HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS"

Transkriptio

1 HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke 2009

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU Hydrologia Vedenlaatu 7 4 ISTUTUKSET 7 5 TUTKIMUKSEEN VALITUT MENETELMÄT Sähkökoekalastus Koskialueiden kartoitus Kalojen havainnointi pimeässä (lamputus) 10 6 TUTKIMUSTULOKSET Sähkökoekalastustulokset Koeala 1 (Koski 2) Koeala 2 (Koski 1) Koeala 3 (Koski 11) Koeala 4 (Koski 9) Koeala 5 (Koski 6) Koskikartoituksien tulokset Kalojen havainnointi pimeässä tulokset (lamputustulokset) 17 7 KOSKI- JA VIRTA-ALUEIDEN KUVAUKSET SEKÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET Koski Koski Koski Koski Koski Koski Koski Koski Koski Koski Koski 11 28

3 3 8 POHDINTAA JA PÄÄTELMIÄ 29 9 KIITOKSET LÄHTEET 31 KUVAT Kuva 1. Herajoen valuma-alue. 6 Kuva 2. Herajoen kartoitetut koski- ja virta-alueet. 16 Kuva 3. Koski 1:n yläosa. 18 Kuva 4. Koski Kuva 5. Koski Kuva 6. Koski Kuva 7. Koski 5:n yläosa ja kivisuiste. 22 Kuva 8. Koski Kuva 9. Koski Kuva 10. Koski Kuva 11. Koski Kuva 12. Koski Kuva 13. Koski TAULUKOT Taulukko 1. Herajoen virtaamat (Forsberg 1990). 7 Taulukko 2. Herajoen vedenlaatu 2000-luvulla (OIVA 2009 [viitattu ]). 7 Taulukko 3. Herajoen istutukset (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2009). 8 Taulukko 4. Herajoen sähkökoekalastuspaikat (kts. kosket kuvasta 2). 9 Taulukko 5. Herajoen sähkökoekalastussaalis yhdistettynä. 11 Taulukko 6. Koeala 1:n sähkökoekalastussaalis 12 Taulukko 7. Koeala 2:n sähkökoekalastussaalis. 12 Taulukko 8. Koeala 3:n sähkökoekalastussaalis. 13 Taulukko 9. Koeala 4:n sähkökoekalastussaalis. 13 Taulukko 10. Koeala 5:n sähkökoekalastussaalis. 14 Taulukko 11. Herajoen koski- ja virta-alueet. 14 Taulukko 12. Herajoen koski- ja poikastuotantopinta-alat. 15 Taulukko 13. Lamputustulokset. 17

4 4 TIIVISTELMÄ Julkaisija: Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke Valmistumisajankohta: syys-marraskuu 2009 Tekijä(t): Manu Vihtonen Työn nimi: Herajoen kalataloudellinen kartoitus Raportin teema Kalatalous Painopaikka ja -aika Julkaisun kustantaja PIKES Oy Sivumäärä 31 Lieksa Tämä raportti on tehty Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeelle. Raportissa esitettävät tutkimustulokset pohjautuvat maastossa tehtyihin kenttätutkimuksiin. Tarkoituksena oli paikantaa Herajoen koskialueet ja luoda virtapaikoista yleiskuva ja esittää toimenpidesuosituksia mahdollisia kunnostuksia varten. Kaikkien koskialueiden pinta-alat mitattiin ja niiltä arvioitiin lohikalojen poikastuotantoon soveltuvat alueet. Viidellä koealalla suoritettiin myös sähkökoekalastus. Lisäksi kokeiltiin kalojen havainnointia pimeässä kirkkaiden valojen avulla (lamputus). Koski- ja virta-alueita Herajoessa on 1,5 kilometrin matkalla 11 kappaletta. Koskija virta-alueiden pinta-ala on noin 3745 m 2. Taimenelle optimaalista poikasaluetta Herajoessa on noin 470 m 2. Sähkökoekalastussaalis koostui seitsemästä eri kalalajista (taimen, made, ahven, särki, kivisimppu, kivennuoliainen, kiiski) ja ympyräsuisiin kuuluvasta järvinahkiaisesta. Sähkökoekalastuksien perusteella Herajoessa on siis taimenta, mutta ne ovat lähes kaikki peräisin istutuksista. Luonnonlisääntymistä on ilmeisesti vain hyvin vähäisessä määrin ja satunnaisesti. Pimeässä tapahtuneen havainnoinnin (lamputuksen) yhteydessä havaittiin seitsemän taimenta. Koskialueet pystyisivät vedenlaadun ja virtauksen puolesta tuottamaan vaelluskalapoikasia, mutta se edellyttäisi hyvin suunniteltuja ja paikoin melko perusteellisia koskialueiden kunnostustoimia. Herajoki on lyhyt ja maastonsa puolesta helposti kunnostettavissa. Taimenen heikko lisääntyminen Herajoessa on todennäköisesti kiinni sopivien soraikkojen puuttumisessa ja kutu(emo)kalojen vähyydessä. Nykyisellään Herajoki voisi sopia lähinnä virtakutuiselle harjukselle. Osakaskunta voisi yhdessä kyläläisten ja kalatalousviranomaisten kanssa kehitellä suunnitelman uusien täydennyskunnostustöiden toteutuksesta ja rahoituksesta. Lisäksi tulisi laatia erillinen kunnostussuunnitelma sekä päättää, minkä kalalajin ehdoilla työhön ryhdytään. Kunnostustyöt ovat aina kannattavia, kun niillä pyritään parantamaan uhanalaisten, vaarantuneiden tai silmälläpidettävien lajien elinoloja. Herajoella luonnontuotannon lisääminen onnistuu vain hyvin suunnitelluilla kunnostustoimilla. Nykyisellään Herajoella ei ole merkitystä vaelluskaloja tuottavana jokena. Erinomainen asia on kuitenkin se että Herajoki on kokonaan rauhoitettu kalastukselta. Asiasanat: kenttätutkimus, poikastuotantoala, sähkökoekalastus, lamputus, vaelluskalapoikanen, uhanalainen, silmälläpidettävä

5 5 1 JOHDANTO Tämä raportti on tehty PIKES Oy:n (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus) hallinnoimalle Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeelle. Pitkäntähtäimen tavoitteena on Pielisen järvilohen ja taimenen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnontuotannon lisääminen. Herajoki on aikoinaan uittoperattu ja sen vuoksi vuonna 1992 joella on suoritettu kalataloudellinen kunnostus. Jokiosuus on nykyisin kokonaan rauhoitettu kalastukselta. Herajoki on lyhyt ja virtaamaltaan pieni, mutta ainoa kalojen kulkuväylä Herajärven ja Pielisen välillä. Herajoen vedenlaatu on erinomainen ja vesi kirkasta. Työn tarkoituksena oli selvittää Herajoen nykytilaa kalataloudellisesta näkökulmasta. Raportin tuloksia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa mm. kalavedenhoidollisia toimia. Raportissa pyrittiin: pohtimaan joen nykytilaa vaelluskalojen elinpaikkana selvittämään kaikkien koski- ja virta-alueiden sijainnit ja pinta-alat kertomaan sähkökoekalastuksen ja kalojen havainnointi pimeässä -tulokset esittämään toimenpidesuosituksia mahdollisten kunnostustoimien tueksi 2 VALUMA-ALUE Herajoen valuma-alue (4.412) on 101,4 km 2 ja järvisyys 15,3 %. Herajoki laskee Herajärvestä Pieliseen Pullosaaren kohdalla (kuva 1). Herajoki on pituudeltaan noin 1,5 kilometriä ja pudotuskorkeutta Herajärven ja Pielisen välillä on 6,3 metriä (Soimakallio & Savolainen 1999, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2008). Joessa on useita virta- ja koskialueita. Herajärven laskut suoritettiin vuosina 1750 ja Herajoki on aikoinaan uittoperattu, mutta uittolaitteet ja hirsisuisteet on purettu. Herajoen kalataloudellinen kunnostus suoritettiin 1992 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2008). Joessa ei ole kalojen nousua estäviä patorakenteita.

6 Kuva 1. Herajoen valuma-alue. 6

7 7 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 3.1 Hydrologia Herajoen keskivirtaama on noin 1,1 m 3 /s (taulukko 1). Virtaamavaihtelut ovat vähäisiä, mikä johtuu melko suuresta järvisyysprosentista (L=15,3 %). Taulukko 1. Herajoen virtaamat (Forsberg 1990). Keskialivirtaama (MNQ) Keskivirtaama (MQ) Keskiylivirtaama (MHQ) m 3 /s 0,2 1,1 5,1 3.2 Vedenlaatu Herajoki luokitellaan vedenlaatunsa puolesta keskisuureksi kangasmaiden joeksi (Pohjois- Karjalan ympäristökeskus 2008). Vedenlaatu on erinomainen ja vesi kirkasta. Vedenlaadussa ei myöskään ole ollut suuria vaihteluita vuosien saatossa. Näin ollen kaloille ja ravuille vedenlaadusta ei ole ongelmia (taulukko 2). Myös mätirasioissa kevättalvella 2009 tehdyt taimen- ja järvilohi-istutukset tukevat tätä havaintoa. Mädin kuolleisuus oli minimaalista. Taulukko 2. Herajoen vedenlaatu 2000-luvulla (OIVA 2009 [viitattu ]). piste Pvä Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l Kemiallinen hapen kulutus mg/l Kokonais fosfori µg/l Kokonai styppi µg/l Lämpötila C ph Rauta, hajotus; µg/l Sameus FNU Sähkönjohtavuu s ms/m Väriluku mg Pt/l ,4 6, ,5 6, ,6 5, ,2 5, ,8 7, ,9 5, ,7 6, ,3 7, ,3 4,5 30 ka. 87,0 10,8 6,1 6,7 356,7 6,5 7,1 76,0 0,9 5,1 23,3 4 ISTUTUKSET Herajoen vaelluskalakantoja on pidetty yllä istutusten avulla. Istutuksia on tehty lähinnä Vuoksen järvitaimenella. Silmäpisteasteella olevaa järvilohen mätiä on istutettu kolme kertaa ja kerran myös harjusta (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2009, taulukko 3).

8 Kevättalvella 2009 Pielisen Järvilohi ja Taimen -hankkeen työntekijät istuttivat mätirasioissa taimenen ja järvilohen poikasia Herajoen koskialueille. Istutuksia tehtiin neljään kohteeseen ja käytössä oli 10 rasiaa (5 rasiaa taimenia ja 5 rasiaa järvilohia). Yhdessä mätirasiassa oli mätijyviä kappaletta. 8 Taulukko 3. Herajoen istutukset (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2009). Istutusaika Vesistö Istutuspaikka Kalalaji Ikä Kpl Varat Kanta Herajoki Järvitaimen 1k Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1k Vuoksi Herajoki Herajoki alaosa Järvitaimen mspa Vuoksi Herajoki Herajoki alaosa Järvilohi mspa Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1k Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Kunnostettu osuus Järvilohi vk Vuoksi Pielinen Herajokisuu Harjus 1k Purujärvi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Kalalaitos Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 2k Vuoksi Herajoki Järvilohi mspa Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Jatkokasv. Herajoki kvl Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1k Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Herajoki (jatkokasvatus lrl) Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 2k Kontiolahti Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Pielinen Herajokisuu (jatkokasv.) Järvitaimen 2k Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Pielinen Herajoki (aloitusmäärä) Järvitaimen 2k Vuoksi Herajoki ala- ja keskiosa Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki yläosa Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 2k Vuoksi Herajoki yläosa Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki alaosa Järvitaimen 1v Vuoksi Pielinen Herajoki Järvitaimen 2k Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi Herajoki Järvitaimen 2k Vuoksi Herajoki Järvitaimen 1v Vuoksi

9 9 5 TUTKIMUKSEEN VALITUT MENETELMÄT 5.1 Sähkökoekalastus Menetelmä Sähkökoekalastus on kalabiologinen tutkimusmenetelmä, jolla tutkitaan koskialueen kalastoa ja kalatuotantoa. Menetelmä perustuu veteen luotuun sähkökenttään, joka tainnuttaa kalat. Kalat kerätään haavin kautta ämpäriin odottamaan tarkempia mittauksia ja tutkimuksia. Tämän jälkeen kalat vapautetaan. Menetelmää käytetään pääsääntöisesti jokien virtapaikoilla (Ympäristöministeriö, 2000) Otannan suunnittelu Sähkökoekalastukset Herajoella suoritettiin Kalastettaviksi koealoiksi valittiin edellisenä vuonna sähkökoekalastetut ja kevättalven 2009 mäti-istutuskohteet sekä yksi erillinen koskialue. Kaikkiaan kalastettiin viisi koskialuetta ja viisi koealaa (taulukko 4). Tutkitut pinta-alat kaikilla koealoilla olivat m 2. Joen leveys vaihteli 7 16,5 metriin ja syvyys senttimetriin. Sää oli sateinen ja vedenlämpötila 16,9 o C. Taulukko 4. Herajoen sähkökoekalastuspaikat (kts. kosket kuvasta 2). koeala koski (nro) GPS Pyyntijärjestelyt ja aineiston käsittely Sähkökoekalastuslaitteistona käytettiin akkukäyttöistä selässä kannettavaa laitetta (Hans Grassl IG200/2). Sähkökoekalastuksen suoritti kolme henkilöä, joista yksi toimi anodihaavin ja sähkökalastuslaitteen käsittelijänä kahden muun toimiessa kiinniottohaavien käsittelijöinä. Koealat kalastettiin (saaliista riippuen) 1 3 kertaa. Koealueita ei suljettu aitaverkoilla. Kalojen pituudet mitattiin yksilöllisesti yhden millimetrin tarkkuudella ja

10 yksilöpainot punnittiin digitaalisella vaa alla yhden gramman kymmenesosan tarkkuudella. Kalojen nukuttamisessa käytettiin neilikkaöljyä. Koekalastuksen jälkeen saalis vapautettiin takaisin jokeen. Kaikki tärkeät tiedot kirjattiin kenttälomakkeisiin ja myöhemmin tietokoneelle Excel-tiedostoiksi Koskialueiden kartoitus Menetelmä ja otanta Herajoen koskialueet kartoitettiin syys-marraskuun aikana Kartoitettu alue ulottui Herajärven alapuoliselta koskelta (nro 1) Pieliseen laskevaan suistoon asti (kuva 2). Kartoitettu alue käsitti koko jokialueen, eli noin 1,5 kilometriä jokea. Tarkoituksena oli mitata joen kaikki koski- ja virta-alueet. Kartoitus tapahtui kävellen maastossa ja kahlaten joessa. Maastossa tehtäviin liittyi lisäksi koskien kuvaaminen digikameralla sekä arvioitiin koskien nykyistä soveltuvuutta mm. lohikalojen luontaiseen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Mittauksessa käytettiin mittanauhaa ja Garmin Oregon 200 GPSpaikanninta. Syvyysmittauksia tehtiin satunnaisesti mitta-asteikkolla varustetulla puukepillä. Lisäksi merkille pantiin soveltuvimmat kutusoraikon paikat ja yms. tärkeitä huomioita. Alimmalla koskella pohjan raekoko mitattiin siihen tarkoitukseen suunnitellulla vesikiikarilla. Kaikki kerätty tieto kirjoitettiin kenttävihkoon, johon myös piirrettiin kosken profiili. 5.3 Kalojen havainnointi pimeässä (lamputus) Ns. lamputus valittiin yhdeksi tutkimusmenetelmäksi, koska haluttiin testata sen toimivuus käytännössä. Tarkoituksena oli myös saada selvyys mahdollisista nousukaloista ja nähdä kututapahtumia. Kalojen lamputus suoritettiin vain yhtenä iltana heti pimeän tultua Käytännössä menetelmää sovellettiin niin, että kaksi henkilöä eteni pimeässä kahlaten vedessä ja kävellen joen rannoilla. Tutkimus aloitettiin Herajoen alimmalta koskelta (11), mistä edettiin koski koskelta ylävirtaan koskelle yksi. Valaisimina käytettiin kirkkaita (Mag-Lite) käsivalaisimia. Havaitut kalat kirjattiin vihkoon ja havaintopaikan koordinaatit tallennettiin GPS-paikantimella. Sää oli tutkimushetkellä

11 hieman tuulinen, mutta se ei näkyvyyttä haitannut. Rankkasateen vuoksi työ täytyi kuitenkin hetkeksi keskeyttää TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Sähkökoekalastustulokset Herajoella sähkökoekalastettiin yhteensä 535 m 2. Viiden koskialueen ja viiden koealan tutkiminen sähkökoekalastuksin antoi kuvaa Herajoen nykytilasta. Herajoen sähkökoekalastuksissa saaliiksi saatiin seitsemän eri kalalajia (taimen, made, ahven, särki, kivisimppu, kivennuoliainen, kiiski) ja ympyräsuisiin kuuluva järvinahkiainen. Luonnonkudun onnistumisesta ei voida tehdä johtopäätöksiä, koska kevättalvella oli istutettu taimenen ja järvilohen mätiä neljälle sähkökoekalastetuista koealoista. Ainoastaan koeala 5 oli sellainen, johon mätiä ei ollut laitettu. Järvilohet olivat kuitenkin kaikilta koealoilta hävinneet, eikä niitä saaliiksi saatu. Sähkökoekalastusten kokonaiskalasaalis oli 93 kappaletta yhteispainoltaan 2,1 kg. Taimenia saatiin kaikilta koealoilta, kaikkiaan 56 kappaletta, yhteispainoltaan noin 1,6 kg. Taimenten osuus yksilösaaliista oli 60 % ja biomassasta 76 %. Huomionarvoista on, ettei cm (noin yksivuotiaita) taimenia ollut kuin yksi kappale. Made esiintyi Herajoen kaikilla tutkituilla koskialueilla. Mateen osuus yksilösaaliista oli 14 % ja biomassasta 28 %. Ympyräsuisiin kuuluvia järvinahkiaisia saatiin kaksi kappaletta (taulukko 5). Taulukko 5. Herajoen sähkökoekalastussaalis yhdistettynä. laji saalis (kpl) kokonais- keski- keski- saalis (ka.) saalis (ka.) 1 poistopyynti paino (g) paino (g) pituus (mm) kpl/100m 2 g/100m 2 taimen < 10 cm ,5 7,2 79,6 8,4 60,5 taimen cm 1 11,5 11,5 106,0 0,2 2,1 taimen > 15 cm ,4 105,6 213,2 1,9 197,5 kivisimppu 6 50,7 8,5 29,8 1,1 9,5 made ,5 59,8 2,4 61,9 kivennuoliainen ,3 18,9 20,4 2,2 42,5 ahven 2 34,4 17,2 104,0 0,4 6,4 särki 1 18,5 18,5 130,0 0,2 3,5 kiiski 1 9,1 9,1 120,0 0,2 1,7 järvinahkiainen 2 41,4 20,7 226,5 0,4 7,7 yhteensä ,8 17,4 393,2

12 Koeala 1 (Koski 2) Koeala 1 (50 m 2 ) sijaitsee Kolille ja Herajärvelle menevän maantiesillan alapuolella. Saaliiksi saatiin viisi taimenta ja yksi made (taulukko 6). Taulukko 6. Koeala 1:n sähkökoekalastussaalis laji saalis eri kalastuskerroilla (kpl) kokonais- keski- keski- saalis/ paino (g) paino (g) pituus (mm)100m2 taimen < ,1 8, taimen ,5 11, taimen > ,7 147,6 225,3 6 made ,5 17, yhteensä , Koeala 2 (Koski 1) Koeala 2 (50 m 2 ) sijaitsee Herajoen ylimmän kosken alaosassa. Saaliiksi saatiin kolme kalalajia (taimen, made ja särki) ja ympyräsuisiin kuuluva järvinahkiainen (taulukko 7). Useita taimenia kuitenkin karkasi sähkökentästä ennen kiinniottoa. Taulukko 7. Koeala 2:n sähkökoekalastussaalis. laji saalis (kpl) eri kalastuskerroilla kokonais- keski- keski- saalis/ paino (g) paino (g) pituus (mm) 100m2 taimen < ,0 79 2,0 taimen ,0 0 0,0 taimen > , ,0 made ,7 48, ,0 särki ,5 18, ,0 järvinahkiainen ,5 18, ,0 yhteensä ,7 12,0 6.4 Koeala 3 (Koski 11) Suurimmat taimentiheydet olivat joen alimmalla koskella (11). Koealan pinta-ala oli 175 m 2. Kesänvanhojen taimenen poikasten tiheys oli 18,3 yks./100m 2. Tällainen tiheys olisi jo kohtalaisen hyvä, mikäli kaikki olisivat luonnossa syntyneitä. Nyt kuitenkin on vahva epäilys, että kaikki olivat mätirasioista kuoriutuneita yksilöitä. Eri kalalajeja oli kuusi

13 (taimen, made, kivennuoliainen, kivisimppu, kiiski ja ahven) ja ympyräsuisiin kuuluva järvinahkiainen (taulukko 8). 13 Taulukko 8. Koeala 3:n sähkökoekalastussaalis. laji saalis eri kalastuskerroilla (kpl) kokonais- keski- keski- saalis/ paino (g) paino (g) pituus (mm)100m2 taimen < ,6 5, ,3 taimen ,0 0 0,0 taimen > ,0 182,5 2,3 kivennuoliainen ,3 17,5 118,4 6,9 made ,7 18, ,9 kiiski ,1 9, ,6 kivisimppu ,5 8,1 82,6 2,9 ahven ,2 30, ,6 järvinahkiainen ,9 22, ,6 yhteensä ,3 30,3 6.5 Koeala 4 (Koski 9) Koeala 4 sijaitsee alimmalta koskelta noin 240 metriä ylävirtaan. Koealan pinta-ala oli 160 m 2. Osa koealasta oli hidasvirtaista suvantoa eikä tämän vuoksi ollut kovin hyvä koeala. Saaliiksi kuitenkin tuli kesänvanhoja (< 10 cm) taimenia 11 kappaletta (tiheys 6,9 yks./100m 2 ). Lisäksi tuli mateita, kivisimppu, kivennuoliainen ja ahven (taulukko 9). Taulukko 9. Koeala 4:n sähkökoekalastussaalis. laji saalis (kpl) kokonais- keski- keski- saalis/ 1. paino (g) paino (g) pituus (mm) 100m2 taimen < ,4 6,9 81,2 6,9 taimen ,0 0 0,0 taimen > ,3 65, ,6 made , ,5 kivisimppu 1 10,2 10,2 96 0,6 kivennuoliainen , ,6 ahven 1 4,2 4,2 67 0,6 yhteensä ,1 10

14 Koeala 5 (Koski 6) Koeala 5 (100 m 2 ) oli ainoa, johon mätiä ei kevättalvella 2009 ollut laitettu. Koeala oli myös odotettua syvempi ja hankala kalastettava. Saalis jäi myös vähäiseksi (taulukko 10). Taulukko 10. Koeala 5:n sähkökoekalastussaalis. laji saalis (kpl) kokonais- keski- keski- saalis/ 1. paino (g) paino (g) pituus (mm)100m2 taimen > ,4 65, made 1 22,1 22, yhteensä 2 87, Koskikartoituksien tulokset Herajoesta kartoitettiin (inventoitiin) yhteensä 11 koski- tai virtapaikkaa. Kaikkiaan maastotöihin käytettiin 5 työpäivää. Koski- ja virta-alueiden sijainnit paikannettiin GPSpaikantimella. Maastomittauksien perusteella koskialueista laskettiin myös pinta-alat (taulukko 11). Taulukko 11. Herajoen koski- ja virta-alueet. koskialue pituus (m) leveys (m) pinta-ala (m2) koordinaatit (KKJ) yhteensä (noin) 419 ka. 8,6 3745

15 15 Koskialueista arvioitiin kenttävihkoon tehtyjen muistiinpanojen sekä vesikiikarilla tehtyjen mittausten perusteella optimaaliset poikastuotantopinta-alat koskialueittain (taulukko 12). Taulukko 12. Herajoen koski- ja poikastuotantopinta-alat. koskipinta- poikastotantokoski ala (m2) alue (m2) Myös digikuvia koskialueista kertyi paljon. Kuvien avulla oli mahdollisuus tutustua koskien profiiliin myös jälkikäteen ja niitä käytettiin apuna koskikuvauksia kirjoitettaessa. Koski-kartoitusten tuloksena syntyi myös paikkansapitävä karttapohja koskialueiden sijainnista. Nyt tehdyn kartan avulla jokia seuraavaksi tutkivat henkilöt voivat löytää tarkasti haluamilleen koski- ja virta-alueille (kuva 2).

16 Kuva 2. Herajoen kartoitetut koski- ja virta-alueet. 16

17 Kalojen havainnointi pimeässä tulokset (lamputustulokset) Taimenia havaittiin neljällä eri alueella kaikkiaan seitsemän kappaletta (taulukko 13). Suurin havaituista taimenista oli painoltaan arviolta noin 1,5 1,8 kiloa. Mahdollisesti tämä yksilö oli noussut Pielisestä tai laskeutunut Herajärvestä. Kalat eivät olleet kutemassa, vaan lähes paikallaan koskien niska-alueilla. Kututapahtumia ja kutupesiä ei havaittu. Taulukko 13. Lamputustulokset. taimen (kpl) pituus (cm) paikka/koski koordinaatit 4 20, 20, 30, KOSKI- JA VIRTA-ALUEIDEN KUVAUKSET SEKÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET Herajoen koski- ja virta-alueista on kerrottu tärkeimmät mitat kuten pituus, leveys, syvyys, kivikoko sekä muita huomioita. Kartoituksen yhteydessä kirjatut kunnostusideat on koottu toimenpidesuosituksien alle. Myös koski- ja virta-alueiden digikuvat antavat lukijalle lisäinformaatiota. Kaikki digikuvat ovat allekirjoittaneen ottamia Koski 1 Herajoen ylin koskialue on noin 60 metriä pitkä ja leveys keskimäärin 7 metriä. Kosken niska on kuusi metriä leveä ja soraa vain vähän (kuva 3). Kosken puoliväli on kapea (noin 4 metriä) ja 70 cm syvä. Molemmilla rannoilla on kasattuna runsaasti perkauskiviä. Alaosalla koski levenee 14 metriin. Varsinaisessa koskessa ei paljon kiviä ole, mutta alaosalla kiviä on jonkin verran sekä kasaantunutta soraa. Alaosa on cm syvä.

18 18 Kuva 3. Koski 1:n yläosa. Toimenpidesuositukset: Niskalla on hyvä kiihtyvä virtaus ja tilaa karkealle (30 60 mm) taimenien suosimalle kutusoralle. Soraistettava alue on noin 10 m 2. Kosken puoliväliin tulee lisätä mm kiveä ja koskea on mahdollista kynnystää, jolloin vettä ohjautuisi myös kivikkoisille reuna-alueille. Alaosalle on mahdollista tehdä virtausta ohjaamalla ja kiveämällä ( mm kivellä) hyvä poikasalue. Yksi kutusoraikko kannattaa tehdä myös alaosalle. 7.2 Koski 2 Koski 2 sijaitsee Herajoen ylittävän maantiesillan kohdalla. Koski on noin 20 metriä pitkä ja 10 metriä leveä (kuva 4). Kosken niskalle on kivistä rakennettu hieman ns. pohjapatoa. Pato on kerännyt paljon heinä- ja puurytöä yms. Sillan alla ja hieman alapuolella on isoja kiviä. Pienempää kivimateriaalia on niukemmin. Kosken puoliväli on noin 14 metriä leveä ja itäpuolella on vanha kivinen myllyuoma. Koski on keskimäärin cm syvä. Kosken alapuolinen jokiosuus rantasaunan ja vanhojen kalalammikoiden kohdalla on kynnystetty kahdella kivirivistöllä ja pohjapadolla.

19 19 Kuva 4. Koski 2. Toimenpidesuositukset: Kosken niska ja sillanalus olisi raivattava rydöstä ja puutavarasta puhtaaksi. Kiviä on sen jälkeen hyvä astella hieman uudelleen, jotta uuden rydön muodostuminen loppuisi ja kalankulku helpottuisi. Niskalla on hyvät edellytykset myös taimenen kutupaikaksi. Kutusora on helppo kuljettaa sillalle ja siitä kipata alas. Soraikko olisi hyvä tehdä koko uoman yli. Kosken alaosan molemmin puolin on syytä tehdä poikasalue mm kivestä. Poikasalueiden yläpuolelle saisi tehtyä pienet soraikot kutupaikoiksi. 7.3 Koski 3 Koski 3 on nykyisin vain niva, sillä koskesta on lähes kaikki kivet siirretty rannoille. Nivakoski sijaitsee vanhojen kalalammikoiden ja laajan suvannon alapuolella. Niva-koski on 16 metriä pitkä ja keskimäärin kuusi metriä leveä (kuva 5). Niskalle on kivetty suiste ohjaamaan virtausta enemmän itäreunaan. Kosken pohja on karkeaa hiekkaa ja noin mm kiveä. Syvyys on keskimäärin cm. Pohjassa oli myös yksi järvisimpukka.

20 20 Kuva 5. Koski 3. Toimenpidesuositukset: Nivaa kannattaisi hieman kivetä rannoilla olevilla isoilla kivillä. Kivisuiste kannattaisi myös purkaa ja levittää jokeen. Nivan kiveämistä myös mm kivellä voidaan suositella. Taimenien kutupaikkaa ei nivaan saa rakennettua, mutta esimerkiksi virtakutuiselle harjukselle se voisi soveltua. Harjuksen kutupaikkaan lisättävä kivimateriaali pitäisi olla 8-32 mm välillä ja se tulisi tehdä paikkaan jossa virtausnopeus on noin cm/s (Nykänen & Huusko). 7.4 Koski 4 Koski 4 sijaitsee itäpuolen pellon keskiosan kohdalla. Koski on pituudeltaan 40 metriä ja 9 metriä leveä (kuva 6). Kosken niska on noin 10 metriä pitkä ja kuroutuu lopussa 5 6 metriä leveäksi. Niska on cm syvä. Niskan alla koski on keskimäärin 60 cm syvä ja isoja kiviä on kohtalaisesti. Kosken puolivälin leveys on 7,5 metriä ja cm syvä. Kosken molemmin puolin on rannoille kasattuna perkauskiviä. Kosken alaosa on noin 14 metriä leveä ja cm syvä. Alaosalle on kasaantunut rytöä ja kaatuneita puita.

21 21 Kuva 6. Koski 4. Toimenpidesuositukset: Niskalle saisi tehtyä hyvän 10 m 2 alueen taimenien kutualueeksi. Myös niskan alapuolella (itärannalla) on hyvä 4 m 2 soraikon paikka. Koskeen tulisi lisätä myös mm kiviainesta kalojen suoja- ja reviiritarpeisiin. Alaosan rydöt pitäisi purkaa ja kivetä loppuosaan poikasalue mm kivellä. 7.5 Koski 5 Koski 5 sijaitsee pellonreunan kohdalla. Koski on 30 metriä pitkä ja keskimäärin 9 metriä leveä. Kosken yläosalla on 700 m 2 suvantoalue. Kosken niskalle on tehty kivistä viistoon kasattu suiste (kuva 7). Suisteen takana on matalaa hiekkapohjaa. Niskalla syvyys on noin 50 cm ja hieman alempana koskessa cm. Koskessa on lähes ainoastaan isoa kiveä.

22 22 Kuva 7. Koski 5:n yläosa ja kivisuiste. Toimenpidesuositukset: Kosken niskalle on mahdollisuus tehdä hyvä taimenen kutualue mm kivellä ja kivisuisteen alapuolelle kosken ainoa poikaskivikko mm kivellä. Koskesta puuttuu kaikki muu kivimateriaali paitsi isot kivet. Suosittelen mm kokoisen kivimateriaalin lisäystä koskeen. Kosken alaosalle puista ja risuista kasaantunut rytö olisi hyvä purkaa. 7.6 Koski 6 Koski 6 sijaitsee punaisen mökin kohdalla. Koski on 35 metriä pitkä ja noin 7 metriä leveä (kuva 8). Koski on paikoin syvä ja isojen kivien välissä on monttuja. Kosken länsireuna on hieman matalampi. Koskessa on suhteellisen mukavasti kiveä, mutta pienempi kiviaines puuttuu. Alaosalla on syvä suvantoalue.

23 23 Kuva 8. Koski 6. Toimenpidesuositukset: Kosken niskalle on mahdollisuus tehdä iso ja laaja 10 m 2 soraikko. Matalampi länsireuna ja kosken alaosa on paikoin mahdollista kivetä taimenen pienpoikasille. 7.7 Koski 7 Koski 7 on nivamainen koskiosuus. Koski on 25 metriä pitkä ja 7 10 metriä leveä (kuva 9). Kosken yläosa on kohtalaisen syvä ja 10 metriä leveä. Uoman keskellä on kolme pientä saareketta perättäin ja niiden takana virtaa kaksi metriä leveä sivu-uoma. Pääuoma on neljä metriä leveä ja siihen on ilmeisesti kaivettu kolme monttua kaloille ja niiden etupuolelle aseteltu isot kivet. Koskessa on vain muutamia isoja kiviä ja pääosin hiekkaa ja hienoa sorapohjaa. Alaosalla on vielä yksi pieni saareke.

24 24 Kuva 9. Koski 7. Toimenpidesuositukset: Tästä nivamaisesta koskesta on kiveämisen myötä mahdollista tehdä koskimaisempi. Sivuuoman kiveäminen joko taimenen tai harjuksen poikasalueeksi olisi suotavaa. 7.8 Koski 8 Koski 8 on myös nivamainen koskiosuus (kuva 10). Kosken pituus on noin 50 metriä ja leveys keskimäärin 9 metriä. Kosken yläosalla on pieni saareke, jonka itäpuolelle päävirta ohjautuu. Niskalle on tehty poikittain kivisuiste. Koskessa on muutamia syviä kohtia ja pääosin isoja kiviä. Kosken länsireunan puolivälin mutkaan ja alaosalle on kasaantunut puurytöä.

25 25 Kuva 10. Koski 8. Toimenpidesuositukset: Kosken niskalla olisi hyvä kutusoraikon paikka. Myös kosken kiveäminen ja kunnostaminen ns. kutunivaksi on suotavaa, joko taimenta tai harjusta suosivasti. 7.9 Koski 9 Koski 8 ja 9 on läheisesti yhteydessä toisiinsa. Koski 9 on pituudeltaan noin 60 metriä ja leveys keskimäärin 10 metriä (kuva 11). Kosken yläosa on 8 metriä leveä ja sen yläpuolella on syvä monttu. Tämän jälkeen on lyhyt nivaosuus ja saareke. Saarekkeen itäpuolella virtaa 9 metriä pitkä ja noin 2,5 metriä leveä sivu-uoma. Sivu-uomassa on vain muutama iso kivi. Pääosa virtauksesta ohjautuu saarekkeen länsireunan kautta ja loppuosa vedestä ohjautuu aivan länsireunassa olevaan sivu-uomaan. Länsireunan sivu-uoma on 22 metriä pitkä ja 2,5 3 metriä leveä. Länsisivu-uoma on muodostunut kuuden pienen saarekkeen taakse. Länsisivu-uomassa on mukavasti poikaskivikkoa.

26 Kosken puolivälin jälkeen on lyhyt nivaosuus ennen joen poikki rakennettua kivisuistetta. Suisteen yläpuoli on varsin matalaa (ilmeisesti kasautuneesta sorasta yms.). Pääosa vedestä ohjautuu itäreunan kautta. Virtaus on kasannut soraa itärannalle pitkäksi nauhaksi. Suisteen ala- ja länsipuolella on mukavasti kivi murkulaa ja pieni saareke. Alaosa on leveydeltään 17 metriä. Alaosalla on yksi syvä monttu ja sen alapuolella isoja kiviä rivissä ja hieman soraa länsipuolella. 26 Kuva 11. Koski 9. Toimenpidesuositukset: Kosken yläosalla (syvän montun alapuolelle) on hyvä soraikon paikka. Soraikon koko voisi olla noin 15 m 2. Yläosan itäreunalla oleva lyhyt sivu-uoma olisi kivettävä poikasalueeksi. Sen sijaan länsisivu-uomaan ei kiveä hirveästi tarvitse lisätä. Länsisivuuomassa olisi virtausta ohjaamalla ja lisäämällä hyvää ja varjoisaa poikasaluetta tarjolla noin 50 m 2. Muualle koskeen olisi järkevää lisätä mm kiveä kalojen suoja- ja reviiritarpeisiin.

27 Kosken alaosalla olevaan kivisuisteeseen on tehtävä hieman aukkoja, jotta alapuolisella murkula osuudella vesi riittäisi. Nyt suisteen itäpuolella olevan aukon yläpuolella on hyvä (noin 6 m 2 ) soraikon paikka. Tästä koskesta on kunnostamalla mahdollista saada tuottava koskialue Koski 10 Koski 10 on noin 23 metriä pitkä ja 8 metriä leveä koskialue (kuva 12). Keskellä uomaa on iso saari, jonka takana on noin 50 metriä pitkä ja 4-5 metriä leveä sivu-uoma. Sivu-uoma on lähes kivetön (karkea hiekka pohja) eikä virtauskaan ole suuri. Varsinaisessa koskessakaan ei kiviä juuri ole, vain muutamia isompia kiviä ja hiekkapohjaa. Koskessa on cm syvä. Alaosalla koski ja sivu-uoma yhtyvät nivaksi, jossa on muutamia isoja kiviä. Kuva 12. Koski 10.

28 28 Toimenpidesuositukset: Koski olisi hyvä kivetä mm kivellä. Soraistuksen voisi tehdä joko harjusta (8-32 mm soralla) tai taimenta (30 60 mm soralla) suosivalla tavalla. Sivu-uomaan voisi johtaa vettä, jotta virtaus kasvaisi. Sivu-uomaan olisi hyvä tuoda mm kiviä Koski 11 Koski 11 on Herajoen alin koskiosuus. Koski on noin 60 metriä pitkä ja keskimäärin 12 metriä leveä (kuva 13). Yläosalla uoman leveys on 12 metriä. Yläosalle on tehty kivistä kaksi kynnystä/rivistöä, joiden väliin jää noin 50 cm syvä alue. Alueella on paljon mm kiviainesta. Kosken puoliväli on noin 14 metriä leveä ja itäreunalla on syvä monttu. Montun alapuolella on hyvä poikasalue ( murkulaa ), joka myös sähkökoekalastettiin. Kosken alaosa on 10 metriä leveä (tulvauoma 15 metriä) ja kivetty isoilla kivillä. Kiviä on aseteltu riveittäin, joiden väliin jää cm syviä alueita. Sähkökoekalastuskoealalla tehty pohjan kiviaineksen mittaus osoitti, että 36 % alueesta oli optimaalista ( mm kiveä) taimenen kesänvanhoille (< 10 cm) poikasille. Soveltuvaa kiviainesta ( mm kiveä) kesänvanhoille taimenille alueella oli 86 %.

29 29 Kuva 13. Koski 11. Toimenpidesuositukset: Kosken puoliväliin itäreunalle on syytä tehdä kutusoraikko. Soraikko tulisi sijoittaa syvän montun ja poikasalueen väliin. Soraikkoja voidaan tehdä myös kaikkien kivikynnyksien yläpuolelle. Kosken kiveäminen pienellä kivellä on myös suotavaa. 8 POHDINTAA JA PÄÄTELMIÄ Nykyisellään Herajoella ei ole merkitystä vaelluskaloja tuottavana jokena. Erinomainen asia on se että Herajoki on kokonaan rauhoitettu kalastukselta. Rauhoittaminen on ensiarvoisen tärkeää myös jatkossa. Herajoen valuma-alueen vedet laskevat Herajärvestä Herajoen kautta Pieliseen ja näin ollen kalojen ainoa kulkuväylä järvien välillä. Mahdollista on, että jotkut kaloista käyttävät Herajokea myös lisääntymistarkoituksiin. Pielisestä nousevien tai Herajärvestä laskeutuvista kaloista olisi hyvä kuitenkin saada lisätietoa. Koskialueiden säännöllisiä sähkökoekalastuksia on syytä jatkaa varsinkin kunnostuksien jälkeen.

30 30 Mikäli joen virtakutuisten kalalajien elinoloja halutaan kohentaa, täytyisi Herajokea suunnitelmallisesti edelleen kunnostaa. Kunnostuksilla on mahdollista tukea uhanalaisien virtakutuisien kalalajien lisääntymistä ja tätä kautta luopua istutuksista. Istutuksiin suunniteltuja varoja kannattaisi käyttää ensisijaisesti koskialueiden kunnostuksiin. Kunnostuksilla pystyttäisiin kasvattamaan koskien lohikaloille soveltuvaa poikaspinta-alaa ja tätä kautta Herajoen kalataloudellinen arvo kasvaisi. Miten paljon se kasvaisi, riippuu ennen kaikkea kunnostustöiden resursseista. Täytyy myös olla realistinen ja huomioida Herajoen lyhyt pituus ja pieni koski pinta-ala. Kunnostettunakaan Herajoki ei pysty tuottamaan suuria määriä järvivaellukselle lähteviä vaelluskaloja. Kalojen luonnontuotannon elvyttäminen ja uhanalaisien kalalajien suojelu on kuitenkin tärkeä ja tavoittelemisen arvoinen asia. Herajoki voisi sopia nykyisellään varsinkin virtakutuiselle harjukselle. Harjus suosii virrassa avoimia paikkoja, jossa keskivirrannopeus on noin 50 cm/s. Pinnalta katsoen harjuksen kutukuopan kohdalla on 58 % soraa (2-16 mm) 37 % pikkukiviä (16 64 mm) ja joitain suurempia (65 128) kiviä siellä täällä (Nykänen & Huusko 2001). Taimenen heikko lisääntyminen Herajoessa on todennäköisesti kiinni sopivien soraikkojen puuttumisessa ja kutu (emo)kalojen vähyydessä. Taimenen viihtyvyyttä rajoittaa myös poikasalueiden (noin 13 % koski-pinta-alasta) ja kalojen tarvitsemien suojapaikkojen vähyys. Kilpailu optimaalisista elinympäristöistä voi olla erittäin suurta eri lajien välillä, sillä kalayhteisö koostuu useista eri lajeista. Järvilohen poikaselle joen virtausnopeus ja virtaama vaikuttaa liian heikolle vaikka suuria virtaamavaihteluita ei ole. Lisäksi järvilohen poikasille optimaalista kiveä on hyvin niukasti. 9 KIITOKSET Kenttätutkimuksissa ovat työpanoksellaan avustaneet Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeen ympäristönhoitaja Markus Juvonen ja projektikoordinaattori Timo Hartikainen. Sähkökoekalastuksia suorittivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusavustaja Ville Luolamo ja tutkimusmestari Markku Gavrilov. Kiitos kartoista kuuluu rakennusmestari Veijo Puustiselle ja diplomi-insinööri Janne Kärkkäiselle (Pohjois- Karjalan ympäristökeskus). Istutustietoja lähetti asiantuntija Heli Peura (Pohjois-Karjalan

31 TE-keskus). Herajokea käsittelevän julkaisun kopioi ja kirjoitustyön stilisoi Jorma Piironen (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos). Kirjoitustyötä tarkasti ja muokkasi myös projektipäällikkö Mirko Laakkonen ja projektikoordinaattori Timo Hartikainen (PIKES Oy). Kiitos vielä, PIKES Oy ja kaikki Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit LÄHTEET Kirjallisuus Forsberg, Y Herajoen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Simon kalatalousyrittäjäkurssi. Moniste. 10 s. Nykänen, M. & Huusko, A. Suomalainen harjus kutee yleiseurooppalaiseen tyyliin. Suomen kalastuslehti 6/2001. Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalatalousyksikkö. Kalataloushallinnon istutusrekisteri. Joensuu. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Toimenpideohjelmaluonnos 29/10/2008. Liite 1. Soimakallio, H. & Savolainen, M Järvilohelle sopivien uusien kutu- ja poikastuotantoalueiden kartoitus. Teoksessa: Makkonem, J. (toim.). Saimaan järvilohen elinolosuhteiden parantaminen. Kalatutkimuksia Fiskundersökningar 155. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. s Ympäristöministeriö Työsuojelu sähkökoekalastuksessa. Ympäristöopas 56. Oy Edita Ab. Helsinki Elektroniset lähteet OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Muokattu [viitattu ]. Saatavilla www-muodossa:

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 6 2 VALUMA-ALUE 7 2.1 Valuma-alueen yleiskuvaus 7 2.2 Sivujoet

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA 2015 Kannen kuva on otettu Vepsänjoen Iivolankoskella kesällä 2015. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 5 2. VALUMA-ALUE, VEDEN LAATU JA KALASTO... 5 Valuma-alue ja virtaamat...

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017 + Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen Kala- ja vesimonisteita nro 115 Ari Haikonen ja Jani Helminen Pohjajoen inventointi vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Syyskuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen ja

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot