Anemian toteaminen lapsella on merkittävä
|
|
- Arttu Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Lasten anemia Jukka Rajantie Lasten anemioiden kirjo on muuttunut. Tulehdustauteihin liittyvien anemioiden suhteellinen osuus on lisääntynyt, ja maahanmuuttajien perinnöllisten punasolusairauksien selvittely on tullut osaksi lastenpoliklinikoiden arkipäivää. Raudanpuute on tullut harvinaisemmaksi, mutta se on yhä kaikissa ikäryhmissä anemian tavallisin aiheuttaja. Diagnostiikka nojautuu totunnaisiin menetelmiin, joista tärkein on veren sivelyvalmisteen tarkastelu. Punasolujen tieteellinen perustutkimus on tuonut uutta tietoa myös kliinikoiden käyttöön, ja erityisesti vaikeimpien anemiasairauksien hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Anemian toteaminen lapsella on merkittävä löytö ja aina aihe lisätutkimuksiin. Ainakin leukemiat, akuutti hemolyysi, massiiviset verenvuodot ja niiden syyt on paljastettava viipymättä, koska nämä tilat vaativat yleensä välitöntä hoitoa. Yleislääkärin vastaanotolle anemiapotilaita ilmaantuu harvoin, ja tutkimukset ja hoito onkin viisainta keskittää erikoissairaanhoitoon. Raudanpuute on yhä anemian ylivoimaisesti tavallisin aiheuttaja (taulukko). Oireet ja löydökset Taulukko. Lasten anemioiden (78 potilasta) kirjo Jorvin sairaalan lastenhematologisessa poliklinikassa vuonna Anemiatyyppi Osuus (%) Raudanpuuteanemia 55 Talassemia minor 13 Synnynnäinen sferosytoosi 10 Infektiokierteeseen liittyvä anemia 6 Vastasyntyneen veriryhmäimmunisaatio 5 Lapsen ohimenevä erytroblastopenia (TEC) 4 Autoimmuuni hemolyyttinen anemia 3 Muut 4 Duodecim 2002;118: Anemian kliininen kuva riippuu ensisijaisesti tilan kehittymisnopeudesta, asteesta ja syistä sekä lapsen iästä. Luuydinlamasta johtuvan anemian oireet ilmaantuvat myöhään ja voivat olla pitkään huomaamattomia. Raudanpuuteanemia ei yleensä aiheuta mitään kliinisiä oireita, koska se kehittyy hitaasti ja lapsi adaptoituu siihen. Raudanpuute voi tuoda esille ns. pica-oireen: lapselle kehittyy outo himo syödä jotakin epätavallista. Akuutti hemolyysi ja vakavat verenvuodot aiheuttavat oireita tunneissa. Kalpeus, väsymys, sydämentykytys, hengästyminen ja hikoilu ovat tyyppilöydöksiä. Aneeminen vauva väsähtää imetettäessä. Kouluikäisellä ensioireita voivat olla päänsärky, heikotus tai huimauksen tunne. Aneemisen lapsen ruokahalu on yleensä huono. Luukivut, selittämätön kuumeilu ja epämääräinen huonokuntoisuus herättävät epäilyn leukemiasta. Aneemisen lapsen limakalvot ja kynnenaluset ovat kalpeat, syke- ja hengitystaajuus ovat suurentuneet ja luomet ja nilkat turvoksissa (Lundström ym. 1983). Sydämestä voi kuulua hyperkineettinen systolinen sivuääni. Suurentuneet maksa ja perna ja niihin liittyvä yleistynyt imusolmukehyperplasia viittaavat leukemiaan, verenvuodon merkit myös vuoto- tai hyytymishäiriöihin ja ikterus hemolyysiin. Tutkiminen Koska anemia on aina jonkin ongelman oire, diagnostiikan tavoitteena on selvittää aiheutta- 997
2 ja. Huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus ovat diagnostiikan perusta (Levanto 1969). Tiedot oireiden ilmaantumisajasta, potilaan ravinnosta, äskettäisistä infektiosta ja lääkkeitten käytöstä ovat tärkeitä. On kysyttävä, onko potilaalla tai sukulaisilla aiemmin esiintynyt vastaavanlaisia oireita tai löydöksiä, ja selvitettävä mahdollisesti aiemmin määritetyt verenkuva-arvot. Etninen tausta voi johdattaa diagnostiikan oikealle tielle. Anemia tyypitetään verenkuvan avulla. Verisoluarvoja tarkasteltaessa on tärkeätä muistaa hemoglobiinin ja punasolukoon iänmukainen muutos ja hyvä hallita punasolujen tuoton ja hajoamisen kinetiikka (Erickson ja Quesenberry 1992, Rajantie 2000). Nykyaikaiset verisoluanalysaattorit laskevat solujen lukumäärät ja arvioivat niiden ominaisuuksia ja laatua. Kone mittaa suoraan punasolujen keskitilavuuden (MCV) ja kokohajonnan (RDW tai CDW), joista on tullut anemiadiagnostiikan luotettavia työvälineitä. Tietokone laskee niistä muutkin punasoluindeksit ja piirtää punasolujen kokojakaumakäyrän (histogrammin). Punasolujen mikroskooppinen tarkastelu on silti yhä klassinen perustutkimus, jota automaattiset analysaattorit eivät pysty korvaamaan. Sivelyvalmisteesta nähdään myös valkosolujen jakauma ja morfologia ja saadaan käsitys trombosyyttien määrästä. Nämä solut on syytä tutkia kvantitatiivisesti määrittämällä lisäksi täydellinen verenkuva. Retikulosyyttien prosenttiosuus ja absoluuttinen lukumäärä saadaan vitaalivärjäyksellä käsitellystä sivelyvalmisteesta. Jos epäillään vikaa luuytimessä, näyte aspiroidaan suoliluun takaharjusta. Usein luusta tarvitaan myös biopsiapala. Hyödyllisiä hemolyysitutkimuksia ovat avohoidossakin suora Coombsin koe (antiglobuliinitesti), haptoglobiinin sitomiskyvyn, plasman hemoglobiinipitoisuuden ja bilirubiinipitoisuuden mittaaminen sekä laktaattidehydrogenaasin aktiivisuuden määritys. Punasolujen osmoottisen resistenssin tai alkoholiglyseroliajan (AGLT) määrittäminen ovat sairaalatutkimuksia, jotka ovat hyödyllisiä synnynnäisen sferosytoosin osoituksessa. Suhteellisen helposti voidaan päätellä, onko anemian syynä luuytimen vika vai punasolujen kiihtynyt hajoaminen verenkierrossa ja onko hajoamisen syynä vika punasoluissa vai sen ulkopuolella (esim. autovasta-aine). Punasoluviat jaotellaan kalvovikoihin ja hemoglobiinivikoihin. Ongelma voi olla myös punasoluentsyymeissä (kuva). Anemian luokittelua Anemian analysointi aloitetaan tarkastelemalla punasolujen keskitilavuutta ja retikulosyyttien määrää (taulukko). Mikrosytaarinen anemia viittaa raudanpuutteeseen, talassemia minoriin tai tulehdusanemiaan ja puhuu vahvasti leukemioita, muita luuydinvikoja ja hemolyysiä vastaan. Makrosytaariset anemiat ovat harvinaisia ja johtuvat yleisimmin hemolyysin retikulosytoosista, maksan vioista taikka foolihapon tai B 12 -vitamiinin puutteesta (Pappo ym. 1992). Retikulosyyttien pieni määrä viittaa punasolujen tuotannon häiriöön luuytimessä ja suuri määrä niiden kiihtyneeseen hävikkiin verenkierrosta joko hemolyysin tai vuodon takia. Anemian syitä Raudanpuutetta esiintyy eniten ensimmäisen ikävuoden lopulla tai toisen aikana, mutta myös murrosiässä. Syynä on useimmiten se, ettei ravinnosta saatu rauta riitä turvaamaan poikkeuksellisen suurta raudantarvetta (Lundström ja Siimes 1981). Muita mahdollisia syitä ovat imeytymisen häiriö ja verenvuoto (Ståhlberg ym. 1991). Raudanpuutteiset punasolut ovat pieniä ja kalpeita, ja verenkuvassa nähdään anisosytoosia, poikilosytoosia ja usein myös maalitaulusoluja. Retikulosyyttien prosenttiosuus on yleensä normaali, mutta se voi olla normaalia suurempikin. Retikulosyyttien absoluuttinen määrä on kuitenkin pienentynyt, koska punasolujen kokonaismäärä on normaalia pienempi. Raudanpuuteanemian diagnoosi voidaan useimmiten tehdä verenkuvan perusteella jo terveyskeskuksessa, eikä silloin tarvita kalliita lisätutkimuksia, kuten seerumin raudan, transferriinin, ferritiinin tai liukoisen transferriinireseptorin pitoisuuksien määrittämistä (Rajamäki ja Punnonen 1998). Raudanpuutteen syy on selvitettävä 998 J. Rajantie
3 Anemia Punasolujen tuotanto Raudanpuute Infektiot Tulehdus Leukemiat Lapsen ohimenevä erytroblastopenia (TEC) Synnynnäisen sferosytoosin aplastinen kriisi Muut luuydinlamaa aiheuttavat tilat Punasoluhävikki lisääntynyt Verenvuoto Hemolyysi - vika punasoluissa kalvovika (synnynnäinen sferosytoosi) globiiniviat talassemiat hemoglobinopatiat entsyymiviat (G-6-PD:n puute) - vika punasolujen ulkopuolella vasta-aine (veriryhmien keskinäinen sopimattomuus, AIHA) infektiot fysikaalinen aiheuttaja (DIC, HUS) hypersplenismi Kuva. Lasten anemioiden jaottelua syntymekanismin mukaan. G-6-PD = glukoosi-b-fosfaattidehydrogenaasi, AIHA = autoimmuunihemolyyttinen anemia, DIC = disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio, HUS = hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä. Taulukko. Lasten anemioiden jaottelua verenkuvan perusteella. Punasolujen koko Mikrosytaarinen Raudanpuute Talassemia minor Infektiokierre Tulehdussairaudet Proteiinin liian vähäinen saanti Normosytaarinen Ohimenevä erytroblastopenia (TEC) Leukemiat Muut luuydinlaman aiheuttavat tilat Hemolyyttiset tilat Makrosytaarinen Hemolyyttiset tilat Maksasairaudet Luuydinvika (Blackfan Diamond, Fanconi) Foolihapon ja B 12 -vitamiinin puutos Retikulosyyttien lukumäärä normaali tai lisääntynyt (paranemisvaiheessa lisääntynyt) lisääntynyt runsaasti lisääntynyt, normaali tai lisääntynyt ja hoidettava. On tehtävä huolellinen ravintoanamneesi, piirrettävä ja analysoitava kasvukäyrät, etsittävä verenvuotoja myös ulosteesta ja otettava seeruminäyte keliakian pois sulkemiseksi. Rautaa annetaan mieluiten ferromuodossa 3 6 mg/kg/vrk kahtena tai kolmena annoksena. Rauta imeytyy parhaiten otettuna tyhjään vatsaan sitrusmehun kanssa. Hoitovaste tarkistetaan verenkuvasta ja mittaamalla retikulosyyttimäärä 7 10 vuorokauden kuluttua. Retikulosyyttien absoluuttisen määrän kaksinkertaistuminen ja normaalikokoisten punasolujen ilmaantuminen veren sivelyvalmisteeseen tai punasoluhistogrammiin viittaavat suotuisaan hoitovasteeseen. Hoitoa jatketaan 3 4 kuukautta vielä senkin jälkeen, kun hemoglobiinipitoisuus on normaalistunut. Rautastatuksen normaalistuminen voidaan lopputarkastuksen yhteydessä varmistaa mittaamalla seerumista ferritiinin ja liukoisen transferriinireseptorin pitoisuudet. Ferritiini on akuutin vaiheen proteiini, ja sen pitoisuus saattaa raudanpuutteessakin olla normaali tai suurentunut, jos potilaalla on samaan aikaan infektio. Liukoisen transferriinireseptorin pitoisuuteen infektio ei vaikuta (Holmberg 2000). Raudanpuutteessa pitoisuus suurenee. Transferriinireseptorin ja ferritiinin suhde lienee raudanpuutteen herkin mittari (Punnonen ym. 1997, Virtanen ym. 1999). Lasten anemia 999
4 Hemostaasin häiriötä on syytä epäillä, jos anemian aiheuttavalle verenvuodolle ei löydy paikallista syytä tai se on toistuvaa tai suvussa esiintyy perinnöllistä verenvuototautia (Mäkipernaa ja Rajantie 2001). Toistuvat infektiot ja krooniset tulehdussairaudet aiheuttavat lapsillekin lievän mikrosytaarisen anemian, jonka suhteellinen yleisyys on kasvanut (Dallman ja Yip 1989). Näillä potilailla varastoraudan mobilisaatio on häiriytynyt, eikä rautaa ole luuytimessä riittävästi punasolutuoton tarpeisiin. Ferritiinipitoisuus on normaali tai suurentunut ja liukoisen transferriinireseptorin pitoisuus pienempi kuin todellisessa raudanpuutteessa (Ferguson ym. 1992). Anemia korjautuu, kun perustauti paranee. Synnynnäinen sferosytoosi on hemolyyttisistä anemioista tavallisin (Smedley ja Bellingham 1991). Sitä sairastavia lapsia arvellaan diagnosoitavan Suomessa satakunta vuodessa. Merkittäviä etnisiä tai alueellisia rikastumia ei taudin esiintymisessä ole todettu. Kyseessä on autosomissa vallitsevasti (75 %) tai peittyvästi periytyvä sairaus, jossa punasolujen kalvo on poikkeava. Punasolut ovat pallomaisia ja hieman normaalia pienempiä. Retikulosytoosin takia MCV on kuitenkin normaali tai suurentunut. Sivelyvalmisteessa nähdään usein, muttei aina, sferosyyttejä ja punasolujen kiihtyneen tuotannon merkkinä polykromasiaa. Punasolujen osmoottinen resistenssi on pienentynyt ja alkoholiglyseroliaika huomattavasti lyhentynyt, mutta suora Coombsin koe antaa negatiivisen tuloksen. Luuydin voi lisätä punasolujen tuotannon moninkertaiseksi ja näin kompensoida punasolutuhon aiheuttaman hemoglobiinipitoisuuden pienenemisen. Sferosytoosipotilaan hemoglobiinipitoisuus on sen takia useimmiten normaali tai vain hieman pienentynyt. Punasolujen hajoaminen voi kuitenkin infektioiden yhteydessä kiihtyä hemolyyttiseksi kriisiksi. Parvorokko aiheuttaa punasolujen tuotannon tilapäisen pysähtymisen ja hitaammin kehittyvän hypoplastisen anemian. Näissä tilanteissa potilaat voivat tarvita punasolusiirtoja. Kroonisen hemolyysin aikana osa potilaista hyötyy foolihappolääkityksestä. Jos hemolyysi on koko ajan vilkasta tai potilaalla on hemolyyttisiä kriisejä tai yksikin aplastinen kriisi, perna poistetaan. Yleensä kuitenkin vasta kuuden vuoden iässä, koska sitä ennen sepsisriski on suuri. Potilaille annetaan hyvissä ajoin ennen pernan poistoa pneumokokki- ja meningokokkirokotukset ja tarvittaessa myös Hib-rokotus. Influenssarokotus suositellaan annettavaksi pernan poiston jälkeen vuosittain. Splenektomoidun henkilön korkeakuumeisiin sairauksiin tulee suhtautua vakavasti ja hoitaa ne herkästi antibiooteilla sepsisannoksin (Mäkelä ym. 1999). Autoimmuuni hemolyyttinen anemia on selvästi harvinaisempi kuin synnynnäinen sferosytoosi. Verenkuva on siinä huomattavan poikkeava. Myös näillä potilailla on sferosyyttejä, mutta suora Coombsin koe antaa positiivisen tuloksen. Kortikosteroidihoito aloitetaan heti diagnoosin varmistuttua, ja se auttaa lapsilla jo muutamassa päivässä. Lasten anemioiden kirjo on oleellisesti muuttunut. Infektioihin ja tulehdukseen liittyvän anemian suhteellinen osuus on lisääntynyt. Hemoglobiiniviat jaetaan talassemioihin, joissa rakenteeltaan normaalien alfa- tai beetaglobiiniketjujen tuotto on, ja hemoglobinopatioihin, joissa globiiniketjut ovat viallisia (Lehtinen 1998). Nämä sairaudet ovat suomalaisilla hyvin harvinaisia, mutta Afrikasta, Välimeren seudulta tai Kaukoidästä kotoisin olevilla maahanmuuttajilla ne ovat tavallisia. Yleensä kyse on talassemia minorista, jossa potilaalla on mikrosytoosi ilman merkittävää anemiaa. Punasolumäärä on jopa normaalia suurempi. Diagnoosi tehdään verenkuvan ja sukuanamneesin perusteella. Maahanmuuttajalapsen anemiaa tulee tutkia tavanomaisin säännöin; erityistutkimuksia, kuten hemoglobiinin elektroforeesia tai isoelektristä fokusointia, tarvitaan vain silloin, kun potilaalla on hemolyyttinen tauti, jonka syy ei muutoin selviä. Talassemia minor 1000 J. Rajantie
5 on viaton poikkeavuus, jolla ei yleensä ole haitallisia vaikutuksia elämään. Rautalääkitystä ei tule aloittaa ilman samanaikaisen raudanpuutteen toteamista esimerkiksi seerumin ferritiinipitoisuuden avulla. Talassemia majoria on Suomessa todettu vain muutamalla maahanmuuttajalla. Hemoglobinopatioista merkittävin on sirppisolunanemia, jota suomalaisilla ei tietääkseni ole todettu mutta jonka esiintyvyys on eräissä Itä-Afrikan heimoissa lähes 50 %. Diagnoosi perustuu hemoglobiinin kromatografiseen erotteluun. Pilkkoutumishemolyysiä todetaan disseminoituneen intravaskulaarisen koagulaation yhteydessä ja hemolyyttis-ureemisessa syndroomassa. Sivelyvalmisteessa nähdään silloin punasolufragmentteja. Punasolujen entsyymipuutoksista tärkein on X-kromosomissa periytyvä ja siten vain pojilla esiintyvä mutta meillä erittäin harvinainen glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puute. Vastasyntyneen anemia johtuu useimmiten veriryhmien keskinäisen sopimattomuuden aiheuttamasta hemolyysistä, infektiosta tai verenvuodosta, joskus napanuoran varhaisesta sulusta tai kaksosilla veren epätasaisesta jakautumisesta. Keskosen punasolupooli on syntyessä vielä pieni ja hemoglobiinipitoisuus pienempi kuin täysiaikaisella. Nopeaan kasvuun liittyy suurentunut raudanpuutteen kehittymisen vaara, minkä takia keskosen ravintoon lisätään rautaa parin viikon iästä alkaen. Erytropoietiinipitoisuudet ovat keskosen ensi elinkuukausina normaalia pienempiä, mutta erytropoietiinihoidon hyöty on silti yhä kiistanalainen (Kivivuori ym. 1994). Synnynnäinen hypoplastinen anemia eli Blackfan Diamondin anemia todetaan maassamme harvemmin kuin kerran vuodessa. Se periytyy autosomissa vallitsevasti tai peittyvästi. Oireet ilmaantuvat imeväisiässä, joka neljännellä jo vastasyntyneenä. Oireyhtymään liittyy lyhytkasvuisuus ja noin 30 %:lla anomalioita. Kortikosteroidihoito korjaa punasolujen tuotantoa, mutta vain luuytimensiirto parantaa sen (Pihkala 2000). Lapsen ohimenevä erytroblastopenia (transient erythroblastopenia of childhood, TEC) on lapsuusiän tavallisin hypoplastinen anemia. Sen arvellaan olevan hieman leukemiaa harvinaisempi. Punasolujen tuotanto keskeytyy tässä taudissa tuntemattomasta syystä. Retikulosyyttejä ei ole, mutta punasolumorfologia ja -indeksit ovat normaalit. Tauti on tavallisin leikki-iässä ja suhteellisen helposti erotettavissa Blackfan Diamondin anemiasta (Pihkala 2000). TEC:tä poteva lapsi on kalpea mutta anemiaan nähden yllättävän hyväkuntoinen. Noin kolmanneksella potilaista todetaan myös lievä granulosytopenia. Muutaman viikon tai kuukauden kuluessa vika korjautuu itsestään. Potilaalle kehittyy silloin runsas retikulosytoosi ja hemoglobiinipitoisuus palautuu ennalleen. Sairaus ei uusi. Punasolusiirrot hidastanevat luuytimen toipumista, minkä takia niitä annetaan vain oireisille potilaille (Sorva ym. 1984). Leukemiaan liittyvä anemia on useimmiten hypoplastinen; verenkuvassa esiintyy aina myös muita poikkeavuuksia, ja potilas on sairaan oloinen. Aplastiseen anemiaan sairastuu muutama lapsi vuodessa. Fanconin anemia on autosomissa peittyvästi periytyvä oireyhtymä, johon kuuluvat 5 10 vuoden iässä ilmaantuvan aplastisen anemian lisäksi erilaiset anomaliat, kromosomien katkosherkkyys ja lisääntynyt leukemiariski. Allogeeninen kantasolusiirto korjaa pansytopenian noin 80 %:lla potilaista (Volin 2000). Lopuksi Lasten anemioiden kirjo on oleellisesti muuttunut viime vuosikymmenten aikana (Dallman ja Yip 1989). Raudanpuute on tullut harvinaisemmaksi, ja lapamadon aiheuttama megaloblastinen anemia on hävinnyt lähes kokonaan. Infektioihin ja tulehdukseen liittyvän anemian suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kokonaan uusi ongelmaryhmä ovat maahanmuuttajat, joiden keskuudessa meillä harvinaiset globiiniviat ovat tavallisia. Diagnostiikassa tullaan yhä toimeen totunnaisin menetelmin, joista tärkein on veren sivelyvalmisteen tutkiminen. Luuytimen poikkeavien solujen tunnistamisessa on edetty suurin harppauksin, mistä on ollut hyötyä leukemioiden luokittelussa ja muiden luuydinsai- Lasten anemia 1001
6 rauksien toteamisessa. Punasolujen tuoton ja erilaistumisen säätelyyn kohdistuva perustutkimus on tuonut uutta tietoa myös kliinikon käyttöön (Shivdasani ja Orkin 1996). Hoidossa luuytimen ja perifeerisen veren kantasolusiirrot, geeniteknisesti tuotettu erytropoietiini ja muut kasvutekijät, autoimmuunitautien parantuneet hoitomahdollisuudet ja geeniterapian orastava kehitys ovat olleet merkittävimmät edistysaskeleet. Kirjallisuutta Dallman PR, Yip R. Changing characteristics of childhood anemia. J Pediatr 1989;114: Erickson N, Quesenberry PJ. Regulation of erythropoiesis. The role of growth factors. Med Clin North Am 1992;76: Ferguson BJ, Skikne BS, Simpson KM, ym. Serum transferrin receptor distinguishes the anemia of chronic disease from iron deficiency anemia. J Lab Clin Med 1992;19: Holmberg L. Soluble transferrin receptor in the diagnosis of anaemia and iron deficiency in childhood. Acta Paediatr 2000;89: Kivivuori SM, Heikinheimo M, Teppo AM, Siimes MA. Early rise in serum concentration of transferrin receptor induced by recombinant human erythropoietin in very-low-birth-weight infants. Pediatr Res 1994;36:85 9. Lehtinen M. Maahanmuuttajan hematologiaa. Duodecim 1998;114: Levanto A. Yleislääkärin anemiadiagnostiikka. Duodecim 1969;85: Lundström U, Siimes MA. Lasten ravintoperäiset anemiat. Duodecim 1981; 97: Lundström U, Perkkiö M, Savilahti E, Siimes M. Iron deficiency anaemia with hypoproteinaemia. Arch Dis Child 1983;58: Mäkelä J, Upmeier E, Timonen T, ym. Pernan poiston merkitys. Suom Lääkäril 1999;54: Mäkipernaa A, Rajantie J. Milloin lapsen verenvuototaipumus vaatii lisäselvittelyä? Suom Lääkäril 2001;56: Pappo AS, Fields BW, Buchanan GR. Etiology of red cell macrocytosis during childhood: impact of new diseases and therapies. Pediatrics 1992;89: Pihkala U. Puhdas punasoluaplasia lapsilla. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Krusius T, toim. Veritaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s Punnonen K, Irjala K, Rajamäki A. Serum transferrin receptor and its ratio to serum ferritin in the diagnosis of iron deficiency. Blood 1997; 89: Rajamäki A, Punnonen K. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Duodecim 1998;114: Rajantie J. Benignit verisairaudet. Kirjassa: Raivio K, Siimes MA, toim. Lastentaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2000, s Shivdasani RA, Orkin SH. The transcriptional control of hematopoiesis. Blood 1996;87: Smedley JC, Bellingham AJ. Hereditary spherocytosis. J Clin Pathol 1991; 44: Sorva R, Wegelius R, Weber TH, Siimes MA. Transient erythroblastopenia of childhood. A retrospective study of 57 cases with a review of the literature. Eur Paediatr Haematol Oncol 1984;1: Ståhlberg M-R, Savilahti E, Siimes MA. Iron deficiency in coeliac disease is mild and it is detected and corrected by gluten-free diet. Acta Paediatr Scand 1991;80: Virtanen MA, Viinikka LU, Virtanen MKG, ym. Higher concentrations of serum transferrin receptor in children than in adults. Am J Clin Nutr 1999;69: Volin L. Aplastinen anemia. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Krusius T, toim. Veritaudit. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim 2000, s JUKKA RAJANTIE, dosentti, ylilääkäri jukka.rajantie@hus.fi HYKS, Jorvin sairaala, lastentautien vastuualue Espoo 1002
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotMaahanmuuttajalapsen anemia
Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat
LisätiedotKATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen
KATSAUS Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito Allan Rajamäki ja Kari Punnonen Verenvuoto-oireisilla potilailla raudanpuuteanemian diagnoosiin riittää tavallisesti punasoluindeksien tarkastelu. Jos
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotLapsen raudanpuuteanemia
tieteessä Olli Lohi dosentti, lastenhematologi ja -onkologi, osastonylilääkäri TAYS, lastenklinikka Mikko Arola dosentti, lastenhematologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS, lastenklinikka Jukka
LisätiedotMitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista
Jukka Rajantie KATSAUS Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista Talassemiat ovat autosomissa peittyvästi periytyvä tautiryhmä, jossa rakenteeltaan normaalien hemoglobiiniketjujen tuotanto
LisätiedotAnemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012
Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotLipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.
Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotAIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO EL ANNASOFIA HOLOPAINEN
AIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO 11.4.2019 EL ANNASOFIA HOLOPAINEN Sidonnaisuudet Kongressimatkat/koulutukset: Roche, Sanofi, Amgen, Abbvie, Celgene AIHA - taustaa AIHA = Autoimmuunihemolyyttinen anemia
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotRaskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen
Raskaus ja anemia EL Paula Ikäläinen Anemian määritelmä raskausaikana WHO ja ACOG: raskausaikana 1. trimesteri Hb
LisätiedotVeren sivelyvalmisteen morfologisen
KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin
LisätiedotVerenkuvaseminaari Markku Heikinheimo LKT, professori HY, Lastenklinikka
Verenkuvaseminaari 030913 Markku Heikinheimo LKT, professori HY, Lastenklinikka Arvioi erikseen ja yhdessä Punasolulinja Valkosolulinja Trombosyyttilinja Poikkeavuus kahdessa solulinjassa - jatkotutkimukset
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2018 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhDveriryhmän mukaisia valmisteita - minimoidaan
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotSuolistosairauksien laaja kirjo
Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotD ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste
Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotVERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTaulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio
Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina 2013 2017 Reaktio 2013 2014 2015 2016 2017 Akuutti hemolyyttinen reaktio (AHTR) 5 1 4 5 3 Viivästynyt hemolyyttinen reaktio (DHTR)
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotMevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)
Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön
LisätiedotLasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto
Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder
LisätiedotLasten verensiirtohoidon erityispiirteet
Verensiirtohoito Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Marjut Salonvaara Sairaalahoidossa olevat vastasyntyneet ja erityisesti keskoset voivat tarvita hoitojaksonsa aikana verivalmisteita useita kertoja.
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotRAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan
RAUTA ferrum Kirjoittanut Sandra Porthan RAUTA Rauta on siirtymämetalli, joka esiintyy elimistössä lähinnä ferro- ja ferrimuodossa. Elimistössä on rautaa miehillä noin 4-5g ja naisilla 2-3g. Valtaosa raudasta
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotAnemia ja raudanpuute
Tieteessä katsaus Johanna Haapamäki LT, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri HYKS Vatsakeskus, gastroenterologia johanna.haapamaki@hus.fi Anemia ja raudanpuute tulehduksellisissa suolistosairauksissa
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotHyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS
Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotRaudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka
Tieteessä kättä pidempää Marjatta Sinisalo kliinisen hematologian dosentti, osastonylilääkäri TAYS, sisätautien vastuualue Pekka Collin professori, ylilääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue Raudanpuuteanemian
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotLeukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan
KATSAUS Tapio Nousiainen Lapsuusiän jälkeen suurin osa veren valkosoluista on neutrofiilisiä granulosyyttejä, joten leukopenian taustalla on useimmiten neutropenia ja vain harvoin lymfopenia. Infektiosuojan
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotMyelodysplastinen oireyhtymä
Katsaus tieteessä Marjut Kauppila TYKS, medisiininen sektori, hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö marjut.kauppila@tyks.fi Freja Ebeling HUS, hematologian klinikka Taru Kuittinen, apulaisylilääkäri KYS,
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotMihin katosivat verisolut? 1
Tapausselostus Mihin katosivat verisolut? 1 Anneli Eerola, Sari Pietilä, Kirsi Jahnukainen, Taina Routi ja Toivo T. Salmi Familiaalinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (FHLH) on autosomissa peittyvästi
Lisätiedot