M 19/3232/-70/2 Koskee : Virtasalmi T. Siikarla ALUEELLA SISÄLLYS. Yleistä

Transkriptio

1 M 19/3232/-70/2 Koskee : Virtasalmi T. Siikarla o SELOSTUS LINJOITUSTÖISTÄ JUVAN - ALUEELLA VIRTASALMEN TUTKIMUS- Yleistä SISÄLLYS Linjojen paalutus maastoon Sidonta kolmiopisteisiin Jako eri linjoitusalueisiin Virmasjärven linjoitus Hällinmäen linjoitus Tikkalan linjoitus Vehmaskylän linjoitus Läänän linjoitus Loukonlammen linjoitus Harjärven linjoitus Syväkairausreikien paalutus maastoon Liitteet Ge ofyys ikko

2 Yleistä Tämä raportti käsittää Juvan-Virtasalmen tutkimusalueesta sen osan, joka sijaitsee karttalehtien ; 09 ja 12 sekä , 05 ; 07 ; 08 ja 10 alueella. Systemaattisesti tutkitun alueen pinta-ala näillä karttalehdillä on n. 300 km 2. Tutkimusalueella on paalutettu tavanmukainen tukilinjaverkosto, joka muodostuu 2 x 2 km suuruisista runkoruuduista, jotka puolestaan on kevytlinjoilla jaettu 500 m levyisiin mittauskaistoihin. Alueella on käytössä kaksi eri suuntaista koordinaatistoa. Toinen on Gaussin-Krögerin koordinaatiston mukainen x - y koordinaatisto ja toinen diagonaalinen K - L koordinaatis - to. Diagonaalikoordinaatiston L-koordinaatit kasvavat luoteeseen ja K-koordinaatit koilliseen. L-akselin suuntakulma Gaussin-Krugerin koordinaatistossa on Linjoitustyöt aloitettiin kesäkuussa 1963 tämän alueen eteläpuolelta Narilan risteyksen ja kansakoulun maastosta. Tällöin ei ollut käytettävissä kolmiopisteitä, vaan linjoitus orientoitiin aurinkomittauksen avulla ja lähtökoordinaatit mitattiin vanhalta ilmakuvakartalta 1 : Kun kesällä 1966 saatiin maanmittaushallitukselta käyttöön uusien kolmiopisteiden koordinaatit, suoritettiin vanhempien linjoitusten sidonta niihin kolmiopisteisiin, jotka sijaitsivat linjoitetulla alueella. Samalla voitiin mainittuja kolmiopisteitä käyttää uusia linjoituksia aloitettaessa. Koko tutkitun alueen linjoitus koostuu useammasta eri linjoitusalueesta, jotka on aloitettu eri pisteistä. Linjoitusalueiden keskinäinen sijainti ilmenee liitteestä 1. Tukilinjoituksen paalutustyöt on valvonut työnjohtaja Pauli Manunen. Tutkimusasistentti Osmo Kinnari on huolehtinut suurimmasta osasta sidontamittauksia.

3 2 Linjojen paalutus maastoon Runkolinjat - 2 x 2 km ruutujen sivut - on viitoitettu teodoliittia käyttäen ja paalutettu 50 m välein sijaitsevilla puupaaluilla, joihin on merkitty paalun koordinaatit. Ruutujen sisällä sijaitsevat kevytlinjat on viitoitettu ilman teodoliitin apua. Paalutusmenetelmä on sama kuin runkolinjoillakin. Linjoituksen uudelleen konstruointia varten on runkolinjoille rakennettu useita kiintopistepareja, jotka on merkitty pysyvästi maastoon rautaputkilla. Näiden kiintopisteiden sijainti ja koordinaatit ilmenevät mittakaavaan 1 : laadituista linjoituskaavioista. Linjoituskaavioista ilmenee myös runko- ja kevytlinjojen viitoitus- ja mittaussuunnat sekä suhteelliset poikkeamat toisiinsa nähden. Linjaa vastaan kohtisuoraan piirretty nuoli osoittaa suhteellisen sivupoikkeaman suunnan ja nuolen viereen merkitty luku poikkeaman suuruuden metreissä. Nuolen kannan kohdalle merkitty luku ilmoittaa paalutuk s e s s a syntyneen mittae r on. Merkki (+) osoittaa, että paalutettu linja on jatkunut poikkilinjan yli ja merkki (-), että paalutettu linja on päättynyt ennen poikkilinjaa. Sidonta kolmiopisteisiin Linjoituksen absoluuttisten virheiden kontrolloimiseksi sekä linjoituksen aseman määrittämiseksi todelliseen Gaussin-Krugerin koordinaatistoon nähden on linjoitus pyritty sitomaan kaikkiin niihin kolmiopisteisiin, jotka sijaitsevat linjoitetun alueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä. Sidonnan yhteydessä on sidontapisteelle saatu kahdet koordinaatit, joista toiset ilmoittavat pisteen paikan Gaussin-Krugerin koordinaatistossa ja toiset linjoitus koordinaatistos sa. Okoon x ja y, pisteen Gaussin-Krugerin koordinaatit xl ja Y L, pisteen linjoituskoordinaatit ja koordinaatistojen välinen ero Ax = x -xl eli x = xl +åx åy = Y-YL y = YL +AY

4 - 3 - Edellä olevalla tavalla lasketut erotukset merkitsevät sitä, että jos /Ax on positiivinen sijaitsee maastoon paalutettu y-akseli n~x :n verran Gaussin-Krögerin y-akselin (kartan koordinaattiviivan) pohjoispuolella ja päinvastoin jos tx on negatiivinen. Vastaavasti Ay :n ollessa positiivinen sijaitsee linjoituskoordinaatisto Gaussin-Krugerin koordinaattiviivan itäpuolella. Jälempänä ilmoitetut sidontamittausten tulokset on annettu x-y koordinaatistojen osalta ylläkuvatussa muodossa. K-L koordinaatiston sidontamittaus on selostettu Hällinmäen linjoituksen yhteydessä. Koordinaattierojen lisäksi on pyritty sidontamittauksen yhteydessä tarkistamaan myös linjoituksen suunta. Jako eri linjoitusalueisiin Eri linjoitusalueiden nimet sekä suunnan ja alkukoordinaattien määritys ilmenevät oheisesta taulukosta. Linjoitusalue Suunnan määritys Koordinaattien määritys Virmasjärvi Aurinkomittauksen avul- Ilmakuvakartan 1 : pela määritetty Gaussin- rusteella määritetty G-K :n Krögerin akselisto. koordinaatisto. Hällinmäki Tikkala Virmasjärven koorinaa- tistoon nähden kulma. Kahden kolmiopisteen avulla (G Z13-,64M433) Huom. Suunnassa 0C50 virhe. Virmasjärven koordinaattien perusteella. Diagonaali koordinaatisto akselien tunnukset K ja L. Alkukoordinaatit kolmiopisteen G 213 avulla. Vehmaskylä Kahden kolmiopisteen Kolmiopisteen 65 M 709 avulavulla (65M G213). la. Läänä (v.1953 Ilmakuvakartan perusteel- Ilmakuvakartan perusteella. linjoitus) la. Loukonlampi Kahden kolmiopisteen Kolmiopisteestä 65 M avulla lähtöpisteenä 65 M Harjärvi Kolmiopisteeltä G 213 Kolmiopisteestä G 213. toisen kolmiopisteen avulla.

5 4 Virmasjärven linjoitus Linjoitus peittää Virmasjärven ja sen itäpuolisen alueen ulottuen pohjoisessa Virtasalmen kirkonkylän eteläpuolelle koordinaattiviivalle x = Linjoituksen alkusuunta on määritetty Narilan kansakoulun luona kesäkuussa 1963 tehdyllä aurinkomittauksella ja alkukoordinaatit valittu vanhan ilmakuvakartan 1 : avulla. Linjoitus on myöhemmin sidottu useissa kohti kolmiopisteisiin, joista eteläisimmät sidonnat sijaitsevat tämän raportin käsittämän alueen ulkopuolella. Sidontapisteiden sijainti on merkitty linjoituskaavioihin. Taulukkoon no 1 on merkitty sidontamittauksen tulokset. Taulukko 1. Sidontapiste x m,dy m x-akselin suunta Rutkonmäki 64M Vuorenmaa 64M Rajakangas 64M c 01 Hällinmäki 64M c 04 Rahkolanmäki 64M c 03 Sidontamittaus osoittaa, että linjoituskoordinaatistolla on systemaattinen ero Gaussin-Krugerin koordinaatistoon nähden. Tämä ero, joka x :ssä on 18 m ja y :ssä m johtuu aloituskoordinaattien valinnasta. Linjoituskoordinaatiston suunta on varsin oikea. Jos merkitsemme Gaussin-Krugerin koordinaatteja x :llä ja y :llä ja linjoituskoordinaatteja x L :llä ja yl :llä saadaan siirtymäkorjaukseksi koordinaatistosta toiseen x = x L m y = YL m

6 5 Tukilinjoitus on näinollen paalutettu 18 m liikaa etelään ja 10 m liikaa itään Gaussin-Krugerin koordinaatistoon nähden. Hällinmäen linjoitus Aeromagneettisten karttojen perusteella oli ilmeistä, että kivilajien kulku Virmasjärven länsipuolella muodostaisi laajalla alueella 45 0 kulman x-y akseliston kanssa. Tämän vuoksi oli tarkoituksenmukaista muodostaa tälle alueelle koordinaatisto, jonka akselien suunnat olisivat kaakkoluode ja lounas-koillinen. Luoteeseen kasvava koordinaatti sai tunnuksen L ja koilliseen kasvavaa merkittiin K :lla. Hällinmäen linjoituksen paaluttaminen aloitettiin Virmasjärven linjoituksen pisteestä. x = joka sai arvon K = y = L = K-akselin suuntakulmaksi tuli 5000 Hällinmäen linjoitus on sidottu viiteen kolmio pisteeseen sekä sitä ympäröiviin x-y linjoituksiin. Linjoitusten keskinäiset sidonnat on merkitty linjoituskaavioihin mittakaavassa 1 :20 000, jossa linjoitusten leikkauspisteisiin on merkitty koordinaattiarvot kummassakin linjoitussysteemissä. Kolmiopistesidonnoissa saadut K-L linjoituksen pisteiden koordinaattiarvot Gaussin-Krugerin koordinaatistossa ilmenevät taulukosta 2. Taulukko 2. Sidonta ~~iste L K x y Vuorenmaa Rajakangas Hällinmäki Louhumäki M

7 6 Viimeksi mainittua sidontaa ei ole suoritettu välittömästi kolmiopisteestä, vaan se on saatu Loukonlammin linjoituksesta. Taulukossa 2 annetut yhteiset pisteet helpottavat L-K koordinaatiston sijoittamista Gaussin-Krugerin systeemiin, mutta eivät anna kuvaa L-K koordinaatiston mahdollisista paalutusvirheistä. Paalutuksessa tapahtuneita virheitä tarkastellaan seuraavassa. Sidonnan yhteydessä on eräille L -K koordinaatiston pisteille saatu todelliset Gaussin-Krugerin koordinaatit x ja y. Lähtemällä yhteisestä pisteestä Rajakangas, voidaan näille pisteille laskea x-y koordinaatit käyttämällä L ja K akselien suuntaisia paalutusmittoja ja olettamalla akselien suunniksi ja Näin saatuja koordinaatteja voidaan merkitä xl ja yl. Silloin Ax = x-xl ilmoittavat paalutetun koordinaatiston Ay = Y -YL poikkeamat ideaalikoordinaatistosta. Taulukossa 3 on näin saadut poikkeamat sekä K-akselin todellinen suunta tarkistuspisteessä. Taulukko 3. Sidonta piste 'L x m dy m K-aks. suunta Vuorenmaa 64 M c 04 Rajakangas 64 M Hällinmäki 64 M ' 10 L ouhumäki 64 M c M c 00 L= K= Viimeinen sidonta on suoritettu Loukonlammin linjoitukseen Säytjärven itäpuolella Hällinmäen linjoituksen aivan luoteisimmassa nurkassa. Sidonnat osoittavat, että paalutusvirheet ovat alkaneet kasvaa karttalehden alueella.

8 7 Tikkalan linjoitus Linjoitus sijaitsee karttalehdellä Virtasalmen kirkonkylän pohjoispuolella. Alkusuunta ja koordinaatit on määritetty kolmiopisteen G 213 avulla. Suunnan määrityksessä sattuneen virheen takia on linjoitus kiertynyt alkupisteensä ympäri siten, että x-akselin suunta on Linjoitus on sidottu kolmiopisteeseen Linjoituksen poikkeamat sidonta pisteessä : AA x=-8. 2 m, A y = m x-aks. suunta 399c49 Tikkalan linjoituksen poikkeamat siihen liittyviin Virmasjärven, Hällinmäen ja Vehmaskylän linjoituksiin ilmenevät linjoituskaaviosta M 06.3 Vrs/ Vehmaskylän linjoitus Vehmaskylän linjoitus sijaitsee Längelmäjärven länsi- ja pohjoispuolella karttalehdillä , 05, 07 ja 08. Sen alkusuunta ja lähtökoordinaatit on saatu lehdellä sijaitsevasta kolmiotornista Linjoitus on sidottu useampaan kolmiopisteisiin eri karttalehtien alueella, taulukko 4. Taulukko 4. Sidontapiste karttalehti Ax Ay Sidontamittausten mukaan Vehmaskylän linjoitus on kokonaisuudessaan varsin tarkasti Gaussin-Krugerin koordinaatistossa. Läänän linjoitus Läänän linjoitus jää osittain Vehmaskylän linjoituksen sisään. Linjoitus

9 8 jonka pinta-ala on 6 km 2 on tehty jo vuonna 1953 suoritettujen tutkimusten yhteydessä. Linjoituksen suunta ja koordinaatit on alkujaan valittu ilmakuvakartan avulla. Läänän ja Vehmaskylän linjoituksen sidonta pisteessä x ja y antaa seuraavat erot : Vehmaskylän linjoitus x = y = Läänän -"- x = y = L x m Qy m Läänän linjoituksen y-akselin suunnaksi saadaan tässä kohdassa 99 c 71 jos Vehmaskylän linjoituksen y-akselille annetaan suunta-arvo 100 c 00. Vanha. Läänän linjoitus on myös sidottu kolmiopisteeseen 64 M 656 jossa koordinaattieroiksi saadaan Q x = m ja nky = m Loukonlammen linjoitus Linjoitus aloitettu kolmiopisteestä 6553, joka sijaitsee tehtaan katolla. Linjoitusta ei ole voitu sitoa muihin kolmiopisteisiin. Harjärven linjoitus Linjoitus aloitettu kolmiopisteeltä G 213, josta on tuotu runkolinja pitkin koordinaattia x = Haarjärven linjoituksen luoteisnurkkaan. Linjoitus on sidottu kolmiopisteeseen 65 M 6559, jossa ~ x = -3.7 m ja ~ y = m Syväkairausreikien paalutus maastoon Syväkairausreikien paikat maastossa on paalutettu lähimmältä tukilinjalta käsin. Eräissä tapauksissa, jos reikiä on ollut useita lähekkäin on paalutettu uusi apulinja reikien määrittämistä varten. Hällinmäen alueella rakennettiin erityinen monikulmiojono syväkairausreikien paikan

10 11 9 määrittämiseksi. Nämä mittaukset on selostettu raportissa M 17/Vrs-66/3/ Virtasalmi Karsikumpu/T. Siikarla Liitteet : Yleiskaavio 1 : Linjoituskaaviot 1 : M 06.3/Vrs-Jv/ / / M 06.3/Vrs/ / / / M 06.3/Jv/

11

12

13

14

15

16

17

18

19