Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Transkriptio

1 Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen

2 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita. Verkostona toimiminen on tullut yhä tärkeämmäksi ja yhteistyössä meillä on paremmat mahdollisuudet laadukkaiden kokoelmien tarjoamiseen asiakkaille. Yhteisen linjauksen kirjaaminen on koettu tärkeäksi. Yhteisessä kokoelmaohjelmassa on mahdollisuus tuoda esille asioita, joita kirjastomaailmassa ollaan yleisesti pohtimassa (mm. varastointi, e-aineistostrategia). Joskin kokoelmaohjelmasta haluttiin myös riittävän väljä kunnan omaa päätöksentekoa varten. Yhteinen kokoelmapuhe lisää kokoelmaosaamista ja maakunnallista kokoelmatietoisuutta.

3 YHTEINEN KOKOELMIEN KEHITTÄMISTYÖ ALKAA Kokoelmayhteistyö käynnistettiin lokakuussa 2013, jolloin Pohjois-Savon kirjastojen johtajien kokouspäivän aiheena oli yhteinen suunnitelma kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivän aikana listasimme asioita, joita koimme tärkeäksi linjata yhteisesti kokoelmaohjelmassa. Kävimme läpi asiat, jotka OKM on esittänyt maakunnallisen kokoelmaohjelman sisällöksi. Päivän kirjalliseksi lopputulokseksi saimme kokoelmaohjelman alustavan sisällysluettelon ja ranskalaisin viivoin asioita, joita halusimme otsikoiden alle.

4 Kokoelmaohjelman työstämisen prosessi Minä toimin kirjurina ja tekstin työstäjänä sekä neuvottelin yhteistyötahojen kanssa asioista, jotka koskivat kirjastojen lisäksi myös heitä (Jätekukko, Paperinkeräys Oy, Varastokirjasto). Pohjois-Savon kirjastojen johtajat ja henkilökunta kommentoivat tekstiä. Teksti oli kommenttikierroksella neljä kertaa. Kokoelmaohjelmaa työstettiin kolmessa yhteisessä kokouksessa. Kokoelmaohjelma valmistui Sovitaan päivittämisestä ja mahdollisten vuosittaisten painopistealueiden esille nostamisesta.

5 Kokoelmaohjelman sisältö Johdanto: lähtökohtana kirjastolain 1 ja 3 Aineistojen hankinta kirjastojen kokoelmiin: aineistoformaatit ja hankinta (mm. e-aineistostrategia), kokoelmien tasapuolisuus, monipuolisuus, riittävyys ja laatu, hankintatoiveiden esittäminen kirjastoille, lahjoitusten vastaanottaminen Pohjois-Savon kirjastojen kokoelmapainotukset ja vastuut (maakuntakokoelma ja kotiseutukokoelmat toisiaan täydentäviä). Varastointi (kirjastojen rooli aineiston välittäjänä ja varastoinnin keskittäminen Varastokirjastoon) Poistot (poistoperiaatteet ja OKM:n laatusuositus) Kierrätys (ohjeet työstetty Paperinkeräys Oy:n kanssa, kirjastojen kierrätysohjeet poikkeavat yksityisille henkilöille suunnatuista) Kaukopalvelu (kirjastolaki, kirjastoasetus, suomalaiset kaukopalveluohjeet ja käytännöt, jotka perustuvat IFLAn kansainvälisille periaatteille) OKM:n laatusuositukset yleisille kirjastoille kokoelmiin liittyen

6 Kirjastojen henkilökunnan osallistumien kokoelmaohjelman tekemiseen Kokoontumiset johtaja-painotteisia, osa paikalla kokouksissa, osa ei. Kommenttipyynnöt lähetin johtajille ja kirjastojen osastoposteihin. Kokoelmaohjelman tekemisen aikana sain jonkinlaiset kommentit kaikilta kirjastoilta. Kirjastojen henkilökunnan osallistuminen vaihteli. Joistakin kirjastoista kokoelmaohjelman työstämiseen osallistui vain johtaja, joistakin lisäksi kokoelmatyötä tekevät ja joistakin kaikki halukkaat.

7 Palautetta prosessista Hyvä, että se tehtiin ja kokoonnuttiin sen puitteissa. Sopiva tapa tehdä kyseisen kaltainen yhteinen ohjelma. Tekeminen antaa sysäyksen tehdä oma kokoelmaohjelma kuntoon. Sopiva tapa, joskin suuri osa taisi olla Kuopion puolesta tehtyä, emmekä siihen juurikaan vaikuttaneet. Kokoelmatyö on ollut esillä palavereissamme ja tietona kaikille kokoelmatyötä tekeville. Yhteisen kokoelmaohjelman tekeminen on ollut myönteinen kokemus. Teit ison työn kirjoittaessasi ohjelman ja selvitellessäsi kierrätysohjeita jne. Valmiin tekstin kommentoiminen oli sitten helppoa. Kiitokset sinulle, minusta sinä olet tehnyt hyvää työtä tässä hankkeessa. Kokoelmatyön työstämien oli jouhevaa, koska sitä oli valmisteltu ennen kokoontumista. Kun on jotain konkreettista aloitusta, niin muut voivat sitä viedä helpommin eteenpäin. Kokoontumiset olivat antoisia, koska niissä virisi keskustelua eri näkökulmista ja sai tietoa muiden kirjastojen kokoelmista ja niiden erityispiirteistä.

8 Millaista hyötyä yhteisestä kokoelmaohjelmasta on koettu olevan? Tiedämme linjan, mistä löytyy mitäkin ja mihin suuntaan kuljemme. Kustannussäästöä: samanlaista aineistoa ei tarvitse olla joka kirjastossa, eikä vanhaa aineistoa kannata turhaan hyllyissä säilöä. Kokoelmaohjelma on hyvä työkalu. Pidän ohjelmaa hyödyllisenä työkaluna pienelle kirjastolle. Siihenhän on kirjattu hankintaperiaatteet, jotka voimme hyvin allekirjoittaa. Oli hyvä pohtia asiaa yhdessä ja miettiä kokoelmaohjelmaa suhteessa OKM:n esittämiin sisältöihin, OKM:n laatusuosituksiin ja Varastokirjaston periaatteisiin. Yhteiset periaatteet ja käytänteet voivat luoda tasaisempaa laatua koko Pohjois- Savoa ajatellen, mutta koin itse myönteisenä juuri yhdessä tekemisen ja yhdessä pohtimisen. Yhteinen kokoelmaohjelma saattaa muistutella perspektiivin laajentamisesta omasta kirjastosta alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle, erilaisiin suosituksiin jne. Yhteinen kokoelmapolitiikka on asiakirja, joka ohjeistaa omien kokoelmien hallintaa ja uutuusaineiston valintaa. Sen avulla voi perustella päättäjiin päin kirjaston toimintaa ja tarpeellisuutta. Se on yksi osoitus siitä, että kirjastoissa työskennellään ammattimaisesti ja laatutietoisesti.

9 KIITOS!