========================= Taipaleaari =========== melko laaja moreeni- ja m1nikivitutkimus.

Transkriptio

1 Outkumpu Oy Jlalminetsintä Jhdant A"IC'STO~{:~p.l"t~,~ Ilreeni- ja.inikivitutkimus-- ========================= Taipaleaari =========== Åe~magneettisten häiriöiden ja mreenin litlgian sekä arvmetallipitieuuden selvittämiseksi tehtiin kesällä 1970 Taipalsaarella melk laaja mreeni- ja m1nikivitutkimus.!!lkimbsalueen s~~ainti Tutkimusalue sijaitsee Taipalsaarella nin 15 km Lappeenr~asta IBW. Pinta-alaltaan se n nin 40 km 2 Tutkimusalueen sijainti n esitetty liitteenä levalla 1:4 0 yleiskartalla. ;yön suritus Käytteentt tehtiin lapimenetelmällä, jllin näytesyvyys li nin 80 cm, EW suuntaisilta linjilta 50 m pistevälein. Linjavälit vaihtelivat 1 metristä 1 kilmetriin siten, että viimemainitulla pyrittiin saamaan yleiskuva tutkimusalueen mreenin litlgiasta ja gekemiallisesta maisemasta. Linjaväliä tihennettiin aermagneettisten häiriöiden khdalla ja niiden sujapulella sekä työn kuluessa mielenkiintisikei sittautuneiden khteiden salta. Tutkimusalueella levat laajat hiekkakankaat ja harjut sekä savikt häiritsivät paikin tuntuvasti näytteiden saantia. Minikivitutkimukset ( Tutkimuksessa laskettiin peridtiitti-, gabr-, am!ibliitti- ja grafiittipitisten kivien prsentuaalinen suus. Jakaantumat n klmen ensinmainitun salta esitetty liitteenä levilla kartilla. Grafiittipitisia kiviä esiintyi alueella niin vähän, ettei niiden esittäminen kartalla le aiheellista. Kartille n käsittelyn helpittamiseksi hahmiteltu punakynällä aermagneettisten häiriöiden sijainti.

2 2 Kuten tulksista vidaan havaita, vat emäksisten kivien prsentuaaliset suudet muutamia pikkeamia lukuunttamatta vähäiset. Minkäänlaista yhtenäistä alueellista jakaantumaa ei vida sittaa vaan anmaliille n tyypillistä vimakas hajanaisuus. Täa. merkinnee sitä, että kyseisten kivien suus alueen kalliperässä n vähäinen, ja ne esiintyvät pienialaisina linsseinä tai pahkuina. Teriassa parasta ~imitulsta stkee vielä mreenin vimakas hmgenisituminen, jka yhdessä koe kivilajien minikivifraktikssa tapahtuvan vimakkaan?apautumisen kanssa hyvin npeasti hävittää mreenista emäksisten kivien jäljet. Näinllen tarkastelussa n kiinnitettävä päähumi gefysikaalisten häiriöiden ja em. minikivitulsten krrelaatin yhdessä kalliperähavaintjen kanssa. Jäätikön tulsuunta n alueella nin Karttalehti Lehden yläsassa, Knneenselän phjispulella laajahklla aermagneettisella häiriöalueella vat laskettujen emäksisten minikivien määrät vähä1 t. Osaltaan tähän vi vaikut~ myös epäedulliset maalajilsuhteet, sillä su- ja savikkalueet estivät näytteiden saannin häiriöalueelta lähes täydellisesti. Lehden E-sassa Maaveden eteläpulella havaitaan kaikkien kivilajien khdalla useita pienehköjä anmaliita, jtka kuitenkin yhtä pikkeusta lukuunttamatta jäävät alle 10 ~. Anmaliiden NNWpulella vesialueella n pienehkö aermagneettinen häiriö. Maalaji n etupäässä mreenia, eivätkä khteen sut ja hietikt pahemmin haitanneet näytteen tta. Karttal!hti Karttalehden alueella n useita pieniä emäksisten kivien anmaliita, jtka j08sainmäärin paikallisesti yhtyvät tisiinsa. Paikin niitä krrelivat aermagneettiset häiriöt, mutta useiamiten ne eivät saa niistä tukea. Mielenkiintisimmilta näyttävät Olkklassa, Vitsain E-pulella ja Kurenlahden S-pulella levat peridtiittisten kivien anmaliat,

3 jtka sijaitsevat juuri aermagneettisten häiriöiden sujapulell~. Anmaliiden epäyhtenäisyyteen vaikuttavat jssain määrin maalajivaihtelut, jtka estävät säännöllistä näytteensaantia. Karttalehden keskisassa leva yhden pisteen 50 ~:n gabranmalia n tdennäköisimmin paikalla rapautuneen lhkareen aiheuttama. Maalaji n lähes 50 ~:sti mreenia. Laajat hiekka- ja savikkalueet estivät paikin näytteensaannin mielenkiintisilta alueilta. K!rttalehti 313;+ 08 Peridtiittisten kivien anmaliita ei karttalehdellä le. Samin gabrjenkin suus ilmenee vain kahdessa pisteessä. Amfibliitti 8ia kiviä n jnkin verran enemmän. Kreenin arvmetfllipitisuudet Samin kuin minikiviäkin lunnehtii myös gekemiallisia anmaliita hajanaisuus. Anmaliat vat tsin laaja-alaisempia ja vimakkaampia. Eri inien suurimmat anmaliat krrelivat tietyssä määrin sekä keskenään että aermagneettisten häiriöiden ja minikivihavaintjen kanssa. Anmaliakysymykset n laskettu jkaisen metallia khdalla summaprsentin mukaan siten, että anmalisina n pidetty 50, 80 ja 97 ~ ~ ylittäviä pitisuuksia. Tällöin n kuparin vastaaviksi ppm-määriksi saatu 14, 20 ja 33, nikkelin 18, 22 ja 32, sinkin 48, 78 ja 144 sekä kbltin 9, 11 ja 15 ppm.!ge!!:~ Karttalehden keskeisen I-san aermagneettiseen häiriöön liittyvät anmaliat vat pieniä. Laaja-alaisempi, jskin pitisuuksiltaan edellämainittujen suuruinen n Kaaveden SE-pulella leva anmalia. Krrelaati emäksisiin minikiviin samin kuin aermagneettisiin häiriöihin ei le täysin yksiselitteinen.

4 4 Nikkeli Vimakkain Ni-anmalia 59 ppm tavataan lähes pisteellisenä karttalehden keskisassa. Muut anmaliat vat pisteellisiä yhtyen Cuanmaliihin. E-san Ni-anmaliat pikkeavat sijaintinsa pulesta melkisesti Cu-anmaliista. Sinkki Karttalehden B-san anmaliat vat pieniä ja hajanaisia. E-sassa n krkein pitisuus 173 ppm ja anmaliat vat muutenkin laajempia.\8ijainniltaan ne pikkeavat Ou- ja Ki-anmaliista. Kbltti Pitisuudet vat pieniä alle 15 ppm.!~r!!::! Karttalehdellä n useita melk laajjakin kuparianmaliita. M1elenkiintisimmilta näyttävät Olkklassa, Vitsain E-pulella ja Kurenlahden S-pulella levat alueet, jihin samalla liittyy aermagneettinen häiriö. Edelleen myös Telkkälän N- ja Nl-pulella n humi1tavia &nmaliita. Kaikkiin edellä mainittuihin liittyy myös heikk peridtiittisten kivien anmalia Nikkeli Mielenkiintisimmat Bi-anmaliat sijaisevat samilla paikin kuin Cu-anmaliaikin. Be vat alueellisestikin lähes saman suuruisia. Pikkeuksen mudstaa vain Kurenlahden S-pulella leta alue, jssa n useita erillisiä, pienempiä anmaliita. Sinkki Yleisesti ttaen Zn-anmaliat näyttävät nudattavan krkeita Cuja Ni-pitisuuksia usein kuitenkin siten, että Zn-anmalian painpiste n hiemen edellä mainittujen W-pulella.

5 L~ - 5 Kbltti --_.-..~_... Krkein C-pitisuus 23 ppm n tavattu Olkklassa. MUualla vat pitisuudet melk vähäisiä, vaikka ne alhaisesta anmaliakynn1kse~ tä jhtuen näyttävätkin kartalla laajilta Karttalehti ~13~!!!i!!~ Anmaliat vat pieniä ja merkityksettömiä. :likkeli Tijansalmen X-sassa n pienialainen mutta humattavan krkea Ii-anmalia (126 ppm). Sinkki Edellä mainitun Hi-anmalian W-pulella (50 m) n Zn-pitisuus krkea, muualla ei anmaalisia pitisuuksia tavata. Kbltt Anmaaliset pitisuudet vat pieniä. Laaja-alaisin yhtyyem. krkeaan Xi-pitisuuteen. YBdistelmä Suritetulla työllä n tutkimusalueelta Plat,tty sittamaan useita. khteita, jissa tavataan anmaliita sbkä mreenin emäksisten kivien että gekemiallisten pitisuuksien suhteen. M1elenkiintisimmilta niistä näyttävät Olkklassa, VitsaiJl E-pulella, Kurenlahden S-pulella ja Telkkälästä n... ~evat ltchtee"t., jissa kaikki havainnt tukevat psitiivisesti tisiaan. Kuitenkin epäedullisista maalajisuhteista ja mreenin hmgenis itumisesta jhtuen saattaa jkin muukin pienialainen anmalia lla merkityksellisempi kuin miltä se suritetun tilastllisen käsittelyn valssa näyttää. Tällaisia vivat lla esimerkiksi Tijan salmen W-rannalla leva Ni-anmalia ja Haiklan W-pulen häiriöalueen reunamilla tavatut anmaliat.

6 6 Gefysikaalisiin häiriöihin liittyvien gekemiallisten anmaliiden tarkentamiseksi ja selvittämiseksi vitaisiin apuna käyttää mreenin syvänäytteentta tärykairamenetelmällä, jka mahdllistaisi näytteensaannin myös paksujenkin sedimenttikerrsten alta ja tdennäköisesti myös vesialueilta. Outkummussa ~~~~ Ilarill Kkkla Liitteet: lijaintikartta 1:4 0 Kin1kivikartat 1:20 0 Lehdet , -05 ja -08 Peridt1itti Gabr Amfib111tti Cu, I1, Zn, C-anma11akartat 1:20 0 Lehdet , -05 ja -08

7 1 LMI T I YLEISKARTTA 1: ' 28' ' 28' 30'

8 r-~~::::::==-f---'~--:::::,,"-~--T-~T rT----" ";;: ~--~~-, ~Purnus Ofrasfcnn Kangas -Telj c_ Ni Cu_ Zn= Varpa-Tc/j 06 ~~"Neifsaar/ l::\:, ~ '2.5 ppm =1mm 13 ppm pienin merkittövö pitisuu5 ö4 Paarmala Ampujala OUTOKUMPU OY Mlminebintä TAIPAL5AARI i: 2. MKi/AN ~% Mreenikartta ~i34 08

9 6790r 5516~O~::::::::;:;::;::::--T----Z;~~S--";;~-J~~~ :== ~purnus Työs. Q Ofrsfcnn. T~itetut rvt Kangas -TcU 10J0=1mm Afb_ Gb Prd Pakkala 1) Varpa-klj a j),..,...~ne/hr/ ~ t3 Kirvesniemi ö4 Märkälä Paarmala t, Ampujala 1~~~~~21~~----t;; l-~ ~~~~-L~B ~Ö ; L-...L----~570 67öl 560 6Z OUTOKUMPU OY Mlmindsintå TAIPAL5AARI Minikivikartta i: 2. MKla/AN / i3408

10 ~purnus Q Työ:s. Q Ofra:sfcnn Kanga:s' TcU,., -~Ne/fsaarl c:::> Varpa-Te/j Q ö6 j) ~ {) ~-'----D--D DD D lnumertl Ampujala OUTOKUMP~?y tvllminetslnta TAIPALSAARI HW/AN / Sö 570 Mreen j- j Minikivikartta 3f3408

11 , Siikasu '* T050ltetut rvt Haikla 1 % =1mm Afb Gb Prd- Lyytikkälä ö6 Q ö4 ~ Mic/kansar/ 52 " G7öO~~ l L------'---_ ö 550 OUTOKUMPU C' Malminetsintä LEM 1- SAVITAIPALE TAI PALSAARI Minikivikrtt M Kl /AN / i34 02.

12 540 6? ="?., :'~ ~ , Siikasu öö Haikla 4. Lyytikkälä Ni _ C_ Cu_ Zn= 25ppm= 1mm 13 ppm pienin merkittövö pitisuus ö6 annus Q ölt ~ Mie.lakansaar/ ö2. DD DD DD B?ÖO~)----.l l.-~~ :::::::::~L-~~~--=~~---~ L~-=-- ~~ J ö 550 OU.TOKUMPU OV Malmine.tsintä LEM 1- SAVITAIPALE TAI PAL5AARI Mreenikartta ~: 20.0 MKla/AN e/ t34 02.

13 , :=--;;;;., ~------~ Siikasu ~- Hai kla Oö,..,,..,::t-V)..D- ~.Qci)Ci)4)cii Lyytikkälä ö6 Mielakansaar/ 02. DD DD D INUmtrDtI 67~~ L---_ ö 550 OUTOKUMPU y Malminetsintä LEM 1- SAVITAIPALE TAI PAL~AARI rv1reeni- j rv1 in ikivikrtt \-2. HW/AN / t34 02.

14 IG~7~90== ============================================:=:::=:::=:::=:::=:::=:::=:::=::==----;-----==========================---. I -SOIkkla 0' d 0. KOkk.saan'G Ni C= Cu Zn = - 25ppm=1mm 13 ppm pienin merkittövö pitisuus I C OUTOKUMPU O~ TAIPAL5AARI 1 2 MKla/AN öO/ Mreenikartta 313i1 05

15 G ~T :----'~ ,. -Saikkla d Tsltetut rvt a 1 % : 1 mm KOkkOJaar;~ Atb" Gb Prd - -- u t kkaanlah+, Telkkalä b 0Ci Talpabaarl 0 Hevjjaar ~~ I C.~ 0 ~ (j~o /II ukan.jaar/ t Q e ( ~ OUTOKUMPU O~ 1 2 MKla/AN -70 TAIPAL5AARI 6760/ () M in ikivikartta L! 05

16 G r ,-----~ ,,)Q1kkla d -cu,... $ e;e;~ ~~ ~~ Kkk:;QartG -- QcJaQrl~_ - Q -d;),..."o.f)~ncj r=r:r=r:=ffff ~~:.:9!!~~~~ögg;~ ::r:r.:r..:r:r::r.:r~~n"(_j(j HOI kknlh+i ;!;2~r:~~~j~~~~:;;,... r- 1""''''' r--r--,...r-,... r-- r- r- r- r- f't ~ ~2:;ä3~~~ ~~ä= f#)t~.'1 ~ ;! c J 0 H,zVDjjaa/ ~~ / c.~ 0 " ()~O