Selostus geofysikaalisista tutkimuksista ja eeodeettisista. Oulaisten-Merij2irven alueen malminetsintätöiden yhteydess~

Transkriptio

1 1"'1 17 /;/ij -65/2 Herijärvi Jahte..visneva r!.:,:,,~,;,-:'i~~~::::~!'~)i ~:G 1/&1) 1... _.... '"_~>4 CCJ /.2. \i'3:2./s/'kc:u-:?, /?-n: / 65' T. Siike..rla Selstus gefysikaalisista tutkimuksista ja eedeettisista mitta.uksista t1erij2irvellä Jahtavisnevan c.lueella.. Oulaisten-Merij2irven alueen malminetsintätöiden yhteydess~ suritettiin Merijärvellä Jahtavisnevan alueella systemaattinen sähköinen mittaus alueella tavattujen heikhkjen aermagneettisten anmaliiden selvittämiseksi. Tutkittava alue, jnka. 1"' k 2.. l' k plnta-e.. a O~l 3.5 ~ ffilte..ttlln s lngram-mene~e maa äytt2ien. Magneettisia mittauksia ei tällöin suritettu.. Linjitustyöt. Mittauksia varten tarpeellinen tukilinjitus paalutettiin maastn Gauss-KrUger krdinaatistn mukaisesti. Krdinaatit tettiin ilffia.kuvc..kartalta. Linjituksen suunnan määrääminen suritettiin Merijärven kirkn ja siitä n. 3 km päässä sijaitseve..n, kartalta valitun, maastpisteen avulla, kska alueella ei llut klmimittauspisteitä. Kevytlinjjen sitmiseen tarvittavat runklinjat viititettiin tedliittia käyttäen ja 500 m päässä tisistaan sijaitsevat kevytlinjc.t silmämääräisesti. Kaikkiaan käsitti linjitus 14.5 km linjaa, jsta 5.5 km tedliittilinjaa, Linjituksen sijainti selviää liitteestä 1, kartta M06.3/'1j-65/1. Linjitustyön surittivat maalishuhtikuussa 1954 N. Puranen ja O. Kinnari. Jahtavisnevan alueen tullessa uudelleen ajankhtaiseksi kevättalvella 1965, paalutettiin sa vanhaa linjitusta uudelleen ja Jahtavisnevan länsipäähän viititettiin ja paalutettiin apulinja pisteestä O r (.;...1 U cv

2 ' x = Y = suuntaan Tälle linjalle Ja sitä va.staan khtisure.lle suunnalle e.nnettiin krdinaattitunnukset K ja L. Syväkairausten päätyttyä rakennettiin linjitukseen liittyvä mnikulmijn syväkairausreikientarkkaa paikan määritystä varten.. Sähköiset mittaukset. Sähköiset mittaukset suritettiin mae.lis-huhtikuun vaihteessa 1954 slingram-menetelmällä. Primäärikentän taajuus li Hz ja kelaväli 40 m. Tukilinjitukseen sidttujen mittalinjjen etäisyys li 100 m, salla aluetta 50 m, ja mittaus risteiden välimatka kullakin linjalla 20 m. Tämän/kk alueen käsittävän mittauksen jälkeen,suritettiin se.ätujen anmaliiden khdalla detaljimittauksia käyttämällä 20 m kelaväliä. Kenttämittausten surituksesta vastasi N. Puranen. Sähköisten mittausten tulkset n esitetty karttina mittake.avassa 1:2 OOO~ Nämä kartat n piirretty läpinäkymättömälle millimetripaperille ja niistä n tettu Ftstat-kpit r mi ttakaavassa 1: Karttjen säilytysindeksit vat \ seuraavat:.' H/24.l1/Mj /19-21 Liite / /21-23 " 4 M/24.12/Mj /19-21 " / " 30-31/

3 - 3 - Det~ljik~rt~t 20 ~ kel~v2lillä K/24.l22/Mj-54/1 Liite /2 / S2hköisissä mittauksissa tuli esiin jukk jhteita, jtka alueellisesti jakaantuivat klmeen ryhm22n. Nämä vat idästä länteen levassa järjestyksessä: Lehtisal, Sunsaari Ja Knttisaari. Lehtisaln alue: Lehtisaln alueen vimakkain anmalia n n. 350 metrin pituinen ja sen suunta n. 60. Reaalikmpnentin arvt vat vimakkaimmillaan lähes 60 % primäärikentästä. maginäärikmpnentti n humattava.sti heikmpi. PieniElmillään n T~ ei-=. t j \ jten kysymyksessä n varsin hyvä jhde.anmalian symmetrias uh teiden perus teella n j hteen kaade phj is luteeseen. Kahdenkymmenen metrin kelavälillä suritettu mittaus (liite 8) sittaa, että jhde n varsin yhtenäinen. Killispäässä esiintyy pääjhteen rinnalla pieni erillinen linssi ja lunaispään anmaliassa näkyy merkkejä kaksijakisuudesta. ndikaatin syyn tteamiseksi kaivettlin sähköisen anmalian maksimikhtaan kaivant, jssa tavattiin vahvasti grafiittipitinen kivilaji. Lehtisc.ln pä.äanmalian itäpulella tavattiin kaksi pientä, melkein pistemäistä anmaliaa. Helmikuussa 1965 mitattiin linjjennstn yhteydessä Lehtisaln anmalian yli yksi sähköinen ja magneettinen tarkistusprfiili linjalle, jsta syväkairaus alitettiin. Mittauksen tulkset n esitetty tri E. Aurlan raprtin liitteenä n: 7. Liitteessä esitetyt reaali- ja imaginäärikmpnenttien arvt n mitattu 20 m kelavälillä. Havaintpisteiden etäisyys n 5 m. R- ja -kmpnentteja vertaamalla vidaan tde~a, että keskellä n hyvä jhde,

4 - 4 - jnka vaakasura leveys n n. 15 m ja sen kumballakin pulen heikmpi jhde, jka ilmenee vain -kmpnentissa, ja jnka leveys sähköisen prfiilin perusteella n metriä. Sunsaaren alue: Lehtisaln anmaliasta n. 0.5 km länsiluteeseen tdettiin nk. Sunsaaren anmalia-alue, jka kcstuu useista erillisistä anmalicista. Tämä anmalia-alue n suuruudeltaan n. 1.1 x 0.8 km käsittäen yhden n m pitkän yhtenäisen vyöhykkeen sekä useita pieniä pesäkkeitä. Vyöhykkeen länsipäässä reaalianmalian vimakkuus n n. 40 %, itäpään mudstuessa heik~~ista ja katkeilevista anmaliamaksimeista. Anmaliiden yleissuunta täällä n likimain N 120 E. 20 metrin kaapelilla mitatut prfiilit (liite g) viittaavat varsin kapeisiin jhdevyöhykkeisiin ja suurempaan irtmaapaksuuteen kuin Lehtisaln alueella. Knttisaaren alue: Sunsaaren alueesta edelleen n. 1 km länsiluteeseen tdettiin linjan 4=19.5 itäpulella n. 0.5 km pituinen, melk vimakas sähköinen anmalia, jnka suunta n melkein N-S. J 40 metrin kaapelilla suritettu mittaus anti kuvan, että kysymyksessä n useamman rinnakkaista vyöhykettä. 20 m kaapelilla " suritetuista mittauksista (liite 10) selviää, että kyseessä n ainakin kaksi rinnakkaisvyöhykettä ja lisäksi erillisiä pesäkkeitä. Vyöhykkeiden kaade n itään. Ta.ngentti q>:n arvista päätellen jhtkyky n heikmpi kuin Lehtisaln alueella. Kekuppia ei kaivettu, mutta "pliktauskairan" päähän jääneet näytteet viittasivat grafiittiin.

5 - 5 - Yh teenvet : S~hköisten mittausten tulksena saatiin jukk indikaatiita, jtka viittasivat verrattain hyvin sähköä jhtaviin vyöhykkeisiin, jiden dinensit ja kaade vitiin määritellä. Hagneettisten ja gravimetristen mittausten puuttuessa, ei jhteiden syytä pelkästään gefysikaalisten indikaatiiden perusteella vitu tdeta. Lehtisaln indikaatista saadut näytteet sittivat, että esiintulleiden jhteiden aiheuttajana n lähinnä grafiitti. Suritetut kairaukset, jiden tulkset n selstettu tri Erkki Aurlan raprtissa M 17/~j-65/l/81 sittivat, että näin n asianlaita. Samalla ne vahvistavat sähkcisten mittausten perusteella tehdyt kaadenääritykset sekä useamman vyöhykkeen lemassaln Knttisaaren alueella Syväkairausreikien krdinaattien tarkistusmittaukset. jvlnikulmij n. Kairauksen kestäessä paalutettiin syväkairausreiät gefysikaalisten mittausten tukena käytetyn linjituksen perusteel12. --" Reikien keskinäisen aseman tarkkaa määritystä varten rakennettiin Lehtisaln ja Sunsaaren alueelle mnikulmijn, jka liittyy entiseen linjitukseen. J?n käsittää 8 metalliputkilla maahan merkittyä kiintpis~että (MP-HP8), ja kaksi puupaaluilla merkittyä välipistettäcvpl-vp2). Liitspisteeksi entiseen linjitukseen valittiin runklinjan piste x Y , jssa n uusi kiintpiste MP2 ja liitssuuntana käytettiin runklinjalla levan VPl ja MP2 välistä suuntaa. Pisteiden VPl ja HP2 välimatka n yli 800 metriä. Hnikulmipisteiden etäisyydet mitattiin tarkistetulla 50 m teräsnauhalla ja kulmat mitattiin Kern-sekunttitedliitilla. Knttisaaren alueelle rakennettiin 2 kiintpistettä MP9 ja MP10, jiden paikka määrättiin linji-

6 - 6 - Mniku1mijnn kiintpisteet n pyritty rakentamaan aikaisermnin käytetyi11e tukilinj i11e, Ja niiden krdinaatit määritetty myös tuki1injituksen suhteen: MP MP MP '1P MP ,

7 - 7 - Krdinaattien vertailusta näkyy, että aikaisempi tuki~injitus n-taipunut välillä MP1-MP7 (väli n. 2.2 km) 1.1 metriä. Krdinaatti välillä y Y n tukilinjituksen paalutuksessa tapahtunut aikinaan 4 m mittausvirhe. Mnikulmipisteet n merkitty liitekarttaan 1. Reikien tarkistusmittaus. Syväkairausreikien lpulliset krdinaatit n mitattu mnikulmipisteiltä käsin sädemittauksena. Reikien krkeus n määrätty vaakitsemalla. Krkeuskiintpisteiden puuttuessa n alkukrkeus valittu niin, että se suunnilleen vastaa maastn krkeutta merenpinnasta. Reikien suunta n il~itettu gradeissa ",.. laskettuna x-akselin suunnasta myötäpäivään. Mnikulmimittaukset ja reikien tarkistusmittaukset n surittanut dipl. lns. M. Ketla. RN: x y h suunta gradeja Otaniemessä 29 päivänä kesäkuuta 1965 Gefyysikk /1 /~ /~ Tiv Siikarla

8 MERJÄRV Jahtavisneva --;>-- Linjituskaavi 1: tedliitti linja k ev yt linja linjjen suhteellinen pikkeama met reissä ~ ~ ) 9 MP9 t ~ MP 10 M P 1 U~ ,- _ A - -;; MP mnikulmipiste rautaputkella VP -0- välipiste puupaalulla "-'- B-...c..l V-EP>-1 <ö- M_P_2--@t-~Vii)P MEP1 3 MEP1--4 ~ l j.~. X 7131, TO.4- M 5 '-" 1-~'\. 0 \.. :\.'~\/,,\) /' 0</ MP6 MP7 / ( ~~~kf- - '" \ /' \ / \ RJ 1;; ",/ Mpe {, ",,,\ -0 \ \ 7- \\ N '" >- T - _~V' ~9G X 7130, N '">- '" "" N >- '"