Mikan esitys ja Kirjastot ja media raportti on Laatu-hankkeen wikissä. (

Transkriptio

1 Laatu-hanke, Teemaryhmä C (mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut), kokoontuminen klo Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamajassa Paikalla:,Marja Tervonen (Kouvola), Annukka Harjula (Kouvola), Jaana Käki (HML), Jonna Riikonen (HML), Salla Palmi-Felin (Kouvola), Tuomas Kunttu (Kouvola), Christer Skog (Kouvola), Marja Haapaniemi (Lahti), Tanja Ojakangas (Lahti), Inkeri Jurvanen (HML), Mika Mustikkamäki (Kirjastoseura), Hanna Kaisti (HML, pj & siht.) Kokousmuistio 1. Aluksi Huhtikuun kokous pidettiin poikkeuksellisesti Kouvolassa, jotta kokousmatkustaminen kaupunkien välillä jakaantuisi hieman tasaisemmin ryhmän sisällä. Kokoontumisen teemoina olivat tavoitteiden määrittely Laatu-käsikirjaa varten ja mittareiden määrittelyn. Lisäksi kokouksen aluksi puhuttiin siitä mitä hankkeessa oli tapahtunut helmikuun teemaryhmäkokouksen jälkeen: Laatu-hankkeen Lahden seminaari järjestettiin 7.3, Kirjaston ei-käyttäjähaastatteluita on tehty huhti- ja toukokuun aikana fokusryhmähaastatteluina Lahdessa, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa. Neljän teemaryhmän kevään viimeiset kokoukset pidetään huhtikuussa ja Kouvolan seminaari pidetään Elokuussa kokoonnutaan viimeisen kerran teemaryhmittäin ja 2.10 on hankkeen loppuseminaari. 2. Mika Mustikkamäen esitys Kokouksessa Mika Mustikkamäki esitteli OKM:n Kirjastot ja media raporttia (2012) sekä Kirjastoseuran mediakasvatushanketta ja sen yhteyksiä Laatu-hankkeeseen. Kirjastot ja media tutkimuksen tavoitteena oli mm. selvittää mediakasvatuksen toteutumista kirjastoissa sekä mediakasvatusaineistojen tunnettavuutta. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä. Sen kohderyhmänä olivat kaikki kirjastolaitokset ja kysely osoitettiin ensisijaisesti kirjastotoimen johtajille. Kyselystä kävi ilmi että kirjaston mediakasvatuksen kohderyhmistä tärkeimmiksi mielletään 9-12-vuotiaat ja v. lapset ja nuoret. Aikuisia ei niinkään mielletä keskeiseksi kohderyhmäksi. Aikuiskohderyhmänä ovat usein maahanmuuttajat. Kyselyssä pyydettiin avoimella kysymyksellä mainitsemaan 1-2 toimivinta mediakasvatusmateriaalia yleisissä kirjastoissa. Mainintoja saivat mm. (Media) Metka, mediakasvatus.kirjastot.fi sekä verkkoaineisto / internet sekä erilaiset kirjat, oppaat ja elokuvat. Kolmannes vastaajista ei osannut mainita mitään mediakasvatusmateriaalia eli niitä ei vielä tunneta kovin hyvin ainakaan kyselyn vastaajien keskuudessa. Kirjastoseuran uudessa hankkeessa keskitytään mediakasvatuksen vakiinnuttamiseen yleisissä kirjastoissa, ml. mediakasvatus kirjastojen toimintasuunnitelmissa ja henkilöstön tehtävänkuvauksissa. Sen tiimoilta järjestetään maakunnallisia keskustelutilaisuuksia alueiden näkökulmasta. Mikan esitys ja Kirjastot ja media raportti on Laatu-hankkeen wikissä. ( Keskustelua: Mediakasvatus-käsite ei ole yksiselitteinen, mutta tarkka määrittely ei ole kovin tärkeää, koska koulutukset eivät näy mediakasvatuksena asiakkaiden suuntaan. Kasvatus -sana on haasteellinen, sillä kirjastojen mediakasvatus on lyhytaikaista ja koulujen työtä tukevaa. Mediakasvatus-termistä 1

2 ei kuitenkaan kannata tässä vaiheessa luopua, sillä termi on kouluille tuttu. Pitää miettiä missä yhteydessä puhutaan mediakasvatuksesta ja missä yhteydessä vain esitellään opetusta ja toimintaa jota kirjasto tarjoaa ilman että sitä luokiteltaisiin mediakasvatukseksi. Mediakasvatusta ovat esim. kouluvierailut, satutuokiot vinkkaus, tiedonhaun opetus. Yhteistyötahoja ovat mm. peruskoulut ja päiväkodit sekä muu esiopetus. Tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja opetetaan esim. senioreille tai maahanmuuttajille suunnatussa erilaisissa tietokonekoulutuksissa tai henkilökohtaisessa neuvonnassa (esim. läppäritohtorit). Sitä ei mielletä mediakasvatukseksi vaikka oikeastaan se on sitä. Tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen opetuksessa (tämäkin on huono käsite!) kirjaston rooli on paikata aukkoja, estää digikuilujen syntymistä erityisesti verkkoon siirtyvien peruspalveluiden osalta. Kirjastoissa työskentelevillä voi olla pelkoa esiintyä mediakasvatuksen tai tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen asiantuntijana. Hienot termit kadottavat asian ytimen sillä pitkälti on kyse samoista asioista joita kirjastossa on aina tehty, esim. tiedonhaunopetusta, kirjavinkkausta, laiteopastusta. Kirjastoissa on paljon asiantuntemusta jota nyt luokitellaan laajan mediakasvatuskäsitteen alle. 3. Mediakasvatus osaksi kirjaston toimintasuunnitelmaa, toiminnan kehittämistä ja henkilöstön tehtävänkuvia Mediakasvatus tulisi huomioida kirjastojen toimintasuunnitelmissa, henkilöstön tehtävänkuvissa ja kirjaston toiminnan kehittämisessä. Kirjastot ja media-kyselyssä kävi ilmi että vain yhdessä kyselyyn vastanneessa kirjastossa on laadittu erillinen mediakasvatussuunnitelma. 16 % kirjastoista ilmoitti että mediakasvatus sisältyy kirjaston toimintasuunnitelmaan. Kolmasosassa kyselyyn vastanneista kirjastoista mediakasvatuksen ottamista toimintasuunnitelmaan ei ollut tullut lainkaan esille suunnitelmaa laadittaessa. Suuremmissa kirjastoissa mediakasvatus oli huomioitu suunnitelmassa useammin mitä pienemmissä kirjastoissa. Mediakasvatustarjonnan laajuus ja painopistealueet riippuvat henkilöstön määrästä ja kirjaston toimintaympäristöstä (esim. mitä kouluja, päiväkoteja, vanhainkoteja ym. on alueella). Mietitään siis asiakkaita ikäryhmittäin eli mitä tulisi vähintään tarjota eri ikäryhmille. Toimintasuunnitelman toteutumista kirjastojen tuliisi itse seurata. Suunnitelma on hyvä laatia koulun opetussuunnitelma huomioiden. Ideaalia olisi tehdä toimintasuunnitelma yhteistyössä esim. koulujen ja päiväkotien kanssa, mutta aina se ei ole mahdollista. Tarjotaan opettajille näitä meillä kirjastossa tehdään, mitä näistä haluatte? Toimintaa helpottaa se että koulut, päiväkodit ym. ilmoittavat kirjastoyhteistyöhenkilön. Myös tiedotusta (markkinointia) voisi tehostaa. Nettisivuilta tulee näkyä mitä kirjasto tarjoaa. Kirjaston verkkosivuilla näkyvät yleensä hyvin koululaisille suunnattu mediakasvatus mutta aikuisten tietoyhteiskuntapalveluiden markkinointia voisi vielä parantaa. Keskustelua mediakasvatuksen haasteista: 1) Kaikki eivät halua esiintyä yleisön edessä, riittämättömyyden tunne, liiallinen itsekriittisyys Tarvitaanko lisää työvälineitä näihin tilanteisiin, esim. esiintymiskoulutusta tai ihmisten kohtaamiskoulutusta? 2) Aikapula miten priorisoida työtehtäviä? Kun lähdetään tekemään uutta asiaa siihen menee enemmän aikaa 2

3 Tasa-arvo ei tarkoita sitä että kaikille pitäisi tarjota samaa (esim. kaikille 4 lk sama opetus). Voidaan aloittaa pienestä ja kokeilla mikä toimii Käytetäänkö yhä enemmän vapaa-aikaa vinkkauskirjojen lukemiseen, (EI!) vai voitaisiinko siihen varata työaikaa (esim. 1 pv/uuden vinkkauksen valmistelu)? Voiko vinkkauksen tehdä kevyemmin lukematta kaikkia tekstejä kokonaan? Kirjastot kaipaavat yksinkertaisia ja käytännönläheisiä tapoja ja toimintaohjeita siitä miten mediakasvatusta ja tietoyhteiskunnan kansalaispalveluita pitäisi opettaa eri asiakasryhmille tarvitaan siis rautalankamalleja jota monet voisivat käyttää vaikka eivät tuntisikaan itseään alan asiantuntijoiksi. Hyviä sivustoja on jo vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei osata tarpeeksi hyödyntää. Mietitään asiaa käytännön lähtökohdasta ja aloitetaan helposta kootaan esim. Mediakasvatuskeskus Metkan ry:n kirjastojen käyttöön suunnitelmat työkalut kirjaston sivulle josta ne ovat aina helposti löydettävissä ja testataan asiaa myös käytännön opetustilanteissa. Vaikka työkalut on tehty jo jonkin aikaa sitten, ovat ne edelleen käyttökelpoisia. Niitä voisi sitten halutessaan käyttää opetustilanteissa. (Esim. päiväkoti-ikäisille mediakasvatusta Kirjatin mediamatkan avulla tässä voi valita vaikka ryhmäpelin jos kyse on ryhmävierailusta - ) 4. Mitä kirjastojen mediakasvatuksen saralla kirjastoissa tehdään jo nyt? Keskustelimme siitä mitä mediakasvatusta eri kirjastoissa tarjotaan tällä hetkellä. Kirjaston tarjonta riippuu kirjaston resursseista, koosta (pää-/lähikirjasto), henkilökunnan koulutuksesta ym. Tässä kolme esimerkkejä siitä mitä jo tarjotaan Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Lahden Renkomäen lähikirjastossa. Esimerkit eivät ole kattavia vaan suuntaa-antavia. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston luettelo luokkakäynneistä on otettu kirjaston verkkosivuilta ja monilla pääkirjastoilla on samantyyppinen tarjonta luokka-asteelta toiselle etenevää kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opetusta. Renkomäen kirjasto puolestaan on sivukirjasto Lahdessa, jossa kirjastonhoitajan ja virkailijan lisäksi työskentelee mediaohjaaja. Esimerkki A. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kouluyhteistyö: Luokkakäynnit: 1. luokat vierailevat omassa lähikirjastossa tai kirjastoautossa Opetellaan käyttäytymään kirjastossa Tutustutaan kirjoihin, äänikirjoihin, lehtiin, musiikkiin, elokuviin jne. Opitaan käyttämään kirjastokorttia, lainaamaan ja palauttamaan. Esitellään kirjaston lasten toimintaa ja verkkopalveluja. 4. luokat vierailevat omassa lähikirjastossaan tai kirjastoautossa Harjoitellaan tiedonhakua ja aineiston etsimistä hyllystä. Tutustutaan kirjaston lasten toimintaan ja verkkopalveluihin. Otetaan verkkokirjoittamisen ensiaskeleita ja opetellaan verkkovaikuttamista. 7. luokat vierailevat Hämeenlinnan pääkirjastossa tai kirjastonhoitaja/informaatikko vierailee koulussa. Hauhon, Kalvolan ja Lammin yläkoululaiset voivat tehdä kirjastovierailun omaan lähikirjastoon. Ohjataan oppilaita omaehtoisiksi ja itsenäisiksi kirjaston käyttäjiksi. Tutustutaan kirjaston nuorten toimintaan ja verkkopalveluihin Opetellaan verkkovaikuttamista ja sisällön tuottamista kirjaston verkkopalveluun. Innostetaan oppilaita kaunokirjallisuuden pariin lukuvinkeillä. 3

4 9. luokat vierailevat pääkirjastossa tai kirjastonhoitaja/informaatikko vierailee koulussa. Toivomme, että oppilaalla olisi mukana tiedonhaun tehtävä. Opetustuokion aikana etsitään lähdeaineistoa esitelmää tai muuta koulutehtävää varten. Hauhon, Kalvolan ja Lammin yläkoululaiset voivat tehdä kirjastovierailun omaan lähikirjastoon. Tutustutaan oppilaan oman tiedontarpeen ohjaamana verkkokirjastoon, internetin tiedonhakumahdollisuuksiin, sähköisiin aineistoihin ja kirjastossa käytössä oleviin tietokantoihin. Tutustutaan sosiaaliseen mediaan, opetellaan verkkovaikuttamista ja tuotetaan sisältöjä kirjaston verkkopalveluun. Innostetaan oppilaita kaunokirjallisuuden pariin lukuvinkeillä. Kirjasto kokoaa pyydettäessä luokille teemapaketteja opettajien pyytämistä aiheista. Ne voivat sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta, musiikkia, karttoja ja muuta aineistoa. Kirjasto antaa tarvittaessa kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opetusta myös opettajille. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoama ja vuosittain päivitettävä kirjadiplomi tehdään kaupungin peruskoululaisia varten. Kirjasto huolehtii, että lukudiplomissa mainittuja teoksia on riittävästi tarjolla läpi vuoden. Esimerkki B: Kouvolan kirjasto Joka kevät ja syksy otetaan yhteys kouluihin ja lähetetään päiväkoteihin kutsu. Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Kouluyhteistyö etenee luokka-asteelta toiselle (1.lk, 2.lk vinkkausta, 3.lk). Kaikki yläkoulut saavat vinkkausta ja mediatunteja. Kirjaston on mukana OPS:in muokkaamisessa ja on laadittu mediakasvatussuunnitelma jonka rehtorit ovat hyväksyneet. Lisäksi tehdään vinkkivideoita ja pelitapahtumia. Esimerkki C: Renkomäen lähikirjasto, Lahti Jokainen (alakoulu?-)luokka käy kerran viikossa kirjastossa, samoin päiväkodit ja eskarit. Vierailuista sovitaan aina lukuvuoden alussa. Kirjastonkäytön opetusta annetaan 1-2. luokkalaisille, tiedonhaunopetusta 3-4. luokkalaisille, 5. luokkalaisille on lukupiiri. Iltapäiväkerholaiset käyvät kerran kuukaudessa. Kirjavinkkauksia annetaan sekä koululaisille että eskareille. Lisäksi järjestetään kirjasairaala, jossa lapset korjaavat rikkinäisiä kirjoja ja oppivat kirjojen oikeaa kohtelua. Kirjasairaalan tuloksia esitellään päiväkotilasten vanhemmille 1-2 kertaa vuodessa. Kaikille suunnattuja pelipäiviä järjestetään kirjastolla kerran kuukaudessa, ja koululaisille aina kun haluavat. Myös Singstar-laulupäiviä järjestetään kirjastossa. Lapsille on myös kirjastopassi jossa erilaisia tehtäviä (teen varauksen, lainaan, osallistun pelipäivään) joiden suorittamisesta vuoden aikana saa tarroja ja lopuksi palkinnon. 5. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastojen tarjoama opetus Suhteellisen vakiintuneeseen kouluyhteistyöhön verrattuna aikuisille suunnattua tietoyhteiskunnan kansalaistaito-opetusta (tietoyhteiskuntapalvelut) järjestetään kirjastoissa hyvin eri tavoin. Hämeenlinnan pääkirjastossa tietokone- ja internetopetus (verkkostartit ja verkkospurtit ja teemarkurssit) on osin ulkoistettu. Kurssit ovat aina täynnä. Pikaopastus tarjotaan info-pisteestä. Lahdessa tietokoneen ja verkonkäytön alkeis- ja jatkokursseja, sähköpostin ja sosiaalisen median käytön kursseja tarjotaan ympäri vuoden kesää lukuun ottamatta. Tarvetta on koko vuodeksi. Tarjolla on myös ohjattua tietokoneen ja ohjelmien käytön harjoittelua (eli henkilökohtaista neuvontaa) viikoittain. 4

5 Tampereella on kaksi isohkoa tietotoria kirjastojen yhteydessä (Sampolan kirjastossa ja Hervannassa) jossa on erillinen henkilökunta, tietokoneita asiakkaiden käyttöön, kursseja ja henkilökohtaista opastusta. Lisäksi Tampereella on Netti-nysse, kiertävä internetbussi, jossa voi opetella tietotekniikan perustaitoja ja erityiskursseja keräämällä yhteen 7-10 kiinnostunutta. Teemakursseja on paljon: mm. digikuvat, facebook, googlen tehokäyttö, kartat ja reitit internetistä, kuvankäsittelyn alkeet, hyödylliset ilmaisohjelmat, skype, valokuvien muokkaus, tiedon tallentaminen muistitikuille/cd-levyll/dvd-levylle, tietokone kirjoituskoneena, tietoturvan alkeet. 6. Lopuksi: Emme ehtineet käsittelemään mediakasvatukselle & kansalaistaidoille asetettavia tavoitteita. Hanna lähettää luonnoksen kommentoitavaksi s-postilla. Päätettiin seuraavasta C-teemaryhmän kokouspäivämäärästä: Kokoonnutaan Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Musiikkisalissa klo Päätettiin myös tehdä pienellä porukalla vierailu Renkomäen kirjastoon Lahteen syksyllä (ajankohdasta sovitaan myöhemmin) kuulemaan lisää siitä miten mediakasvatus on siellä järjestetty. Ilmoittakaa jos haluatte mukaan. Nyt lähdössä on ainakin Hanna ja Jonna. Nähdään Kouvolan seminaarissa 22.5.! 5