Vuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET

Transkriptio

1 RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v O'W/ 3624/ EK/ N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla ~ KARTT ALEHTI LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET KOORDINAATIT X = 7440 v VER TAA - 4Ro ARKISTO RO mal Tiivistelma Vuojarven tutkimukset saivat alkunsa Rautaruukki Oy:n kesalla 1976 suorittaman Vuojarven matalalentomittauksen perusteella. Lentomittauksessa esi lle tullutta sahkoista an~iaa tutkittiin aluksi maanpintamittauksella (slingram-magnetometraus + VLF) ja sen jalkeen kairaamalla kaksi timanttikairausreikaa (Vuojarvi R 1, 101,8 m, Vuojarvi R 2, 74,0 m) mittaustulosten perusteella valittuihin kohteisiin. Anomaliat osoittautuivat ruhjevyohykkeiden ja jarven pohjassa olevien lieju- ja savi-hiesukerrosten aiheuttamiksi. Malmiviitteita kairaus ei tuonut, joten jatkotutkimuksiin ei ole a i hetta. Liitteet aerosahkoinen Re 1: linjakartta 1: maanpintasahkoinen Re 1:4000 -"- Im 1:4000 VLF-kallistus Re 1:4000 kairausprofiilit 1:1000

2 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI ( 3) VUOJARVEN KAIRAUS, v Johdanto Vuojarven tutkimukset v saivat alkunsa Rautaruukki Oy:n kesalla 1976 suorittaman Vuojarven matalalentomittauksen perusteella. Lentomittauksessa Vuojarven kohdalla ilmeni pyoreahko 'aerosahkoinen anomalia. Anomaliaa tutkittiin aluksi maanpintamittauksella (slingram-magnetometraus + VLF) ja sen jalkeen kairaamalla kaksi timanttikairausreikaa mittaustulosten perusteella valittuihin kohteisiin. Suoritetut tutkimukset Slingram-magnetometraus ja VLF-mittaus Aerosahkoinen anomalia paikallistettiin Vuojarven SW-osaan. Systemaattinen mittaus tehtiin talvella jaalta kasin yhden neliokilometrin suuruisella alueella. Aeromittauksessa todettu anomalia tuli slingram-mittauksessa esille muodoltaan pyoreahkona, positiivisena reaalianomaliana (Rmax + 20 %). Imaginaarikompponentissa anomalia-alue on epamaaraisempi ja siina ilmenee paaasiassa kaksi kapeaa E-W-suuntaista anomaliamaksimia (- 8 % ja - 7 %). Imaginaarianomalioihin liittyy myos VLFanomalia t. Kairaus Mittaustulosten perusteella kairauskohteiksi valittiin slingrammittauksessa esille tulleet imaginaarianomaliat. Talloin tulivat myos VLF-anomaliat jar 1:n kohdalla oleva positiivinen reaalianomalia kontrolloitua. Molemmat kairauskohteet osoittautuivat voimakkaasti rapautuneiksi ruhjevyohykkeiksi. R 1:ssa kiven voimakas rapautuneisuus

3 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI jatkui viela 100 metrin syvyydessa. R 2 jouduttiin kairausvaikeuksien vuoksi lopettamaan ennen suunniteltua ohjesyvyytta 74 metrissa. Kiven rapautuneisuudesta johtuen jatkuvaa kairasydannaytetta ei saatu, vaan nayte jouduttiin osittain ottamaan veden mukana ylos nousseesta soijasta. Soijanaytteen ja kairasydannaytteen perusteella kivilaji on kuitenkin jokseenkin luotettavasti pystytty maarittamaan. R 1:ssa lavistettiin aluksi n. 23m hapanta agglomeraattia ja sen jalkeen 40 m, kapean kvartsiittisen valikerroksen sisaltavaa kvartsi-maasalpaliusketta. Kairaus paattyi grauvakaksi tulkittuun, kvartsi-maasalpaliusketta hieman karkeampirakeiseen, blastoklastiseen kiveen. R 2 alkoi kiilleliuskeesta ja paattyi granaattiporfyroblasteja sisaltavaan pienirakeiseen amfiboliittiin. Kiilleliuskeeseen, kvartsi-maasalpaliuskeeseen ja amfiboliittiin liittyy jokseenkin yleisesti haikko MRT-pirote. Muita malmimineraaleja kairasydannaytteista ei makroskooppisen tarkastelun perusteella todettu eika nain ollen naytteiden analysointiin katsottu olevan aihetta. Kairasydamista mitattiin myos ominaisvastus. R 1:ssa ominaisvastus on yleensa suurempi kuin 10 6 ohm-m eli kiven johtavuus on huono. Joissakin kohdissa ominaisvastus pienenee ja on parhaiten johtavissa kohdissa n. 5 x 105 ohm-m. R 2:ssa ominaisvastus on selvasti pienempi kuin R 1:ssa. vaihtelee 1.2 x x 10 6 ohm-m. Se Mittaukset on tehty kairasydannaytteiden ehjimmista kohdista naytteiden ollessa kuivia. Kosteina naytteet olisivat ilmeises-

4 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI ti parempia johteita. Kivi on yleensa rikkonaista ja rapautunutta ja rikkonaisen kiven johtavuus on suurempi kuin ehjan. Ruhjeet ovat ilmeisesti nain ollen kohtalaisia johteita ja aiheuttavat sahkoiset anomaliat. Johtopaatokset Kairauskohteina olleet slingram- ja VLF-anomaliat osoittautuivat ruhjevyohykkeiden aiheuttamiksi. Ruhjevyohykkeita kuvaavat selvimmin VLF-anomaliat. Positiivisen reaalianomalian syntyyn vaikuttanee lisaksi jarven pohjassa olevat lieju- ja savi-hiesukerrokset, joiden paksuus R 1:n kohdalla on hieman yli 30m. Mitaan malmiviitteita kairaus ei tuonut, joten jatkotutkimuksiin ei ole aihetta.

5 100 \,-\ / /" ' / / '\' \' // ' \', * '. L--1 '.;, \ \;, \\ c\ - \' ' \ \ \ '"\.\\\ \ ' n\\ \\ \ ',\\\'\ \\ L9+,\\\ \"-\ \ \\ J /" \\, &'+ \ IJ \\\-6OQ \>+,d/ I \\ &',\ \\\ \ 'y, r\ \ i) \l,l,l 1 / \ \\ 1' // 1 1 '?/ \?\ \ \ d "~\ + /T\ \\\ \ ' A. > \ l RAUTARUUKKI OY I I MA~~INETSINTA p,, '4: 20000' h \\ 9--. /' 1 ( \ I /' "$1 J/ -' \ \le L/ /. / / / / / P, \ /'\ '~~@!~'A~Rv I -76. \-. AEROSAHKOL~EN / RE A F s I ;v"i, \ rr \ RK l2.76'11,', L/ m lh\ \ \, A.' 1 / t -1Cl / X ~ L y,b8011 L ~, JY-I~.X\ \ //"-\

6

7

8

9

10

11