Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Transkriptio

1 Sivu

2 Sivu

3 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen puolella on 467 km 2 Alueen järvisyys on 5,3 prosenttia Järviä alueella noin 30 ja pieniä lampia reilut 50 kappaletta Urpalanjokeen yhtyy myös lukuisia pieniä puroja ja ojia. Urpalanjoen virtaama vaihtelut ovat ajoittain suuria. Keskivirtaama on 5,3 m 3 /s Pudotuskorkeutta Salpausselän eteläpuoleisen Urpalonjärven ja meren välillä on noin 60 metriä Joki virtaa valtakunnan rajan Venäjän puolella noin kilometriä ennen yhtymistään Viipurinlahteen ja itäiseen Suomenlahteen. Urpalanjoessa on noin 30 koskialuetta Sivu Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen

4 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY KUNNOSTUSHANKKEEN PÄÄVAIHEET Taavetti Ylämaa Lappeenranta Kouvola Kouvola kesäkuu 2010 Lappeenranta 1.7. ja Kouvola Luumäki, Lappeenranta (Ylämaa) Miehikkälä Eloranta, Virtavesien kunnostus (sivu 28)

5 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Hankkeen lähtökohdat: - Urpalanjoki on ollut joskus Etelä-Suomen paras meritaimenen luonnonpoikastuotannon joki (Hurme 1962) - Venäjän puoleiset alueet ovat lähtökohdiltaan jo paremmassa kunnossa kuin Suomen puolella, siellä mm. taimen lisääntyy luontaisesti - Suomen puoleisella alueella ongelmat: perkaukset, kuormitus maataloudesta, -turvetuotannosta ja luonnonhuuhtoumasta, pistekuormitus, ja kalojen vaellusesteet

6 Hankkeen tarkoituksena on, edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja ennen kaikkea vedenlaatua säilyttää joki meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä Sivu Projektikoordinaattori Manu Vihtonen Urpalanjokialueen kehittämishanke

7 Urpalanjokialueen kehittämishankkeen sisältö: 1. maatalouden vesistökuormitukseen autetaan viljelijöitä maaseudun ympäristön suojelussa ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja maiseman ylläpitämiseen pyritään valitsemaan maanomistajien kanssa parhaiten sopivat toimenpiteet. 2. turvetuotannon ympäristövaikutuksiin vesienkäsittely menetelmiin vesistö kuormituksen pienentämiseen mitkä ovat alueen keskeiset ongelmat? 3. luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin kosteikot, tulva-altaat ja pohjapadot eroosioherkät alueet 4. pistekuormitukseen, kuten Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo haja-asutuksen jätevedet 5. vaelluskala-asioihin poistamaan kalojen, rapujen ja nahkiaisen alaosan vaellusesteet parannetaan kutu- ja poikastuotantomahdollisuuksia ja kaikkien lajien elinoloja Sivu

8 Hankkeen rahoitus: Urpalanjokialueen kehittämishankkeesta 90 % rahoituksesta tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Urpalanjokialueen kunnilta (Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä) Loput 10 % tulee yksityisestä rahoituksesta; Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Kaakonkulman kalastusalue sekä vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä talkootyö Hankkeen kokonaisbudjetti on noin euroa Rahoitushakemuksen käsitteli ja päätöksen teki Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen

9 Urpalanjoen seurantaa ja tarkkailua: Selvityksiä, seurantaa ja tarkkailua oli lähes 50 vuoden ajalta, sekä taustatietoa kehityksen kulusta Nykyisin mm. Luumäen Taavetin puhdistamon, turvetuotannon- ja järjestelyhankkeen seurantaa Vedenlaatu huono yläosalla, mutta parantunut kuitenkin 70 luvun tilanteesta, jolloin meijeri ja sikala kuormittivat tarvitaan kuitenkin tekoja seurannan tueksi! Sivu

10 vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja maiseman ylläpitämiseen pyritään valitsemaan maanomistajien kanssa parhaiten sopivat toimenpiteet Sivu Presentation name and author

11 Turvetuotannon uudet vesienkäsittely menetelmät alueella: Sivu

12 - pistekuormitukseen, kuten Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo haja-asutuksen jätevedet Sivu

13 Sivu

14 Sivu Presentation name and author

15 Sivu Presentation name and author

16 toki joissa elää myös muitakin arvokaloja, Urpalanjokeen nousee syksyisin tuhansia nahkiaisia ja järvilaajentumissa on isoja kuhia! Kuva: Manu Vihtonen Kuva: Kaakonkulma -lehdestä Sivu

17 Talkoot 2011: - Keskijuoksun koskiin Kasariin ajettiin 364 tonnia, eli 253 kuutiota kiveä - Alajuoksulle Laisniemeen ajettiin 175 tonnia, eli 125 kuutiota - Kirkkojokeen ajettiin 10 kuutiota - Yht. noin 550 t ja lähes 400 m3 Sivu

18 Sivu

19 Kirkkojoen kunnostuksien ensimmäiset tulokset: - Luumäen kirkon maantiesillan koski - Ei yhtään taimenen 0+ poikasta kesän 2011 koekalastuksissa, isompia taimenia kylläkin! - Tuotiin syksyllä kuutiota mm kiveä - Kesällä 2012 tuotiin lisää 10 kuutiota, mutta mm kiveä - Kunnostuksien jälkeen syksyllä 2012 koekalastettiin alue ja taimenen poikastiheys oli 23 kpl/100 m 2. Sivu

20 Purokunnostusesimerkkinä Kanaoja (rajavyöhyke): tehtiin käsityönä ja paikallisten voimin, tuli hieno! Ennen: Jälkeen:

21 Sivu Presentation name and author

22 Tuomistonkosken kunnostus (Urpalanjoen keskijuoksu): Ennen: Jälkeen:

23 Lohen mätirasiaistutukset: - Vuonna 2011 litra - Vuonna 2012 kahdeksan litraa ( mätijyvää) - istutukset niihin kohteisiin, jotka edellisenä kesänä kunnostettiin - mäti lähtöisin Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) Laukaalta - sen lahjoitti Urpalanjokialueen kehittämishankkeelle ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:lle Virtavesien Hoitoyhdistys, eli Virho ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry - mädistä % kuoriutui Sivu Projektikoordinaattori Manu Vihtonen Urpalanjokialueen kehittämishanke

24 Näihin patoihin kalatiet, kiitos! Muurikkalan pato Salajärvenkosken pato Sivu

25 Yhteystiedot: Projektikoordinaattori Manu Vihtonen p Käykää sivuilla: Sivu Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen