Mihin katosivat verisolut? 1
|
|
- Anita Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Mihin katosivat verisolut? 1 Anneli Eerola, Sari Pietilä, Kirsi Jahnukainen, Taina Routi ja Toivo T. Salmi Familiaalinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (FHLH) on autosomissa peittyvästi periytyvä tauti. Sitä on usein vaikea erottaa alkuvaiheessa sekundaarisesta, infektioihin liittyvästä hemofagosyyttisyndroomasta (sekundaarinen HLH), joka on reaktio voimakkaaseen immunologiseen ärsykkeeseen. HLH:n tyypillisimmät oireet ovat kuume, hepatosplenomegalia ja sytopeniat. Lisäksi siihen voi liittyä neurologisia oireita, lymfadenopatiaa, ödeemaa, ihottumaa ja keltaisuutta. Hoitamattomana familiaalinen HLH johtaa nopeasti kuolemaan. Potilaan esittely (Taina Routi, TYKS:n lastentautien klinikka) Aikaisemmin terve neljän kuukauden ikäinen poika tuotiin TYKS:n lastentautien poliklinikkaan neljä vuorokautta kestäneen kuumeen ja yskän vuoksi. Hän on nuorempi terveiden vanhempien kahdesta lapsesta. Sukuanamneesissa ei ollut erityistä. Lapsen alkuvaiheet olivat olleet ongelmattomat. Hän sai edelleen äidinmaitoa ja kasvoi hyvin. Neljän ja puolen vuoden ikäinen muutoin terve isosisko oli potenut sitkeää yskää lähes kuukauden ajan. Poliklinikassa tutkittaessa lapsi oli nuhainen, mutta muuta poikkeavaa ei todettu. CRP-pitoisuus 51 mg/l, veren leukosyyttimäärä 3.7 x 10 9 /l ja hemoglobiini 108 g/l. Virtsan perustutkimuksen tulos oli normaali. Nenänielun limanäytteessä todettiin parainfluenssa 3-antigeenia. Lapsi kotiutettiin. Kuumeen jatkuessa lapsi tuotiin uudelleen poliklinikkaan 3.5. Hänellä todettiin välikorvatulehdus vasemmalla sekä suurentuneet maksa ja perna. Lapsi oli lisäksi lievästi käsittelyarka. CRP-pitoisuus oli 61 mg/l, veren leukosyyttimäärä 3.7 x 10 9 /l, hemoglobiiniarvo 92 g/l ja trombosyyttimäärä 59 x 10 9 /l. Valkosolujen erittelylaskennassa lymfosyyttejä oli 66 %, sauvatumaisia 5 %, metamyelosyyttejä 1 % ja monosyyttejä 5 %. Virtsan perustutkimuksen tulos oli normaali. Keuhkojen röntgenkuvassa ei todettu tulehdusmuutoksia ja sydänstatus oli normaali. Poika otettiin osastolle sepsisepäilyn takia, ja hoidoksi aloitettiin suonensisäinen kefuroksiimilääkitys. Veriviljelyssä ei kasvanut bakteeria. 1 TAYS:n ja TYKS:n lastentautien klinikoiden puolivuosittaisten yhteiskokousten ongelmatapaus 16 Sairaalassaoloaikana hemoglobiinipitoisuus pieneni ja sen ollessa 74 g/l potilas sai punasoluja. Myös trombosyyttimäärä pysyi välillä x 10 9 /l. Coombsin kokeen tulos oli negatiivinen. Laktaattidehydrogenaasipitoisuus (LD) oli suurimmillaan 950 U/l (aikuisten viitealue U/l, vastasyntyneillä 2 3-kertainen), haptoglobiiniarvo 1.2 g/l ( g/l) ja retikulosyyttien osuus punasoluista 1.8 %. Perifeerisen veren sivelyvalmisteessa todettiin trombosytopenia ja reaktiivisia lymfosyyttejä mutta ei pahanlaatuiseen veritautiin viittaavaa. Lisäksi otettiin luuydinaspiraationäyte, jossa todettiin vilkas erytro-, trombo- ja myelopoieesi, ja kypsien lymfosyyttien määrä oli lisääntynyt. Fagosyyttien määrä ei poikennut normaalista. Seerumin immunoglobuliineista IgG:n pitoisuus oli 2.2 g/l ( g/l), minkä takia potilas sai suoneen gammaglobuliinia 1 g/kg kahtena peräkkäisenä päivänä. IgA-pitoisuus oli 0.3 g/l ( g/l). Kahden ja puolen viikon kuluttua riippumatta annetuista hoidoista kuume alkoi laskea, veriarvot korjautuivat ja potilas kotiutettiin kliinisesti terveenä. Bakteeri-infektioiden estolääkitykseksi hän sai sulfa-trimetopriimia. Kesän aikana ei ilmennyt ongelmia, ja seurantakäynneillä potilaan verenkuva todettiin normaaliksi. Immuunivajavuustilojen selvittämiseksi tutkittiin sekä humoraalinen että soluvälitteinen immuunivaste. Mitään selkeätä poikkeavuutta ei havaittu. IgG-pitoisuus oli suurentunut arvoon 12.4 g/l. Perifeeristen T-lymfosyyttien CD4/CD8- suhde oli normaali. Potilas tuotiin jälleen sairaalaan kolme päivää kestäneen kuumeen, nuhan ja yskän takia. Terveyskeskuksen laboratoriokokeissa veren leukosyyttimäärä oli 2.0 x 10 9 /l, hemoglobiinipitoisuus 94 g/l, trombosyyttimäärä 82 x 10 9 /l Duodecim 1999; 115:
2 ja CRP-arvo 169 mg/l. Lapsi oli itkuinen, korkeakuumeinen ja käsittelyarka, mikä herätti epäilyn sepsiksestä. Hänelle aloitettiin kefuroksiimilääkitys. Sairaalassaoloaikana kehittyi jälleen syvä pansytopenia, maksa todettiin suurentuneeksi ja potilas alkoi oksentaa ja ripuloida. Infektion aiheuttajaa ei saatu osoitettua; veriviljelyn ja virologisten tutkimusten tulokset jäivät negatiivisiksi. Neljän päivän kuluttua antibioottihoidon alusta kuume laski ja verenkuva alkoi korjautua. Potilas kotiutettiin viikon sairaalassa olon jälkeen hyväkuntoisena. Tapauksen ratkaisu (Anneli Eerola ja Sari Pietilä, TAYS:n lastentautien klinikka) Ryhdyimme selvittämään tapausta Medlinetietokannan avulla avainsanoinamme hepatosplenomegalia, hypogammaglobulinemia ja sytopenia. Splenomegalia yksinään on varsin epäspesifinen oire, mutta yhdistettynä toisaalta sytopenioihin ja toisaalta hypogammaglobulinemiaan löysimme mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden selvittelyä jatkoimme kirjallisuuden avulla. Todennäköisin diagnoosi tämän perusteella oli Evansin syndrooma, ja teimme lisäkysymyksemme siihen suuntautuen. Hepatosplenomegalia ja anemisoituminen sopivat hyvin hemolyysiin, minkä vuoksi pyrimme selvittelemään tätä puolta ja toisaalta etsimme viitteitä autoimmuunitaudista. Vastauksina lisäkysymyksiimme saimme tietää seuraavaa: 1) Retikulosyyttien osuus punasoluista vaihteli välillä %, haptoglobiinipitoisuus oli normaali, ja suoran Coombsin testin tulos oli negatiivinen. Plasman hemoglobiinipitoisuutta ei tutkittu. Laktaattidehydrogenaasiarvo oli U/l. 2) Keuhkokuvalausunnossa ei ollut erityismainintaa kateenkorvasta. 3) Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu ihomuutoksia eikä alopesiaa. Maksan ja pernan koko vaihteli kuumeilun mukaan. Maksa oli suurimmillaan 10 cm kylkikaaren alapuolella ja perna ulottui suoliluun harjanteeseen asti. 4) Muista verikoetuloksista saimme tietää seuraavat arvot: lasko 4 mm/h, angiotensiinikonvertaasi (ACE) U/l (viitealue U/l), IgA 0.3 <0.2 g/l, IgG g/l, IgM g/l (viitealue g/l), IgG3- alaluokka 0.09 g/l (viitealue g/l). T-lymfosyyteistä CD4-positiivisia soluja oli x 10 6 /l (viitealue x 10 6 /l) ja CD8-positiivisia x 10 6 /l ( x 10 6 /l), joten CD4/CD8-suhde oli 1.96 ( ). Elinvasta-aineita ei tutkittu. 5) Koska epäilimme vahvasti Evansin syndroomaa, jonka hoitoon käytetään glukokortikoideja, kysyimme niiden käyttöä, mutta saimme kieltävän vastauksen. Evansin syndrooma on tila, jossa samanaikaisesti tai peräkkäin esiintyy Coombs-positiivinen hemolyyttinen anemia ja tuntemattomasta syystä johtuva immunotrombosytopenia. Evansin syndroomaa potevilla esiintyy lisäksi neutropeniaa ja poikkeavuuksia immunoglobuliinien määrissä sekä hepato- tai splenomegaliaa tai molempia. Immunoglobuliinipoikkeavuudet voivat olla ns. panhypo-panhypergammaglobulinemioita tai sitten kyseessä on yksittäisen immunoglobuliinin poikkeavuus. Lisäksi osalle potilaista, joilla on selektiivinen IgA-puutos, voi kehittyä seurannassa vaihteleva hypogammaglobulinemia. Hoitona Evansin syndroomassa on kirjallisuuden mukaan käytetty kortikosteroideja, suonensisäistä gammaglobuliinia, immunosuppressiivisia lääkkeitä ja/tai splenektomiaa. Vaste eri hoitoihin on ollut vaihteleva (Wang 1988, Savasan ym. 1997). Infektiot voivat laukaista Evansin syndrooman uusiutumisia (Schreiber ym. 1993). Alkututkimuksissa suoran Coombsin testin tulos oli potilaalla negatiivinen, minkä katsoimme olevan ristiriidassa Evansin syndrooma -diagnoosin kanssa. Tosin suoran Coombsin kokeen tulos voi olla negatiivinen taudin alkuvaiheessa tai IgG-pitoisuuden ollessa pieni, ja testin toistamisesta potilaalle emme saaneet tietää. Potilaalla noin neljän kuukauden iässä todettu pieni IgG-pitoisuus voi olla suhteellinen löydös: äidiltä saadut IgG-luokan vasta-aineet alkavat hävitä kolmen kuukauden iän jälkeen eikä oma vasta-ainetuotanto ole tällöin vielä ehtinyt suurentaa immunoglobuliinipitoisuutta. Potilaalla oli myös pieni IgA-pitoisuus ja syyskuussa (kahdeksan kuukauden iässä) oli mitattu erittäin suuri IgG-arvo, joka ei selity heinäkuussa (kuuden kuukauden iässä) saadulla immunoglobuliini-infuusiolla. Pieni IgA- ja suuri IgG-pitoisuus sopivat Evansin syndroomaan. Jatkuva splenomegalia, lievästi suurena pysynyt LD-arvo ja re- 132 A. Eerola ym.
3 tikulosytoosi puhuvat kroonisen hemolyysin puolesta ja sopivat siten Evansin syndroomaan samoin kuin immunoglubuliinien toistuva käyttö ja vaste hoitoon. Vaihtelevan hypogammaglobulinemian esiintyvyydeksi on arvioitu 1: : Sille tyypillisiä pisteitä ovat pienentyneet immunoglobuliinipitoisuudet ja lisääntynyt infektioherkkyys, joka ei välttämättä ole korostunut diagnoosin aikaan. Kun potilasta tutkitaan trombosytopenian, splenomegalian tai autoimmuunihemolyyttisen anemian vuoksi, todetaan joskus pienentyneet immunoglobuliinipitoisuudet. Vaihtelevaan hypogammaglobulinemiaan liittyy myös erilaisia suolistohäiriöitä, joita potilaallakin esiintyi toisella osastojaksolla. Vaihtelevan hypogammaglobulinemian hoitona käytetään gammaglobuliinikorvaushoitoa, mikä sopii myös potilaan tapaukseen. Tässä sairaudessa CD4/CD8-suhde on pienentynyt yleensä alle arvon 0.9. Tässä tapauksessa suhde oli normaali ja alkuvaiheen immunoglobuliinipitoisuuksien pienuus on suhteellista ja myöhemmin todettiin suuri IgG-pitoisuus, mikä sulkee pois kyseisen taudin (Soppi 1992). X-kromosomaalinen lymfoproliferatiivinen oireyhtymä ei myöskään sovi diagnoosiksi, koska luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) määrän tulisi olla pienentynyt ja immunoglobuliinipitoisuuksien selkeästi pienet (Soppi 1992). Suurentunut ACE-pitoisuus herättää epäilyn sarkoidoosista, vaikka ACE-arvon suureneminen on epäspesifinen löydös (Gupta ym. 1992). On kuvattu tapauksia, joissa on esiintynyt hemolyyttistä anemiaa, hypogammaglobulinemiaa ja splenomegaliaa ja joissa sarkoidoosidiagnoosiin on päästy vasta pernan histologisen tutkimuksen perusteella. Keuhkomuutokset ovat kehittyneet myöhemmin (Bader-Meunier ym. 1996). Potilaalla oli yskää, mutta ei minkäänlaisia ihomuutoksia eikä keuhkokuvassa todettu muutoksia. Nuorin kirjallisuudesta löytämämme sarkoidoosipotilas oli 11 kuukauden ikäinen, joten potilas olisi varsin nuori sairastumaan sarkoidoosiin. Lisätietojen jälkeen erääksi vahvimmaksi diagnoosivaihtoehdoksi nousi infektion laukaisema hemofagosyyttinen syndrooma, joka on sekundaarinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (HLH). HLH:n tyypillisimmät oireet ovat kuume, hepatosplenomegalia ja sytopeniat. Harvinaisempia ovat neurologiset oireet, lymfadenopatia, ödeema, ihottuma ja keltaisuus. Laboratoriolöydöksiin kuuluvat hypertriglyseridemia, koagulopatia ja hypofibrinogenemia ja suurentuneet aminotransferaasiarvot maksan toimintahäiriön merkkinä. Kirjallisuuden mukaan CD4/CD8-suhde on aktiivivaiheessa pienentynyt ja CD3+HLA-DR+-solujen määrä suurentunut. Imusolmukkeiden, pernan, luuytimen ja maksan histopatologinen tutkimus osoittaa lymfosyyttien ja hemofagosytoivien makrofagien kertymisen. HLH jaetaan kahteen alaryhmään, primaariseen eli familiaariseen, ja toisaalta sekundaariseen eli infektioihin liittyvään muotoon, joita on lähes mahdoton erottaa toisistaan, koska infektiolla voi olla suuri merkitys myös familiaalisen muodon akuutistumisessa. Kirjallisuuden mukaan HLH:n familiaalinen muoto etenee yleensä nopeasti potilaan kuolemaan, ellei immunosuppressiiviseen hoitoon ja siihen mahdollisesti liittyvään luuytimensiirtoon ryhdytä varhain. Infektioihin liittyviä hemofagosytoosisyndroomia on hoidettu menestyksekkäästi immunoglobuliinilla (Henter ym. 1991, Henter ja Elinder 1991, 1993, 1997, Aricò ym. 1996, Risdall ym. 1979). Tämän potilaan tapauksessa hepatosplenomegalia, kuume, hypotensio ja suurentuneet maksa-arvot (aminotransferaasit ja bilirubiini) sekä tilanteen akuutistuminen infektioiden yhteydessä sopii hemofagosytoosisyndroomaan samoin kuin pansytopenia, joka potilaalla korostuu infektioissa. Tosin kirjallisuudesta löytyy maininta, että infektioihin liittyvä hemofagosytoosisyndrooma ei uusisi. Luuytimessä oli lausunnon mukaan fagosyyttisoluja, mutta niiden osuus ei ollut korostunut, kuten HLH:ssa yleensä. Evansin syndrooma ja hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi jäivät lopulta erotusdiagnostisiksi vaihtoehdoiksi. Päädyimme kuitenkin Evansin syndroomaan, koska potilaalla oli krooniseen hemolyysiin sopivia laboratoriolöydöksiä ja ilmeisiin infektioihin liittyviä relapseja, jotka kirjallisuuden mukaan sopivat kyseiseen oireyhtymään. Potilaan taudinkuva ei Mihin katosivat verisolut? 133
4 myöskään vastannut kirjallisuudessa kuvattua HLH:n rajua kulkua. Diagnoosiehdotuksemme on siis Evansin syndrooma. Hoitavan lääkärin kommentit (Kirsi Jahnukainen ja Toivo T. Salmi, TYKS:n lastentautien klinikka) Potilaalta otettiin pernan ohutneulabiopsianäyte, joka oli histiosyyttien täyttämä. Havaitut solut olivat fagosytoineet punasoluja ja lohkotumaisia neutrofiileja (kuva 1) potilaan triglyseridiarvo oli suurentunut (5.4 mmol/l). Esitetty diagnoosi Evansin syndrooma olisi erittäin mahdollinen. Kliininen oireilu ja laboratoriolöydökset pääosin sopivat siihen. Kuitenkin Coombsin kokeen tulos antoi aiheen epäillä muuta tautia. Negatiivinen tulos Coombsin kokeessa on Evansin syndroomassa erittäin harvinainen, minkä takia ajatus kääntyi HLH:n suuntaan ja pernan ohutneulabiopsia vahvisti diagnoosin. Kliiniset oireet ja laboratoriolöydökset täyttivät alusta asti kaikki hemofagosyyttisen syndrooman diagnoosiin vaadittavat kriteerit (taulukko 1) (Henter ym. 1997, Imashuku ym. 1997). Kuva 1. Pernan ohutneulabiopsinäytteessä on todettavissa histiosyyttejä, jotka ovat fagosytoineet punasoluja ja lohkotumaisia leukosyyttejä. Taulukko 1. Hemofagosyyttisen syndrooman diagnostiset kriteerit. Kliiniset kriteerit Kuume Pansytopenia Laboratoriokriteerit Ainakin kahden solulinjan sytopenia (hemoglobiinipitoisuus < 90 g/l, trombosyyttimäärä < 100 x 10 9 /l, neutrofiilimäärä < 1.0 x 10 9 /l) Hypertriglyseridemia ja/tai hypofibrinogemia (seerumin triglyseriolipitoisuus > 2.0 mmol/l, plasman fibrinogeenipitoisuus < 1.5 g/l) Histopatologinen kriteeri Hemofagosytoosi luuytimessä, pernassa tai imusolmukkeessa. Ei syöpää. Hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (HLH) kuuluu histiosytoosien tautiryhmään, jossa elimistöön kertyy mononukleaarisia fagosyyttejä, tavallisimmin histiosyyttejä. Hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi erotetaan Langerhansin solujen histiosytooseista ja pahanlaatuisesta histiosytoosista. Hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi sisältää kaksi eri tautimuotoa. 1) Familiaalinen hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (FHLH, primaarinen HLH) on autosomissa peittyvästi periytyvä tauti, joka aiheutuu immunisäätelyn häiriöstä. 2) Infektioon liittyvä hemofagosyyttinen syndrooma (IAHS, sekundaarinen HLH) on reaktio voimakkaaseen immunologiseen ärsykkeeseen. Sen tavallisimpia käynnistäjiä ovat infektiot, syöpä ja reaktio lipidiinfuusioon pitkittyneessä parenteraalisessa ravitsemuksessa. Primaarista ja sekundaarista HLH:ta on alkuvaiheessa usein vaikea erottaa toisistaan (Henter ym. 1991, Imashuku ym. 1997). Primaarinen HLH puhkeaa usein infektion yhteydessä, eikä sukuhistoria välttämättä paljasta taudin perinnöllisyyttä. Primaariseen HLH:hon sairastuneet lapset ovat tyypillisesti alle kaksivuotiaita. Sekundaarista HLH:ta todetaan kaikissa ikäryhmissä. Esimerkkipotilaallamme ensimmäinen oireinen vaihe oli infektion laukaisema ja veriarvot ja kliininen tila korjautuivat itsestään. Tauti aktivoitui kuitenkin vuoden 1997 aikana vielä kolmasti (kerran heinäkuussa ja 134 A. Eerola ym.
5 kahdesti syyskuussa) ilman, että infektiosta saatiin mikrobiologista varmistusta. Havainto viittasi HLH:n primaariseen muotoon. Potilaan saatua kouristuksia pansytopeniassa päädyimme primaarisen HLH:n diagnoosiin (Henter ja Nennesmo 1997). Potilaalla todettiin HLH:n peruskriteerien lisäksi huomattavasti suurentunut ferritiinipitoisuus (1 858 µg/l, viitealue µg/l) sekä taudin keskushermostoaktivaatioon viittava suurentunut proteiinipitoisuus (3.57 g/l) aivo-selkäydinnesteessä. Perifeerisen veren NK-soluista määritettiin solujen sytotoksinen aktiivisuus Hemophagocytic Lymphohistiocytosis Study Groupin laboratoriossa Düsseldorfissa. Kokonaan puuttuva NK-aktiivisuus huolimatta normaaleista NK-solumääristä varmisti diagnoosin (Perez ym. 1984). Primaarisen hemofagosyyttisen syndrooman hoitona käytetään Pohjoismaissa Hemophagocytic Lymphohistiocytosis Study Groupin HLH- 94-solunsalpaajaohjelmaa, jossa alkuremissioon pyritään suuriannoksisella deksametasonilla, etoposidilla ja intratekaalisella metotreksaatilla. Lääkkeiden annoksia kevennetään myöhemmin ja hoitoon lisätään syklosporiini (Henter ym. 1997). Luuytimensiirto on kuitenkin ainoa parantava hoitomuoto, ja siirto tulisi tehdä heti, kun potilas on saatu remissioon. Potilaallemme aloitettiin HLH-94:n mukainen solunsalpaajahoito Hän on tätä nykyä kliinisessä remissiossa ja luuytimensiirto on juuri tekeillä. Ilman lääkitystä primaarinen HLH johtaa kuolemaan keskimäärin kahden kuukauden kuluessa diagnoosista (Henter ym. 1997). Useiden vuosien remissioita on saavutettu pelkällä solunsalpaajahoidolla. Luuytimensiirtoja on aiemmin tehty ainoastaan uusineissa tapauksissa, ja tämän vuoksi pitkäaikaisennusteesta taudin alkuvaiheessa tehdyn luuydinsiirron jälkeen ei ole tarkkaa tietoa. Näyttää siltä, että kliinisten aivooireiden ilmaantuminen on käännekohta ennusteen kannalta. Jos potilaat ehtivät saada neurologisia oireita, heikkenee ennuste merkittävästi (Haddad ym. 1997). Kirjallisuutta Aricò M, Janka G, Fischer A, ym. Hemophagocytic lymphohistiocytosis. Report of 122 children from the international registry. Leukemia 1996; 10: Bader-Meunier B, Fabre M, Gauthier F, ym. Sarcoidosis with hematologic involvement and hypogammaglobulinemia. Arch Pediatr 1996; 3: Gupta S K, Chakraborty M, Mitra K: Serum angiotensin converting enzyme in respiratory diseases. Indian J Chest Dis Allied Sci 1992;34: Haddad E, Sulis M-L, Jabado N, Blanche S, Fisher A, Tardieu M. Frequency and severity of central nervous system lesions in hemophagocytic lymphohistiocytocis. Blood 1997; 89: Henter J-I, Elinder G: Familial hemophagocytic lymphohistiocytosis. Acta Paediatr Scand 1991; 80: Henter J-I, Elinder G, Öst Å, ym. Diagnostic guidelines for hemophagocytic lymphohistiocytosis. Semin Oncol 1991; 18: Henter J-I, Ehrnst A, Andersson J, ym. Familial hemophagocytic lymphohistiocytosis and viral infections. Acta Paediatr Scand 1993; 82: Henter J-I, Aricò M, Egeler R M, ym. HLH-94: a treatment protocol for hemophagocytic lymphohistiocytosis. Med Pediatr Oncol 1997; 28: Henter J-I, Nennesmo I. Neurologic findings and neurologic symptoms in twenty-three children with hemophagocytic lymphohistiocytosis. J Pediatr 1997; 130: Imashuku S, Hibi S, Todo S. Hemophagocytic lymphohistiocytosis in infancy and childhood. J Pediatr 1997; 130: Perez N, Virelizier J, Arenzana-Seisdedos F, Fischer A, Griscelli C. Impaired natural killer cell activity in lymphohistiocytosis syndrome. J Pediatr 1984; 104: Risdall R J, McKenna R W, Nesbitt M E, ym. Virus-associated hemophagocytic syndrome. A benign histiocytic proliferation distinct from malignant histiocytosis. Cancer 44: , Savasan S, Warrier I, Ravindranath Y. The spectrum of Evans syndrome. Arch Dis Child 1997; 77: Schreiber A D, Gill F M, Manno C S. Autoimmune hemolytic anemia. Kirjassa: Nathan D G, Oski F A, toim. Hematology of infancy and childhood, 4. painos. Mexico: W.B. Saunders Company 1993, s Soppi E. Immunovajavuustilat. Kirjassa: Kliininen immunologia, 1. painos. 1992, s Wang W C. Evans syndrome in childhood: pathophysiology, clinical course, and treatment. Am J Pediatr Hematol Oncol 1988; 10: ANNELI EEROLA, LL, apulaislääkäri SARI PIETILÄ, LL, vs. apulaislääkäri spietila@tays.fi TAYS:n lastentautien klinikka PL 2000, Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi KIRSI JAHNUKAINEN, LT, apulaislääkäri TAINA ROUTI, LT, apulaislääkäri TOIVO T. SALMI, dosentti, tutkimusjohtaja TYKS:n lastentautien klinikka Kiinanmyllynkatu 4 8, Turku Mihin katosivat verisolut? 135
Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotVERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotLeukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan
KATSAUS Tapio Nousiainen Lapsuusiän jälkeen suurin osa veren valkosoluista on neutrofiilisiä granulosyyttejä, joten leukopenian taustalla on useimmiten neutropenia ja vain harvoin lymfopenia. Infektiosuojan
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotVeren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti
Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
LisätiedotChédiak Higashin oireyhtymä: Pohjois-Suomen tautiharvinaisuus. Merja Möttönen, Marjatta Lanning, Peter Baumann ja Ulla M. Pihkala
Tapausselostus Chédiak Higashin oireyhtymä: Pohjois-Suomen tautiharvinaisuus Merja Möttönen, Marjatta Lanning, Peter Baumann ja Ulla M. Pihkala Chédiak Higashin oireyhtymä on peittyvästi periytyvä harvinainen
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotKoululaisen epäselvä kuumeilu 1
TAPAUSSELOSTUS Koululaisen epäselvä kuumeilu 1 Tiina Rantonen, Matti Bergendahl, Jussi Mertsola, Päivi Kilpinen-Loisa, Tanveer Sandhu ja Per Ashorn Francisella tularensis -bakteerin aiheuttamaa tartuntatautia
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotITP= IMMUNOLOGINEN TROMBOSYTOPENIA
ITP= IMMUNOLOGINEN TROMBOSYTOPENIA Taru Kuittinen, Dos, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri hematologia, ylilääkäri palvelulinjajohtaja 11.4.2019 Sidonnaisuudet Osakkeet: ei Koulutus/kokousmatkat:
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotMilloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotOnko se perinnöllinen? Miksi lapsella on Kawasakin tauti? Voidaanko se ehkäistä? Tarttuuko se?
Kawasakin tauti Mikä on Kawasakin tauti? Kawasakin tautia kutsuttiin alkuun mukokutaaniseksi imusolmukeoireyhtymäksi. Sen kuvasi ensimmäisenä japanilainen lastenlääkäri Tomisaku Kawasaki (tauti on nimetty
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
LisätiedotEnnen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
LisätiedotMevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)
Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotAIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO EL ANNASOFIA HOLOPAINEN
AIHA ERIKOISTUVIEN PÄIVÄT KUOPIO 11.4.2019 EL ANNASOFIA HOLOPAINEN Sidonnaisuudet Kongressimatkat/koulutukset: Roche, Sanofi, Amgen, Abbvie, Celgene AIHA - taustaa AIHA = Autoimmuunihemolyyttinen anemia
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotHIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL
HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotAUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti
AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
Lisätiedot