Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista
|
|
- Julia Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jukka Rajantie KATSAUS Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista Talassemiat ovat autosomissa peittyvästi periytyvä tautiryhmä, jossa rakenteeltaan normaalien hemoglobiiniketjujen tuotanto on vähentynyt. Poikkeavuus on rikastunut Välimeren alueelle ja Afrikan, Intian ja Kauko-idän malaria-alueille. Suomessa potilaat ovat yleensä muuttajia endeemisiltä alueilta, mutta globiinigeenien mutaatioita on tavattu suomalaisessakin perimässä. Talassemioiden taudinkuva vaihtelee fataalista oireettomaan ja riippuu geenivian laajuudesta. Verenkuvassa on tyypillistä mikrosyyttinen ja hypokrominen hemolyyttinen anemia, joka heterotsygooteilla on mikrosytoosiin nähden lievä ja jossa erytrosyyttimäärä ei ole normaalia pienempi. Lievänkin talasse mian tunnistaminen on perinnöllisyysneuvonnan kannalta tärkeää ja erottaminen raudanpuutteesta välttämätöntä. Erityistutkimuksia tarvitaan vain poikkeustapauksissa: tarkan erotuskyvyn nestekromatografialla (HPLC) todetaan beetatalassemiassa normaalia korostuneemmat hemoglobiinit A 2 ja F, jotka alfatalassemioissa ovat normaalit. DNA-tutkimuksesta voi olla apua alfatalassemian osoittamisessa, jos kyseessä on valtamutaatio. Meillä harvinaista talassemia majoria potevat kuuluvat perehtyneen hematologin hoitoon ja seurantaan ja lapsipotilaat yliopistosairaaloihin. Talassemia majorin ennuste on parantunut nykyaikaisten punasolusiirtojen, tehostuneen rautakelaatiohoidon ja kantasolusiirtojen an siosta. Perinnölliset hemoglobiinisairaudet johtuvat globiinigeenien mutaatioista, jotka yleensä ovat deleetioita tai pistemutaatioita (Birgens ja Ljung 2007). Niiden seurauksena syntyy joko liian vähän (talassemiat) tai poikkeavia globiinimolekyylejä (hemoglobinopatiat). Globiinipolypeptidit muodostavat hemoglobiinin proteiinirungon. Jokaisessa hemoglobiinimolekyylissä on kaksi globiiniparia. Aikuisen hemoglobiinista % on HbA:ta, joka sisältää kaksi alfa- ja kaksi beetaglobiiniketjua. Vajaat 3 % on HbA 2 :ta, jossa on kaksi alfa- ja kaksi deltaglobiiniketjua. Vastasyntyneen pääasiallinen hemoglobiini on fetaalinen HbF, jonka globiinirakenteessa on kaksi alfaja kaksi gammaketjua. HbF:n synteesi vähenee syntymän jälkeen, ja sen osuus pienenee useimmilla puolen vuoden ikään mennessä aikuisen alle 1 %:iin (Rajamäki ja Salmi 2007). Normaalille hemoglobiinimolekyylille tapahtuu elimistössä biokemiallisia muutoksia, joista tavallisin on glykohemoglobiinin HbA 1c syntyminen ja jota ei pidä sekoittaa hemoglobiinivariantteihin. Talassemioiden geneettinen tausta Talassemiat ovat heterogeeninen ryhmä autosomissa peittyvästi periytyviä tiloja, joille on yhteistä se, että jotakin rakenteeltaan normaalia globiiniketjua muodostuu geenipuutoksen tai -vian takia liian vähän tai ei lainkaan. Ihmisellä on kummassakin kromosomissa 16 kaksi alfaglobiinigeeniä ja kummassakin kromosomissa 11 yksi beetaglobiinigeeni (kuva 1) Duodecim 2010;126:
2 KATSAUS Kromosomi 16 Kromosomi 11 α α γ γ δ β α2 β2 HbA α2 δ2 HbA2 α2 γ2 HbF Kuva 1. Ihmisen hemoglobiinit ja niiden muodostumisen geneettinen säätely Mutaatioita on satoja erilaisia, ja ne saattavat esiintyä yhdistyneinä toisiinsa. Alfatalassemiassa syntyy punasoluihin alfaglobiinin puute ja beetaglobiinin ylimäärä. Beetatalassemiassa tilanne on päinvastainen (kuva 2). Esiintyvyys Hemoglobiinipoikkeavuudet muodostavat maapallon suurimman periytyvän tautiryhmän. Talassemiat on tavallisin perinnöllinen mikrosyyttinen anemia. Niiden esiintyminen vaihtelee maantieteellisesti ja roduittain. Tyypillistä on rikastuminen malaria-alueille, koska talassemian kantajuus näyttää suojaavan malarian aiheuttamalta punasolutuholta. Alfatalassemioita esiintyy eniten Kaakkois-Aasian saarilla ja Länsi-Afrikassa, beetatalassemioita Välimeren alueella, Arabian niemimaalla, Intiassa ja Kaakkois- Aasiassa. Pohjoismaissa potilaat ovat käytännössä vain maahanmuuttajia, joiden määrä on kasvamassa (Lehtinen 1998). HYKS:n Jorvin sairaalan lastenhematologian poliklinikassa tutkitaan noin lapsen alueelta vuosittain tällaista potilasta. Talassemian kantajuutta on kuitenkin kuvattu myös sukujuuriltaan suomalaisilla henkilöillä (Vuopio ym. 1971, Järveläinen ym. 2004, Ihalainen ym. 2005). Kliininen kuva ja luokittelu Kreikan kielen sana thalassa tarkoittaa merta, joten talassemian voi vapaasti suomentaa tarkoittavan merivedellä laimennettua verta tai merta veressä. Välimeren anemia ja Cooleyn anemia ovat beetatalassemia majorin synonyymejä. Talassemioiden taudinkuva vaihtelee oireettomasta fataaliin ja riippuu siitä, missä ja kuinka monessa geenissä mutaatio esiintyy ja millainen tuo poikkeavuus on (taulukko 1). Erityisesti endeemisillä alueilla henkilö voi periä toiselta vanhemmaltaan alfa- ja toiselta beetaglobiinigeenin tai hemoglobinopatian aiheuttavan mutaation, mikä lisää oirekuvan ja löydösten variaatioita. Toisaalta saman mutaation omaavien henkilöiden kliinisessä kuvassa voi olla suuriakin eroja. Alfatalassemia manifestoituu jo sikiökaudella, beetatalassemian vaikeatkin muodot aikaisintaan 2 3 kuukauden iässä. Yhteistä on, että synteesihäiriön seurauksena syntyvä hemoglobiinivaje johtaa punasolujen hypokro miaan ja mikrosytoosiin. Anemia syntyy toisaalta punasolujen vähentyneen tuoton ja toisaalta lisääntyneen hajoamisen seurauksena. Luuytimessä nähdään punasoluhyper plasia, mutta erytrosytoosi on tehotonta, kun punasolujen esiasteista osa hajoaa jo ennen verenkiertoon pääsyä. Ylimääräisten globiiniketjujen aggre goituminen punasolujen syto plasmassa aiheuttaa myös kypsien punasolujen ennenaikaisen hajoamisen (Lehtinen 1980). Alfatalassemiat. Alfaketjujen synteesihäiriö johtaa sikiökaudella gammaketjujen ja syntymän jälkeen betaketjujen kertymiseen kehittyvien punasolujen sytoplasmaan. Alfatalassemiat jaetaan kliinisesti neljään ryhmään sen mukaan, kuinka paljon alfaglobiinituotto on vähentynyt. Kullakin on neljä alfaglobiinigeeniä, kaksi isältä ja kaksi äidiltä. Oireettomilla J. Rajantie
3 Alfatalassemia α, α 0 / α 0, α + tai 0 β / β γ / γ δ / δ α β γ δ α2 β2 HbA β4 HbH α2 γ2 HbF α2 δ2 HbA2 Beetatalassemia minor αα / αα β / β + tai 0 γ / γ δ / δ α β γ δ α2 β2 HbA α2 γ2 HbF α2 δ2 HbA2 Beetatalassemia major αα / αα β 0 / β 0 γ / γ δ / δ α γ δ α2 γ2 HbF α2 δ2 HbA2 Kuva 2. Hemoglobiinisynteesi talassemioissa. Mutaatio jossakin globiinigeenissä aiheuttaa vastaavan globiinimolekyylin joko osittaisen (a+ tai b+) tai täydellisen (a 0 tai b 0 ) tuottovian ja siten alfatalassemioissa normaalien alfaketjujen ja beetatalassemioissa beetaketjujen vajeen tai puutoksen. Alfatalassemioissa vika voi olla yhdessä tai useammassa neljästä alfaglobiinigeenistä. Tämä vähentää alfaketjujen ja siten HbA:n synteesiä. Beetaketjujen ylimäärä johtaa beetaglobiinitetrameerien ja HbH:n muodostumiseen. Beetatalassemia minorissa toinen beetaglobiinigeeneistä on mutatoitunut, minkä takia beetaketjujen ja siten HbA:n tuotto vähenee. Yli jäävät alfaketjut muodostavat gammaketjujen kanssa ylimäärin HbF:ää ja deltaketjujen kanssa ylimäärin HbA2:ta. Talassemia majorissa vika on molemmissa beetaglobiinigeeneissä eikä beetaketjuja muodostu lainkaan. Kaikki hemoglobiini on joko HbF:ää tai HbA2:ta. kantajilla on mutaatio vain yhdessä geenissä, eikä tilaan liity kliinisiä oireita tai verenkuvan poikkeavuutta (TAULUKKO 1). Alfatalassemia minor syntyy, kun virhe on kahdessa geenissä. Punasolut ovat jo vastasyntyneellä tavallista pienempiä ja kalpeita, mutta niitä on jopa normaalia enemmän ja anemia on lievä. Jos kolme alfageeniä puuttuu, seurauksena on ns. HbH Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista
4 KATSAUS 1140 Taulukko 1. Alfatalassemioiden luokittelu. Genotyyppi Kliininen kuva a, / a, a oireeton, verenkuva normaali, / a, a talassemia minor: punasolujen keskitilavuus pieni, anemia lievä, /, a talassemia intermedia tai HbH-tauti: krooninen hemolyyttinen anemia, /, talassemia major: hydrops fetalis: fataali tauti tai alfatalassemia intermedia. Beetaglobiinketjut kertyvät HbH-tetrameereinä, jotka sakkautuvat punasoluihin aiheuttaen niiden hajoamisen. Jos kaikki neljä alfaglobiinigeeniä puuttuvat tai ovat mutatoituneita, alfaglobiinia ei muodostu lainkaan ja seurauksena on vaikea hemolyysitaipumus ja sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan johtava hydrops fetalis. Kaikki hemoglobiini on gammaketjujen tetrameereja, Bartsin hemoglobiinia. Tällaisen lapsen äidillä on lisääntynyt vaikean toksemian ja syntymänjälkeisten verenvuotojen vaara, minkä on ajateltu johtuvan massiivisen suureksi kasvavasta istukasta (Beaudry ym. 1986). Beetatalassemiat luokitellaan niiden kliinisen vaikeusasteen mukaan. Taudinkuvaan vaikuttaa se, onko poikkeavuus vain yhdessä vai molemmissa vastinkromosomeissa ja johtaako se beetaglobiinin synteesin osittaiseen (β + ) vai täydelliseen (β 0 ) estoon. Heterotsygoottinen beetatalassemia minor on kliinisesti vähäoireinen tai oireeton tila, jossa veren hemoglobiinipitoisuus on iänmukaisella viitealueella tai vain hieman sen alapuolella, mutta punasolut pieniä ja kalpeita ja niitä on jopa normaalia enemmän. Homotsygoottinen beetatalassemia major on vaikea hemolyyttinen tauti, jossa beetaketjut puuttuvat kokonaan. Ylimääräiset alfaketjut ovat epästabiileja ja aggregoituvat punasolujen sytoplasmassa aiheuttaen niiden hajoamisen. Vastasyntynyt on oireeton, koska sen hemoglobiini on HbF, jossa ei beetaketjuja ole. Anemia kehittyy puolen vuoden ikään mennessä HbF:n fysiologisesti vähetessä, koska korvaavaa HbA:n synteesiä ei tapahdu normaalissa määrin tai lainkaan. Luuydintila laajenee jopa kertaiseksi kiihtyvän mutta tehottoman punasolutuoton takia aiheuttaen tyypillisen ulkonäön, kuten pullistuvan otsaluun ja kasvuhäiriön. Osteoporoosi ja kortikaalisen luun oheneminen johtavat patologisiin murtumiin. Punasoluja pyrkii rakentumaan myös luuytimen ulkopuolella, ja perna suurenee ja muuttuu hypersplenistiseksi. Elimistöön kertyy rautaylimäärä punasolujen hajotessa ja raudan imeytymisen kiihtyessä inefektiivisen erytrosytoosin seurauksena (Cardenghi ym. 2007). Punasolusiirrot vielä pahentavat rautakuormaa. Raudan kertyminen on erityisen haitallista sydänlihakselle, maksalle ja haimalle sekä endokriinisille elimille. Krooniseen hemolyysiin liittyy sappikivien sekä hemolyyttisten ja aplastisten kriisien vaara. Potilailla on myös lisääntynyt tromboosiriski (Eldor ja Rachmilewitz 2002). Beetatalassemia intermedia on kliinisesti välimuotoinen tautimuoto, jossa hemolyysi on vähäisempää kuin talassemia majorissa, anemia on vain kohtalaista ja punasolusiirtoja tarvitaan satunnaisesti. Pitkäaikaiskomplikaatiot kehittyvät hitaammin ja ovat lievempiä (Cunningham 2008). Diagnoosi Useimmilla Suomessa tavattavilla potilailla kyse on talassemioiden lievemmistä muodoista. Epäilyn talassemia minorista herättää mikrosyyttinen, hypokrominen lievä anemia, johon liittyy normaali tai suurentunut erytrosyyttimäärä (d Onofrio ym. 1992). Potilaan etninen tausta, sukuanamneesi, vanhempien verenkuvat, aiemmat MCV-arvot ja ajankoh- Talasse mia minor Taulukko 2. Esimerkki talassemia minorin ja lievän raudanpuutteen tyypillisistä verenkuva-arvoista lapsilla. Raudanpuute Punasolujen keskitilavuus (fl) Hemoglobiinipitoisuus (g/l) Erytrosyyttimäärä 5,5 4,0 (x /l) RDW 1 (%) RDW (red cell distribution width eli punasolujen kokojaukauma) kuvaa punasolujen koon vaihtelua ja on siksi anisosytoosin numeerinen mitta. J. Rajantie
5 tainen verenkuva punasoluindekseineen ja raudanpuutteen pois sulkeminen ovat ensikäden diagnostiikan kulmakiviä. Verenkuvan perusteella ei alfa- ja beetatalassemiaa voi erottaa toisistaan. Erotus raudanpuutteesta. Talassemia minor sekoittuu helposti lievään raudanpuutteeseen, mutta jo anamnestisten tietojen ja perusverenkuvan huolellisella tarkastelulla eronteko on mahdollista (taulukko 2). Erotusdiagnostiikassa avuksi ovat rautastatuksen biokemialliset mittarit seerumin liukoisen transferriinin reseptorin ja ferritiinin pitoisuudet (taulukko 3). Punasolumorfologia ei anna ratkaisevaa lisäapua, vaikka maalitaulusolujen ja poikilosytoosin runsaus ja basofiiliset pilkut punasoluissa (kuva 3) viittaavatkin enemmän talassemia minoriin (Lehtinen 1980). Vaikka talassemiaan liittyy taipumus raudan kertymiseen, kantajallakin voi silti olla raudanpuutetta. Sen osoittamiseen tarvitaan biokemiallisia menetelmiä. Seerumin ferritiinipitoisuus on hyvä rautavarastojen mittari, jos potilaalla ei ole infektiota, tulehdusta, tuumoria tai maksavauriota. Liukoisen transferriinireseptorin pitoisuus kasvaa raudanpuutteessa. Pitoisuus on kuitenkin suurentunut myös punasoluhyperplasiassa, mikä rajoittaa sen erottelukykyä talassemiassa. Hyödyllistä on tietää talasse mia minor populaation hemoglobiinipitoisuuden A B C Taulukko 3. Talassemia minorin ja lievän raudanpuutteen erottaminen. Talasse mia minor Raudanpuute Etninen tausta talassemia-alueella Perheessä mikrosyyttistä anemiaa Onko punasolujen keskitilavuus (MCV) joskus ollut normaali? Ovatko hemoglobiiniarvo ja MCV samassa suhteessa poikkeavat? Erytrosyyttimäärä normaali tai suuri Ferritiinipitoisuus normaali Transferriinireseptorin pitoisuus suurentunut (+) ++ (+) ++ Kuva 3. Perifeerisen veren sivelyvalmisteita: A) terve, B) lievä raudanpuute C) alfatalassemia minor (valokuvat: erikoislääkäri Sanna Siitonen, HUSLAB, Helsinki) ja MCV:n iänmukaiset viitearvot (Galanello ym. 1991). Näilläkin henkilöillä raudanpuute johtaa hemoglobiinipitoisuuden ja MCV:n pienenemiseen heille ominaisista arvoista. Milloin tarvitaan hemoglobiinin erityistutkimuksia? Vaikea hemolyyttinen tauti, johon liittyy mikrosytoosia ja hypokromiaa, antaa aiheen epäillä talassaemia majoria etenkin, jos potilaan sukujuuret ovat talassemia-alueilla Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista
6 KATSAUS 1142 YDINASIAT 88Talassemian lievät muodot yleistyvät Suomessakin, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa. 88Talassemia minoria on syytä epäillä tautialueelta muuttaneen henkilön punasolujen huomattavan pienen keskitilavuuden (MCV) syyksi, jos hemoglobiiniarvo on mikrosytoosiin nähden hyvä ja erytrosyyttien määrä normaali tai suurentunut. 88Hemoglobiinin elektroforeettisia tai muita erityistutkimuksia ei tarvita, jos tutkittava on oireeton, hemoglobiiniarvo hyvä ja jonkun lähisukulaisen talassemiadiagnoosi on tiedossa. 88Vältä talassemiapotilaan rautahoitoja, ellei samanaikainen raudanpuute ole todistettavissa biokemiallisin tutkimuksin tai rautahoitokokeilulla. 88Talassemia major on meillä harvinainen. Sitä potevien tutkiminen ja hoito on keskitettävä yliopistosairaaloihin. Tällaisen potilaan diagnoosi on selvitettävä mahdollisimman tarkasti. Perinnöllisyysneuvontaa ja mahdollista prenataalidiagnostiikkaa varten tarvitaan joskus lisätutkimuksia myös talassemian kantajilla. Tutkimuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton ja jollakin lähisukulaisella on spesifinen talassemiadiagnoosi. Hemoglobiinimolekyylin tutkimusmenetelmät perustuvat hemoglobiinien elektroforeettiseen erotteluun (Dumars ym. 1996). Isoelektrisellä fokusoinnilla voidaan referenssihemoglobiinien avulla tunnistaa normaalit ja poikkeavat hemoglobiinit. Eri hemoglobiinityyppien kvantifiointi tehdään korkeapainenestekromatografialla (HPLC). Beetatalassemiassa todetaan normaalia korostuneemmat HbA 2 ja HbF, jotka alfatalassemioissa ovat normaalit. Jos beetatalassemian kantajalla on samanaikainen raudanpuute, HbA 2 :n osuus voi olla normaali. Alfa- ja globiiniketjujen määrällistä suhdetta on mahdollista mitata, mutta sitä käytetään enää harvoin. DNA:n tutkiminen on tulossa laajempaan käyttöön erityisesti alfatalassemian diagnostiikassa. Turun yliopistosairaalan laboratoriossa tutkitaan PCR-metodiin perustuvalla DNA-testillä seitsemän yleisintä maailmalla kuvattua deleetiovaltamutaatiota ( Järveläinen ym. 2004). Koska mutaatioita on monia muitakin, normaali tulos ei sulje pois alfatalassemiaa. Tuolloin alfatalassemiadiagnoosi on todennäköinen, kun muut punasolujen mikrosytoosia aiheuttavat tilat, kuten raudanpuute, beetatalassemia minor ja hemoglobinopatiat on suljettu pois. Beetatalassemian genetiikkaa voidaan tutkia mm. Tukholman Karoliinisessa sairaalassa. Kehittyneet DNA-tutkimukset ovat antaneet mahdollisuuden prenataalidiagnostiikkaan, joka on erityisen tärkeää silloin, kun odotettavissa on vaikeaa alfatalassemiaa sairastava vastasyntynyt. Lapselle tauti on fataali ja odotusaika äidille vaarallinen. Hoito Talassemia minoria potevat ovat oireettomia eivätkä tarvitse hoitoja eivätkä säännöllistä seurantaa. Erotus raudanpuutteesta tai samanaikaisen raudanpuutteen osoittaminen on tärkeätä. Tarpeeton rautalääkitys viivästyttää oikeaa diagnoosia, kasvattaa elimistön jo ennestäänkin korostunutta rautavarantoa ja aiheuttaa monelle suolisto-oireita. Potilaat tarvitsevat asiantuntevan perinnöllisyysneuvonnan, jonka tarkoituksena on estää vaikeiden talassemiamuotojen syntyminen. Talassemia majorissa ja intermedioissa potilaalla on merkittävä krooninen hemolyysi, ja silloin foolihappolisästä on hyötyä. Hapettavia lääkeaineita, kuten sulfonamideja, nitrofurantoiinia ja malarialääkkeitä, pyritään välttämään ja infektiot hoidetaan huolella. Beetatalassemian oireita voidaan lievittää stimuloimalla HbF:n synteesiä esimerkiksi hydroksiurealla tai butyraatilla (Olivieri ja Weatherall 1998). Säännölliset punasolusiirrot joudutaan yleensä aloittamaan jo ennen leikki-ikää. Verensiirtojen varhainen aloitus saattaa vähentää siirtoihin liittyvän alloimmunisaation vaaraa (Cunningham 2008). Rautakuorman kertymisen vähentämiseksi joudutaan ennen pitkää käyttämään rautaa kelatoivia lääkeaineita, joista tehokkain on parenteraalisesti infusoitava J. Rajantie
7 deferoksamiini. Hoito on kuitenkin vaikeasti toteutettavissa, eivätkä monet potilaat pysty toteuttamaan sitä tehokkaasti. Siksi on erinomaista, että viime vuosina on käyttöön tullut myös suun kautta otettavia lääkkeitä, kuten deferiproni ja deferasiroksi (Kwiatkowski 2008). Raudan toksisia vaikutuksia voidaan lievittää C-vitamiinilla. Hemolyysin hillitsemiseksi ja suuren yliaktiivisen pernan haittojen vähentämiseksi joudutaan joskus poistamaan perna. Vaikea talassemia on kantasolusiirron aihe (Sodani ym. 2004). Lapsilla, jotka ovat saaneet siirteen HLA-identtiseltä sisarukselta, parantumisen mahdollisuudet ovat lähes 90-prosenttiset (Bhatia ja Walters 2008). Globiinigeenien siirto on onnistunut ihmisellekin, mutta hoito on vielä kokeellista (Sadelain ym. 2005). Ennuste Talassemia majoria potevien ennuste oli muutama vuosikymmen sitten vielä huono. Keskimääräinen elinikä oli noin 30 vuotta. Tavallisin kuolinsyy oli hemosideroosin aiheuttama sydänlihasvaurio ja rytmihäiriö. Ennuste on parantunut harkitumman punasolusiirtopolitiikan ja tehostuneen rautakelaation ansiosta. Luuytimensiirto on kuratiivinen hoito suurelle osalle niistä, joilla on HLA-sopiva sisarusluovuttaja. Talassemia minoria potevien elinajanodote on normaali. Lopuksi Suuri osa maahanmuuttajista tulee Suomeen talassemian endeemisiltä alueilta. Mikrosyyttisten anemioiden erotusdiagnostiikassa talassaemia minorin erottaminen lievästä raudanpuutteesta on tärkeätä ja voidaan tehdä yksinkertaisin tavoin avohoidossakin. Etnisten anemioiden kantajat ovat yleensä oireettomia, mutta nämä tapaukset tulisi tunnistaa ajoissa. Perinnöllisuusneuvonnan ja prenataalidiagnostiikan avulla vaikeiden talassemiamuotojen ilmaantuvuutta on voitu huomattavasti vähentää (Sutcharitchan ja Embury 1996). JUKKA RAJANTIE, dosentti, erikoislääkäri HYKS, pediatrian klinikkaryhmä, Jorvin sairaala PL 800, HUS Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. Summary Thalassemias what should Finnish physicians know? Thalassemias are a group of autosomically recessively inherited diseases involving a decreased production of structurally normal hemoglobin chains. The clinical picture of thalassemias ranges from fatal to symptomless and is dependent on the extent of the gene defect. Hematological picture typically reveals a microcytic and hypochromic hemolytic anemia, which is mild with respect to microcytosis in heterozygotes and does not exhibit a lower-than-normal erythrocyte count. The recognition of thalassemia, even a mild one, is important with respect to genetic counseling, and its distinction from iron deficiency is essential. Special examinations are required only in special cases Mitä suomalaisen lääkärin tulee tietää talassemioista
8 KIRJALLISUUTTA Beaudry MA, Ferguson DJ, Pearse K, Yanofsky RA, Rubin EM, Kan YW. Survival of a hydropic infant with homozygous alpha-thalassemia-1. J Pediatr 1986;108: Bhatia M, Walters MC. Hematopoietic cell transplantation for thalassemia and sickle cell disease: past, present and future. Bone Marrow Transplant 2008;41: Birgens H, Ljung R. The thalassaemia syndromes. Sand J Lab Invest 2007;67: Cunningham MJ. Update on thalassemia: clinical care and complications. Pediatr Clin North Am 2008;55: Cardenghi S, Maongiu MF, Ramos P, ym. Ineffective erythropoiesis in beta-thalassemia is characterized by increased iron absorption mediated by down-regulation of hepcidin and upregulation of ferroportin. Blood 2007;109: Dumars KW, Boehm C, Eckman JR, ym. Practical guide to the diagnosis of thalassemia. Am J Med Genet 1996;62: Eldor A, Rachimilewitz EA. The hypercoagulable state in thalassemia. Blood 2002;99: Galanello R, Lilliu F, Bertolino F, Calo A. Percentile curves for red cell indices of b- thalassemia heterozygotes in infancy and childhood. Eur J Pediatr 1991;150: Ihalainen J, Sinisalo M, Rauvala A. Mikrosyyttisen anemian takana voi suomalaisillakin olla talassemia. Duodecim 2005; 121: Järveläinen H, Juvonen V, Pelliniemi TT. Rautahoitoon reagoimaton hypokrominen mikrosyyttinen anemia nuorella naisella. Duodecim 2004;120:80 3. Kwiatkowski JL. Oral iron chelators. Pediatr Clin North Am 2008;55: Lehtinen M. Maahanmuuttajan hematologiaa. Duodecim 1998;114: Lehtinen M. Talassemiat ja hemoglobinopatiat Suomessa. Suom Lääkäril 1980; 35: Olivieri NF, Weatherall DJ. The therapeutic reactivation of fetal haemoglobin. Hum Mol Genet 1998;7: d Onofrio G, Zini G, Ricerce BM, Mancini S, Mango G. Automated measurement of red blood ceel microcytosis and hypochromia in iron deficiency and b-thalassemia trait. Arch Pathol Lab Med 1992;116:84 9. Rajamäki A, Salmi TT. Periytyvät hemolyyttiset anemiat ja muut punasolupoikkeavuudet. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Lassila R, Porkka K, toim. Veritaudit. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007, s Sadelain M, Lisowski L, Samakoglu S, ym. Progress toward the genetic treatment of the beta-thalassemias. Ann N Y Acad Sci 2005;1054: Sodani P, Gaziev D., Polchi P, ym. New approach for bone marrow transplantation in patients with class 3 thalassemia aged younger than 17 years. Blood 2004; 104: Sutcharitchan P, Embury SH. Advances in molecular diagnosis pf inherited hemoglobin disorders. Current Opinion Hematol 1996;3: Vuopio P, Ikkala E, Nuutinen M. β-thalassaemia minor Suomessa. Duodecim 1971;87:
Maahanmuuttajalapsen anemia
Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotAnemioiden laboratoriodiagnostiikka. vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012
Anemioiden laboratoriodiagnostiikka vs. kl. opettaja, el Anna Lempiäinen HY/HUSLAB kliinisen kemian yksikkö Syksy 2012 Tavoitteet Oppia tulkitsemaan verenkuvatutkimuksen tuloksia Oppia anemiapotilaan perustutkimukset
LisätiedotAnemian toteaminen lapsella on merkittävä
Katsaus Lasten anemia Jukka Rajantie Lasten anemioiden kirjo on muuttunut. Tulehdustauteihin liittyvien anemioiden suhteellinen osuus on lisääntynyt, ja maahanmuuttajien perinnöllisten punasolusairauksien
LisätiedotVerenkuvaseminaari Markku Heikinheimo LKT, professori HY, Lastenklinikka
Verenkuvaseminaari 030913 Markku Heikinheimo LKT, professori HY, Lastenklinikka Arvioi erikseen ja yhdessä Punasolulinja Valkosolulinja Trombosyyttilinja Poikkeavuus kahdessa solulinjassa - jatkotutkimukset
LisätiedotKATSAUS. Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito. Allan Rajamäki ja Kari Punnonen
KATSAUS Raudanpuuteanemian diagnostiikka ja hoito Allan Rajamäki ja Kari Punnonen Verenvuoto-oireisilla potilailla raudanpuuteanemian diagnoosiin riittää tavallisesti punasoluindeksien tarkastelu. Jos
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotVERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
LisätiedotLapsen raudanpuuteanemia
tieteessä Olli Lohi dosentti, lastenhematologi ja -onkologi, osastonylilääkäri TAYS, lastenklinikka Mikko Arola dosentti, lastenhematologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri TAYS, lastenklinikka Jukka
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotMaahanmuuttajien perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet
https://helda.helsinki.fi Maahanmuuttajien perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet Jahnukainen, Kirsi 2016 Jahnukainen, K, Helminen-Pacius, P, Anttonen, A-K, Matinlauri, I, Mustanoja, S, Sirkiä, K & Wartiovaara-Kautto,
LisätiedotHemokromatoosi ja poikkeava raudan kertymä. Sisätautiyhdistys 23.11.2012 Tom Widenius
Hemokromatoosi ja poikkeava raudan kertymä Sisätautiyhdistys 23.11.2012 Tom Widenius Sisältö n Raudan normaali aineenvaihdunta n Raudan liikavarastoitumiseen johtavat tilat n Raudan patofysiologiaa n Liikavarastoituneen
LisätiedotLipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.
Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotRaskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen
Raskaus ja anemia EL Paula Ikäläinen Anemian määritelmä raskausaikana WHO ja ACOG: raskausaikana 1. trimesteri Hb
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotVerensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2018 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhDveriryhmän mukaisia valmisteita - minimoidaan
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotVeriryhmäimmunisaatiot ja raskaus
Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ferumoksitoli
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Mika Kastarinen / Kirjoitettu 8.11.2012 / Julkaistu 13.11.2012 Rienso 30 mg/ml injektioneste, liuos Takeda Global
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotMilloin epäilen myeloproliferatiivista tautia?
Milloin epäilen myeloproliferatiivista tautia? HUS ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ ( hematologia) 16.4.2016 Minna Lehto Sisätautien ja kl. hematologian erikoislääkäri William Dameshek, 1951 Myeloproliferatiiviset
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotLääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LisätiedotLuuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.
Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based
LisätiedotEnnen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009 11 KLIININEN HEMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Kimmo Porkka KLL/Sisätautien klinikka/hematologian toimiala, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 4711, kimmo.porkka@hus.fi Tavoitteet Koulutusohjelman suorittaneen
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotPORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotKATSAUS. Maahanmuuttajan hematologiaa. Marja Lehtinen
KATSAUS Marja Lehtinen Maahanmuuttajien anemian yleisin syy on raudanpuute. Kroonisiin tauteihin liittyvää anemiaa tavataan myös paljon. Joskus kyseessä voi olla glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutteeseen
LisätiedotAnemia raskauden aikana
Tammikuun kihlaus 2016 Anemia raskauden aikana 29.1.2016 Oliver Bonifer, va.oyl KSSHP Sidonnaisuudet: VIFOR-Pharma: luentomateriali + 1 espresso Esityksen sisältö Anemian määritelmä ja diagnostiikkaa Laboratorioarvot
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotKLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ
HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotTaulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio
Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina 2013 2017 Reaktio 2013 2014 2015 2016 2017 Akuutti hemolyyttinen reaktio (AHTR) 5 1 4 5 3 Viivästynyt hemolyyttinen reaktio (DHTR)
LisätiedotDIAGNOSTISIA ONGELMIA. Suuri hemoglobiinipitoisuus. Eeva Juvonen ja Eero Ikkala
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Suuri hemoglobiinipitoisuus Eeva Juvonen ja Eero Ikkala Normaalia suurempi hemoglobiinipitoisuus, hematokriittiarvo tai punasolumäärä voi liittyä sekundaarisena moniin tauteihin.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotVeren lymfosyyteistä 10 15 % on normaalisti
Alkuperäistutkimus Suurten granulaisten lymfosyyttien leukemia Esa Jantunen, Eija Mahlamäki, Esa Hämäläinen, Kristiina Heinonen ja Tapio Nousiainen LGL-leukemia on harvinainen lymfoproliferatiivinen tauti,
LisätiedotGLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Kliininen biokemia 2014 Lauri Haapamäki GLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotRAUTA. ferrum. Kirjoittanut Sandra Porthan
RAUTA ferrum Kirjoittanut Sandra Porthan RAUTA Rauta on siirtymämetalli, joka esiintyy elimistössä lähinnä ferro- ja ferrimuodossa. Elimistössä on rautaa miehillä noin 4-5g ja naisilla 2-3g. Valtaosa raudasta
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotRitva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotHemokromatoosi kuvattiin ranskankielisessä
Katsaus Perinnöllinen hemokromatoosi Seppo Parkkila Perinnöllinen hemokromatoosi on yleisin autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jossa raudan imeytyminen ohutsuolen alkuosassa on lisääntynyt 3 4-kertaiseksi
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio
VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotAnemia ja raudanpuute
Tieteessä katsaus Johanna Haapamäki LT, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri HYKS Vatsakeskus, gastroenterologia johanna.haapamaki@hus.fi Anemia ja raudanpuute tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Lisätiedot