Outokumpu Oy Malminetsinta. Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v =

Transkriptio

1 Outokumpu Oy Malminetsinta Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v = Outokumpu-jaksossa ja Maljasalmella suoritettujen potentiaali- mittausten antamia tuloksia ja potentiaalimittauksen käyttömah- dollisuuksia on tarkasteltu mm. allekirjoittaneen laatimissa yh- teenvedoissa ja Jalkirnrnaisessa raportissa, jossa käsitellään yleisesti Outokumpu-jakson geofysiikkaa, tode- taan potentiaalimittausten käyttömahdollisuukcista mm. seuraavaa: Menetelmän käyttöä on Outokummun alueella ennen kaikkea vaikeut- tanut johtavien kivilajien lähinnä mustienliuskeiden ja kryso- tiiliserpentiniittien runsaus. Mittaus edellyttäisi, että tutki- muksen kohteena oleva johtava muodostuma on eristavan kiven esim. kiillegneissin ympäröimä. Nain ei useinkaan ole asianlaita, vaan Outokummun alueella mustaliuskeet, serpentiniitit, karret ja kvartsiitit liittyvät saumattomasti toisiinsa ja niiden valil- 1a vallitsee johtokyky-yhteys. Potentiaalimittauksessa joutuvat kaikki suorassa johtokyky-yhteydessii olevat muodostumat lähes samaan potentiaaliin ja menetelmass~ on tällöin mahdollista saada informaatiota ainoastaan koko johtavasta muodostumasta eikä sen eri osista. Tutkituilla profiileilla y = , , ja , joilla suoritettujen vastus- ja potentiaalimittausten tulokset on esitetty yhteenvedon liitteina, lii'ttyvat mustatliuskeet, serpentiniitit, karret ja kvartsiitit useissa tapauksissa saumattomasti toisiinsa. Nain. ollen nämä kivilajit ovat hyvassa johtokyky-yhteydessä tois- tensa kanssa, joten edellytykset potentiaalimittausten menestyk- selliselle soveltamiselle ovat melko rajoitetut. Potentiaalimittauksen onnistumiselle tarjoavat parhaat mahdollisuudet sellaiset alueet, joilla esiintyy runsaasti kiillegneissivalikerroksia ja johtavat Kivilajit eivat ole kovin jatkuvia kulun suunnassa. Po- tentiaalimittausten suoritusta osaltaan vaikeuttaa myös se, ett2 sopivien maadoituskohtien valinta johteiden suuresta 1ukumaarSsta johtuen on usein mittausten suunnitteluvaiheessa hankalaa.

2 Raportin liitteiden yläosaan on piirretty profiililla suoritetun slingram-mittauksen tulokset. Potentiaalimittaustulokset on esitetty kuvan alaosassa yhdessä kairarei'issä mitattujen vastusarvojen kanssa, jotka on piirretty pylväsdiagrammeina kairareiän viereen. Maanpinnalla saadut potentiaaliarvot on merkitty kuvaan sekä numero- että käyrämuodossa. Kairareikien potentiaalimittaus- tulokset on sensijaan nähtävissä kuvassa sekä numero- että samaarvokäyrämuodossa. Kullakin maadoitussysteemilla tietyllä profiililla saadut potentiaalimittaustulokset esiintyvät raportissa samalla liitenumerolla, vaikka profiilin tuloksia olisi piirretty eri papereille. Edellä mainituilla profiileilla tehdyillä potentiaalimittauksilla on pyritty selvittämään kairauksissa lävistettyjen mustaliuske- (tai serpentiniitti-karsi-kvartsiitti) vyöhykkeiden välisiä johto- kyky-yhteyksiä ja puhkeamien sijainteja geologisen kuvan varmistamiseksi. Saatujen tulosten perusteella on tehtävissä mm. seuraa- vat johtopäätökset. Profiili v = (liitteet 1-2) Potentiaalimittauksen suorituksessa on tapahtunut "virhe" (liite l), koska maanpinnalle on sijoitettu kolme virtamaadoitusta (+). Molemmissa tutkituissa kairarei'issä OKU-574 ja 575 on tavattu runsaasti mustaliuskeita, serpentiniittejä, karsia ja kvartsiitte- ja, jotka vastusmittaustuloksista päätellen ovat hyvin johtavia. Maanpinnalla suoritetun potentiaalimittauksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että rei'issä tavatut johtavat kivilajit ovat johto- kyky-yhteydessä toistensa kanssa, koska pisteessa x = , y = sijaitsevan maadoituksen molemmilla puolilla esiintyy pieniä potentiaaliarvoja. Virtamaadoitusten (+) kohdalla esiintyy maan pinnalla suuria potentiaaliarvoja, jotka johtuvat maadoituksista. Kohdassa y = kasvavat potentiaaliarvot voimakkaasti siirryttäessä luoteeseen mikä saattaa johtua pisteessa x = , y = sijaitsevasta maadoituksesta eikä potentiaaliarvojen kasvu välttämättä indikoi johtavan muodostuman reunaa. Samalla tavalla voi liittessä 2 potentiaaliarvojen kasvu kohdissa x = ja olla seuraus maadoituspisteiden läheisyydestä, joten maanpintapo.tentiaalituloksen avulla ei ole varmuudella pääteltävissä johtavan muodostuman reunoja. Maanpinnalla ja kairarei'issa suoritetuista potentiaalimittaustuloksista piirretyt

3 sama-arvokayräesitykset eivat varmuudella osoita johtavien muodostumien muotoa, koska reiät OKU-574 ja 575 sijaitsevat verrattain kaukana toisistaan ja niiden välille sijoittuu maadoitus (+) x = , y = Muodostumien ei tarvitse välttämättä olla "patamaisia" ja tiista johtuen sama-arvokäyrät on piirretty liit- teisiin 1 ja 2 osittain katkoviivoilla. Profiili y = (liitteet 3-5) Mittauksissa on maadoitus (+) x = , y = jouduttu.sijoittamaan niin lähelle kairareikaa OKU-572, että tani'i osittain vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Vastusmittaustulokset osoittavat, etta kiilleliuskeeksi merkityt kivilajit eivat aina ole johtokyvyltäan neutraaleja. Esim. kairareiassa OKU-571 esiintyy kiilleliuskeessa johtavia kerroksia. Liitteen 4 potentiaalimittaustuloksista on paateltavissa, että OKU-571 reian alkupäässä n. 55 m syvyydessä tavattu mus- taliuske puhkeaa pintaan hieman reian aloituskohdan luoteispuo- lella. Liitteiden 3-5 potentiaalimittaustulosten perusteella näyttää ilmeiselta, että kairareiän OKU-571 eri osien ja reian OKU-572 alapaän välillä esiintyy heikkoja johtokyky-yhteyksiä. Profiilin y = luoteispaassa havaittavasta potentiaaliarvo- jen jyrkastä kasvusta ei liitteistä 3-5 ole'luotettavasti paatel- tavissa johtavan muodostuman reunaa, koska potentiaalikayran taitekohta sijaitsee melko lähellä pisteessä x = 97.00, y = olevaa maadoitusta (+). Profiili y = (liitteet 6-8) Profiililla saatuja potentiaalimittaustuloksia on jo käsitelty allekirjoittaneen laatimassa raportissa. Kairarei'issa OKU-553 ja 554 on kummassakin tavattu kairasydanraportoinnin pe- rusteella kolme selvää mustaliuskevyöhykettä. Vastusmittaustulok- set osoittavat reikien alkuosissa esiintyvän laajoilla alueilla melko hyvää johtokykyä ja johtokyvyn kasvavan vähitellen kummassa- kin reiassa siirryttäessä niiden keskiosista syvyyteen. Virtamaa- doituksen (-) ollessa alirrunassa mustaliuskeessa reiassa OKU-554 liitteen 6 mukaisesti on potentiaalimittauksilla voitu varmistaa, että mustaliuskeilla on profiilin y = luoteispaassa loiva kaade kaakkocn ja tässä reiassä tavatut kolme mustaliusketta

4 puhkeavat pintaan välillä x = Profiilin geoloqi- nen leikkaus käy selville liitteestä 14. Reiassa OKU-553 tavatut kaksi ylintä mustaliusketta vaikuttaisivat lähinnä olevan yhtey- dessä reian OKU-554 kahteen alimpaan mustaliuskeeseen. Reian OKU- 553 alin mustaliuske, jonka puhkeaman sijaintia on pyritty määrää- mään suorittamalla virtamaadoitus siihen, ei nayta puhkeavan lain- kaan pintaan, kuten liitteen 7 potentiaalileikkaus osoittaa. Liitteiden 6-8 potentiaalimittaustuloksista käy myös ilmi, että esim. reian OKU-554 mustaliuskel~vistykset eivat ole hyvässä joh- tokyky-yhteydessä reiassa OKU-555 tavattuihin mustaliuskeisiin, joten mustaliuskeet eivat ehkä ole profiilin suunnassa ciin yhte- näisiä kuin on oletettu. Koska potentiaaliarvot kairareiässä OKU- 554 kasvavat melko hitaasti, on todennaköista, että tällä alueella esiintyy runsaasti lähellä pintaa olevia johteita. Profiili y = (liitteet 9-13) Profiiliin kairatussa reiassa OKU-558 on tavattu välillä m mustaliuskeita, karsia, serpentiniittejä ja kvartsiitteja sisältävä vyöhyke, joka vastusmittausten avulla on myös todettu hyväksi johteeksi. Reian OKU-558 sijainti ja sen lavistämat kivilajit käyvät selville liitteestä 14. Potentiaalimittauksilla on liitteessä 9 pyritty selvittämään edellämainitun kairareikalavis- tyksen edustaman muodostuman puhkeamista pintaan. Potentiaalimit- taustuloksista, jotka on tehty sijoittamalla virtamaadoituc (-) reiassa OKU-558 lavistettyyn mustaliuskeeseen syvyydelle 640 ml ei ole pääteltävissä puhkeaman tarkkaa sijaintia. Tulos kuitenkin osoittaa, että reiallii OKU-558 lävistetty muodostuma puhkeaa pin- taan todennäköisesti liitteen 14 mukaisesti, mutta valilla x = pintaan puhkeavat johteet ovat samassa potentiaalissa lävistyksen kanssa (ilmeisesti myös reian OKU-573 lavistyk- set). Liitteistä on todettavissa, että rei'issa OKU-553 (syv. 124 m), 554 (syv. 50) ja 555 (syv. 59 ja 112 m) tavatut mustat liuskeet, joihin potentiaalimittauksissa kiinteät pisteet on maadoitettu, eivat nayta olevan yhteydessä reian OKU-558 1a- vistykseen. Olarissa syyskuun 19. pna 1973 Matti Ketola 1.

5 RAPORTIN LIITEKARTAT OUTOKUMPU ~ al j abalmi 040/ , , 07/~~e/-73 KP=OKU-~~~ ~iite 2: 415/ /y= x= /1 : 4000/-& =0~~-574/ KP=oKU-~~~ Liite 3 : 415/ /y=l x= /1 : 4000/-f =0~~-572/ KP=OKU-572 Liite 4: 415/ /y= x= /1:4000/-+=0~~-571/ KP=OKU-571 syv.51,0m- Liite 5: 415/ /y= x= /1 : 4000/-* =0~~-57l/ KP=OKU-571 syv. 370,Om Liite 6 : 415/ /y= x= /1: 4000/-$ =0~~-554/ KP=OKU-553 Liite 7: 415/ /y= x= ,500/1:4000/-*=0m-553/ KP=Oh'U-553 Liite 8: 415/ /y= x=97, /1 : lr000/- f =0~~-555/ KP=OKU-555 Liite 9: 415/ (y=182,250 x= /1:4000/-*=0~~-558/ KP=OKU-558 Liite 10: 415/ /y= x= /1: 4000/-* =01iU-553/ KP=OKU-553 Liite 1 1: 415/ /y= x= /1: 4000/- +=01<~-554/ KP=OICU-553 Liite 12: 415/ /y= x= /1 :4000/-$ =oktj-~>~~/ KP=OKU-555 syv m Liite 13: 415/ /~= x= ,000/1: 4000/- + =0~~-555/ KP=OKU-555 syv.59.o~i Liite 14:Profiilisarja OUTOh'UbiPU ~iurusuo/l:20000

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23