Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Transkriptio

1 Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä B Toinen teemaryhmätapaaminen, Kouvolassa Hanna Kaisti (hanna.kaisti@hameenlinna.fi)

2 Ohjelmassa tänään Erityisteemana tänään: Musiikkikokoelmat Olemassa olevat laatukriteerit ja indikaattorit yleisille kirjastoille kokoelmapalveluiden osalta Yleisen kirjaston arvot ja miten ne laitetaan käytäntöön Mitä indikaattoreita laatusuosituksille tarvittaisiin lisää? Lopuksi: Huhtikuun kokouspäivämäärästä päättäminen & varmistuneet yhteisseminaarien päätöspäivämäärät kalenteriin

3 Joryssä päätettyä: Fokusryhmähaastattelut ja laatumatriisi Fokusryhmähaastattelut tehdään ei-käyttäjille. Suunnittelutyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Haastattelut toteutetaan kevään / alkukesän aikana. Pieni segmentoitu otos Kouvolassa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa Laatumatriisi tehdään hyvin kevyessä muodossa eli check-list itsearviointia varten. Sitä voi käyttää myös suunnittelua ja työnjakoa koskevissa yleisimmissä keskusteluissa

4 Musiikkikokoelmat Musiikkikokoelmien käyttö on edelleen runsasta mutta lainaus on kuitenkin laskussa Tutkimuksen mukaan vuodesta 2006 musiikkitallenteiden lainaus maan yleisissä kirjastoissa laskenut 43 prosenttia (Pakarinen, 2012). Uudet verkkojakelu tavat ja kulutustottumukset: Vielä 10 v. sitten levy ostettiin albumi- tai kappalemuodossa, mutta nyt saa samaan hintaan kuukauden käyttöoikeuden miljoonien kappaleiden katalogeihin Muutos on paitsi tekninen myös saatavuutta ja kulutustapaa koskeva Kaupalliset palvelut (esim. spotify, itunes ) ovat enemmän kuin lataus- tai kuuntelupalveluita. Pikemminkin kyse on palvelukokonaisuuksista johon sisältyvät soittolistat, yhteisöllisyys, mobiilisovellukset, uuden musiikin löytämiseen keskittyvät palvelut jne.

5 Fyysisten lainausten kirjastoissa väheneminen vaikuttaa hankintapolitiikkaan Monissa kirjastoissa johtanut päätökseen että musiikkikokoelmia ei kasvateta vaan niitä hoidetaan huolella ja ylläpidetään tämä on myös kollektiivisen muistin ja kulttuurinperinnön vaalimista (Maakunta)kirjastot haluavat tarjota ehjiä, horisontaalisesti kattavia kokoelmia, sivukirjastoissa poistoja Asiakkaan näkökulmasta kirjastoilla ainutlaatuinen asiantuntemus musiikin löytämisessä, valinnassa, kokonaisuuden hallinnassa Myös musiikkiaineiston laina-ajat lyhentyneet (lainataan, ladataan ja palautetaan) ja aineisto seisoo hyllyissä, mikä enemmän tilaa Poistot ja varastointi ovat haasteita. Vantaalla epävirallinen varasto mutta se ei ole valtion vaan kaupungin Musiikkikokoelmien suhteen on Turussa kokeiltu keskitettyä valintaa, joka ei toiminut. Turussa on myös mietitty kelluvia kokoelmia ja siirtokokoelmia aineiston liikkuvuutta parantamaan

6 Pääasiassa kirjastoissa odotetaan kansallisia ratkaisuja e-jakelusta Sähköiset sisällöt kirjastoihin hanke, YKN & OKM:n rahoittama. Tavoitteena saada yksi yhteinen ratkaisu e-aineistojen hankinnalle ja jakelulle Suomessa E-aineistostrategiaryhmä antoi v toimenpidesuunnitelman. Musiikin osalta se ehdotti kuluttajatutkimusta jonka avulla löydettäisiin suuntaviivoja siihen onko digitaalinen musiikki jatkossa osa kirjaston kokoelmia. (Pakarinen, 2012) Haasteena mm. kustannukset, tekijänoikeudet, lisenssit Bibzoom tanskalaisten yleisten kirjastojen digitaalisen lainauksen alusta joka sisältää elokuvia, e-kirjoja ja kulttuuriaineistoa. Lisenssien hallinta ja käyttöliittymän ylläpito ulkoistettu Tanskassa toimivaan Bibzoom-palveluun asetettu odotuksia mutta tammikuussa 2013 Kööpenhaminan ja Århusin kirjastot lopettivat palvelun tarjoamisen asiakkailleen kävijämäärät pieniä, kustannukset suuria Tanskassa ollaankin nyt rakentamassa emusik.dk-nimistä palvelua, joka alustavien tietojen mukaan keskittyy suosittelemaan vapaasti saatavilla olevaa verkkomusiikkia

7 * Keskustelua * Mikä rooli kirjastoilla musiikin suhteen tulevaisuudessa? Hankinta- ja poistopolitiikassa tapahtuneet muutokset eri kirjastoissa. Miten lainojen lasku vaikuttaa hankinta- ja poistopolitiikkaan eri kirjastoissa? Musiikkia on tyypillisesti lainanneet erityisen paljon nuoret miehet, jotka muuten ovat usein kirjastojen eikäyttäjiä. Miten musiikin, ja myös DVD:iden lainausten väheneminen vaikuttaa siihen miten kirjasto tavoittaa nuoret miehet? Miten ottaa asiakkaat mukaan kokoelmatyöhön?

8 OKM:n laatusuositukset

9 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Yleisten kirjastojen laatusuositus (2010) on laadittu siten että se kattaa kirjaston tilat; kokoelmat; henkilöstön ja osaamisen; ja palvelut. Niistä jokaisesta on laadittu lista suosituksista siten että kerrotaan esim. uudet laatusuositukset ja sen jälkeen mitä hyvässä kirjastossa/laadukkaita tarjoavassa kunnassa tehdään Muita laatusuosituksia yleisille kirjastoille ovat: Yleisten kirjastojen neuvoston strategia (YKN 2011); Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus (OKM 2011) Kirjastosektorin kymmenen mittaria (Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmä 2010) Lähetin näistä teille sähköpostilla tiivistelmän Tässä käsitellään vain kokoelmiin ja henkilöstöön liittyviä laatusuosituksia

10 Laatusuositukset kokoelmiin liittyen

11 Hankintojen nidemäärä on mitoitettu kunnan kirjaston palveluverkkoon ja käyttäjäkuntaan sekä oletettuun kysyntään nähden sopivaksi. Suhteellisen hyvään uutuustarjontaan päästään hankkimalla kirjaa / 1000 asukasta. Pieni kunta varmistaa hyvän tarjonnan tätä suuremmalla hankintamäärällä Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista seurataan mm. varausten toimitusajoilla Kirjaston kokoelmat mielletään osaksi seudullista kokoelmaa jonka kehittämiseen kaikki kirjastot osallistuvat hankkivina kumppaneina, ei vapaamatkustajina Kansainvälisesti käytetty suositustaso poistoille on 8 %

12 Ajankohtaisuuden takaamiseksi voidaan myös seurata tuoreen, alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuutta avokokoelmassa sekä aineiston kiertonopeutta. Kansainvälinen suositustaso tuoreen aineiston osuudeksi avokokoelmassa on 40 % Lapsille suunnattu kokoelma pidetään lapsia kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa. Suositus on vähintään 1 lasten- ja nuortenkirja / alle 15-vuotias / vuosi Aineistoa on tarjolla eri formaateissa

13 Lehtikokoelman monipuolisuus ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaavuus turvataan riittävällä tilattujen vuosikertojen määrällä. Kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy lehtiportaaleihin Lehdissä peruskokoelman muodostaa vähintään 50 tilattua vuosikertaa. Suuremmissa kirjastoissa moninaisiin tarpeisiin vastataan suhteuttamalla vuosikertojen määrä asukasmäärään: Vuosikertoja kpl / 1000 asukasta Musiikki-, elokuva-, nuotti-, yms. aineistojen pieniä kokoelmia uhkaavaa sisällöllistä pirstoutumista estetään ja kokoelmien eheyttä ja erikostumista edistetään kokoelmapolitiikan linjauksilla ja valinnoilla Kokoelmien kehittämistyössä käytetään henkilöstön ja asiakkaiden erikoisasiantuntemusta Varastokirjaston kokoelmia käytetään vanhempaa ja harvoin kysyttyä aineistoa tarvittaessa

14 Mutta Aineiston kiertonopeuden laskeminen vuositilastojen perusteella on Origo-järjestelmässä hankalaa. Nykyisestä järjestelmästä ei saa automaattisesti näitä tietoja. Tärkeitä seurattavia asioita olisivat aineiston ikärakenne / tuoreen aineiston osuus, aineiston kiertonopeus ja käyttöaste Myös aineistomäärärahojen ajantasainen seuranta on hankalaa. Nykyinen järjestelmä on kankea tähän tarkoitukseen Miten ylittää nämä haasteet? Miten estää musiikkikokoelmien pirstoutuminen?

15 Laatusuositukset henkilöstöön liittyen

16 Kirjastohenkilöstön riittävyyttä ja osaamista koskevia suosituksia Kirjastopoliittisessa ohjelmassa on ollut kaksi: Henkilöstömäärä: 1 henkilötyövuosi (htv) / 1000 asukasta Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä: 6 kpl / htv / vuosi Muuta: Suunnitelmallinen rekrytointi Kirjastotoimella on sen kehittämisestä vastaava johtaja Erikoistehtävien (esim. lastenkirjastotyö, musiikkikirjastotyö, ikääntyneiden palvelut, koulu- ja oppilaitosyhteistyö, verkkopalvelut ja e-aineistot) edellyttävä asiantuntemus voidaan varmistaa pienemmissä kunnissa kuntien välisen sopimuspohjaisen yhteistyön avulla Henkilöstön osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja vajeita korjataan Täydennyskoulutusmahdollisuuksia tarjotaan koko henkilöstölle ja koulutukseen osallistuvan henkilöstön osuutta seurataan Henkilöstöä kannustetaan osaamisportfolion ylläpitoon ja osaamisen lisääntyminen otetaan huomioon työn sisältöjä kehitettäessä

17 Jo käytössä olevat indikaattorit eli mitä jo kerätään?

18 OKM edellyttää että kirjasto seuraa seuraavia indikaattoreita: Kirjaston toimintakulut / asukas (suositus: 55,50 ) Kirjaston toimintakulujen prosenttiosuus kunnan toimintamenoista (suositus: 1,5-2%) Kirjastoaineistokulut / asukas Fyysiset käynnit kirjastossa (suositus: 10 käyntiä / asukas/ vuosi) Verkkokäynnit (suositus: 10 / asukas / vuosi) Lainat (suositus 18 lainaa / asukas / vuosi) Asiakkaiden prosenttiosuus asukasmääristä (lainaajia 45% asukkaista) Henkilöstömäärä eli henkilötyövuosia / 1000 asukasta (suositus: 1 htv / 1000 asukasta) Henkilöstön täydennyskoulutus/htv/vuosi (suositus: 6 pv/htv/vuosi)

19 Kirjastojen uutuushankinta (suositus: 400 kirjaa / 1000 asukasta) Muun aineiston uutuushankinta (suositus: 100kpl/1000 asukasta) Lehtien vuosikerrat (suositus: vuosikertaa / 1000 asukasta) Poistojen prosenttiosuus kokoelmasta (suositus: poistot 8% vuodessa) Lastenkirjojen määrä (suositus: 1 lastenkirja jokaista alle 15-vuotiasta kohden vuodessa) Hyötypinta-ala (suositus: 100 neliömetriä / 1000 asukasta) Henkilöstömäärä: 1 henkilötyövuosi / 1000 asukasta Kirjastoammatillisen henkilökunnan osuus henkilökunnasta (70%, määritelty kirjastoasetuksessa) Korkeakoulutetun kirjastoammatillisen henkilökunnan osuus (45%, määritelty kirjastoasetuksessa) Täydennyskoulutuspäiviä henkilöstölle 6 kpl / htv / vuosi

20 Kirjaston järjestämien näyttelyiden määrä Kirjaston järjestämien muiden tapahtumien määrä Tapahtumien osallistujamäärä (ei näyttelyt) Käyttäjäkoulutusten määrä Käyttäjäkoulutus tunteina Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärä

21 Muita kunnissa kerättäviä indikaattoreita kirjastoihin liittyen Kirjastojen aukioloaikojen pituus (luettelo ylläpidettävistä toimipaikoista aukioloaikoineen) Kirjastoautojen pysähtymispaikkojen lukumäärä (luettelo kirjastoauton pysähdyspaikoista Asiakastyytyväisyys yleisarvosana asiakkailta Yhteenveto asiakaspalautteista

22 Laatu ja arvot

23 Laatu heijastaa arvoja Laatu tarkoittaa tuotteen, palvelun tai prosessin, tai näiden yhdistelmien, kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa laatu on aina sidoksissa asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. (OKM 2010) Laadun määrittely on arvopohjaista eli perustuu tiettyihin arvoihin

24 YKN:n yleisten kirjastojen arvot

25 Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) määrittelemät arvot 1. Tiedonsaannin vapaus Asiakastyössä tämä tarkoittaa: Ei sitouduta ideologioihin Monipuolinen aineistokokoelma Käyttäjän tiedontarvetta arvostetaan Kirjaston sisäisessä toiminnassa tämä tarkoittaa: Tietosisältöjen ja aineistotuotannon tuntemuksen jatkuva ylläpitäminen Kollegan tiedonsaannin oikeutta arvostetaan

26 2. Ennakkoluulottomuus o Asiakastyössä: Uusien palvelukonseptien kokeilu ja käyttöönotto - riskinotto sallitaan o Sisäisessä toiminnassa: Uusien asioiden kehitteleminen ja käyttöönotto ennakkoluulottomasti epäonnistumisen uhallakin Ideoinnista palkitaan Muita aloja seurataan ja hyviä käytäntöjä omaksutaan

27 3. Yhteisöllisyys Asiakastyössä: Kirjasto tarjoaa tiloja erilaisille työryhmille ja yhteisöille Kirjasto osallistuu kumppanina työryhmien ja yhteisöjen toimintaan Kirjasto järjestää tapahtumia Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia sisältöjen luomiseen Sisäisessä toiminnassa: Kirjastojen yhdessä toimiminen etenkin verkkomaailmassa tärkeää Tilaa hierarkioista riippumattomalle ideoiden ja kokemusten vaihdolle

28 4. Luotettavuus Asiakastyössä: Kirjaston eri muodoissa välittämän tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus Kirjasto valikoi tarjolle laadukkaita sisältöjä Sisäisessä toiminnassa: Luottamus ja arvostus toisten kirjastojen ja kirjastoammattilaisten työhön sekä tiedon jakaminen Tiedonvälitys on avointa ja tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla Teot ja viestit tukevat toisiaan

29 5. Avoimuus Asiakastyössä: Käyttäjäpalaute otetaan vakavasti Kirjastotyön perusteiden selvittäminen soveltuvin osin käyttäjälle (esim. hankintaperiaatteiden esittely) Kerrotaan, mitä kirjastosta saa verorahojen vastineeksi Sisäisessä toiminnassa: Käyttäjäpalautteelle on selkeät kanavat ja se käsitellään Vastuut ovat selvät Osallistumisjärjestelmä toimii Tärkeät yhteiset päätökset kirjataan

30 6. Tasa-arvo Asiakastyössä: Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti Kirjastot ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla Peruspalvelut ovat tarjolla kaikille samantasoisina Sisäisessä toiminnassa: Oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö Työyhteisötaidot kaikille Erilaisuuden hyväksyminen, esim. maahanmuuttajataustaiset kollegat

31 * Keskustelu * Miten kokoelmapalvelut parhaimmillaan heijastavat näitä YKN:n määrittelemiä arvoja? Tiedonsaannin vapaus Ennakkoluulottomuus Yhteisöllisyys Luotettavuus Yhteisöllisyys Avoimuus Tasa-arvo

32 Lopuksi Huhtikuun teemaryhmä B:n kokouspäivämäärä ja paikka? Hanna Kouvolassa huomenna ja Lahdessa Pistäkää kalenteriinne yhteisten seminaarien päivämäärät: Lahden seminaari 7.3. (kaupunginkirjaston auditorio klo ) Muista ruokajärjestelyiden vuoksi ilmoittautua viimeistään mennessä! Kouvolan seminaari (kaupunginkirjaston auditorio klo 10-15) Päätösseminaari (Hämeenlinnan raatihuone) KIITOS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ! PS. Käy hankkeen wikissä. Ei edellytä rekisteröitymistä! Osoite: laatuakirjastoon.wikispaces.com