Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2014

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle /1/35/2013 KHALL Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle suoritettavat verot muodostuvat kunnan tuloverosta (kunnal lisvero), kiinteistöverosta, osuudesta yhteisöveroon ja koiraverosta. Kunnan toimivaltaan kuuluu tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosen teista sekä koiraveron määrästä päättäminen. Kaupunginvaltuus to on päättänyt , että verovuodesta 2000 alkaen Ylivieskan kau pungissa ei peritä koiraveroa. Kuntien tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentti ja kiinteis tö ve ro pro sentit Verohallinnolle vii meis tään marraskuun 17. päi vänä. Kos ka on sunnuntai, niin vuoden 2014 tu lo ve ro prosent ti ja kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallinnolle vii meistään maanantaina Kunnan tuloveroprosentti il moi te taan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Ylivieskan kau pun gin ny kyinen tu lo ve ro pro sentti on 21,50. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on ol ta va ta sapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pi tuise na suun nittelu kautena, jos talousarvion laatimisvuoden tasee seen ei arvioi da kerty vän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suun nitte lu kau te na, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yk si löidyis tä toi menpi teistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton ali jää mä katetaan valtuus ton erikseen päättämänä katta miskautena (ali jäämän kattamisvelvolli suus). Ylivieskan kaupungilla on tilanteessa kertynyttä alijäämää yhteensä 7,6 milj. euroa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on ilmoittanut, että ostetun eriokoissairaanhoidon vuoden 2013 mää rä rahat ylittyvät Yli vieskan osalta noin 1,2 milj. euroa. Ylivieskan kau pungin vuoden 2013 ti lin pää tös en nus teen mu kaan ti lin pää tök ses tä on muo dos tu mas sa n. 1,0 milj. eu roa alijäämäinen. Ta see seen ker ty nyttä ali jää mää ei saa da ka te tuksi suun nit telu kau tena Kau pun ginval tuusto on hy väksynyt talouden ta sa pai not ta mis oh jelman vuosille Mm. valtionosuusleikkauksista johtuen ohjel man toi menpi teet eivät ole riittävät talouden tasapainottamiseksi ja

2 ali jää män kattamiseksi. Kaupunginhallitus on valmistellut uutta ta louden ta sa pai not ta mis oh jel maa vuosille Talouden ta sa painot ta mis oh jel ma on tarkoitus hyväksyä talousarvion 2014 ja ta loussuun ni tel man hyväksymisen yhteydessä. Kaikki käyttötalouden menoja pienentävät toi minnalliset ja rakenteelli set muutokset tulee pyr kiä to teut ta maan, mut ta niiden vaikutukset ta lou den ta sa pai notta mi seksi näkyvät usein vasta pitem män ajan kulues sa. Toi saalta asu kasmäärän kasvu lisää pal ve lu jen ky syn tää ja vaa tii la ki sääteis ten pal velu jen tur vaami sek si myös in ves tointeja. Vuon na 2012 Ylivieskan asukasluku kasvoi 267 henkilöllä (1,9 %) ja ku lu va na vuonna kau pun gin asukasluku on kas vanut syyskuun loppuun mennessä 184 hen ki löl lä (1,6 %). Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi maan hallitus leikkaa kuntien val tion osuuk sia vuosina yhteensä noin 6,6 mrd eu roa. Valtionosuus leik kaukset alentavat kuntien valtionosuuden tasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 %. Val tion osuusleik kaus ten seurauksena Ylivies kalta jää saamatta val tion osuuk sia yh teen sä noin 17,5 milj. euroa (v ). Leikkaukset alen ta vat val tion osuuk sien tasoa vuoden 2014 tilanteessa noin 3 milj. euroa, jo ka vastaa noin 1,5 %-yksikön korotuspainetta tu lo ve ro pro sent tiin. Kaupunginhallitus on valmistellut vuodelle 2014 ta lousarviokehyk siä, joi den tavoitteena on varmistaa vähintään nolla tulos vuoden 2014 talous ar vios sa. Nollatulokseen pääseminen vaatii erittäin tiukkoja talous ar vion menokehyksiä ja tulopohjan vahvistamista.tarve ve ro prosent tien nostamiseen on suuri. Hallintokunnat ovat valmistelleet talousarvioesityksensä annettujen oh jei den ja tavoitekehysten perusteella. Suu rin menojen kasvu on Pe rus pal ve lu kun ta yh ty mä Kallion talousarvioon sisältyvän ostetun eri kois sai raan hoi don määrärahassa, jossa realistinen budjetointi edel lyt tää noin 1,6 milj. euron eli 12,1 prosentin määrärahan lisäystä vuo del le 2014 tämän vuoden talousarviomäärärahaan verrattuna. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan verovuoden 2012 maksuunpan nut kun nal lis ve rot Ylivieskassa ovat yhteensä eu roa, (+3,5 %) ja yhteisöverot eu roa (-15,4 %). Verotuloennuste vuosille 2013 ja 2014 on seuraava (nykyiset ve ropro sen tit): Verotulot Vuonna 2013 Vuonna 2014 Muutos % Kunnan tulovero, ,4 % Vero% 21,50 21,50 Yhteisövero, ,7 % Yhteisövero % 24,5 20,0

3 Kuntaryhmän osuus % 29,49 35,17 Kiinteistövero, ,1 % Vero%:t nykyiset Yhteensä, ,8 % Verotuloennuste perustuu siihen, että Ylivieskan myönteinen kaupunkikehitys jatkuu myös vuonna 2014, eikä työpaikkakehityksessä ta pah du mer kittävää heikennystä. Riskinä kuitenkin on Suomen talouden taan tu man ja ennustetun vuoden 2014 hitaan talouskasvun vai ku tus työl li syystilanteeseen ja yritysten tulok siin. Kuntien tuloverot kasvavat hyvin vähän vuonna 2014 (ilman ve ro prosen tin korotuksia), koska tilitysmuutoksesta johtuen vuodelle 2013 koh dis tuu verotulojen kertaeriä ja palkkojen sopimuskorotusten ennus te taan olevan hyvin maltillisia vuonna Kiinteistöveron osalta valtion vuoden 2014 talousarvion valmisteluun liit tyy kiinteistöjen verotusarvojen ja aluearvojen korotus sekä ikäalen nus ten vähentäminen, näin kuntien kiinteistöverojen yh teen laske tu määrä nousisi noin 100 milj. euroa. Muutosten vaikutus Yli vieskan kiinteistöveroon on noin euroa. Veroprosenttien korotuksen vaikutus verotuloihin vuonna 2014 olisi seu raa va: Kunnan tulovero Vaikutus kunnallisverotuloihin Korotus 0,25 %-yksi Korotus 0,50 %-yks Kiinteistövero Vaikutus kiinteistöverotuloihin Korotus 0,05 %-yks Korotus 0,10 %-yks Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnal le menevästä kiin teis tö ve ros ta. Kiinteistövero on kiinteistöveropro sentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, jo ka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maa ta lous mai ta. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten ka dut ja torit. Kiinteistövero menee kiinteistön sijaintikunnalle. Kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteis tös tä. Valtuusto määrää kunnan kiin teis tö ve ro pro sent tien suu ruu den laissa sää det ty jen vaihteluvä lien ra joissa vuosit tain etu kä teen sa mal la, kun se vahvistaa varain hoi to vuo den tu lo ve ropro sen tin. Kiin teistöve-

4 roprosentit määrätään pro sen tin sa das osan tarkkuudella. Kunta päättää veroprosentit vuosittain seuraavissa rajoissa: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60-1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,60-1,35 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00-1,35 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00 - voimalaitosten veroprosentti 0,60-2,85 Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Ylei stä veroprosenttia so velle taan kaikkeen maapoh jaan ja niihin ra ken nuk siin, joiden osalta muu ta ei ole määrätty. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuin ra ken nuk sil le kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaa-ajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa va ki tui seen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Ve ropro sentin tulee lisäksi mahtua yleisen veroprosentin vaihteluvä lin 0,60 1,35 sisälle. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapoh jan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä alhai sem maksi, jos kiin teistöl lä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti ylei sessä tai yleis hyö dyl lises sä käytössä. Tällaisen kiinteistön kiin teis tö vero pro sentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Kunta voi myös erikseen määrätä veroprosentin, jota sovelletaan voima lai tok seen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuu luviin rakennuksiin ja ra ken nel miin. Täk si ve ro prosentiksi voi daan mää rä tä enin tään 2,85. Vesi- ja tuu li voi ma lai tok seen, jon ka ni mel lis teho on enin tään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleis tä kiinteis tö ve ro pro sent tia. Lisäksi kunta voi määrätä erikseen kiinteistöverolain 12a :n toises sa momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan vero prosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kuluvan vuoden kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen 1,05 % - vakituisten asuinrakennusten 0,60 % - muiden asuinrakennusten 1,10 %

5 - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää kau pun gin valtuus tol le, että 1. verovuoden 2014 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,50 % 2. valtuusto päättää määrätä kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 seu raa vas ti: - yleinen 1,10 % - vakituisten asuinrakennusten 0,65 % - muiden asuinrakennusten 1,15 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,50 % KAUPUNGINJOHTAJA muutti kokouksessa päätösesitystään yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin osalta. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. verovuoden 2014 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,50 % 2. valtuusto päättää määrätä kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 seu raa vas ti: - yleinen 1,10 % - vakituisten asuinrakennusten 0,65 % - muiden asuinrakennusten 1,15 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % KVALT 79 KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. KAUPUNGINVALTUUSTO: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin kaupunginkamreeri Kauko Sarkkista.