SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS"

Transkriptio

1 SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Tietojen keruu Kunnostustarpeen arviointi 6 4 JOKI- JA KOSKIKUVAUKSET Suuroja Korkeakoskenoja Pihkoon haara Pekanoja Rapakivenjoki, Koskuenjoki ja Suurijoki Pekinoja Inkeroistenoja Palonoja Vaskohaanoja Tallusjoki Teutjoki Uksinpekki Kukuljärvenoja Kanaoja Paisillanoja Pihlajajoki 51

3 4.17 Ravijoki Päkinoja Pyölinjoki Sydänkylänoja Rantajoki Lelunjoki Mäntyjoki Sahanoja ja Pyölijoki Seppälänoja Suurioja Nummenjoki, Joutsenjoki ja Uronjoki Siltakylänjoki Svartbäcken 87 5 YHTEENVETO 91 LÄHTEET: 93

4 3 1 JOHDANTO Suomenlahden suomenpuoleisten jokien meritaimenkannat ovat hävinneet tai taantuneet voimakkaasti ihmistoimintojen johdosta. Patojen rakentaminen jokiin katkaisi vaellusreittejä ja supisti lisääntymisalueita. Tästä huolimatta alimpien nousuesteiden alapuolella elää edelleenkin heikkoja luonnonvaraisia kantoja (Saura 2001). Myös ojitukset, koskien perkaukset ja valuma-alueiden maankäyttö ovat lisänneet meritaimenkantojen ahdinkoa. Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää itäiseen Suomenlahteen laskevien pienvesien tilaa, kunnostustarvetta ja soveltuvuutta lohikaloille, lähinnä taimenelle. Selvitykseen valittiin aiemmin kartoittamattomia pienvesiä, jotka laskevat Suomenlahteen tai Kymijokeen. Pääpaino oli nousuesteiden alapuolisilla alueilla. Tämän selvityksen rahoitti Kaakkois-Suomen TE-keskus ja toteutti Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. 2 TUTKIMUSALUE Tutkimuksen kohteeksi valittiin Vaalimaan ja Ruotsinpyhtään välillä sijaitsevat pikkujoet ja purot, joilla on yhteys Suomenlahteen joko suoraan tai päävirran kautta. Valintaan vaikutti myös purojen mahdollinen soveltuvuus meritaimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Kymijoessa kartoitus ulottui Ankkapurhalle saakka ja muissa päävirroissa ensimmäiselle täydelliselle nousuesteelle. Kartoitettuja kohteita oli yhteensä 33 kappaletta, joista 13 yhtyy Kymijokeen, kaksi Smmanjokeen, kolme Vehkajokeen ja yksi Vaalimaanjokeen. Loput kartoitetut kohteet laskevat suoraan Suomenlahteen (kuva 1, kuva 2).

5 Kuva 1. Kymijokeen laskevat kartoituskohteet. 1. Suuroja 2. Korkeakoskenoja 3. Pihkoon haara 4. Pekanoja 5. Rapakivenjoki, Koskuenjoki ja Suurijoki 6. Inkeroistenoja 7. Pekinoja 8. Palonoja 9. Vaskohaanoja 10. Tallusjoki 11. Teutjoki 12. Uksinpekki 13. Kukuljärvenoja

6 Kuva 2. Muut kartoitetut kohteet idästä alkaen. 1. Kanaoja 2. Paisillanoja 3. Pihlajajoki 4. Ravijoki 5. Päkinoja 6. Pyölinjoki 7. Sydänkylänoja 8. Rantajoki 9. Lelunjoki 10. Mäntyjoki 11. Sahanoja / Pyölijoki 12. Seppälänoja 13. Suurioja 14. Nummenjoki, Joutsenjoki ja Uronjoki 15. Siltakylänjoki 16.Svartbäcen

7 6 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Tietojen keruu Virtavesissä elävien kalojen elinympäristöjä voidaan tarkastella mikro-, meso- ja makrotasolla. Mikrotasolla tarkoitetaan kalan välitöntä ympäristöä, esimerkiksi kivenkoloa koskessa. Mesohabitaatti muodostaa suuremman ympäristökokonaisuuden, kuten koskialue joessa. Makrotasolla tarkastellaan useita mesohabitaatteja kerrallaan, esimerkiksi jotakin jokiosuutta kokonaisuudessaan (Piironen ym. 1999). Tässä selvityksessä tutkittuja vesistöjä tarkasteltiin meso- ja makrotasolla. Mikrotasolla tarkastelua ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvitettäessä yleistä kunnostustarvetta. Koskialueiden sijainti selvitettiin karttojen ja ojitusasiakirjojen avulla sekä maastokäynnein. Lisäksi haastateltiin paikallisia asukkaita. On otettava huomioon, että yksittäisiä virtatai koskialueita on voinut jäädä havaitsematta kartoituksessa, koska kaikkia jokia ei käyty maastossa kokonaisuudessaan läpi. Koskien fysikaaliset ominaisuudet selvitettiin maastokäynnein. Mitattavia muuttujia olivat mm. uoman leveys ja syvyys, koskialueen pituus ja pinta-ala, pohjan koostumus ja pohjakasvillisuuden määrä. Lisäksi arvioitiin koskien yleisiä piirteitä, kuten onko alue luonnontilainen tai perattu. Maastokäynneillä saatujen tietojen pohjalta tehtiin alustavia suunnitelmia tarvittavista kunnostustoimenpiteistä. 3.2 Kunnostustarpeen arviointi tta arvioitiin kalataloudellisista näkökulmista ja erityisesti taimenen elinympäristövaatimuksia ajatellen, sillä yleisesti on havaittu, että taimen dominoi pienempiä jokia ja puroja, kun taas lohi viihtyy paremmin suuremmissa päävirran joissa (Erkinaro 1995). Taimenelle optimaalisessa koskessa tulee olla runsaasti poikasten eri ikäluokille soveltuvaa aluetta kaikilla vedenkorkeuksilla sekä riittävästi kutualueita. Myös virtaaman tulee olla riittävä kaikkina vuodenaikoina. Taimenen poikasten elinympäristövaatimuksien pohjana käytettiin koti- ja ulkomaisia tutkimuksia koskien eri ikäluokkien habitaatin valintaa (Mäkipetäys ym. 1994, Heggenes & Saltveit 1989). Taimenen lisääntymistä ja poikastuotantoa rajoittavana tekijänä voi olla myös veden kemialliset ominaisuudet. Ennen mahdollisten kunnostustöiden aloittamista on siis tärkeää selvittää vesistön vedenlaatu. Vain muutamasta kartoitetusta kohteesta oli saatavilla vedenlaatutietoja (liite 1).

8 7 Mikäli alue ei nykytilassaan soveltunut taimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon, pohdittiin vaadittavia kunnostustoimenpiteitä. Kohde voitiin myös katsoa tarpeettomaksi kunnostaa, jos se oli luonnontilainen tai käytännössä mahdoton kunnostaa taimenelle soveltuvaksi esimerkiksi riittämättömän virtaaman tai heikon vedenlaadun vuoksi. 4 JOKI- JA KOSKIKUVAUKSET 4.1 Suuroja Suuroja laskee Kymijokeen noin kilometri Korkeakosken tehtaasta alavirtaan. Suurojan valuma-alue on alaosiltaan peltoa muuttuen kangas- ja sekametsäksi ylävirtaan mentäessä. Valuma-alueen latvoilla on myös suoalueita. Suurojasta kartoitettiin 3,3 kilometriä pitkä osuus alkaen Kymijoesta. Kartoitetulla alueella on kolme koskea (kuva 3). Kahdella ylimmällä koskella vesi on lievästi humuksen värjäämää Alin koski on myös hieman savisamea. Suuroja koski 1 Korkeakoskenoja koski 2 koski 3 Kuva 3. Suurojasta kartoitettu alue ja koskien sijainti. Kuvassa myös Korkeakoskenoja. Ylin koskista kuivui loppukesällä 2006 täysin ja uoman pohjalta löytyi useita kuolleita taimenen poikasia. Elokuussa 2006 kahdella alimalla koskella suoritetuissa sähkökoekalastuk-

9 8 sissa tavattiin seuraavia lajeja: taimen, ahven, hauki, särki ja ruutana. Veden lämpötila oli +18,6 C. KOSKI 1 Pituus: 75 m, leveys: 2 3 m, syvyys: cm, pinta-ala: 187 m 2. Koski alkaa Hurukselantiestä. Niska-alue on 25 metriä pitkä ja tätä seuraa 50 metrin pituinen kivikkoinen koskialue. Koski on osittain perattu, mutta silti melko monimuotoinen. Perkuukiviä on uoman molemmin rannoin. Pohja koostuu pääosin kivistä (<60 cm) ja hienosta sorasta. Pintakiviä on runsaasti. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Rannoilla kasvaa sekametsää. Kosken lähistöllä ei sijaitse rakennuksia. Koskesta 50 metriä alavirtaan sijaitsee noin 15 metriä pitkä kivikkoinen koskialue. Nykytilassa alue on melko monimuotoinen (kuva 4). Koskea tulisi kuitenkin muokata siten, että isommatkin kalat pääsisivät nousemaan siitä ylös. Koski ei ole jyrkkä, mutta siihen on kertynyt pieniä rytöjä, jotka hankaloittavat kalojen liikkumista. Niska-alueelle voidaan muodostaa kutualue. Kartoittaessa niska-alueella oli kaksi tulvan laskettua loukkuun jäänyttä haukea ( 1 & 3 kg). Loppukesällä koski kuivui täysin (kuva 5). Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kesä 2006 oli ennätyksellisen kuiva. Alueen perusteellinen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen, mutta myös käsin pystytään poistamaan rytöjä ja muokkaamaan uomaa. Alueelle on helppo pääsy kaivinkoneella. Kuva 4. Suurojan ylin koski kuvattuna niskalta alavirtaan.

10 9 Kuva 5. Kesällä 2006 koski kuivui täysin ja taimenen poikasia jäi kuiville. KOSKI 2 Pituus: 90 m, leveys: 1-2 m, syvyys: cm, pinta-ala: 135 m 2. Koskialue on perattu ja pohja koostuu hienosta sorasta ja hiekasta. Kiviä on vain paikoin. Vasemmalla rannalla sijaitsevan talon jälkeen pohja muuttuu hiesuksi. Kosken yli kulkee maantie- ja rautatiesillat. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti kasvualustoiksi soveltuvien kivien puutteen takia. Rannoilla on peltoa ja asuinrakennus. Alue on pohjan ja uoman muodoiltaan melko yksipuolinen ja kapea (kuva 6). Uomaa mutkittelemalla, kiveämällä, paikoin leventämällä ja syvyysoloja monipuolistamalla koskesta saataisiin paremmin poikastuotantoon soveltuva. Ongelmaksi muodostuu puroon rajautuvat tontit ja pellot. Perusteelliseen kunnostukseen vaaditaan kaivinkone, mutta käsin pystytään suorittamaan kiveämistä ja kevyttä pohjan profiilin muokkausta.

11 10 Kuva 6. Kapeaa koskiuomaa Suurojalla. KOSKI 3 Pituus: 75 m, leveys: 1-5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 190 m 2. Koski alkaa noin 200 metriä Kymijoesta ylävirtaan. Niska-alue on 25 metriä pitkä ja tätä seuraa 50 metrin pituinen kivikkoinen koskialue. Koski on vain osittain perattu. Koski on kivikkoinen sekä paikoin erittäin monimuotoinen. Pohja koostuu pääosin kivistä (<60 cm), hienosta sorasta ja hiekasta. Savea ja kiintoainesta on paikoin runsaasti. Soraa on vain ohuina kerroksina. Pohja- ja suojakasvillisuutta on kohtalaisesti. Rannoilla kasvaa sekametsää. Kosken rannoilla ei sijaitse asuinrakennuksia. Nahkiaiset käyttävät koskea kutualueena. Koski on nykytilassa monimuotoinen ja lohikalojen poikastuotantoon soveltuva (kuva 7). Kutusoraikkoja tulee lisätä ja yläosaa kivetä. Kunnostuksen yhteydessä voidaan poistaa pahimpia kiintoaineskertymiä ja harata olemassa olevaa soraa puhtaaksi. Kunnostustoimet voidaan suorittamaan käsin. Mikäli alue kunnostetaan kaivinkonella, niin kosken tiheä suojakasvusto tulee kärsimään siitä.

12 11 Kuva 7. Monimuotoista uomaa Suurojan alimmalla koskella. 4.2 Korkeakoskenoja Korkeakosken oja laskee Kymijokeen Korkeakosken tehtaan läpi. Tehtaan oja ohittaa kokonaan maan alla. Maan alle johtavan putken suulla on tiheä puinen sihti, joka estää kalojen nousun ojaan (kuva 8). Sihtiä ei voi poistaa, koska silloin tehtaan alitse vievä putki tukkeutuu. Alueelle ei kannata kohdentaa kunnostustoimenpiteitä. Kuva 8. Puinen sihti, jonka jälkeen puro virtaa maan alle ja laskee vetensä Kymijokeen Korkeakosken kohdalla.

13 Pihkoon haara Pihkoon haara on Kymijoen sivuhaara, jonka vesitys on haaran yläosassa sijaitsevan pumppaamon varassa. Pihkoon haaran vähimmäisjuoksutus on 0,7 m 3 /s aikavälillä Muutoin juoksutus on vähintään 0,35 m 3 /s. Noin kolme kilometriä pitkä haara saa alkunsa Ruhavuolteen yläpuolelta ja laskee takaisin Kymijokeen Kokonkosken alapuolelta. Haaran alaosaan liittyy pieni, Kymijoesta alkunsa saava uoma, joka kuitenkin matalan veden aikana kuivuu lähes täysin. Elokuussa 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa tavattiin seuraavia lajeja: lohi, taimen, hauki, ahven, särki, lahna, seipi ja kivennuoliainen. Veden lämpötila oli +21,3 C. Koskialueita haarassa on seitsemän (kuva 9). Näissä kaikissa tarvitaan jonkin asteisia kunnostustoimia, mutta lähes luonnontilaisia lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvia alueitakin haarasta löytyi. Kunnostuksin Pihkoon haaran koskialueista pystytään muodostamaan merkittävä lisäys Kymijoen lohikalojen poikastuotantoalueisiin.pihkoon haaran alaosassa, juuri ennen Kymijokeen yhtymistä, sijaitsee puinen pohjapato. Tämä pato ei normaalilla vedenkorkeudella haittaa kalojen nousua (kuva 17). koski 1 koski 2 koski 3 koski 4 koski 5 koski 6 koski 7 Kuva 9. Pihkoon haaran ja sen koskien sijainti.

14 13 KOSKI 1 Pituus: 125 m, leveys 2-4 m, syvyys cm, pinta-ala: 375 m 2. Koski on perattu ja paikoin räjäytetty rännimäiseksi. Räjäytys- ja perkuukiviä on uoman molemmin puolin. Pohja on tiivistä ja koostuu kivistä, kalliosta, sorasta, hiekasta sekä kiintoaineksesta. Pohjakasvillisuutta on vähän. Koski alittaa maantiesillan, jonka jälkeen molemmilla rannoilla sijaitsee asuinrakennukset. Rannoilla kasvaa sekametsää. Yleisilmeeltään alue on hyvin yksipuolista ja syvää virtaa. on suuri. Koski soveltuu erittäin heikosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Yksipuolista uomaa tulee leventää ja monipuolistaa suisteiden, kynnysten, kiveämisen ja syvänteiden avulla (kuva 10). Myös kutusoraikkoja tulee muodostaa ainakin kosken niska-alueelle. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Alueelle on helppo pääsy kaivinkoneella. Kosken kunnostamista vaikeuttaa uomaan rajoittuvat tontit sekä uoman syvyys. Kuva 10. Yksipuolista perattua koskea Pihkoon haaran ylimmällä koskella.

15 14 KOSKI 2 Pituus: 110 m, leveys 2-3 m, syvyys cm, pinta-ala: 275 m 2. Koski on perattu rännimäiseksi. Räjäytys- ja perkuukiviä on uoman molemmin rannoin. Pohja on tiivistä ja koostuu kivistä, sorasta, hiekasta sekä kiintoaineksesta. Pohjakasvillisuutta on vähän. Rannoilla kasvaa sekametsää. Yleisilmeeltään alue on ylemmän kosken (koski 1) kaltainen. Kosken yläosa on leveämpää (4 6 m) ja hieman muuta koskea matalampaa. on suuri. Edellisen kosken tavoin tämäkään koski ei juuri sovellu lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon (kuva 11). Kosken pystyy kunnostamaan, mutta se tulee vaatimaan runsaasti kivi- ja sora-ainesta. Virran monimuotoisuutta ja syvyysvaihteluja tulee lisätä kynnysten, suisteiden ja syvänteiden avulla. Runsaalla kiveämisellä pystytään aikaansaamaan melko laajoja poikasalueita. Kutusoraikkojen muodostaminen on myös tarpeen. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Kuva 11. Pihkoon haaran toiseksi ylin koski.

16 15 KOSKI 3 Pituus: 60 m, leveys: 6-10 m, syvyys: cm, pinta-ala: 480 m 2. Koski on kivikkoinen ja melko monimuotoinen, mutta paikoin perattu. Pohja koostuu kivistä (< 80 cm), sorasta, hiekasta ja kiintoaineksesta. Pohjakasvillisuutta on kohtalaisesti. Saaret jakavat uoman kahteen päähaaraan (kuva 12). Rannoilla kasvaa sekametsää. Oikealla rannalla sijaitsee asuinrakennus. Nykyisellään koski on melko monimuotoinen ja soveltuu lohikalojen poikastuotantoon kohtalaisesti. Soraa on paikoin, mutta vain ohuena kerroksena, joten olemassa olevia soraikkoja tulee vahvistaa. Vaikka koski on paikoin kivikkoinen, niin myös kiveämistä tulee alueella suorittaa. Kunnostuksen yhteydessä kiintoainesta tulee poistaa etenkin kosken niska-alueelta. Alue pystytään kunnostamaan melko vähäisin toimin. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Alueelle pääsee kaivinkoneella. Kuva 12. Saarien jakamaa koskea Pihkoon haaran kolmannessa koskessa.

17 16 KOSKI 4 Pituus: 30 m, leveys: 6-8 m, syvyys: cm, pinta-ala: 210 m 2. Alue ei ole varsinainen koski, vaan rauhallisesti virtaava niva. Pohja koostuu kivistä ja kalliosta. Kiintoainesta on kertynyt rannoille paikoin runsaasti. Rannoilla kasvaa sekametsää. on kyseenalainen. Virtaama on vähäinen ja alue lyhyt (kuva 13). Kiveämällä ja pohjan profiilia muokkaamalla alueesta voisi saada vähäisellä työllä isommille lohikaloille soveltuvan asentopaikan. Alueelle pääsee kaivinkoneella. Kuva 13. Rauhallisesti virtaavaa nivaa Pihkoon haaran keskivaiheilla. KOSKI 5 Pituus: 40 m, leveys: 5-11 m, syvyys: cm, pinta-ala: 280 m 2. Kosken niska-alue on syvä ja rännimäinen mutta itse koski on monimuotoinen. Koski on kivikkoinen ja pohjakasvillisuutta on melko runsaasti. Suojakasvustoakin on paikoin hyvin. Pohja koostuu kivistä ja sorasta, mutta laajempia yhtenäisiä soraikkoja ei ole. Kiintoainesta on kerääntynyt niskalle ja paikoin koskeen. Rannoilla kasvaa sekametsää.

18 17 Nykyisellään koski on monimuotoinen ja soveltuu hyvin lohikalojen poikastuotantoon (kuva 14). Soraa on paikoin, mutta ohuena kerroksena, joten kutualueita tulee muodostaa. Kunnostuksessa tulee keskittyä ennen kaikkea kosken niska-alueeseen, johon voi muodostaa kutualueita ja isommille lohikaloille soveltuvia asentopaikkoja. Koski pystytään kunnostamaan melko vähäisin toimin. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Kuva 14. Kivikkoista koskea Pihkoon haarassa. KOSKI 6 Pituus: 75 m, leveys: 5-10 m, syvyys: cm, pinta-ala: 562 m 2. Koski alkaa uoman ylittävän puusillan yläpuolelta. Koski on paikoin perattu. Perkuukiviä on uoman molemmilla rannoilla. Koski jakautuu kahteen osaan, jotka erottaa noin 20 metriä pitkä syvännealue (kuva 15). Yleisilmeeltään koski on isommille lohikaloille soveltuvaa aluetta. Poikas- ja kutualueita ei juurikaan ole. Pohja on tiivistä kivi- ja sorapohjaa. Rannoilla kasvaa sekametsää. Puusillasta ylävirtaan on tasaista ja syvää nivaa. Nykyisellään koski soveltuu lähinnä isommille lohikaloille. Ranta-alueille pystyy muodostamaan poikastuotantoalueita kiveämisellä. Myös yhtenäisiä soraikkoja tulee muodostaa. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen, jolla on helppo pääsy koskelle.

19 18 Kuva 15. Kosken kahteen osaan jakava syvänne. KOSKI 7 Pituus: 150 m, leveys 4-15 m, syvyys cm, koskipinta-ala: 1200 m 2. Kosken ensimmäiset 40 metriä on rännimäiseksi perattua syvää virtaa, jota seuraa 20 metriä pitkä suvanto. Suvannon jälkeen alkaa erittäin monimuotoinen koski, joka virtaa useassa pienessä haarassa. Tämän alueen yläpäässä on noin 50 cm korkea pohjapato. Rännimäisellä yläosalla pohja on kalliota tai tiivistä kivipohjaa. Kosken alaosalla uoman syvyys ja pohjan muodot ovat hyvin vaihtelevia. Pohja koostuu kivistä, sorasta ja hiekasta. Laajemmat soraikot puuttuvat. Rannoilla kasvaa sekametsää. Kosken rannoilla sijaitsee asuinrakennuksia ja saha. Yläosan kunnostustarve on suuri. Uomaa tulisi leventää, soraistaa, kivetä sekä lisätä uoman monimuotoisuutta suisteiden ja kynnysten avulla. Lähes luonnontilaiseen alaosaan ei välttämättä tarvitse tehdä muutoksia (kuva 16). Pohjapato ei todennäköisesti haittaa lohikalojen liikkumista normaalivedellä. Kuivana aikana se voi kuitenkin muodostaa nousuesteen. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Alueelle on helppo pääsy kaivinkoneella.

20 19 Kuva 16. Pihkoon haaran alin koski. Kuva 17. Pohjapato Pihkoonhaaran alaosassa. 4.4 Pekanoja Pekanoja laskee Kymijokeen Pernoonkosken alapuolella. Pekanojasta kartoitettiin Kotka Huruksela välisen tien ja Kymijoen välinen jokiosuus. Tällä välillä sijaitsee kolme koskea (kuva 18). Pekanojan valuma-alue on ojitettua peltoa, metsää ja suota. Alaosa on peltovoittoista, kun taas latvoilla valuma-alue on metsää sekä suota. Vesi on melko voimakkaasti humuksen värjäämää.

21 20 Uoman ja pohjan rakenteen puolesta Pekanojasta on mahdollista muodostaa taimenelle soveltuva lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Rajoittavaksi tekijäksi voi kuitenkin osoittautua vedenlaatu. Valuma-alue on lähes kauttaaltaan ojitettu ja vesi saattaa olla hyvin hapanta. Ennen kunnostustoimiin ryhtymistä tulee veden laatu selvittää.veden lämpötila oli ,2 C. koski 2 koski 1 koski 3 Kuva 18. Pekanojasta kartoitettu osuus ja koskien sijainti. KOSKET 1 & 2 Pituus yhteensä: 170 m, leveys: 1-2 m, syvyys: 5 50 cm, pinta-ala: 255 m 2. Kosket ovat melko monimuotoisia, mutta osittain perattuja. Virrannopeus on melko rauhallinen. Perkuukivikoita on uoman molemmin rannoin. Koskiosuuksien pohja on pääosin kivi- (<60 cm) ja sorapohjaa. Hienompaa maaainesta on paikoin runsaastikin. Sora on paikoin liettynyttä ja kiintoaineksen peittämää. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Rannoilla kasvava havumetsikkö sekä pensaskerros varjostaa ja luo suojaa uomaan. Alemman kosken yli kulkee puinen silta.

22 21 Kosket soveltuvat pohjan rakenteen puolesta hyvin lohikalojen poikastuotantoon. Soraikkoja ja muuta pohjaa tulee harata puhtaaksi kiintoaineksesta. Uusia soraikkoja tulee muodostaa ylemmälle koskelle. Kiveämisellä sekä pohjan profiilia muokkaamalla saadaan koskista monimuotoisempia ja nykyistä paremmin taimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvia. Uomaa tulee myös paikoin leventää (kuva 19). Toimenpiteet voidaan suorittaa käsin. Kuva 19. Kapeaa koskiuomaa Pekanojan ylimmällä kartoitelulla koskella. KOSKI 3 Pituus: 50 m, leveys: 1 1,5 m, syvyys:10-30 cm, pinta-ala: 63 m 2. Alue on perattu kauttaaltaan rännimäiseksi. Virrannopeus on melko kiivas. Perkuukiviä on uoman molemmin rannoin. Kosken pohja on pääosin soraa. Kaikki isommat kivet on uoman reunoilla. Pohjakasvillisuutta ei ole juurin lainkaan kasvualustoiksi soveltuvien kivien puuttumisen takia. Kosken vasemmalla rannalla kasvaa lehtipuita, jotka varjostavat hieman uomaa. Muutoin kosken rannat ovat varsin avoimia. Nykytilassaan koski on hyvin yksipuolinen (kuva 20). Koskesta peratut kivet tulee siirtää takaisin uomaan ja pohjan profiilia on muokattava vaihtelevammaksi. Olemassa oleva sora

23 22 tulee harata puhtaaksi ja tarvittaessa tuoda lisäksi uutta soraa. Kunnostustoimet voidaan suorittaa käsin. Kuva 20. Perattua koskea Pekanojan alajuoksulla. 4.5 Rapakivenjoki, Koskuenjoki ja Suurijoki Rapakivenjoki saa alkunsa suon ympäröimästä Rapakivenjärvestä. Ennen yhtymistä Kymijokeen Rapakivenjoki haarautuu Koskuen- ja Suurijoeksi (kuva 21). Rapakivenjoki on rehevä, ojitettu ja voimakkaasti humuksen värjäämä puro, jonka virtaama on erittäin vähäinen (kuva 22). Näiden kolmen joen valuma-alueet ovat pääosin peltoa ja ojitettua suota. Vuonna 2006 vallinneella vedenkorkeudella Rapakivenjoen kaikki vedet laskevat erittäin rehevän ja ojitetun Koskuenjoen kautta Kymijokeen (kuva 23). Suurijoki oli täysin kuiva (kuva 24). Kohteita ei ole kalataloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna järkevää kunnostaa. Jokien fysikaaliset ominaisuudet eivät vastaa taimenen elinkierron tarpeita ja vedenlaatu on todennäköisesti heikko. Rapakivenjoen veden lämpötila : +18,5 C.

24 23 Koskuenjoki Suurijoki Rapakivenjoki Kuva 21. Rapakivenjoesta, Koskuenjosta ja Suurijoesta kartoitetut osuudet. Kuva 22. Ojitettua Rapakivenjokea.

25 24 Kuva 23. Lähes umpeenkasvanut Koskuenjoki. Kuva 24. Kuivunut Suurijoki kesällä Pekinoja Pekinoja laskee Kymijokeen Anjalan taajaman kohdalla (kuva 25). Virtaama ojassa on erittäin vähäinen ja latvoiltaan oja oli täysin kuiva kesällä 2006 (kuva 26). Valuma-alue on ojitettua metsää, suota ja peltoa. Vesi on humuksen värjäämää. Pekinojan lämpötila oli +14,5 C. Pekinojassa on lyhyt koskimainen alue Anjalan kartanon kohdalla. Tämä melko yksipuolinen alue ei ole optimaalinen lohikalojen poikastuotantoon ja ajoittaisten kuivumisten takia

26 25 kunnostus ei ole järkevää. Pekinojaa voidaan tosin vesittää Kymijoen vedellä ja sen kautta on esitetty rakennettavaksi kalatie Ankkapurhan ohi. Tämä vaatisi ojan leventämistä ja porrastamista. Teoriassa joen vesitys on mahdollista, mutta asutuksen takia se tullee olemaan hankalaa. Pekinoja koskipaikka Inkeroistenoja Kuva 25. Pekinojasta ja Inkeroistenojasta kartoitetut osuudet. Kuva 26. Pato Pekinojan latvoilla. Purossa ei ole lainkaan virtaamaa.

27 Inkeroistenoja Tämä Inkeroisten läpi virtaava oja on padottu ja virtaamaltaan erittäin vähäinen (kuva 27). Vesi on humuksen värjäämää. Kohteella ei ole kalataloudellisesta merkitystä. Veden lämpötila oli +21 C. Kuva 27. Inkeroisten kohdalla sijaitseva pato. Ojan virtaama on erittäin vähäinen. 4.8 Palonoja Palonoja laskee Kymijokeen lännestä Kultaan- ja Ahvionkoskien välissä. Ojan valuma-alue on lähes kauttaaltaan peltoa. Latvoilla on myös ojitettuja metsä- ja suoalueita. Oja oli täysin kuiva heinäkuussa 2006 (kuva 28). Kohteella ei ole kalataloudellista arvoa eikä sitä kannata kunnostaa. Kuva 28. Kalastusmestari Niko Lehtola toteaa Palonojan kuivaksi.

28 Vaskohaanoja Vaskohaanoja laskee Kymijokeen Vastilan kylän kohdalla (kuva 29). Oja oli kesällä 2006 latvoiltaan täysin kuiva ja alaosan virtaama oli myös erittäin vähäinen, vain pari litraa sekunnissa. Valuma-alueen latvoilla on laajoja ojitettuja suoalueita. Muutoin valuma-alue on peltoa ja ojitettua metsää. Vesi on humuksen värjäämää. Vaskohaanojan kunnostamisella ei saavuteta merkittävää kalataloudellista hyötyä, sillä oja kuivuu osittain tai kokonaan kesäisin. Meritaimenen lisääntymisalueenakaan ojalla ei ole suurta merkitystä, koska Ahvenkosken pato estää kalojen nousun merestä Kymijoen läntiseen haaraan. Veden lämpötila oli +14 C. ylin koski alin koski Kuva 29. Vaskohaanojasta kartoitettu osuus ja koskien sijainti.

29 28 YLIN KOSKI Pituus: 110 m, leveys: 1 1,5 m, syvyys: 5 30 cm, pinta-ala: 138 m 2. Koski on ojamainen ja syvyysvaihteluiltaan yksipuolinen. Virrannopeus on melko hidas. Pohja koostuu hiekasta ja hienosta sorasta. Pieniä kiviä on paikoitellen. Pohjakasvillisuutta on hyvin vähän. Rannoilla kasvaa melko tiheää sekametsää, joka luo uomalle suojaa. Kosken ylittää silta. Nykytilassa alue soveltuu kohtalaisesti lohikalojen poikastuotantoon. Soveltuvuutta rajoittaa uoman fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi veden vähyys kesäisin (kuva 30). Mikäli oja katsotaan tarpeelliseksi kunnostaa, niin virran monimuotoisuutta ja syvyysvaihteluja voidaan lisätä kiveämisellä ja pohjan profiilia muokkaamalla. Myös kutusoraikkoja täytyy muodostaa, sillä yhtenäisiä ja riittävän paksuja soraikkoja ei alueella ole. Toimenpiteet voidaan suorittaa käsin. Kuva 30. Lähes kuivunutta koskea Vaskohaanojalla.

30 29 ALIN KOSKI Pituus: 30 m, leveys: 0,5-1 m, syvyys: 5-15 cm, pinta-ala: 23 m 2. Tämä rauhallisesti virtaava koski on syntynyt todennäköisesti alueen ylittävän sillan rakentamisen yhteydessä. Pohja koostuu pienehköistä kivistä, sorasta ja hiekasta. Myös hienojakoisempaa maa-ainesta on runsaasti. Pohja on liettynyt. Pohjakasvillisuutta ei ole juuri lainkaan. Paikoin esiintyy ilmaversoisia vesikasveja. Rannoilla kasvaa nuorta sekametsää. Kosken alla sijaitsee asuinrakennus. Pohjan profiilin muokkaus ja liettyneen pohjan puhdistus ovat ensisijaiset toimenpiteet tällä alueella (kuva 31). Mikäli Vaskohaanoja kunnostetaan, niin tämän kosken niskalle tulee muodostaa yhtenäinen soraikko lisääntymisalueeksi. Nykytilassa alue soveltuu pohjan rakenteen puolesta kohtalaisesti poikastuotantoalueeksi. Kuva 31. Liettynyttä ja heinittyvää koskea Vaskohaanojan alimmalla koskella.

31 Tallusjoki Tallusjoki saa alkunsa Elimäen kunnan alueelta ja laskee Tammijärven kautta Kymijokeen. Tallusjoesta kartoitettiin noin 19 kilometriä Tammijärvestä ylävirtaan. Joen valuma-alue on pääosin peltoa. Tästä johtuen vesi on savisameaa ja hyvin ravinteikasta. Tallusjoen virtaama on lohikalojen kannalta riittävä läpi vuoden. Elokuussa 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa tavattiin seuraavia lajeja: kivennuoliainen, made ja salakka. Kartoitetulla alueella on neljä koskialuetta (kuva 32). Joen perattu alajuoksu on tasaista ja säännösteltyä virtaa, jossa ei ole koskia. Alavirrasta katsoen ensimmäinen koskialue sijaitsee Myllylässä. Koskista ylin on perattu ja räjäytetty rännimäiseksi. Tällä alueella kunnostustarve on suurin. Muut kosket ovat melko monimuotoisia ja vaativat lähinnä soraistusta. Veden lämpötila oli +17 C. koski 1 koski 3 koski 2 Myllylä Kuva 32. Tallusjoki ja sen koskien sijainti.

32 31 KOSKI 1 Pituus: 750 m, josta varsinaista koskea 150 m. Leveys 5 7 m, syvyys cm, koskipinta-ala: 900 m 2. Alueella on useita lyhyitä koskipätkiä, joiden välissä on nivamaista virtaa ja suvantoa. Alueen kosket on perattu ja räjäytetty rännimäisiksi. Ainoastaan koskijakson alaosan viimeiset 25 metriä on luonnontilaista koskea. Räjäytys- ja perkuukiviä on uoman molemmin puolin. Pohja koostuu kalliosta, räjäytyskivistä, savesta ja kiintoaineksesta. Soraa on paikoitellen ohuena kerroksena. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Viimeistä 25 metriä lukuun ottamatta koskialue soveltuu heikosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Tiivis pohja ei luo suojapaikkoja poikasille ja kutusoraikot puuttuvat. Rannoilla kasvaa sekametsää. on ilmeinen (kuva 33). Koskea tulee kivetä ja syvyysvaihtelua lisätä. Uomaa tulee myös soraistaa, koska soran osuus pohjasta on melko vähäinen eikä yhtenäisiä kutualueiksi soveltuja soraikkoja ole lainkaan. Monimuotoisuutta voidaan lisätä suisteiden, kynnysten, suurempien pintakivien ja syvänteiden avulla. Alueen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen, jolla on helppo pääsy alueelle. Kuva 33. Perattua ja räjäytettyä koskea Tallusjoen latvoilla.

33 32 KOSKI 2 Pituus: 100 m, leveys 2 15 m, syvyys cm, pinta-ala: 720 m 2. Kosken yläosa on rännimäistä virtaa, joka päättyy putoukseen. Putouksen pudotuskorkeus on noin 1,2 metriä. Putouksen profiili ja alapuolinen syvänne mahdollistaisivat todennäköisesti suurempien lohikalojen nousun ylävirtaan. Putouksen alapuolista aluetta ei ole merkittävästi perattu. Alue on hyvin monimuotoista ja suojakasvillisuutta on runsaasti. Pohja koostuu kivistä ( cm), kalliosta ja sorasta. Kiintoainesta on kasaantunut paikoin. Pohjakasvillisuutta on kohtalaisesti. Rannoilla kasvaa tiheää sekametsää. Koski on nykyisellään hyvin monimuotoinen ja soveltuu hyvin lohikalojen poikastuotantoon. Ainoa tarvittava toimenpide on soraistus, sillä kutualueita ei ole juuri lainkaan. Putous muodostaa nousuesteen ainakin vähempiarvoisille kaloille sekä lohikalojen poikasille (kuva 34). Kuva 34. Putous Tallusjoen toiseksi ylimmällä koskella.

34 33 KOSKI 3 Pituus: 60 m, leveys: 3 5 m, syvyys cm, pinta-ala: 240 m 2. Kosken ensimmäiset 40 metriä ovat tasaista virtaa, jota seuraa monimuotoinen ja kivikkoinen lyhyt koski. Koski on lähes luonnontilainen. Kosken yläosan pohja koostuu pääosin kalliosta. Kosken loppuosa on hyvin kivikkoinen ja pohjalla on paikoin soraa. Laajemmat yhtenäiset soraikot puuttuvat. Suojakasvillisuutta on vähän ja pohjakasvillisuutta kohtalaisesti kosken loppuosassa. Rannoilla kasvaa sekametsää ja vasemmalla rannalla sijaitsee asuinrakennus. Varsin luonnontilainen koski, joka soveltuu nykyiselläänkin kutu- ja poikastuotantoalueeksi. Kunnostustoimin kosken soveltuvuutta taimenelle voidaan kuitenkin parantaa. Tasaiselle niska-alueelle voidaan muodostaa laaja kutualue (kuva 35). Suisteiden rakentaminen ja kiveäminen lisäävät kosken monimuotoisuutta ja poikasille soveltuvien suojapaikkojen määrää. Kuva 35. Kalliopohjaista niska-aluetta Tallusjoen toiseksi alimmalla koskella.

35 34 MYLLYLÄ Pituus: 60 m, leveys 5 8 m, syvyys cm, pinta-ala: 260 m 2. Kosken ensimmäiset 40 metriä ovat kivikkoista koskea, jossa suojakasvillisuutta on erittäin runsaasti. Kosken alaosassa on silta, jonka alapuolella on 20 metriä pitkä koskialue, jonka pohja koostuu pääosin vanhasta padon tai sillan kivirauniosta. Aluetta on perattu, mutta etenkin yläosa on säilynyt varsin monimuotoisena. Pohja koostuu kivistä (< 60 cm), savesta ja kiintoaineksesta. Pohjakasvillisuutta on kohtalaisesti. Rannoilla kasvaa lehtipuita ja oikealla rannalla sijaitsee asuinrakennus. Kosken yläosa on nykyisellään melko monimuotoinen ja kasvuston suojaamaa (kuva 36). Kosken yläosaan ja niska-alueelle tulee muodostaa yhtenäisiä soraikkoja kutualueeksi. Yläosa on nykyisellään melko monimuotoista, mutta kiveämisellä voidaan monipuolistaa virtausta. Sillan alittavaa koskiosuutta tulee muokata enemmän. Vähällä vedellä raunio haittaa kalojen liikkumista ja se tulee purkaa. Samalla kosken alaosaa täytyy kivetä ja soraistaa, jolloin alue tulee soveltumaan kutu- ja poikastuotantoalueeksi. Kuva 36. Kasvillisuuden varjostamaa Myllylänkoskea.

36 Teutjoki Teutjoki virtaa peltoalueiden läpi Elimäen kunnan alueella ja laskee Teutjärven kautta Kymijokeen. Joesta kartoitettiin noin 16 km pitkä osuus alkaen Elimäen keskustasta. Vesi on kesällä lievästi savisameaa, mutta virtaaman kasvaessa vesi samenee huomattavasti. Vesi on hyvin ravinnepitoista johtuen valuma-alueen runsaasta peltoviljelystä. Elokuussa 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa tavattiin seuraavia lajeja: made ja kivennuoliainen. Kartoitetulla alueella sijaitsee seitsemän koskea (kuva 37). Alavirrasta katsoen tutkimusalueen ensimmäinen koskialue sijaitsee noin 5,5 km Teutjärvestä ja ylin Elimäen taajaman keskustan kohdalla. Veden lämpötila oli +17,8 C. koski 1 koski 2 koski 3 koski 4 koski 6 # 5 koski 5 Tallusjoki Teutjoki koski 7 Kuva 37. Teutjoen koskipaikat ja kartoitettu jokiosuus. Kuvassa myös Tallusjoesta kartoitettu osuus.

37 36 KOSKI 1 Pituus: 40 m, leveys: 2 m, syvyys: cm, pinta-ala: 80 m 2. Alue on perattu kauttaaltaan rännimäiseksi. Virta on melko rauhallista. Perkuukiviä on uoman molemmin rannoin. Pohja koostuu pienehköistä kivistä ja sorasta, jotka ovat pahoin liettyneitä. Paikoin on myös savea ja kiintoainesta. Pohjakasvillisuutta on kohtalaisesti. Uomassa kasvaa myös kelluslehtisiä vesikasveja. Kosken alaosan ylittää maantiesilta. Nykytilassa tämä rehevä koskialue soveltuu heikosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon (kuva 38). Soraistamalla alueesta on mahdollista muodostaa lohikaloille soveltuva lisääntymisalue. Kiveämällä uomaa voidaan muodostaa myös pieni määrä poikastuotantoaluetta. Soraistus ja kiveäminen voidaan tehdä myös käsin, mutta tarvittaessa alueelle on helppo pääsy kaivinkoneella. Kuva 38. Erittäin rehevää koskialuetta Teutjoen yläosilla.

38 37 KOSKI 2 Pituus: 200 m, leveys: 1-5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 600 m 2. Koski on perattu, mutta pohjan rakenteeltaan suhteellisen monimuotoinen. Perkuu- ja räjäytyskiviä on uoman molemmilla rannoilla. Pohja koostuu kivistä ja sorasta. Kivistä suuri osa on räjäytyskiveä. Paikoin pohjalla on myös savea ja kiintoainesta. Kosken viimeiset 70 metriä on sorapohjaa, jossa kiviä on vain harvakseltaan. Sora hienonee alavirtaan mentäessä. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Suojakasvillisuutta on kohtalaisesti kosken yläosalla. Kosken rannoilla kasvaa lehtipuita. Kosken niska-alueen yli kulkee silta. Nykytilassa alue soveltuu kohtalaisesti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Kivikkoinen uoma tarjoaa suoja-alueita melko runsaasti. Virran monimuotoisuutta ja syvyysvaihteluja voidaan lisätä kynnysten, suisteiden ja syvänteiden avulla. Myös kutusoraikkoja täytyy muodostaa esimerkiksi niska-alueelle (kuva 39). Perusteellinen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen, jolla on helppo pääsy koskelle. Soraistusta voidaan tehdä myös käsin. Kuva 39. Soraistusta vaativa niska-alue Teutjoella.

39 38 KOSKI 3 Pituus: 70 m, leveys: 3 7,5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 355 m 2. Aluetta on osin perattu ja räjäytetty, mutta se on silti hyvin monimuotoinen. Perkuu- ja räjäytyskiviä on uoman molemmin rannoin. Pohja koostuu pääosin kivistä ( cm) ja sorasta. Pohja- ja suojakasvillisuutta on runsaasti. Rannoilla kasvaa melko tiheää sekametsää. Kosken alaosassa sijaitseva saari jakaa uoman kahteen haaraan. Kosken rannoilla ei sijaitse rakennuksia. Nykytilassa alue soveltuu pohjan rakenteen puolesta hyvin lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon (kuva 40). Ainoa tarpeellinen kunnostustoimenpide on kutupaikkojen lisääminen esimerkiksi kosken niska-alueella. Soraistaminen voidaan suorittaa käsin. Kuva 40. Monimuotoista koskea Teutjoen keskivaiheilla.

40 39 KOSKI 4 Pituus: 40 m, leveys: 2-3 m, syvyys: cm, pinta-ala: 100 m 2. Koski on perattu, mutta melko monimuotoinen. Vain suurimmat kivet on siirretty uoman reunoille. Pohja koostuu kivistä (30 60 cm) ja sorasta. Pohja on paikoin liettynyt. Pohjakasvillisuutta on kohtalaisesti ja suojakasvillisuutta runsaasti. Kosken rannoilla kasvaa lehtipuita. Kosken rannoilla ei sijaitse rakennuksia. Nykytilassa alue on kivikkoinen ja soveltuu kohtalaisesti lohikalojen poikastuotantoon (kuva 41). Mahdollisia kunnostustoimia ovat isompien perkuukivien siirtäminen takaisin uomaan, kosken leventäminen ja kutualueen muodostaminen niskalle. Kivien siirtäminen vaatii kaivinkoneen. Koskelle on helppo pääsy kaivinkoneella. Kuva 41. Poikastuotantoon soveltuvaa kivikkoista koskialuetta.

41 40 KOSKI 5 Pituus: 80 m, leveys: 3 5,5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 340 m 2. Koskessa on aikoinaan toiminut mylly, joka ei nykyisellään muodosta nousuestettä. Koski on erittäin kivikkoinen ja monimuotoinen. Pohja koostuu kivistä (30 60 cm) ja sorasta. Pohja- ja suojakasvillisuutta on runsaasti. Rannoilla kasvaa lehtipuita. Kosken niska-alueen yli kulkee maantiesilta. Nykytilassa alue soveltuu pohjan rakenteen puolesta hyvin lohikalojen poikastuotantoon (kuva 42). Niska-alueelle on mahdollista muodostaa laajahko kutualue. Kutualueen muodostamisen lisäksi ei muut kunnostustoimet ole tarpeen. Soraistus onnistuu helposti niskaalueen ylittävän tien ansiosta. Alueelle pääsee kaivinkoneella. Kuva 42. Lähes luonnontilaista koskea Teutjoella.

42 41 KOSKI 6 Pituus: 20 m, leveys: 2-3 m, syvyys: cm, pinta-ala: 50 m 2. Kosken yläosa on perattu. Alaosa on kivikkoista (20 60 cm) ja melko monimuotoista. Perkuukiviä on uoman molemmilla rannoilla. Pohjakasvillisuutta on runsaasti ja suojakasvillisuutta kohtalaisesti. Rannoilla kasvaa lehtipuita. Kosken rannalla sijaitsee kyläyhdistyksen seuraintalo. Nykytilassa alue soveltuu kohtalaisesti poikastuotantoon. Kosken niska-alueelle voi soraistamalla muodostaa kutualueen. Koskea pystytään leventämään huomattavasti ja kiveämällä voidaan monipuolistaa uoman virtausoloja (kuva 43). Kunnostus vaatii kaivinkoneen, jolla on helppo pääsy alueelle. Kuva 43. Kapeaa koskiuomaa Teutjoen toiseksi alimmalla koskella.

43 42 KOSKIALUE 7 Pituus: 700 m, josta koskea 250 m. Koskipinta-ala: 525 m 2. Aluetta on osin perattu ja ojitettu. Alueen yläosassa on noin 200 metriä pitkä kivikkoinen ja paikoin kahdessa haarassa virtaava koski. Pohja koostuu pienistä kivistä, sorasta ja savesta. Alaosassa on kaksi lyhyttä koskimaista aluetta. Pohja- ja suojakasvillisuutta on kohtalaisesti. Rannoilla kasvaa lehtipuita, pensaikkoa ja heinikkoa. Alueella sijaitsee useita asuinrakennuksia. Nykytilassa tämä melko vaihteleva alue soveltuu kohtalaisesti taimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Paikoin on kivikkoisia ja monimuotoisia osuuksia kun taas osa alueesta on ojamaista ja vahvasti heinittynyttä (kuva 44). Alueella tulee suorittaa kiveämistä, pohjan profiilin muokkausta ja soraistusta. Alueelle on helppo pääsy kaivinkoneella. Kevyitä kunnostustoimia pystytään tekemään myös käsin. Kuva 44. Heinittynyttä uomaa Teutjoen alimmalla koskialueella.

44 Uksinpekki Paikallisten Pekiksi kutsuma puro saa alkunsa Pekinjärvestä ja laskee Ruotsinpyhtään taajaman läpi Kymijokeen (kuva 45). Puron pituus on noin 1,5 kilometriä. Vesi on erittäin voimakkaasti humuksen värjäämää. Puro on kauttaaltaan perattu eikä varsinaisia koskialueita ole lainkaan. Uoman pohjalle on kertynyt runsaasti kiintoainesta. Kivi- tai sorapohjaa on vain harvakseltaan. Puron valuma-alueella on laajat ojitetut suoalueet. Muutoinkin valuma-alue on lähes kauttaaltaan ojitettu, joka vaikuttaa heikentävästi vedenlaatuun. Paikallisten asukkaiden mukaan puro kuivuu ajoittain lähes täysin. Kartoituksen aikana ojassa oli normaalia enemmän vettä. Kuivumista saattaa edesauttaa kartoitetun alueen yläpuolella sijaitseva vedenottamo. Veden lämpötila oli +16 C. koski 1 koski 2 Uksinpekki Kukuljärvenoja Kuva 45. Uksinpekistä ja Kulkuljärvenojasta kartoitettu osuus.

45 44 VIRTA-ALUEET Pituus yhteensä noin 100 m, leveys: 1 2,5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 175 m 2. Uksinpekin ainoat virta-alueet sijaitsevat uoman ylittävien maantiesiltojen kohdilla (kuva 45). Perkuukiviä on paikoin molemmilla rannoilla. Pohja on tiivistä kivistä ja hienommasta maa-aineksesta koostuvaa. Kiintoainesta on runsaasti. Pohjakasvillisuutta on paikoitellen. Myös kelluslehtisiä ja ilmaversoisia kasveja esiintyy. Ylemmän virta-alueen rannoilla kasvaa sekametsää. Taajamassa sijaitsevan alueen rannat ovat avoimia. Uksinpekin kalataloudellinen kunnostaminen ei ole järkevää. Mahdolliset tulokset tulisivat olemaan hyvin vähäisiä suhteessa työpanokseen. Nykytilanteessa meritaimenet eivät löytäisi puroa, koska Kymijoen länsihaara on padottu ja kalojen pitäisi vaeltaa ensin itähaaraa ylös ja länsihaaraa alavirtaan. Massiivisella uoman muokkaukselle voitaisiin saada oja pohjan rakenteen puolesta lohikaloille soveltuvaksi, mutta ongelmana olisi edelleen veden laatu ja virtaaman vähäisyys kesällä. Kuva 46. Perattua virta-aluetta Uksinpekissä.

46 Kukuljärvenoja Kukuljärvenojan pituus on noin 1,3 km (kuva 45). Ojan vesi on kirkasta ja sen pohja koostuu pääosin hiekasta ja hienosta sorasta. Kiintoainesta on paikoin runsaasti. Kiviä ei uomassa ole juuri lainkaan (kuva 47). Ojan valuma-alue on pääasiassa kangasmetsää. Ojan virtaama on niin vähäinen, että alueella ei ole minkäänlaista kalataloudellista arvoa. Kohteella ei siis ole kunnostustarvetta. Veden lämpötila oli 14,6 C. Kuva 47. Kukuljärvenoja.

47 Kanaoja Kanaoja virtaa Virolahden kunnan alueella ja laskee vetensä Vaalimaanjokeen Reinikkalan padon alapuolella. Purosta kartoitettin 2,6 km pitkä alue alkaen Vaalimaanjoesta (kuva 48). Ojan virtaama on melko vähäinen, mutta todennäköisesti läpi vuoden riittävä taimenen viihtyvyyden kannalta. Ojan valuma-alue on aivan latvaosilta kangasmetsää. Muutoin valuma-alue on peltoa. Kartoitetun alueen yläosilla vesi on humuksen värjäämää, mutta alavirtaan mentäessä vesi muuttuu sameammaksi. Savisameus johtuu alueen peltoviljelystä. Elokuussa 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa ei saatu saalista. Veden lämpötila oli +14,3 C. Kartoitetulla alueella on kaksi koskea, jotka molemmat sijaitsevat rajalla. Nämä kosket vaikuttavat melko luonnontilaisilta, joten niissä ei ole kunnostustarvetta. Muutoin puro on tasaista virtaa. Peltoalueilla uoma on suoraviivaista, mutta rajalla uoma mutkittelee. Koskipaikkoja lukuun ottamatta pohja on pääosin hiesua, hiekkaa ja savea. Kiviä ja soraa on vain rajan koskialueilla. on ilmeinen. Vaalimaanjoki koski 1 koski 2 VENÄJÄ Kuva 48. Kanaojasta kartoitettu osuus ja koskipaikkojen sijainti.

48 47 KOSKET 1 & 2 Pituus 120 m, leveys: 0,5 1,5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 120 m 2. Rajaa lukuun ottamatta puro on ojitettu suoraviivaiseksi. Koskiosuuksien pohja on pääosin kivi- (< 30 cm) ja sorapohjaa. Koskia täytyi tarkastella raja-aidan takaa, joten tarkempien havaintojen tekeminen ei ollut mahdollista. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Suojakasvustoa on rajalla kohtalaisesti, mutta muutoin rannat ovat hyvin avoimia. Tutkitulla alueella ainoastaan rajalla sijaitseva osuus vaikutti hyvin taimenelle soveltuvalta. Peltoalueilla uomaa tulisi muokata mutkittelevammaksi, syvyysoloja tulisi monipuolistaa ja muodostaa suojakasvustoa uoman rannoille (kuva 49). Lisäksi uomasta tulee poistaa hienoa maa-ainesta ja tuoda tilalle kiviä ja soraa. Perusteellinen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen, mutta kevyttä soraistusta ja kiveämistä voidaan suorittamaan myös käsin. Alueelle pääsee kaivinkoneella. Kuva 49. Ojitettua Kanaojaa.

49 Paisillanoja Paisillanoja virtaa Virolahden kunnan alueella ja laskee Suomenlahteen Vaalimaanjoen ja Virojoen vesistöalueiden välissä. Ojan valuma-alue on yläosilta pääosin metsää. Alavirtaan mentäessä peltoalueiden osuus pinta-alasta kasvaa. Ojasta kartoitettiin 3,3 km pitkä osuus alkaen merestä (kuva 50). Tutkimusalueen alaosilla vesi on savisameaa valuma-alueen peltoviljelystä johtuen. Ylävirtaan mentäessä näkösyvyys kasvaa ja vesi on humuksen värjäämää. Elokuussa 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa tavattiin seuraavia lajeja: hauki. Kartoitetulla alueella on kaksi koskialuetta. Alavirrasta katsoen ensimmäinen koskialue sijaitsee 1,5 km merestä ja virtaa valtatie 7:n alitse. Alue on perattu kauttaaltaan. Toinen koskialue sijaitsee tutkimusalueen yläosassa. Alue on yhtenäistä perattua koskea. Molempien koskien kunnostustarve on ilmeinen. Veden lämpötila oli +13,8 C. koski 1 koski 2 Virojoki Kuva 50. Paisillanojasta kartoitettu osuus ja koskialueiden sijainti.

50 49 KOSKI 1 Pituus: 310 m, leveys: 2 2,5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 698 m 2. Alue on perattu kauttaaltaan rännimäiseksi. Virta on melko rauhallista (alle 60 cm/s). Perkuukiviä on runsaasti uoman molemmilla rannoilla. Pohja koostuu pienehköistä kivistä ja sorasta. Paikoin on myös hiekkaa ja hiesua. Pohjakasvillisuutta on paikoin kohtalaisesti, mutta täysin paljasta pohjaa on runsaasti kasvualustoiksi soveltuvien kivien puutteen takia. Rannoilla kasvaa melko tiheää sekametsää. Kosken lähistöllä ei sijaitse rakennuksia. Nykytilassa alue soveltuu heikosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Virran monimuotoisuutta ja syvyysvaihteluja tulee lisätä kynnysten, suisteiden, kiveämisen ja syvänteiden avulla (kuva 51). Myös kutusoraikkoja täytyy muodostaa. Alueen perusteellinen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Kaivinkoneella on helppo päästä alueelle. Kuva 51. Paisillanojan ylempi koski. KOSKI 2 Pituus: 250 m, josta koskea 60 m. Leveys: 1,5 2,5 m, syvyys: cm, pintaala: 500 m 2, josta varsinaista koskea 120 m 2. Alueella on kolme lyhyttä koskipätkää. Muutoin alue on nivaa ja suvantoa.

51 50 Koskijaksot on perattu kauttaaltaan rännimäiseksi. Virrannopeus on melko rauhallinen (20 60 cm/s). Perkuukivikoita on uoman molemmilla rannoilla. Koskiosuuksien pohja on pääosin kivi- (<60 cm) ja sorapohjaa. Pohjalle on kerääntynyt kiintoainesta. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Suojakasvustoa on osuuden alaosilla kohtalaisesti, mutta muutoin rannat ovat hyvin avoimia. Koskialue alittaa valtatie 7:n, jonka eteläpuolella on käynnissä tietyö. Tietyön takia kosken rantaan on pengerretty runsaasti maa-ainesta, joten alue tullee tältä osin muuttumaan. Alueella on kolme siltaa, joiden siltarummut eivät muodosta nousuestettä kaloille. Kosken yläpuolella sijaitsee asuinrakennus. Nykytilassa alue soveltuu heikosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Kunnostuksessa tulee lisätä uoman monimuotoisuutta ja syvyysvaihtelua kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla. Myös kutusoraikkoja tulee muodostaa. Kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. On mahdollista, että alueella tapahtuva tietyö ja maa-ainesten siirrot tulevat muuttamaan jokiuomaa (kuva 52). Tästä syystä alueen kunnostustarvetta voidaan joutua arvioimaan myöhemmin uudestaan. Kuva 52. Tietyö Paisillanojan alimmalla koskella.

52 Pihlajajoki Pihlajajoki virtaa Virolahden kunnan alueella ja laskee Suomenlahteen Virojoen ja Ravijoen vesistöalueiden välissä. Joesta kartoitettiin 11 km pitkä osuus alkaen merestä. Lisäksi kartoitettiin Pihlajajokeen laskeva Myllyoja. Pihlajajoen valuma-alue on erittäin peltovoittoista. Tutkimusalueen alaosilla vesi on lievästi savisameaa valuma-alueen peltoviljelystä johtuen. Ylävirtaan mentäessä näkösyvyys kasvaa ja vesi on humuksen värjäämää. Elokuussa 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa tavattiin seuraavia lajeja: ahven ja hauki. Myllyojasta ei saatu kaloja Pihlajajoessa on neljä koskialuetta. Näistä kaksi sijaitsee joen päähaarassa (kuva 53). Kaksi muuta koskea sijaitsevat joen latvoilla, jossa Pihlajajoki virtaa kahdessa haarassa. Veden lämpötila : oli 14,3 C. koski 1 koski 2 koski 3 Myllyoja koski 4 Kuva 53. Pihlajajoesta kartoitettu osuus ja koskialueiden sijainti..

53 52 KOSKI 1 Pituus: 65 m, leveys: 0,5-1 m, syvyys: 5 15 cm, pinta-ala: 49 m 2. Alue on lähes luonnontilainen. Kosken ylä- ja alapuoliset osuudet ovat ojitettuja. Suurimpia kiviä on paikoin siirretty uoman reunoille. Pohja koostuu pääosin pienehköistä (< 40 cm) kivistä ja sorasta. Paikoin pohjalle on kertynyt kiintoainesta. Koski todennäköisesti kuivuu vähävetisinä kesinä, kuten vuonna Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Suojakasvillisutta sen sijaan on hyvin. Uoman reunoilla kasvaa havupuuvoittoista sekametsää. Nykytilassa alue soveltuu pohjan rakenteen puolesta lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon (kuva 54). Ongelmana on virtaaman vähäisyys ja täydellinen kuivuminen kesäisin. Kuivina vuosina alueella ei ole merkitystä lohikaloille, mutta mikäli Pihlajajokeen saadaan muodostettua taimenkanta, niin alue voi runsasvetisinä vuosina toimia lisääntymis- ja poikastuotantoalueena. Koskea ei tarvitse kunnostaa. Kuva 54. Lyhyt lähes luonnontilainen koskialue Pihlajajoen latvoilla.

54 53 KOSKI 2 Pituus: 30 m, leveys: 1-1,5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 45 m 2. Alue on perattu kauttaaltaan rännimäiseksi. Virta on melko rauhallista (alle 60 cm/s). Perkuukiviä on runsaasti uoman molemmin rannoin. Pohja koostuu pääosin pienehköistä (< 50 cm) kivistä ja sorasta. Paikoin on myös hiekkaa ja hiesua. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Rannoilla kasvaa lehtipuita, jotka varjostavat uomaa. Kosken lähistöllä ei sijaitse rakennuksia. Nykytilassa alue soveltuu huonosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Koskea tulee kivetä rannoilla sijaitsevilla perkuukivillä (kuva 55) ja lisäksi on muodostettava kutusoraikkoja esimerkiksi kosken niskalle. Kunnostus onnistunee käsin, mutta tarvittaessa alueelle pääsee helposti kaivinkoneella. Kuva 55. Perattu koskialue Pihlajajoella. Perkuukiviä on uoman molemmin rannoin.

55 54 KOSKI 3 Pituus: 370 m, leveys: 2 5 m, syvyys: cm, pinta-ala: 1110 m 2. Koski on perattu lähes kauttaaltaan rännimäiseksi. Luonnontilaisia alueita ei ole lainkaan. Kosken keskivaiheilla on kynnys, joka padottaa vettä yläpuolelle. Alueella on muutamia syviä suvantoja virta-alueiden välillä. Perkuukiviä on runsaasti uoman molemmin rannoin. Tiivis pohja koostuu pääosin pienehköistä (< 50 cm) kivistä ja sorasta. Paikoin on myös hiekkaa ja hiesua. Pohjakivet ovat hyvin liettyneitä. Pintakiviä on harvakseltaan. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Rannoilla kasvaa melko tiheää sekametsää, joka toimii paikoin suojakasvustona. Kosken yläosan ylittää maantiesilta. Vasemmalla rannalla sijaitsee asuinrakennuksia. Nykytilassa alue soveltuu huonosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Virran monimuotoisuutta ja syvyysvaihteluja tulee lisätä kiveämisen, kynnysten, suisteiden ja syvänteiden avulla (kuva 56). Myös kutusoraikkoja täytyy muodostaa. Alueen perusteellinen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen. Alueelle on helppo pääsy kaivinkoneella. Kuva 56. Yksipuolista koskea Pihlajajoessa.

56 55 KOSKI 4 Pituus: 105 m, leveys: 2-4 m, syvyys: cm, pinta-ala: 315 m 2. Koski on perattu kauttaaltaan rännimäiseksi. Luonnontilaisia alueita ei ole lainkaan. Perkuukiviä on runsaasti uoman molemmin rannoin. Tiivis pohja koostuu pääosin pienehköstä (< 40 cm) kivestä ja sorasta. Paikoin on myös hiekkaa ja hiesua. Pohjakasvillisuutta on vähäisesti. Rannoilla kasvaa tiheää lehtimetsää. Kosken ylittää maantiesilta. Oikealla rannalla sijaitsee asuinrakennus. Tämä kohde on hyvin edellisen kosken kaltainen ja vaatii samoja toimenpiteitä, eli kiveämistä, soraistusta ja virtausolojen monipuolistamista. Nykyisellään alue on melko yksipuolinen (kuva 57) ja soveltuu heikosti lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Alueen perusteellinen kunnostaminen vaatii kaivinkoneen, jolla on helppo pääsy koskelle. Kuva 57. Pihlajajoen alin koski.

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS

VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS Suomen Vesistöpalvelu Osk 2006 Janne Ruokolainen & Joonas Rajala 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 3.1 TEURONJOKI

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Ilolanjoki Ilolanjoen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Tiina Vasko 2012 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto.6 2. Inventointialue

Lisätiedot

kunnostustarveselvitys

kunnostustarveselvitys Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen Kala- ja vesimonisteita nro 115 Ari Haikonen ja Jani Helminen Pohjajoen inventointi vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Syyskuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen ja

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

1. Havainnot Mustajoella

1. Havainnot Mustajoella MUISTIO Tutkimusmatkat 24.9.2009 & 13.11.2009 Viipurinlahteen laskeville Mustajoelle ja Rakkolanjoelle: Kaasuputkityömaan vaikutukset jokiympäristöön. Matti Vaittinen, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1

Lisätiedot

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2012 Janne Tolonen AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

SIPOON ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA: SIPOONJOEN NATURA-TARVEHARKINTA

SIPOON ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA: SIPOONJOEN NATURA-TARVEHARKINTA Vastaanottaja Sipoon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11/2013 SIPOON ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA: SIPOONJOEN NATURA-TARVEHARKINTA Päivämäärä 15.11.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jari Mannila,

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI

MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu 2 (15) Sisällysluettelo 1 Yleisiä huomioita Siuruajoesta melontaa ajatellen...3 2 Koskiluokitus välillä Kokkokylän silta Konttilan laavu (matka 7km)...3 3 Koskiluokitus välillä Konttilan laavu Yli Siurua

Lisätiedot