoppiminen tehtiin siten että hankkeeseen osallistuvat kirjastot jakoivat tietoaan hyvistä käytännöistä teemaryhmätapaamisissa. Lisäksi koottiin itsearviointikysymyksiä laatumatriisin tueksi. Osallistujat jakaantuvat neljään eri teemaryhmään, jotka kokoontuivat kukin neljästä viiteen kertaa 11 kuukauden aikana (joulukuu 2012-lokakuu 2013). Teemaryhmät olivat: (A) Asiakas- ja tietopalvelut, tilat, laitteet ja aukiolo; (B) Kokoelmapalvelut; (C) Mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (D) Asiakastapahtumat ja -tilaisuudet. Teemaryhmissä pohdittiin kolmea keskeistä kysymystä: missä tilanteessa olemme nyt omassa kirjastossamme, mihin haluamme päästä ja miten saavutamme haluamamme tavoitteen. Kokouksissa keskusteltiin suositusten soveltamisesta käytäntöön, jaettiin hyviä ideoita, pohdittiin haasteita ja onnistumisia ja ideoitiin uusia laadullisen ja määrällisen mittaamisen tapoja ja itsearvioinnin mahdollisuuksia. Käytetyt ja tuotetut aineistot koottiin hankkeen wikiin nimeltä Laatua ja tuottavuutta kirjastoille (http://laatuakirjastoon.wikispaces.com/). Teemaryhmäkokousten lisäksi hankkeessa järjestettiin neljä kaikille osallistujille yhteistä seminaaria Hämeenlinnassa (aloitus- ja päätösseminaarit), Lahdessa ja Kouvolassa. Hankkeen aloitusseminaarissa määriteltiin yhdessä kirjaston kriittiset menestystekijät: - 7 -

8 Tägipilvi 1: Laatu-hankkeen aloitusseminaarissa määritellyt kirjaston kriittiset menestystekijät Lahden seminaarissa hankkeeseen osallistuneet jakoivat tietoa hankkeen kirjastoissa toteutetuista hyvistä ideoista, käytännöistä ja konsepteista. Seminaarissa esiteltiin esimerkiksi Hämeenlinnan Jukolan omatoimikirjastoa, pääkirjaston sunnuntaiaukiolokokeilua, kunnallisia palvelupisteitä kirjastojen tiloissa sekä profiloitua ja keskitettyä aineistonvalintaa. Lahden kirjastoista tultiin kertomaan Game Över-pelipäivästä sekä Renkomäen lähikirjastossa tehtävästä mediakasvatuksesta. Alustukset kuultiin myös Kouvolan Dekkaripäivien suunnittelusta, toteutuksesta ja kirjaston markkinoinnista sekä Hämeenlinnan Kirjojen keskellä-tapahtumasta, joka vuosittain kerää satoja osallistujia. Vantaan Hakunilan kirjasto kävi kertomassa tuunatusta kirjastosta ja kokoelmien uudelleenluokittelusta. Osa Lahden seminaarin esityksistä on nk. caseina tai esimerkkeinä luettavissa tästä raportista. Kouvolan seminaarissa pohdittiin kirjaston nykyisyyttä ja tulevaisuutta ja kuultiin alustuksia liittyen mm. vuorovaikutteisuuteen ja kuntalaisten osallistamiseen kirjaston suunnittelutyössä, sähköisistä sisällöistä ja Helsingin kaupungin kirjastokonseptista. Laatukäsikirjan työstämisen lisäksi hankkeessa toteutettiin ei-käyttäjäselvitys, joka tehtiin järjestämällä fokusryhmähaastatteluja Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kouvolassa erilaisille ei-käyttäjäryhmille siis ihmisille jotka eivät käytä kirjastoa. Kirjaston ei-käyttäjiltä kysyttiin kirjastoon liittyvistä kokemuksista ja mielikuvista, kirjaston käyttämättömyyden syistä, kirjastopalveluiden tuntemuksesta sekä toiveista. Kirjaston ei-käyttäjäksi määriteltiin henkilö, joka ei ole kahteen vuoteen käyttänyt kirjaston palveluita (ml. verkkokirjasto) tai kirjaston tiloja. (Kaisti & Kuisma 2013) Fokusryhmähaastatteluja tehtiin yhteensä 12 huhti-toukokuun 2013 aikana. Haastateltavia oli yhteensä 41 kpl, (20 naista ja 21 miestä) joista nuorin oli 10-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Tutkimus tehtiin jalkautumalla ulos kirjastosta eli haastattelut tehtiin kouluissa, työpaikoilla, työttömien yhdistyksessä, nuorisotalossa, senioritoiminnan tiloissa jne. Fokusryhmät olivat pieniä; kussakin ryhmässä oli 3-6 ihmistä. Ryhmät olivat sisäisesti homogeenisia, mikä tarkoittaa sitä että ryhmän haastateltavia yhdisti ikä ja elämäntilanne ja se että he eivät olleet käyttäneet kirjastoa ainakaan kahteen vuoteen. Ryhmien homogeenisuudella pyrittiin edesauttamaan sitä että haastateltavat tuntisivat kuuluvansa samaan joukkoon, ilmaisisivat vapaasti mielipiteitään ja saisivat tukea muilta ryhmän jäseniltä. Toisaalta pyrittiin myös ryhmien mahdollisimman laajaan heterogeenisuuteen eli ei-käyttäjäryhmät olivat keskenään erilaisia. Toisin kuin monet ei-käyttäjätutkimukset, tässä tutkimuksessa ei keskitytty tiettyihin ei-käyttäjäryhmiin, kuten esim. nuoret tai seniorit, vaan pyrittiin löytämään sekä iältään että elämäntilanteeltaan hyvin erityyppisiä fokusryhmiä. Tutkimuksen tulokset on kerrottu erillisessä raportissa (Kaisti & Kuisma 2013)

9 1.2. Laatukäsikirjan käyttö Ehdotus laatukäsikirjaksi koostuu kahdesta osasta; tekstiosuudesta sekä lopussa olevasta taulukkomaisesta laatumatriisista. Tekstiosuudessa eri kirjastopalveluiden osia on käsitelty teemaryhmäkokouksissa puhutun perusteella ja viimeisimmän tutkimuksen huomioiden. Lukuihin on myös koottu yhteen kutakin sektoria koskevat viralliset laatusuositukset; OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositukset (OKM 2010), Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa (YKN 2011) annetut suositukset, hyvän maakuntakirjaston laatukuvauksen (OKM 2011). Tässä laatukäsikirjassa OKM:N virallisia laatusuosituksia on täydennetty viime vuosina tehdyillä kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista kootuilla hyvillä tai vähintäänkin mielenkiintoisilla käytännöillä. Muutamia hankkeeseen osallistuneiden kirjastojen uusia ja/tai hyväksi havaittuja ideoita, joita löydettiin vertaisanalyysillä, esitellään vähän tarkemmin esimerkkeinä. Matriisissa puolestaan on taulukkomuodossa lueteltu eri kirjastosektoreihin ja palveluihin liittyvät tavoitteet, indikaattorit ja toimet ja itsearviointikysymykset. Teksti- ja matriisiosuuksien eii ole tarkoitus toistaa vaan täydentää toisiaan. Näin ollen kaikkea laatumatriisissa lueteltua ei ole toistettu tekstiosuudessa, mikäli asia ei ole edellyttänyt pidempää selvennystä. Tekstiosuus ja itsearviointikysymykset voidaan käydä kirjastoissa läpi soveltuvin osin esim. kerran vuodessa. Laatumatriisia pitää myös tarpeen mukaan muuttaa ja päivittää, sillä laatu on pikemminkin prosessi kuin lopputulos. Lisäksi myös laatukäsikirjaa pitää päivittää tarpeen mukaan. Mikään ei ole niin vanha kuin vanhentunut laatukäsikirja. Mikä on laatua ja mitkä ovat hyviä laadun mittareita vuonna 2013, ei välttämättä ole sitä enää muutaman vuoden kuluttua Keskeiset käsitteet laatu ja laadun arvioiminen Laatukäsikirjan keskeiset käsitteet ovat laatu ja laadun arvioiminen. Kumpikaan niistä ei ole täysin yksiselitteinen. Laatuun liittyviä termejä käytetään usein epäjohdonmukaisesti. Laatu voidaan määritellä siten että laatu merkitsee tuotteen, palvelun tai prosessin, tai näiden yhdistelmien, kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Tämä määritelmä on mukailtu SFS-ISO 8402 laatusanaston laatumääritelmästä. Brophy ja Coulling ovat sanoneet saman mutta vähän yksinkertaisemmin. Heidän mukaansa laatu tarkoittaa sitä että tuote tai palvelu vastaa määriteltyjä tarpeita ja on tarkoituksenmukainen - fits for the purpose. (Brophy & Coulling 1996). Laadun arvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jossa tehdään tulkinnallista analyysiä siitä miten arviointikohde vastaa asetettuja laatuvaatimuksia (OKM 2010, 22). Tämä laadun määritelmä kuitenkin yksinkertaistaa asioita. Laadun määrittely ei pohjimmiltaan ole teknistä vaan pikemminkin arvopohjaista toimintaa ja näkemykset toiminnan tärkeysjärjestyksestä vaihtelee ajasta, paikasta ja ihmisistä riippuen. Esimerkiksi eri vuosikymmenillä korostetaan eri asioiden tärkeyttä, vaikka perusnäkemys kirjaston roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa pysyisikin suhteellisen samana. Myös eri asiakkaiden välillä voi olla eri mielipiteitä siitä millainen on laadukas kirjastopalvelu ja mihin pitäisi panostaa. Laatuun vaikuttavat myös se miten asioita priorisoidaan, paljonko aikaa ja työvoimaa voidaan laittaa kunkin palvelun kehittämisen, mitä toimintoja tilat mahdollistavat jne. Jos siis laatu tarkoittaa sitä että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset ja odotukset, mutta niiden määrittely on arvopohjaista ja aika- ja paikkasidonnaisia, miten kirjastopalveluihin kohdistuvat vaatimukset ja odotukset sitten tulisi määritellä? Mitä on laadukas kirjastotyö? Tässä käsikirjassa lähdetään yksinkertaisesti siitä että laadukkaan kirjastotyön kriteerit on jo valmiiksi määritelty virallisissa dokumenteissa; lainsäädännöllä, ministeriön ohjeistuksilla ja sopimuksilla luodaan raamit palvelun laadulle mutta laatukriteerien täsmennykset ja toteutus jää kirjaston päätettäväksi. Paljon on siis jo tehty valmiiksi ja laatukäsikirja pyrkii helpottamaan laatuvaatimusten täytäntöönpanoa

10 - 10 -

11 1.4. Valtakunnalliset laatusuositukset yleisille kirjastoille Yleisten kirjastojen laatua varmistetaan ja kehitetään monin eri tavoin ja eri tasoilla. Kansallinen laadunhallintajärjestelmä muodostuu kansallisesta ohjauksesta ja kuntien kirjastotoimen laadunhallinnasta. Kansallisia ohjausvälineitä ovat esim. opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopoliittiset linjaukset, toimintaa ja rahoitusta ohjaavat säädökset, valtion talousarvio, kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset, informaatio-ohjaus jne. Aluehallintoviranomaisia ovat aluehallintovirastot ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset. Kunnilla on kirjastojen laadunhallinnasta suurin vastuu. Lainsäädäntö antaa kunnille kirjastopalveluiden järjestämisvastuun ja laajan päätäntävallan palveluiden järjestämisestä. Lainsäädäntö velvoittaa kirjastot arvioimaan omaa toimintaansa sekä osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Lainsäädännön arviointivelvoitteen toteuttaminen edellyttää että kirjastoilla on toimintajärjestelmä joka sisältää laadunhallinnan menettelyt. Niistä kirjasto päättää itsenäisesti. (OKM 2010, 60) Kansallisten linjausten perustana on kirjastolaki ja -asetus, joita täydentävät ministeriön kirjastopoliittiset ohjelmat, -strategiat ja laatusuositukset, sekä hallituksen ohjelmiin kirjatut tekstit. Kirjaston kohdalla hierarkkisesti korkeimmat ovat kirjastolaki (904/1998) ja kirjastoasetus (1078/1998). Kirjastolain mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalveluiden ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki 904/1998) Kirjastolain ja asetuksen ohella keskeisiä kirjaston tehtävää, laatua ja hyvää kirjastotyötä määritteleviä dokumentteja ovat : Yleisten kirjastojen laatusuositus (OKM 2010:20), Yleisten kirjastojen neuvoston strategia (YKN 2011) Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus (OKM 2011) Nämä kolme dokumenttia ovat tämän laatukäsikirjan kannalta tärkeimmät kirjastojen käytännön laatutyön perusta ja näitä pyritään soveltamaan käytännön työssä. Myös muita tärkeitä linjauksia on olemassa, kuten Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, strategiset painopistealueet (Opetusministeriö 2009), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tahtotila, jossa määritetään Suomen yleisten kirjastojen toiminnan suunta ja päämäärä. Se on pohjana säädösvalmistelulle ja valtion rahoitukselle. Kirjaston laatu- ja arviointityön kannalta kansainvälisesti merkittävin organisaatio on The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA), joka on määritellyt kansainvälisiä suosituksia ja ohjeistuksia kirjastoille, jotka myös huomioidaan tässä laatukäsikirjassa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut suosituksen yleisen kirjaston laadunhallinnasta, jolla tarkoitetaan eri keinoista ja menetelmistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla kirjasto pyrkii laadukkaaseen palveluun ja toimintatapaan. (OKM 2010, 59) Laadunhallinnan keskeiset tunnuspiirteet ovat: (OKM 2010, 61-67) 1. Kirjasto tarkastelee toimintaansa kokonaisuutena 2. Kirjastossa asiakassuunntautuneisuus on kehittämisen ydintä 3. Kirjastoa johdetaan

12 4. Kirjasto tähtää tuloksiin 5. Kirjasto osaa oppia 6. Henkilöstö tekee kirjaston 7. Kirjastossa prosessit toimivat 8. Kirjasto toimii yhteistyössä ja kumppanina 9. Kirjasto kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa 10. Kirjasto arvioi itseään 1.5. Kirjastojen arvot ja perustehtävät Yleisten kirjastojen kaikki toiminta perustuu tietyille arvoille. Tarpeiden määrittely on arvopohjaista ja usein joudutaan punnitsemaan mitä asioita asetetaan etusijalle. Tällöin on tärkeää mennä asioiden juurelle ja miettiä kirjastoa arvolähtökohdista. Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) on määritellyt yleisten kirjastojen arvoiksi tiedonsaannin vapauden, ennakkoluulottomuuden, yhteisöllisyyden, luotettavuuden, avoimuuden ja tasa-arvon. (YKN 2011) Tämä ovat yleisten kirjastojen toiminnan taustalla vaikka painotukset vaihtelevat toiminnan eri alueilla. Arvojen tulisi olla toiminnan perusta sekä asiakastyössä ja kirjaston sisäisessä toiminnassa. (Taulukko 1.) Arvot Asiakastyössä Kirjaston sisäisessä toiminnassa Luotettavuus Tasa-arvo Avoimuus Tiedonsaannin vapaus Yhteisöllisyys Ennakkoluulottomuus Kirjaston eri muodoissa välittämä tieto on luotettavaa ja ajantasaista Kirjasto valikoi tarjolle laadukkaita sisältöjä Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti Kirjastot ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla Peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina Käyttäjäpalaute otetaan vakavasti Kirjastotyön perusteiden selvittäminen soveltuvin osin käyttäjälle (esim. hankintaperiaatteiden esittely) Kerrotaan mitä kirjastosta saa verorahojen vastineeksi Ei sitouduta ideologioihin Monipuolinen aineistokokoelma Käyttäjän tiedontarvetta arvostetaan Kirjasto tarjoaa tiloja erilaisille työryhmille ja yhteisöille Kirjasto osallistuu kumppanina työryhmien ja yhteisöjen toimintaan Kirjasto järjestää tapahtumia Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia sisältöjoen luomiseen Uusien palvelukonseptien kokeilu ja käyttöönotto riskinotto sallitaan Luottamus ja arvostus toisten kirjastoammattilaisten ja kirjastojen työhön Tiedon jakaminen Tiedonvälitys on avointa ja tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla Teot ja viestit tukevat toisiaan Oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö Työyhteisötaidot kaikilla Erilaisuuden hyväksyminen kollegoissa Käyttäjäpalautteelle on selkeät kanavat ja se käsitellään Vastuut ovat selviä Osallistumisjärjestelmä toimii Tärkeät yhteiset päätökset kirjataan Tietosisältöjen ja aineisto-tuotannon tuntemuksen jatkuva päivittäminen Kollegan tiedonsaannin oikeutta arvostetaan Kirjastojen yhdessä toimiminen etenkin verkkomaailmassa Tilaa hierarkioista riippumattomalle ideoiden ja kokemusten vaihdolle Taulukko 1: Yleisten kirjastojen neuvoston määrittelemät kirjastojen yhteiset arvot ja mitä ne tarkoittavat asiakastyössä ja kirjaston sisäisessä toiminnassa (YKN 2011, 13) Uusien asioiden kehitteleminen ja käyttöönotto ennakkoluulottomasti epäonnistumisen uhallakin Ideoinnista palkitaan Muita aloja seurataan ja hyviä käytäntöjä omaksutaan

13 YKN on myös määritellyt sen mitä kirjastolaissa määritellyt kirjastojen perustehtävät ovat käytännössä (YKN 2011, 5): Kirjasto ruokkii kaiken ikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua Kirjasto tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista Kirjastosta saa aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen Kirjastosta löytää iloa, virkistystä ja elämyksiä Kirjasto on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen Kirjastossa erilaiset kulttuurit kohtaavat Kirjastosta kansalainen saa perusinformaation Kirjasto tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja muiden yhteistötoimijoiden kanssa Kirjasto tukee kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja Miten näiden perustehtävien toteuttamisen arviointi tulisi siis toteuttaa kirjaston eri palveluiden osalta? OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositus ja YKN:n strategia antavat hyvät suuntaviivat ja monia laadun mittareita. Ne eivät kuitenkaan kata kaikkea, eivätkä useinkaan kerro siitä miten arviointi olisi käytännössä hyvä järjestää. Tähän laatukäsikirja pyrkii olemaan vastaus. Tämän laatukäsikirjan tarkoituksena on tarjota helppoja ja yksinkertaisia käytännön ratkaisuja ja mittareita helpottamaan arviointityötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tilastoi ja seuraa valtakunnallisesti seuraavia yleisten kirjastojen muuttujia, jotka muuttujat sisältyvät tähän laatukäsikirjaan. Ne löytyvät lopusta liitteenä. Nämä ovat siis pakollisia, mutta tämän lisäksi tähän ehdotukseen laatukäsikirjaksi on kehitetty myös muita muuttujia Indikaattorit ja mittarit arviointityössä Laadun arviointiin tarvitaan työvälineitä. Arvioinnissa käytetyillä indikaattoreilla tai mittareilla tarkoitetaan numeraalista tai kirjallista (kvantitatiivista tai kvalitatiivista) ilmaisua joka kuvaa kohteen ominaisuutta, tilaa tai siinä tapahtuvia muutoksia. (Granö-Suomalainen & Lahtinen 2002, 15). Indikaattori on siis seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. Kirjastojen arvioinnin tavallisia mittareita ovat esimerkiksi kävijämäärät, lainausmäärät, koululais- ym. ryhmien vierailujen määrä, asiakastilaisuuksien määrä, aineiston kierron nopeus, verkkopalveluiden käyttäjämäärät, aineiston saatavuus jne. Usein mittarit ovat määrällisiä, kvantitatiivisia, mutta ne voivat olla myös laadullisia, kvalitatiivisia. Kun kvantitatiiviset indikaattorit vastaavat kysymyksiin kuten paljonko?, kuinka monta prosenttia? jne., kvalitatiiviset eli laadulliset indikaattorit puolestaan vastaavat kysymyksiin kuten millainen?, miten?, mitä?, miksi?. Kvalitatiivisia indikaattoreita ei aina heti edes tunnista indikaattoreiksi, sillä ne ovat kuvailevaa ja tekstipohjaista aineistoa. Sitä on usein työläämpää koota ja analysoida kuin numeraalisia mittareita. Niillä voidaan tarkastella esim. kirjaston vaikutuksia eri-ikäisten elämään, muutoksia käytännöissä, tunteita, mielikuvia, valmiuksia jne. Kvalitatiivista aineistoa saadaan esim. haastatteluilla (esim. teemahaastattelut tai fokusryhmähaastattelut), kyselylomakkeiden avoimilla kysymyksillä tai havainnoinnilla. Kvalitatiivisten laatukriteerien ja mittarien määritteleminen on usein hankalaa, mutta sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia mittareita tarvitaan. OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositusta laatinut työryhmä päätyi käyttämään mitattavissa olevien muuttujien sijaan termiä laatukuvaus. Kuvattaviksi asioiksi ( laatukriteereiksi ) työryhmä valitsi tärkeitä palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Ne ovat rakenteeseen tai toimintaan tai lopputulokseen liittyviä tekijöitä jotka vaikuttavat toiminnan tuloksen saavuttamiseen. Laatukuvauksilla kerrotaan millaiset piirteet kunkin toiminnon osalta kertovat hyvästä laadusta. (OKM 2010, 27)

14 - 14 -

15 1.7. Kenen kirjasto? Kirjastotyön lähtökohtana on toiminnan asiakaspalveluluonne. Yleensä kirjastotyössä puhutaan asiakkaista tai kirjaston käyttäjistä, vaikka kirjastopalvelun suunnittelu- ja arviointityössä kuntalainen olisi täsmällisempi termi, sillä yleinen kirjasto on kaikkien kuntalaisten, ei vain kirjastokortin hankkineiden palvelu. Nykyisin kuitenkin valtakunnallisesti Suomessa vain noin 40 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastokorttia. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot v. 2012, lainaajia/asukasluku). Vaikka monia kirjaston palveluita voi käyttää myös ilman kirjastokorttia, eikä luku siksi kerro koko totuutta kirjaston käytöstä, on lainaajien osuus koko väestöstä matala. Lisäksi lainausmäärät ovat laskussa. Maisa Lovion ja Vuokko Tiihosen mukaan kirjastojen tulisikin tarkkailla sitä, kuinka suuri osa alueen asukkaista käyttää kirjaston palveluja. Kunnallisen kirjaston on syytä epäillä palveluidensa laatua, vaikka asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset olisivat hyviäkin, mikäli vain pieni osa asukkaista käyttää kirjastoa. (Lovio & Tiihonen 2005, 68) Jokainen Suomessa asuva on potentiaalinen kirjaston käyttäjä. Koska kirjastoja demokraattisina palvelupaikkoina velvoittaa kirjastolaki ja niiden kohderyhmänä on koko yhteiskunta, on kirjaston muistettava niin käyttäjät kuin kirjastoa käyttämättömätkin kuntalaiset. Tästä seuraa se, että kirjaston ei tulisi yksin määritellä palveluitaan, vaan kuntalaisten tulisi voida aktiivisesti osallistua palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen. (Lauridsen 2011, sit. Almgren & Jokitalo 2011, 12) Vaikka kirjastoissa usein korostetaan asiakaskeskeisen ajattelun tarvetta, voisi kuntalaiskeskeinen ajattelu olla täsmällisempi. Tässä raportissa puhutaan kuitenkin asiakaskeskeisyydestä, sillä se on terminä vakiintuneempi. Asiakaskeskeisyyden ilmenemismuotona on se, että asiakkaiden erilaiset tarpeet tunnistetaan ja palvelut suunnitellaan asiakasryhmille sopiviksi. Asiakaskeskeisellä ajattelulla, asiakkaiden kuulemisella ja osallistamisella voidaan kehittää kirjaston palveluita ja kohdistaa niitä oikein. (Almgren & Jokitalo 2011, 17) Kuntalaisia ei kuitenkaan voi laittaa vastaamaan kirjaston kehittämistyöstä. Kirjasto itse muotoilee toimintasuunnitelmansa ja tavoitteensa, mutta niihin pääsemiseen tulisi tehdä yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Kirjaston on siis ennen kaikkea tunnettava aineistonsa, palvelunsa ja asiakkaansa, mutta myös kuntalaiset jotka eivät käytä kirjastoa, nk. ei-käyttäjät. (kts. esim. Kaisti & Kuisma 2013) Jotta erilaisia kohderyhmiä olisi mahdollista palvella hyvin, on tunnettava niiden tarpeet. Vastatakseen käyttäjäkunnan ja erityisesti nuorten muuttuneisiin tarpeisiin, kirjastot joutuvat ajattelemaan ja järjestämään monia perusasioita uudelleen. Asiakkaisiin liittyvän taustatiedon, toivomusten ja odotusten kerääminen eri tavoin on kehittymisen edellytys, sillä muutoin saattaa käydä niin että kirjastoa kehitetään vain henkilökunnan lähtökohdista. Toisaalta voidaan myös kysyä tietävätkö asiakkaat itsekään mitä haluavat. Kirjastojen on opittava segmentoimaan käyttäjiään sekä toimimaan enemmän heidän kanssaan myös alueilla jotka perinteisesti on hoidettu kirjaston sisäisenä työnä. (YKN 2011, 10) Segmentoinnissa asiakaskunta jaetaan pienempiin kohderyhmiin joille palvelut kohdennetaan. Segmentit ovat entistä monisyisempiä ja jakautuvat pienempiin osiin kuin vain naisiin, miehiin, lapsiin, nuoriin, työikäisiin ja sitä vanhempiin. Asiakasryhmiä voi määritellä paitsi iän ja sukupuolen mukaan myös elämänvaiheen ja tavan tai harrastuksen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Kuitenkin segmentointi täytyy tehdä kussakin kirjastossa erikseen sen oman käyttäjäkunnan mukaan, eri tilanteissa erilaisilla kriteereillä. (YKN 2011, 10) Asiakasryhmien analyysillä pyritään ymmärtämään mitä kirjaston palveluita he käyttävät, ja onko muita palveluita joita he tarvitsisivat. Asiakasryhmien tuntemusta tarvitaan myös tiedotuksen suunnitteluun (esim. ketkä tavoitetaan perinteisemmän tiedotuksen, ketkä taas ensisijaisesti sosiaalisen median kautta). Palvelutilanteissa käyttäjäryhmiä ei edelleenkään erotella. Ei-käyttäjissä on niitä joista voi myöhemmin tulla kirjaston käyttäjiä, sekä sellaisia jotka eivät houkuttelustakaan huolimatta käytä koskaan kirjastoa. (Almgren & Jokitalo 2011, 16) Sitäkin pitää miettiä onko ylipäätään tavoitteena saada kaikki kuntalaiset kirjaston asiakkaiksi, vai riittääkö että ei-käyttäjille saadaan tietoa kirjaston tarjonnasta? Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat myös tarpeellisia, mutta pelkkien asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella pääsee harvoin kehittämään kirjastoa. Asiakkaiden antamat arvosanat ovat usein hyviä ja kirjaston julkisuuskuva myönteinen. Kyselyt on usein suunniteltu kirjaston näkökulmasta, palveluja ja aineistoa kuvataan ja jaotellaan kirjastotermein ja pitäydytään siihen mitä on jo tarjolla. Kyselyissä keskitytään muotoihin ( käytätkö kirjaston tarjoamia tietokantoja / verkkopalveluita / e-kirjoja / e-lehtiä ). Kysyä voisi myös mitä seuraamuksia kirjaston käytöstä on ollut tai mitä lisäarvoa (hyötyä, iloa) se on hänelle tuonut

16 2. Henkilöstöä koskevat suositukset Kirjaston laatu lähtee ammattimaisesta, hyvinvoivasta ja innostuneesta henkilökunnasta sekä hyvästä johtamisesta. Henkilöstö tekee kirjaston. Laatu-hankkeen osallistujat mainitsivat kirjaston henkilökunnan monipuolisen osaamisen ja sitoutuneisuuden yhdeksi kirjaston vahvuuksista. Samaa sanoo myös alan tutkimus. Maisa Lovion ja Vuokko Tiihosen mukaan henkilöstön laatu tarkoittaa ammattitaitoa, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. (Lovio & Tiihonen 2005, 68) Henkilöstöön liittyvät OKM:n laatusuositukset koskevat henkilöstömäärää, täydennyskoulutuspäivien määrää, ammattimaisen henkilökunnan ja korkeakoulutetun henkilökunnan osuuksia koko henkilökunnasta. Henkilöstöä tulee olla 0,8-1 henkilötyövuotta kunnan tuhatta asukasta kohden. Kirjastoasetuksen mukaan kirjastoammatillisen henkilökunnan määrä tulee olla vähintään 70 prosenttia. Korkeakoulutettujen osuus tulee samaisen asetuksen mukaan olla 45 prosenttia. Täydennyskoulutuspäiviä tulee olla kuusi päivää / henkilö / vuosi. Lisäksi OKM:n suosituksissa mainitaan myös muutamia muita asioita, jotka tulee ottaa huomioon, esimerkiksi (OKM 2010, 43-46): Suunnitelmallinen rekrytointi Kirjastotoimella on sen kehittämisestä vastaava johtaja Erikoistehtävien (esim. lastenkirjastotyö, musiikkikirjastotyö, ikääntyneiden palvelut, koulu- ja oppilaitosyhteistyö, verkkopalvelut ja e-aineistot) edellyttävä asiantuntemus voidaan varmistaa pienemmissä kunnissa kuntien välisen sopimuspohjaisen yhteistyön avulla Henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja vajeita korjataan

17 Täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilöstölle ja koulutukseen osallistuvan henkilöstön osuutta seurataan Henkilöstön markkinointi-, tapahtumatuotanto- ja projektiosaamista käytetään ajanmukaisten palveluiden kehittämiseen Kirjaston johtamisella ja kuntatasolla hyväksytyllä yhteisellä kehittämisnäkemyksellä on suuri merkitys kirjastopalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Yleistä työssä viihtymistä ja jaksamista pyritään edistämään yleisillä työhyvinvointia tukevilla toimilla, sillä kirjasto on osa kunnan työhyvinvointiohjelmaa. Kirjastossa voidaan kuitenkin laatia myös erillinen työhyvinvointisuunnitelma juuri kirjaston henkilöstön tarpeita silmällä pitäen. Hyvin yleisellä tasolla voidaan sanoa, että esimerkiksi resurssien pienentyminen, henkilöstön ikääntyminen ja hiljaisen tiedon siirtämisen vaikeus, uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä työyhteisön erilaiset hierarkiat ovat kirjastojen haasteita. Vanha työnjako kirjastonhoitaja / -virkailija on suureksi osaksi jo murtunut. Laatu-hankkeessa puhuttiin siitä, pitäisikö tehtävänkuvia rikkoa. Monipuolinen tehtävänkuva ja vanhojen käytäntöjen olisi usein tarpeen. Tähän tarvittaisiin valtakunnallisia suosituksia. Monissa kirjastoissa on vähennetty henkilökuntaa, joten jo siksi osaamisen on oltava laajempaa. Pienissä kirjastoissa moniosaamista on vaadittu jo pitkään, sillä kaikki tekevät kaikkea. (Jokitalo 2013, 12) Pienissä kirjastoissa yksin tehdyt iltavuorot voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta eteenkin tilanteissa, joissa tarvittaisiin useampi henkilökunnan jäsen rauhoittamaan tilannetta. OKM:n suosituksen mukaan palvelutuotannon sujuvuus ja kehittämismahdollisuudet, jaksaminen ja turvallisuusasiat tulisi varmistaa sillä, että kirjaston yksittäisissä toimipisteissä henkilöstöä on enemmän kuin yksi. (OKM 2010, 46) Osa ongelmista on rakenteellisia ja sellaisia, joihin on vaikea puuttua yksittäisissä kirjastoissa. Kysyttäessä kirjaston heikkouksia henkilökunnan näkökulmasta, Laatu-hankkeeseen osallistuneet mainitsivat pitkät aukioloajat, jatkuva uuden oppiminen, uupunut henkilökunta, työntekijöiden motivoinnin puuttuminen, ammatillisen omanarvontunnon heikkous ja huono palkkaus. Vaikka ongelmat tiedostettiin, varsinaisia kirjastolaisten työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyviä indikaattoreita ei kehitetty tässä Laatu-hankkeessa, lähinnä ajanpuutteen vuoksi. Yleisesti ottaen laaja-alaisen työhyvinvointikäsityksen mukaan siihen organisaatioon, työyhteisöön ja yksilöön itseensä liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointi rakentuu (vrt. Manka et al. 2010, 7): Yksilön omasta fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta ja terveydestä Työn organisoinnista Työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä Osaamisesta Hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä Vuorovaikutteisesta toimintatavasta ja myönteisestä ilmapiiristä Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia lisäävät se että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, on koulutusmahdollisuuksia, työn tekeminen on mielekästä, johtajuus on kannustavaa ja johdonmukaista, palautteen antamiselle on mahdollisuus ja työpaikassa on keskinäisen luottamuksen ilmapiiri. Erityisen tärkeää on toisen työn ja asiantuntemuksen kunnioittaminen ja työntekijää tukeva johtamisen kulttuuri. Merkkejä työhyvinvoinnista ovat tunne työn sujuvuudesta ja siitä että hallitsee työnsä; positiivinen kokemus työn mielekkyydestä, työilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta; työyhteisössä syntynyt jaettu kokemus työn sujuvuudesta ja aikaansaamisen tunteesta. (Manka et al. 2010, 11)

18 3. Palvelulupauksen toteuttaminen: Laatusuositukset ylläpitäjälle OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuositus (2010) määrittelee myös ylläpitäjälle suositukset siitä mitä hyvässä kirjastossa ja laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa tehdään (OKM 2011, 34-37). Ne on lueteltu alla, mutta niille ei ole laatumatriisissa määritelty muita indikaattoreita koska laatumatriisi on tarkoitettu ennen kaikkea kirjaston työkaluksi. Kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tunnistetaan ja käytetään hyväksi Kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat, jotka ovat vähintään yleisten kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (v tae 55,50 euroa). Rahoitustasolla, joka vastaa 1-1,5 % kunnan käyttökuluista turvataan laadukkaiden palveluiden tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito Kunnan sisäisten menojen vyöryttäminen on läpinäkyvää ja kirjasto voi toimia kustannustietoisesti Kirjaston palvelu- ja kustannusrakennetta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan monipuolisilla indikaattoreilla. Keskeisiä mittareita ovat asukaskohtaiset fyysiset käynnit, verkkokäynnit, lainaukset, kirjastoaineistokulut ja toimintakulut. Indikaattoreita muodostetaan käyttäjäkokemukselle (kuntalais- ja asiakaskyselyissä ilmaistu palaute) ja palveluiden uusille muodoille (esim. tapahtumatuotanto ja kirjastojen monipalveluluonne) Sektorirajat ylittävät, kunnan sisäinen yhteistyö on sujuvaa ja kirjasto on mukana esim. hyvinvoinnin, oppimisen ja kulttuurin prosessien kehittämisessä Palvelujen saatavuutta tarkastellaan myös alueellisesti yli kuntarajojen. Yhteistyöstä on selkeät sopimukset ja kustannusvastuut on määritelty Eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon. Kunnan monikulttuurisuus näkyy kirjastoissa Kirjastotoimen hallinto on järjestetty niin että päätöksenteossa on kirjastotoimen paras asiantuntemus ja osaaminen Tilaaja-tuottajamallissa on huolehdittu tilaajan kirjastotoimen asiantuntemuksesta Kirjastoalan työpaikkojen vetovoimasta huolehditaan ja rekrytoinnilla haetaan parasta osaamista Kunta huolehtii siitä että kirjastohenkilöstö ja kirjastotoimen johtotehtävissä työskentelevä henkilöstö osallistuu riittävästi suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen, vähintään 6 koulutuspäivää / henkilö / vuosi

19 4. Asiakas- ja tietopalvelut Tavoite asiakas- ja tietopalvelussa: Asiakas tuntee olevansa tervetullut. Palvelut on kehitetty asiakasnäkökulmasta ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Henkilökuntaa on helppo lähestyä ja palvelua saa yhä enemmän myös hyllyjen välissä. Isoimmissa kirjastoissa voidaan kokeilla nk. salivuoroa, jossa työntekijä opastaa asiakkaita siellä missä asiakkaat kulloinkin apua tarvitsevat. Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti ja peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina. Väestö- ja ikärakenteiden muutokset näkyvät palveluiden ja toiminnan painotuksissa. Uusia toimintatapoja, kuten hakeutuvaa ja virtuaalista asiakas- ja tietopalvelua kehitetään. Kirjasto pyrkii jalkautumaan ja näkymään myös kirjastotilojen ulkopuolella - tapahtumissa, turuilla ja toreilla sekä verkossa myös yhteistyökumppaneiden sivuilla Asiakkaiden segmentointi ja osallistaminen Kirjastoon vaikuttavat monet muutokset: Asiakkaiden luku- kuuntelu- ja tiedonhankintatottumusten muuttuminen, e-aineistojen lisääntyminen, vuorovaikutuksellisuuden ja muun verkottumisen aiheuttamat muutokset sekä väestömuutokset kuten ikääntyminen, koulutustason muuttuminen, maahanmuuton lisääntyminen. Vastatakseen käyttäjäkunnan muuttuneisiin tarpeisiin kirjastot joutuvat ajattelemaan ja järjestämään monia perusasioita uudelleen. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kirjaston lähiympäristön rakenne ja ennakoitava siinä tapahtuvat muutokset. Kirjastojen on opittava segmentoimaan käyttäjiään ja toimimaan enemmän heidän kanssaan myös alueilla, jotka perinteisesti on hoidettu kirjaston sisäisenä työnä. Asiakaskunnan segmentointia tarvitaan sen varmistamiseen, että kaikkien ryhmien tarpeet on otettu huomioon. Alueen

20 väestö- ja ikärakenteiden muutokset tulisi näkyä kirjaston palveluiden ja toiminnan painotuksissa. Laajan asiakaskunnan vuoksi kirjaston palvelutavoite on haasteellinen. YKN:n strategian mukaan segmentointi täytyy tehdä kussakin kirjastossa erikseen, sen oman käyttäjäkunnan mukaan. YKN:n strategiaryhmän käsityksen mukaan nuoret, aktiivit seniorit ja vanhusväestö (+75) ovat jääneet vähemmälle huomiolle kirjastossa (YKN 2011, 10). Segmentoinnin lisäksi kirjaston palvelut tulisi kehittää asiakaslähtöisesti, mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa. Ideaalina olisi vuorovaikutus- ja kumppanuussuhde asiakkaan ja kirjaston välillä. YKN:n strategian mukaan (2011) asiakkaiden osallistaminen myös kirjastopalveluiden suunnitteluun on haaste, joka sekä sitoo resursseja että tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Kun rutiinit automatisoidaan, ammattitaitoa voi kanavoida haastavampiin asiakaspalvelutapahtumiin. Asiakkaiden osallistaminen sijaan voidaan myös pyrkiä asiakkaiden toimijuuden lisäämiseen. Tätä asiakkaiden vielä aktiivisempaa ja itsenäisempää toimintaa on toteutettu esimerkiksi lasten- ja nuorten osastolla Hattulan kirjastossa, jossa nuoret ovat suunnitelleet ja itse toteuttaneet digitarinoita. Tulevaisuudessa kirjasto tarjoaa asiakkaille yhä enemmän mahdollisuuksia omien sisältöjen luomiseen. Se voi tapahtua sekä verkossa että fyysisessä tilassa. Asiakkaiden vuorovaikutus voisi verkossa olla myös valtakunnallista, sen ei tarvitse keskittyä yhteen kaupunkiin tai yhteen kirjastoon. Käyttäjien omat sivut sekä aineiston kommentointi ja tägittaminen verkkoluettelossa ovat YKN:n mukaan (2011, 11) vahvistuvia signaaleja siitä että vuorovaikutteisuus saa tulevaisuudessa monia uusia muotoja. Verkkomaailmassa erityisesti nuoret pitävät itsestään selvänä, että käyttäjät voivat olla eri tavoin mukana palveluiden suunnittelussa. Eräs esimerkki yhteisöllisestä kirjastossa kehitetystä verkkopalvelusta on vuonna 2009 avattu Häme-Wiki (www. hamewiki.fi). Käyttäjät voivat kirjoittaa wikiin artikkeleita Kanta-Hämeen alueen ihmisistä, paikoista, rakennuksista, tapahtumista, luonnosta ja kulttuurista. Häme-Wiki sisältää tietoa ja tarinoita sekä tästä päivästä että menneisyydestä. Häme-Wikissä on tällä hetkellä yli 1200 artikkelia, saman verran kuvia ja useita satoja karttoja. Ne on linkitetty toisiinsa ja verkkoon wiki-periaatteiden mukaisesti. Toinen esimerkki yhteisöllisestä palvelusta on vuonna 2010 avattu Virtuaalipolku -palvelu (www.virtuaalipolku.fi), jonka kartoissa kerrotaan Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen kulttuurikohteista ja palveluista. Karttojen aiheina on kirjallisuus, taiteet, historia, luonto ja ympäristö, palvelut, tapahtumat, liikunta jne. Kartoilla on kohdetta kuvaavia kuvakkeita, joista löytää tietoa kohteista, kuvia, äänitiedostoja, videoita, linkkejä jne. Monissa kartoissa on valmiita reittejä kävelijöille, pyöräilijöille, autoilijoille, hiihtäjille tai veneilijöille. Kartat ovat vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä. Kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä voi liittää Virtuaalipolulle karttojaan. Käyttäjät voivat myös arvioida toisten tekemiä karttoja, verkostoitua ja perustaa omia ryhmiä sekä jakaa karttoja muualle sosiaalisessa mediassa. Palvelussa on tällä hetkellä yli sata karttaa, jotka on tehty Googlen karttapohjille. Kirjastojen omien verkkopalveluiden lisäksi on tärkeää, että kirjastot osallistuvat myös valtakunnallisten verkkopalveluiden kehittämiseen (esim. Sivupiiri, Okariino, Basaari, Kysy kirjastonhoitajalta ym.). Yhteisöllisten palveluiden kehittäminen, asiakkaiden segmentoinnin, osallistamisen ja toimijuuden vahvistamisen taustalla on tarve vaalia ja kehittää asiakaslähtöistä palvelua kaikessa toiminnassa. Kirjasto on palveluorganisaatio jonka tärkein tehtävä on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. (Lovio & Tiihonen 2005) On tärkeää ettei asiakasta pallotella tiskiltä toiselle, vaan varmistetaan että hän saa kysymykseensä vastauksen. Heikki Poroila (2011, 38-39) sanoo että helposti unohdamme että vaikka itse olemme tottuneet tapaan, jolla omassa kirjastossamme maailma on järjestetty, se ei välttämättä vastaa ollenkaan asiakkaan tapaa. Siksi on olennaisen tärkeää muistaa että jokainen asiakas on yksilö. Asiakaslähtöisyys on vakava asenne jota sovelletaan prosessin kaikissa vaiheissa. Se ei ole mielistelyä vaan todellisten tarpeiden selvittämistä. Poroila kirjoittaa ( ): Asiakkaan kohtaaminen omalaatuisena yksilönä on yllättävän haastavaa. Kun luopuu karkeista yleistyksistä ja voimakkaista oletuksista, prosessi monimutkaistuu ja tulee vaativammaksi. Osa meistä ei tätä monimutkaistumista haluakkaan, minkä seurauksena voi olla mahdollista huonompi lopputulos asiakkaan kannalta. Asiassa ei ole mitään mystiikkaa, sitä joko paneutuu asiakkaan tarpeisiin tai ei paneudu. Mutta on selvää kumpi tapa edustaa aitoa asiakaslähtöisyyttä

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Laatu ratkaisee: Laatuhankkeen tavoitteet, menetelmät ja aikataulu

Laatu ratkaisee: Laatuhankkeen tavoitteet, menetelmät ja aikataulu Laatu ratkaisee: Laatuhankkeen tavoitteet, menetelmät ja aikataulu K Projektikoordinaattori Hanna Kaisti (1.12.2012 alkaen) Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatukriteerit

Yleisten kirjastojen laatukriteerit Yleisten kirjastojen laatukriteerit Opetusministeriön kirjastopäivä 25.11.2009 Hannu Sulin & Marjariitta Viiri OPETUSMINISTERIÖ /27.11.2009 /1. Työryhmä Hannu Sulin OPM Janne Puhakka OPM Kristiina Kontiainen

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen suunta Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Yleisten kirjastojen suunta Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto 11.11.2015 Arvot Tasavertaisuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys Rohkeus Sananvapaus Arvojen toteuttaminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot