Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2013

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle /1.35/2012 Kaupunginhallitus Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle suoritettavat verot muodostuvat kunnan tuloverosta (kunnal lisvero), kiinteistöverosta, osuudesta yhteisöveroon ja koiraverosta. Kunnan toimivaltaan kuuluu tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosen teista sekä koiraveron määrästä päättäminen. Kaupunginvaltuus to on päättänyt , että verovuodesta 2000 alkaen Ylivieskan kau pungissa ei peritä koiraveroa. Kuntien tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentti ja kiinteis tö ve ro pro sentit Verohallinnolle vii meis tään marraskuun 17. päi vänä. Kos ka on lauantai, niin vuoden 2013 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään maanantaina Ylivieskan kau pun gin ny kyi nen tu love ro pro sentti on 21,00. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on ol ta va ta sapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pi tuise na suun nittelu kautena, jos talousarvion laatimisvuoden tasee seen ei arvioi da kerty vän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukau tena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toi menpi teistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuus ton erikseen päättämänä katta miskautena (alijäämän kattamisvelvolli suus). Ylivieskan kaupungilla on tilanteessa kertynyttä alijäämää yhteensä 6,4 milj. euroa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on ilmoittanut, että sosiaali- ja ter vey den huol lon määrärahat ylittyvät Ylivieskan osalta noin 2,4 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen mu kaan vuoden 2012 ti lin pää tök ses tä on muo dos tu mas sa n. 0,7 milj. eu roa alijäämäinen. Ta see seen ker ty nyt tä ali jää mää ei saa da ka te tuksi suun nit telu kau tena Sel vi tys me nette lyyn liit tyen kau punginval tuusto on hy väksynyt toi menpi de ohjel man talouden tasa pai nottamiseksi ja ali jää män kat ta mi seksi. Toi menpi deohjelmaa joudu taan tarkista maan ja voimas sa oloaikaa jat kamaan taloussuun nitel massa Kaupungilla on erittäin suuret talonrakennusinvestoinnit me neillään

2 tai suun nit teil la lähivuosille (mm. Ran nan koulu, jäähalli, Ojakylän koulu, Jokirannan koulu, Katajan koulu, Raudaskosken kou lu ja Vähäkan kaan koulu). Lisäksi kaupun gilla on erit täin mit tavat kun nal listek nii kan investointitarpeet lähivuo sien ai kana. In ves tointien to teuttaminen merkitsee vel ka mää rän, kor ko me no jen, pois tojen ja myös käyt tö me nojen kas vua. Sosiaali- ja ter vey denhuol lon inves tointeja on toteuttanut myös konserniyhteisö Vies kan lii ke lai tos kun ta yhty mä (mm. uusi päiväkoti). Kaikki käyttötalouden menoja pienentävät toi minnalliset ja rakenteelli set muutokset tulee pyr kiä to teut ta maan, mut ta niiden vaikutukset ta lou den ta sa pai notta mi seksi näkyvät usein vasta pitem män ajan kulues sa. Toi saalta asu kasmäärän kasvu lisää pal ve lu jen ky syn tää ja vaa tii la ki sääteis ten pal velu jen tur vaami sek si myös in ves tointeja. Kulu vana vuonna kau pun gin asukasluku on kas vanut 227 hen ki löl lä. Sosiaali- ja tervey denhuollon menot ovat kas vaneet edel leen voimakkaasti ja kasvavat palveluvelvoitteet ja -tar peet vaikeuttavat menojen kas vun hillintää myös tulevina vuosina. Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi maan hallitus leikkaa kuntien val tion osuuk sia vuosina Valtionosuus leik kaus ten seurauk sena kunnilta jää hallituskaudella val tion osuutta saamat ta yh teensä 3,4 mrd euroa. Valtionosuusleik kausten vaikutus Ylivies kalle on yhteensä noin 9,1 milj. euroa. Vuo den 2013 valtionosuuksiin leik kausten vaikutus on noin 2 milj. euroa, eli valtionosuusleikkauksista aiheutuu noin yhden prosenttiyksikön korotus pai ne veroprosenttiin vuoden 2013 tilanteessa. Kaupunginhallitus on vahvistanut vuodelle 2013 ta lousarviokehyk set, joiden tavoitteena on varmistaa vähintään nolla tulos vuoden 2013 talous arviossa. Kehyk set on laadittu nykyisten ve ro pro sent tien mukaan laske tuille verotu loarvioille. Hallintokunnat ovat tehneet omat talousarvioesityksensä. Esityksis tä on käyty jatkoneuvotteluja mm. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kans sa. Tiukat mutta nykyiset pal ve lut säi lyt tä vät ta lous ar vio esi tyk set ylit tä vät kau pun gin hal li tuk sen aset ta mat ta voite ke hyk set yh teen sä noin 2,1 milj. eu rolla. Suu rim mat yli tyk set ovat so si aali- ja ter vey denhuol lossa 1,8 milj. eu roa ja yleis si vis täväs sä kou lu tuk ses sa eu roa. Tarkis tetun vero rahoitus en nus teen jäl keen ta lous ar vio 2013 on muo dos tu mas sa noin 1,1 milj. eu roa ali jäämäi seksi. Lu kion väliaikaistilojen kustan nukset eivät ole vielä mu kana luvuissa. Verohallinnon tiedon mukaan verovuoden 2011 maksuun pan nut kun nallisverot Ylivieskassa ovat yhteensä eu roa, jos sa kas vua edelliseeen vuo teen 4,7 % ja yhteisöverot eu roa, jos sa kasvua 1,1 %. Kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2011 oli 31,99 %.

3 Verotuloennuste vuosille 2012 ja 2013 on seuraava: Verotulot Vuonna 2012 Vuonna 2013 Muutos % Kunnan tulovero ,9 % Vero% 21,00 21,00 Yhteisövero ,5 % Kuntien osuus % 28,34 29,03 Kiinteisövero ,0 % Vero%:t nykyiset Yhteensä ,3 % Verotuloennuste perustuu siihen, että Ylivieskan myönteinen kaupunkikehitys jatkuu myös vuonna 2013, eikä työpaikkakehityksessä ta pahdu mer kitävää heikennystä. Riskinä kuitenkin on Suomen talouden taan tu man vai ku tus työl li syystilanteeseen ja yritysten tulok siin myös Yli vieskas sa. Veroprosenttien korotuksen vaikutus verotuloihin vuonna 2013 olisi seu raa va: Kunnan tulovero Vaikutus kunnallisverotuloihin Korotus 0,25 %-yksi Korotus 0,50 %-yks Kiinteistövero Vaikutus kiinteistöverotuloihin Korotus 0,05 %-yks Korotus 0,10 %-yks Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnal le menevästä kiin teistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveropro sentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, jo ka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiin teis tö ve ro pro sent tien suu ruuden laissa säädettyjen vaihteluvä lien ra joissa vuosit tain etu kä teen sa malla, kun se vahvistaa varain hoi to vuo den tu lo ve ropro sen tin. Kiinteistöve roprosentit määrätään pro sen tin sa das osan tarkkuudella. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Vakituisiin asuinraken nuk siin sovellettavan veroprosentin vaihteluväli on alkaen 0,32 0,75. Ylei nen ve ro prosentti, jota sovelletaan kaikkeen maapohjaan ja niihin ra ken nuk siin, joiden osalta muuta ei ole määrätty, on 0,60 1,35.

4 Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaa-ajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Ve ropro sentin tulee lisäksi mahtua yleisen veroprosentin vaihteluvä lin 0,60 1,35 sisälle. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapoh jan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä edellä säädettyä alhai semmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällaisen kiinteistön kiin teis tövero pro sentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Kunta voi myös erikseen määrätä veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuu luviin rakennuksiin ja ra ken nel miin. Täk si ve ro prosentiksi voi daan määrä tä enin tään 2,85. Vesi- ja tuu li voi ma lai tok seen, jon ka ni mel lis teho on enin tään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleis tä kiinteis tö ve ro pro sent tia. Lisäksi kunta voi määrätä erikseen kiinteistöverolain 12a :n toises sa momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan vero prosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kuluvan vuoden kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen 1,00 % - vakituisten asuinrakennusten 0,55 % - muiden asuinrakennusten 1,10 % - voimalaitosten 2,85 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % Kaupunginjohtajan päätösesitys annetaan kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJAn kokouksessa tekemä päätösesitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. verovuoden 2013 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,50 % 2. valtuusto päättää määrätä kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 seuraavasti: - yleinen 1,05 % - vakituisten asuinrakennusten 0,60 % - muiden asuinrakennusten 1,10 % - voimalaitosten 2,85 %

5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % KAUPUNGINHALLITUS: Keskustelun aikana Tuomo Saari esitti, että veroprosentit pidetään entisellään. Juhani Löfbacka ja Erkki Kangaskortet kannattivat Tuomo Saaren tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä esittäen kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai kuusi ääntä (AN, JI, TA, SV, MJ, KM) Tuomon Saaren esityksen saadessa kolme ääntä (TS, JL, EK). Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen hyväksytyksi.