Kaupunginhallitus Vuoden 2018 veroprosenttien määrääminen 284/ /2017 KHAL

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2018 veroprosenttien määrääminen 284/ /2017 KHAL Talousjohtaja: Kuntalain 111 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää vii meis tään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnan tu lo ve ro pro sen tis ta, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen pe rus teis ta. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/95) 91 a :n (muutettu 520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle vii meis tään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tu lo ve ro prosen tin suuruus. Jos ilmoitusta ei tehdä, verohallinto so vel taa ennakkoperinnässä edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Tu lo ve ropro sent ti on ilmoitettava neljännesprosentin tarkkuudella. Vuoden 2017 veroprosentiksi on vahvistettu 20,5 prosenttia. Nurmek sen veroprosentti on alittanut vuodesta 2014 alkaen maa kun nan keskiarvon. Koko maan verotettavilla tuloilla painotettu kes ki ar vo oli 19,91 prosenttia ja Pohjois-Karjalan kuntien 20,78 pro sent tia. Koko maan korkein veroprosentti on 22,5 ja alhaisin 16,5. Poh jois-kar ja lan korkein on 21,75 ja alhaisin 20,25. Vuoden 2016 verotus valmistuu marraskuussa. Ennusteen mu kaan vuoden 2016 kunnallisveron maksuunpano on 20,16 mil joo naa euroa ja yhteisöveron maksuunpano 2,3 miljoonaa euroa. Kiin teis töve ron maksuunpano vuonna 2016 oli 1,74 miljoonaa eu roa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä tilitysten mukaisesti kun nal lis ve ron tuotoksi kirjattiin 20,18 miljoonaa, yhteisöveron tuotoksi 2,3 mil joo naa ja kiinteistöveron tuotoksi 1,73 miljoonaa euroa eli yh teen sä 24,215 miljoonaa. Kirjatun tuloksen ja korjauksien myötä en nus te tun verotuksen erotus on siis vuoden 2016 osalta vain euroa. Erotus tasataan kuluvan ja tulevien vuosien ve ro ti li tyk sis sä. Vuoden 2017 tilitysennuste kunnallisveron osalta on 19,661 mil joonaa, yhteisöveron 2,981 miljoonaa ja kiinteistöveron 1,67 mil joo naa eli yhteensä 24,315 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ve ro en nus te on euroa parempi kuin vuoden 2016 ti lin pää tök sen verotulos, mutta peräti euroa enemmän kuin vuo den 2017 talousarvion veroennuste. Erotus verotulojen en nus teen ja talousarvion välillä johtuu ennen kaikkea yhteisöverojen kas vus ta. Yhteisöverojen kasvuun on vaikuttanut kaikissa kun nis sa yhden yrityksen odottamattoman suuri yhteisveroerä. Tämä erä tilitettiin kunnille keväällä ja sen lopullisuus on vielä epä var maa. Kertaerän vaikutus Nurmekselle on noin euroa.

2 Maan hallitus linjasi budjettiriihessä keventävänsä an sio tu lo ve ro tus ta varmistaakseen sen, että kenenkään verotus ei kiristy vuon na 2018 kilpailukykysopimukseen liittyen. Kyseisten ve ron ke ven nys ten arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 182 mil joo nal la eurolla. Suurin yksittäinen muutos on työtulovähennyksen ko rot ta mi nen, joka vähentää kunnallisveron tuottoa 115 miljoonalla eu rol la. Ottaen huomioon aiemmin päätetyt kunnallisveron tuottoa pa ran ta vat veroperustemuutokset (lapsivähennyksen päättyminen ja asuntolainan korkovähennyksen leikkaus), muutosten ar vioi daan alentavan kunnallisveroa yhteensä 131 miljoonalla eurolla. Pää töspe räi set veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mut ta kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Nurmeslaisten yhteenlasketut ansiotulot ennen veroja en na koi daan vuonna 2017 olevan 148,5 miljoonaa. Näistä palkkatuloja ar vioi daan olevan 74,5 miljoonaa, eläketuloja 56 miljoonaa, maa- ja metsätalouden tuloja 2,6 miljoonaa, elinkeinotoiminnan tuloja 5 miljoo naa sekä työttömyysturva- ja muita sosiaalietuuksia 10,5 mil joonaa. Arvio pohjautuu vuoden 2015 maksuunpanotietoihin ja ar vioituun tulokehitykseen väestömuutoksilla. Ennuste ansiotulojen kehityksestä on heikentynyt vuoden aikana 2,6 miljoonaa euroa. Kehitykseen on vaikuttanut erityisesti elä ke tu lo jen ennakoitua heikompi kehitys sekä maa- ja metsätalouden hei ken tynyt tilanne. Ensi vuodelle on ennakoitavissa pientä 0,5 prosentin kasvua an siotu lois sa, jolloin verotettavat ansiotulot olisivat yhteensä 148,6 mil joonaa euroa. Verovähennysten muutosten osalta työ tu lo vä hen nyk sen korottaminen vaikuttaa Nurmekseen euron osal ta. Verovähennysten jälkeen nurmeslaisten verotettavat tulot ovat noin 103,4 miljoonaa ja niissä 0,2 prosenttia kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Näin ollen arvioitu kunnallisveron kertymä on ensi vuonna 19,3 miljoo naa euroa eli -1,6% tämän vuoden kertymästä ja -3,2 pro sent tia tämän vuoden uusimmasta ennusteesta. Efektiivinen ve ro as te tippuu edelleen, vuoden 13,23 prosentista vuoden ,19 prosenttiin. Vuoden 2018 talousarvion valmistelussa lähtökohta oli kaupungin net to toi min ta me no jen (toimintakatteen) pitäminen ennallaan. Hy vinvoin ti lau ta kun ta on jo käsitellyt talousarvionsa ja hy vin voin ti pal ve luiden toimintakatteen kasvu on 0,6 prosenttia. Kau pun ki ra ken ne lau takun ta käsittelee talousarvion Valtionosuuksien ennakoidaan laskevan tästä vuodesta eu-

3 roa eli 2,1 prosenttia. Valtio kompensoi tekemiään kun ta ta lou teen vaikuttavia päätöksiä kuten päivähoitomaksujen alentamista ja työtulovähennyksen korotusta. Kompensaatioiden kun ta koh tai ses ta jaosta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Vuoden 2018 veroprosenttia päätettäessä käytännössä pää te tään maakuntauudistuksen takia myös vuosien 2019 ja 2020 ve ro pro sentis ta. Vuoden 2020 veroprosentti määräytyy vuoden 2019 veroprosentista kaikille kunnille yhtä suurena tehtävällä alen nuk sel la. Vuoden 2020 valtionosuusmaksatus puolestaan poh jau tuu vuosien 2018 ja 2019 talouden tasapainotilanteeseen. Ta sa pai no ti lan teen laskentatavasta johtuen vuodelle 2019 ei kan na ta tehdä korotusta, koska sen vaikutus tasapainotilanteeseen las ke taan mukaan vain puoliksi. Toki tiukassa taloustilanteessa myös vuodelle 2019 tehtävästä veronkorotuksesta olisi hetkellistä hyö tyä. Nurmeksen kaupungilla on hieman yli 7 miljoonaa kumulatiivista ylijää mää. Ylijäämä ei ole erityisen suuri, mutta riittävän suuri kes tämään hetkelliset shokit. Elokuussa valtuustoseminaaria varten laa tima ni taloudellinen ennakko pohjautui tilanteeseen, jossa ve ro ra hoitus vähenisi vuonna % ja vuonna % sekä sa maan aikaan toimintakate kasvaisi molempina vuosina 1 pro sen tin. Talousarvion 2018 laadinta on lähtenyt tilanteesta, että kau pun gin toimintakate pysyisi ennallaan vuoteen 2017 nähden. Jos Siun soten talousraami pysyy kohtuullisella tasolla, on toi min ta kat teen kasvun rajaaminen alle 1 prosenttiyksikköön mahdollista saa vut taa. Esitän vuoden 2018 kunnallisen tuloveroprosentin pitämistä en nallaan 20,5 %:ssa. Kiinteistöverolain (654/92) 11 :n (muutettu 1266/2001) mukaan kau pun gin val tuus to määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruu den vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa va rain hoi tovuo den tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sa dasosan tarkkuudella. Kiinteistöveroennusteessa on huomioitu hallituksen linjaukset kiinteis tö ve ron korotuksista vuosille 2018 ja Kiinteistöveroa ko rote taan koko maassa 50 miljoonalla eurolla vuodelle 2018 ja 25 miljoonalla eurolla vuodelle Vuodelle 2018 maan hallitus on linjannut, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin va ki tui sen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja korotetaan. Uudet vaih te lu vä lit ovat hallituksen esityksen perusteella yleisessä kiin teis tö ve ro pro sentis sa ja muissa kuin vakituisissa asuin ra ken nuk sis sa 1,03-2,00 % kun ne nykyisin ovat 0,93-1,80 %. Korotuksilla kom pen soi daan päivähoitomaksujen alentamisesta kunnille koi tu nei ta tulomenetyksiä.

4 Vuoden 2017 yleinen kiinteistöveroprosentti on Nurmeksessa 1,00, vakituisen asunnon veroprosentti 0,47, muiden asuntojen ve ro prosent ti 1,04 ja voimalaitosten 2,85 ja yleishyödyllisten yh tei sö jen 0,0. Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole Nur mek ses sa määritelty erillistä veroprosenttia. Maan ja Pohjois-Karjalan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuon na 2017 ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,06 ja 1,05, va kitui sen asunnon veroprosentti 0,49 ja 0,47, muiden asuntojen ve ropro sent ti 1,15 ja 1,02. Vuodeksi 2017 Nurmeksen kaupunginvaltuusto päätti laskea yleis tä kiinteistöveroa 1,04 prosentista 1,00 prosenttiin. Pää tök sen perusteluna oli aiempina vuosina runsaasti kasvaneet tuo tan nol li set investoinnit, joille yleinen kiinteistöveroprosentti voi tuot taa liiketulokseen nähden merkittävän kuluerän. Tätä vuotta ai em min Nurmeksen kiinteistöveroprosentit ovat pysytelleet val tuus ton vuoden 2012 päätöksen mukaisesti Pohjois-Karjalan kiin teis tö ve rojen keskiarvossa. Hallituksen esityksen mukaisesti nostettavien alarajojen ja ta lous arvio suun nit te lun pohjalta esitän yleisen kiinteistöveron nos ta mis ta 1,03 prosenttiin. Muiden kiinteistöverojen osalta esitän säi lyt tä mis tä vuoden 2017 tasolla, vakinaisen asunnon osalta 0,47 pro sen tis sa, muun asuinrakennuksen osalta 1,04 prosentissa ja voi ma lai tos ten osalta 2,85 prosentissa. Yleishyödyllisten yhteisöjen pro sent ti on edelleen 0,00 ja rakentamattomalle maalle ei mää rä tä erillistä veroa. Yleisen kiinteistöveron hallituksen esityksestä johtuva muutos nos taa verotuloja eurolla. Valtionosuuksista tulisi saada päi vä hoi tomak su jen alentamisesta johtuvia kompensaatioita Nur mek sen tapauksessa yhteensä vielä euroa että mak su tuot to jen vähenemä kompensoitaisiin täysin. Muutokset muuttavat kiinteistöveron tuottoarvion vuodelle ,697 miljoonaan euroon, mikä on euroa tämän vuoden talous ar vio ta enemmän. Yhteisöveron jako-osuus vuodelle 2018 määräytyy vuosien 2015 ja 2016 yhteisövero-osuuksien keskiarvon perusteella. Vuoden 2018 yhteisöverokanta on 20 %. Kuntaryhmäosuus nousee pro sent ti yk siköl lä 31,47 prosenttiin. Kaupungin osuus kuntaryhmän osuu des ta on vuonna ,53 promillea. Vuonna 2017 en na koi dun osuuden on arvioitu pysyvän ennallaan. Vuoden 2017 ar vioi tu tilitettävä jako-osuus on 2,934 miljoonaa euroa, mikä on euroa kuluvan vuoden ennustetta vähemmän mutta eu roa enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa.

5 Valtuusto on päättänyt , ettei vuodelta 2000 ja sen jäl keisil tä vuosilta peritä koiraveroa. Vuoden 2018 talousarvion verotulokohta on edellä esitetyillä pe rusteil la ja tämän hetkisillä tiedoilla yhteensä 23,971 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää vuoden tuloveroprosentiksi 20,5 - yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,03 - vakituisen asunnon prosentiksi 0,47 - muiden asuntojen prosentiksi 1,04 - voimalaitoksien prosentiksi 2,85 - yleishyödyllisten yhteisöjen prosentiksi 0,00 Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin.