KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI"

Transkriptio

1 KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 KUNNOSTETTAVAN ALUEEN KUVAUS Sijainti ja valuma-alue Kunnostusalueen nykytila ja vesistön käyttö Kunnostettavat koskialueet Kunnostusalueen maan- ja vesialueiden omistajien suostumukset ja muut luvat 10 3 KUNNOSTUSSSUUNNITELMA Kaitain Myllykoski Kaitainkoski Ihakselanjoki (Tevalainen) 12 4 SÄHKÖKOEKALASTUS Menetelmä ja otannan suunnittelu Pyyntijärjestelyt ja aineiston käsittely 13 5 SÄHKÖKOEKALASTUSTULOKSET 13 6 KUNNOSTUKSIEN TOTEUTUS Rahoitus Työvoima, työn hinta ja toteutus Kunnostuksissa käytetty kiviaines Kutusoraikot Poikas- ja talvehtimisalueet 18 7 ENNEN/JÄLKEEN KUNNOSTUKSEN (KUVAT KERTOKOON) 20 8 KUNNOSTUKSIEN VAIKUTUKSET Virtaamaan ja vedenpintaan Vedenlaatuun Pohjaeliöihin Kalastukseen ja melontaan Paikallisten ihmisten kalataloudelliseen tietämykseen 22 9 JULKISUUS 22

3 3 LIITTEET Liite 1. Maanomistajien suostumus kaavake. 23 Liite 2. Kaitain Myllykosken sähkökoekalastuslomake 24 Liite 3. Kaitainkosken sähkökoekalastuslomake 25 Liite 4. Ihakselanjoen (Tevalainen) sähkökoekalastuslomake 26 Liite 5. Kaakonkulman lehtijuttu (skannattu nettiversio) 27 Liite 6. Luumäen Lehden lehtijuttu (skannattu nettiversio) 28 Liite 7. Etelä-Saimaan lehtijuttu (skannattu sanomalehdestä) 29 KUVAT Kuva 1. Kaitainkoskien alue. 6 Kuva 2. Ihakselanjoen (Tevalaisen) alue. 6 Kuva 3. Kaitain Myllykoski (kuvattu länsipuolen alaosalla kohti ylävirtaa). 8 Kuva 4. Kaitainkoski (kuvattu sillan länsipuolelta alavirtaan). 9 Kuva 5. Ihakselanjoki Tevalaisissa. 10 Kuva 6. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen virkamiehiä kunnostetulla Ihakselanjoen koskella. 15 Kuvat 7 & 8: Talkooväki tauolla ja työntouhussa. 16 Kuvat 9 & 10: Kiviaineksen siirtoa ja välivarastointia. 17 Kuvat 11 & 12: Kutusoraikkoa ja sen kuljettamista. 18 Kuvat 13 & 14: Poikas- talvehtimiskivikon kuljettamista valmista aluetta. 19 TAULUKOT Taulukko 1. Kaitain Myllykosken sähkökoekalastustulokset. 13 Taulukko 2. Kaitainkosken sähkökoekalastustulokset. 13 Taulukko 3. Ihakselanjoen (Tevalainen) sähkökoekalastustulokset. 14 Taulukko 4. Koskialueiden talkootyöt eriteltynä. 16 Taulukko 5. Kaitain Myllykosken soramäärät. 17 Taulukko 6. Kaitainkosken soramäärät. 17 Taulukko 7. Ihakselanjoen (Tevalaisen) soramäärät. 18 Taulukko 8. Kaitain Myllykosken poikaskivimäärät. 18 Taulukko 9. Kaitainkosken poikaskivimäärät. 19 Taulukko 10. Ihakselanjoen (Tevalaisen) poikaskivimäärät. 19

4 4 1 JOHDANTO Urpalanjoki on ollut Suomen paras meritaimenen luonnontuotannonjoki (Hurme 1962). Urpalanjoen reitti koostuu useista järvistä ja niitä yhdistävistä joki- ja puro-osuuksista. Vesistörakentaminen, koskien perkaukset ja heikentynyt vedenlaatu ovat huomattavasti heikentäneet Urpalanjoenalueella elävien vaelluskalakantojen lisääntymistä ja vaelluksia. Urpalanjoen latvaosilla Kirkkojoessa elää luonnontilainen purotaimenkanta, joka on peruja velvoiteistutuksista. Urpalanjoen alaosan Venäjän puoleisella jokiosuudella on säilynyt joen alkuperäinen meritaimen. Lisääntyminen Venäjän puoleisilla koskilla on kuitenkin vähäistä. Suomen puoleisella alaosalla ei velvoiteistutuksista huolimatta ole saatu syntymään luonnontuotantoa. Luonnontilaisen taimenkannan voimistumista Suomen puolella rajoittaa pääasiassa sopivien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden puute ja joen alaosalla olevat vaellusesteet. Alueelle vuonna 2008 perustettu Urpalanjokialue Lohijoeksi ry on pyrkinyt aktiivisesti siihen, että alue saataisiin palautettua takaisin lohijoeksi. Urpalanjokialueelle on tehty koko valuma-aluetta koskeva maaseudunkehittämishankesuunnitelma, jota on lähdössä toteuttamaan Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Koskikunnostukset alueella ovat tärkeitä, sillä koskialueiden virtakutuisille kalalajeille ei ole (juuri ollenkaan) kutupaikkoja ja koskialueiden kalataloudellinen potentiaali jää nykyisellään hyödyntämättä. Myös useissa Urpalanjoen sivujoissa ja puroissa on mahdollisuuksia kunnostuksin saada lisää tuottavia poikasalueita. Kalojen luonnonlisääntyminen myös edesauttaisi osakaskuntia saamaan kalastoaan monipuolisemmaksi, luopumaan vaelluskalaistutuksista, ja käyttämään varojaan muihin tarkoituksiin. Vaellusesteiden ohittamisen myötä Urpalanjoen päämääränä voidaan pitää alueen virtavesikalastuksen edellytyksien kohentumista ja alueen vetovoimaisuuden parantumista myös uhanalaisien vaelluskalojen suojelun myötä. Paikallisella aktiivisuudella ja kalatalousviranomaisten avustuksella saatiin aloitettua syksyllä 2010 Kaitain koskialueiden talkookunnostukset. Kunnostukset toteutettiin käsikunnostuksena ja sitä voidaan pitää myös ns. lähtölaukauksena Urpalanjoen vesistöjen

5 kokonaisvaltaiselle kunnostukselle. Kaitain talkoopäivät olivat myös eräänlainen malliesimerkki kuinka virtavesiä voidaan kunnostaa sekä käytännön opiskelutilaisuus talkoolaisille, paikallisille osakaskunnille ja -yhdistyksille. Kunnostuksien jälkimainingeissa soraistettiin ja kivettiin myös Ihakselanjoen alinta koskea Tevalaisissa. 5 Tässä raportissa pyritään: o kertomaan lähtötilanne ja alustava kunnostussuunnitelma o esittämään koskialueiden sähkökoekalastustulokset o havainnollistaa taulukoin ja kuvin tehdyt toimenpiteet 2 KUNNOSTETTAVAN ALUEEN KUVAUS 2.1 Sijainti ja valuma-alue Urpalanjoen valuma-alue (V.A. 09) on pinta-alaltaan 557 km 2, josta Suomen puolella on 467 km 2. Alueen järvisyys on 5,3 prosenttia, joista järviä ja lampia on noin 80 kappaletta. Kunnostusalue sijaitsi Miehikkälän kunnan alueella Kaitain kylässä. Kaitain Myllykoski alkaa Lastenlammen luusuasta ja pieni välisuvantoalue erottaa sen Kaitainkoskesta. Kaitainkoski laskee vetensä Pitkäjärveen (kuva 1). Ihakselanjoki on Urpalanjoen sivujoki, joka yhtyy Urpalanjokeen Tevalaisen kohdalla (kuva 2).

6 6 Kuva 1. Kaitainkoskien alue. Kuva 2. Ihakselanjoen (Tevalaisen) alue.

7 7 2.2 Kunnostusalueen nykytila ja vesistön käyttö Kaitain koskialueen ja joen puolivälin nykyinen tilanne on vedenlaadultaan välttävä. Kalasto koostuu lähinnä tavallisimmista kalalajeista (kts. myös luku 4 sähkökoekalastukset). Koskialueella on vähäistä vapaa-ajan kalastusta mm. onkimista ja virvelöintiä. Lisäksi koskialuetta käytetään ravustukseen. Vesiliikennettä koskialueella ei harjoiteta, mutta satunnaisia koskimelojia alueella on. Kaitainkoskien välisuvannossa paikallinen mökkiläinen liikkuu soutuveneellä. Ihakselanjoen vedenlaatu on hyvä. Kalasto koostuu kuitenkin yleisimmistä kalalajeista, kuten särjestä, ahvenesta ja kivisimpusta (kts. myös luku 4 sähkökoekalastukset). Ihakselanjokeen on myös siirtoistutettu täplärapuja. Ihakselanjoessa ei liikuta veneillä eikä kanooteilla. Vesialueen pienimuotoinen vapaa-ajankalastus sijoittuu välilampiin ja suvantoalueisiin. 2.3 Kunnostettavat koskialueet Kaitain Myllykosken molemmilla puolilla on vapaa-ajan asunto, mutta Kaitainkoski on lähinnä peltoalueiden välissä. Kaitain Myllykoski on noin 120 metriä pitkä ja leveys vaihtelee 7-15 metrin välillä. Myllykosken niskan alapuoleinen koskiosuus on perattu pois. Myllykosken puolivälissä on sijainnut ennen vesivoima-/myllylaitos, joka myöhemmin oli siirretty sivu-uomaan. Sivu-uoma on myös ilmeisesti aikojensaatossa louhittu ja ihmisvoimin tehty? Myllykosken loppuosassa (idän puolella) on paikoin lähes luonnontilaisen näköistä koskialuetta (kuva 3).

8 8 Kuva 3. Kaitain Myllykoski (kuvattu länsipuolen alaosalla kohti ylävirtaa). Kaitainkoski on noin 80 metriä pitkä ja leveys on metrin välillä. Kosken yli menee Kaitain maantiesilta. Kosken yläosassa on vähemmän kiveä, kuin alaosassa. Pääosa kivestä on isoa kiveä ja pohja paikoin kalliota. Kaitainkoski on myös hieman avonaisempi ja varjostusta on vähemmän kuin ylemmässä Myllykoskessa (kuva 4).

9 9 Kuva 4. Kaitainkoski (kuvattu sillan länsipuolelta alavirtaan). Ihakselanjoen alaosalla (Hirvaslammen eteläpuolella), ennen yhtymistään Urpalanjokeen on lyhyt koskialue. Koski on noin 40 metriä pitkä ja noin kolme metriä leveä. Kosken niskan yli menee pieni puinen kävelysilta ja alaosa päättyy maantiesiltaan. Sora puuttuu koskesta täysin ja erikokoista kiveä on vain paikoin ja varsinkin vanhan myllypadon kohdalla (kuva 5).

10 10 Kuva 5. Ihakselanjoki Tevalaisissa. 2.4 Kunnostusalueen maan- ja vesialueiden omistajien suostumukset ja muut luvat Kunnostetuilta koskialueilta kerättiin maa- ja vesialueen omistajien suostumukset kirjallisena lomakkeelle (liite 1). Lisäksi paikallisilta osakaskunnilta oli suostumukset kunnostuksiin. Osa maan omistajista ja vesialueen omistajista oli myös itse mukana talkoissa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueelle tehtiin ilmoitus. Kunnostukset eivät vaatineet muita lupia. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Y- vastuualueen virkamies suoritti Kaitain koskialueella asian tiimoilta käynnin KUNNOSTUSSSUUNNITELMA 3.1 Kaitain Myllykoski Lisääntymisalueet:

11 Kaitain Myllykoskeen suunniteltiin tuotavaksi noin 20 m 3 uutta puhdasta soraa. Tämä tarkoittaisi käytännössä noin kolme laajaa soraikkoa. Sorapatjan paksuudeksi tulisi saada vähintään 30 senttimetriä. Soran koko oli valittu karkeaksi, siitä syystä, että vältytään kiintoaineen tukkimasta soraa ja sorapatja pysyy kuohkeana. Sora tulee pääosin olemaan mm välillä. Sora laitetaan isojen kivien läheisyyteen ja paikkaan, jossa voimakaskaan virta ei pystyisi sitä irrottamaan pohjasta. 11 Poikas-/talvehtimisalueet: Poikasalueiksi tarkoitus olisi tarpeen mukaan kivetä soraikkojen alapuoleista aluetta. Tarkoitus on se, että kun poikaset kuoriutuvat mädistä, olisi heille suoja välittömästi lähellä. Poikaskivikoista ei tehty muuta suunnitelmaa, sillä niiden tekeminen ratkesi paljon myös käytännön syistä ja aikataulusta yms. Osa ns. poikaskivestä voidaan sijoittaa paikkaan, jossa ne toimivat myös kalojen elinympäristönä talvella. 3.2 Kaitainkoski Lisääntymisalueet: Kaitainkoskeen suunniteltiin myös tuotavaksi noin 20 m 3 uutta puhdasta soraa. Tarkoitus oli käytännössä tehdä kolme tai neljä soraikkoa. Sorapatjan paksuus oli vähintään saatava 30 senttimetriin. Soran koko oli oltava karkeaa, sillä Kaitainkosken pudotuskorkeus on pieni ja koski on syvempi kuin ylempi koskialue. Tästä syystä myös pohjan liettymis riski on suurempi. Sora tulee pääosin olemaan mm välillä. Sora on laitettava myös paikkaan, jossa pohjan kalliosta johtuen tai voimakkaasta virrasta aiheutuva soran liikkuminen pystytään estämään. Poikas-/talvehtimisalueet: Poikasalueiksi on kivettävä soraikkojen alapuoleista aluetta. Kaitainkoskessa poikaskiveä on myös vähemmän, kuin Kaitain Myllykoskessa. Poikaskiveä voidaan myös sijoittaa uoman reunoille, jossa se on tulva-aikaisena suojana kaloille ja myös rannan eroosiolle. Poikaskiviä voidaan sijoittaa myös paikkaan, jossa ne toimivat kalojen elinympäristönä talvella.

12 Ihakselanjoki (Tevalainen) Lisääntymisalueet: Ihakselanjoen alimpaan koskeen on mahdollista tehdä yksi iso soraikko kosken niskalle. Niskan yli menee myös puinen kävelysilta. Tuotava soramäärä on noin 3-4 m 3 ja 10 m 2 alue. Muuta osaa koskea ei ole järkevä soraistaa vielä tässä vaiheessa, sillä koskialue on lyhyt ja toimii lähinnä poikasalueena. Poikas- /talvehtimisalueet: Poikasaluetta voidaan lisätä heittämällä rannoilta pienempää perkauskivimateriaalia jokeen tai tuomalla pieni kuorma mm kiveä. Poikaskiveä voidaan myös kipata vanhan padon kohdalle, jolloin saadaan ns. jatkettua koskea, antaa soraikosta kuoriutuville poikasille suojaa ja kalan nousu tätäkautta helpottuu. 4 SÄHKÖKOEKALASTUS 4.1 Menetelmä ja otannan suunnittelu Sähkökoekalastus on kalabiologinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia koskialueen kalastoa ja kalatuotantoa. Menetelmä perustuu veteen luotuun sähkökenttään, joka pakottaa vaikutuspiirissä olevat kalat uimaan kohti anodihaavia. Kalat taintuvat ja ne kerätään haavin kautta astiaan. Rannalla saaliista tehdään tarkempia mittauksia ja tutkimuksia. Tämän jälkeen kalat vapautetaan takaisin veteen. Menetelmää käytetään eniten jokien virtapaikkojen kalamäärien arvioinnissa. (Ympäristöministeriö, 2000) Sähkökoekalastukset Urpalanjoella suoritettiin ja Ihakselanjoella Urpalanjoen Kaitainkoskilla kalastettaviksi koealoiksi valittiin koskien eri vaiheilta hyvin sähkökoekalastettavissa olevat alueet. Ihakselanjoella Tevalaisissa kalastettiin koko koski ja ylemmällä koskella noin puolet. Kaikkiaan kalastettiin neljä koskialuetta ja neljä koealaa. Tutkitut pinta-alat vaihtelivat koealoilla m 2 välillä. Joen leveys vaihteli 6-15 metriin ja syvyys senttimetriin. Virtaama oli sähkökoekalastusten aikana kuivasta kesästä johtuen heikko (noin 1 m 3 /s).

13 Pyyntijärjestelyt ja aineiston käsittely Sähkökoekalastuslaitteistona käytettiin akkukäyttöistä selässä kannettavaa laitetta (Hans Grassl IG200/2). Sähkökoekalastuksen suoritti Kaitainkoskilla kaksi henkilöä, joista yksi toimi anodihaavin ja sähkökalastuslaitteen käsittelijänä yksi muu toimi kiinniottohaavin käsittelijänä. Ihakselanjoella sähkökoekalastukset suoritti yksi henkilö. Koealat kalastettiin vain yhden kerran. Saaliiksi saaduista kaloista mitattiin vain kokonaispaino. Punnitsemisessa käytettiin digitaalista vaakaa, joka ilmoitti tuloksen yhden gramman tarkkuudella. Kalojen ei tarvinnut nukuttaa. Koekalastuksen jälkeen saalis vapautettiin takaisin jokeen. Kaikki tärkeät tiedot kirjattiin kenttälomakkeisiin ja myöhemmin myös tietokoneelle Excel-lomakkeisiin (kts. myös liitteet 2-4). Pyydystettävyyttä ei pyritty selvittämään, koska haluttiin tietää vain lajisto ja nykytila. 5 SÄHKÖKOEKALASTUSTULOKSET Kaitain Myllykosken koealan kalasto koostui neljästä eri kalalajista. Kaloja saatiin yhteensä 41 kpl (taulukko 1). Vaelluskaloja ei koskessa havaittu. Yksi hauki saatiin koelan ulkopuolelta (liite 2). Taulukko 1. Kaitain Myllykosken sähkökoekalastustulokset. laji kpl paino (g) made 1 95 ahven särki kivisimppu 4 13 yhteensä Kaitainkosken kalasto koostui kuudesta eri kalalajista. Kaloja saatiin 44 kpl (taulukko 2). Vaelluskaloja ei koskessa havaittu. Koskessa oli runsaasti järvisimpukoita (liite 3). Taulukko 2. Kaitainkosken sähkökoekalastustulokset.

14 14 laji kpl paino (g) hauki ahven särki made kivisimppu salakka 1 6 yhteensä Ihakselanjoen (Tevalaisen) kalasto koostui kolmesta eri kalalajista. Kaloja saatiin vain neljä kappaletta (taulukko 3). Vaelluskaloja ei koskessa havaittu, mutta yksi täplärapu, kivisimppu ja ahven karkasivat sähkökentästä (liite 4). Taulukko 3. Ihakselanjoen (Tevalainen) sähkökoekalastustulokset. laji kpl paino (g) ahven 2 88 särki 1 30 kivisimppu 1 5 yhteensä KUNNOSTUKSIEN TOTEUTUS 6.1 Rahoitus Koskikunnostuksien rahoitukseen Urpalanjokialue Lohijoeksi ry haki avustusta Kaakkois- Suomen ELY-keskuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi euroa kivimateriaalin ostoon. Suurimman osuuden kivimateriaalista maksoi kuitenkin yhdistys itse. Yhdistys keräsi hattua kierrättämällä puuttuvan rahoituksen kasaan. Tällä saatiin 300 m 3 valmiiksi seulottua kiveä ostettua, joka läjitettiin kalliolle. Siellä se säilyy myös myöhempiä koskikunnostuksia varten. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualue (kalatalous) teki toimeksiantosopimuksen Tmi Manumaan kanssa. Toimeksiantosopimus piti sisällään sen, että Tmi Manumaa (Manu Vihtonen) valmistelee, ohjaa, dokumentoi ja valvoo Kaitain- ja Kaitain Myllykosken kalataloudellisia kunnostustalkoita. Kunnostukset suoritetaan ennalta

15 esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Kalatalousviranomaiset ja hankerahoituksia käsittelevä virkamies tekivät kunnostetuilla koskialueilla tutustumiskäynnin (kuva 6). 15 Kuva 6. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen virkamiehiä kunnostetulla Ihakselanjoen koskella. 6.2 Työvoima, työn hinta ja toteutus Kunnostustöitä oli ELY-keskuksen toimesta palkattu valvomaan ja ohjaamaan Tmi Manumaa (Manu Vihtonen). Koskialueiden kunnostamisessa merkittävimmän työpanoksen antoivat paikalliset ihmiset ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Koskialueiden sähkökoekalastukset Tmi Manumaa suoritti talkootyönä Koskialueiden talkootyöt aloitettiin sorarännien valmistamisella, joihin puutavarat saatiin lahjoituksena. Koskien soraistaminen ja kiveäminen vei kaikkiaan neljä päivää. Työmiehiä ja traktoreja käytettiin tilanteen mukaan.

16 Työvoimasta koneiden, eli traktorityön osuus olikin merkittävä. Polttoaine kustannukset menivät ns. talkoiden piikkiin. Lisäksi kylän naisväki huolehti työmiesten muonituksesta ja talkooeväistä. Työpanoksen hinta voidaan arvioida myös yleisesti käytetystä tavasta (mm. hankerahoituksissa), jolloin työmiehen tuntipalkka on 10 /h ja konetyö 20 /h (taulukko 4). 16 Taulukko 4. Koskialueiden talkootyöt eriteltynä. pvä yhteensä henkilöitä (kpl) tunteja (h) miestyö (hinta) traktori (hinta) työn hinta yhteensä Kuvat 7 & 8: Talkooväki tauolla ja työntouhussa. 6.3 Kunnostuksissa käytetty kiviaines Koskikunnostuksissa pyrittiin käyttämään valmiiksi seulottu karkeaa kiviainesta, josta oli poistettu kaikki hienompi aines ja hiekka. Kutusoraikoiksi käytettiin mm kiveä ja ns. poikaskivikoiksi mm kiveä. Sorat olivat ajettu läjitettynä ja eroteltuna kalliolla (oikeanpuoleinen kuva alapuolella). Kiviaines toimitettiin Pyhällöstä Jouko Yläjääskin soramontulta.

17 17 Kuvat 9 & 10: Kiviaineksen siirtoa ja välivarastointia. 6.4 Kutusoraikot Kutusoraikkojen tekemiseen suunniteltu kivimäärä ylittyi käytännössä hyvin niukasti (vain noin 5,5, m 3 ). Suunnitelma siis piti, mutta pienistä käytännön syistä ja tilanteen elämisestä johtuen soraistettavia alueita haluttiin tehdä monipuolisemmin eri alueille. Kaitain Myllykoskessa sivu-uoman soraistaminen oli tärkeä ja pääuoman alaosan pieni soralaikku (taulukko 4). Taulukko 5. Kaitain Myllykosken soramäärät. Kaitain Myllykoski kunnostettu alue raekoko (mm) tuotu määrä (m3) pinta-ala (m2) niska-alue wanhan myllyn kohta ,5 sivu- ja pääuoman haara ,5 mylly-/sivu-uoma ,5 alaosa (länsipuoli) yhteensä 21 81,5 Kaitainkoskessa taas sillanalapuolen soraistaminen suoritettiin, koska sillan alaosalle kaavailtu sorapaikka ei ollutkaan niin hyvä, kuin alun perin oli katsottu (taulukko 5). Kaitainkoskiin saatiin uutta kutusoraikkoa kaikkiaan noin 180 m 2. Taulukko 6. Kaitainkosken soramäärät.

18 18 Kaitainkoski kunnostettu alue raekoko (mm) tuotu määrä (m3) pinta-ala (m2) niska-alue ,5 13,5 kallion kohta (itäpuoli) sillanalus ,25 yhteensä 24,5 95,75 Ihakselanjoen (Tevalaisen) soraistus toteutui täysin suunnitelmien mukaan. Soraikon pintaalaksi tuli 10 m 2 (taulukko 6). Taulukko 7. Ihakselanjoen (Tevalaisen) soramäärät. Ihakselanjoki (Tevalainen) kunnostettu alue raekoko (mm) tuotu määrä (m 3 ) pinta-ala (m 2 ) niska-alue Kuvat 11 & 12: Kutusoraikkoa ja sen kuljettamista. 6.5 Poikas- ja talvehtimisalueet Poikas- ja talvehtimisalueet toteutettiin hyvin pienillä kivimäärillä. Suurempien kivimäärien ajaminen koskiin olisi suotavaa, mutta nyt käytännössä mahdotonta (resurssit/työaika/työvoima/koneet yms.). Suurempien kivimäärien laittaminen koskeen olisi vaatinut erittäin huolellista alkusuunnittelua ja ehkä myös ympäristölupamenettelyä. Kaitainkoskiin laitettiin lähes 150 m 2 uutta poikaskiveä (taulukot 8 & 9). Taulukko 8. Kaitain Myllykosken poikaskivimäärät.

19 19 Kaitain Myllykoski kunnostettu alue raekoko (mm) tuotu määrä (m3) pinta-ala (m2) yläosa puoliväli yhteensä 6 40 Taulukko 9. Kaitainkosken poikaskivimäärät. Kaitainkoski kunnostettu alue raekoko (mm) tuotu määrä (m3) pinta-ala (m2) sillan alapuoli (itä reuna) sillan yläpuoli (länsi reuna) sillan yläpuoli (keskiosa) yhteensä Ihakselanjoen Tevalaisiin laitettiin viisi kuutiota poikaskiveä ja pinta-alaksi tuli 30 m 2. Lisäksi rannoilta löytyi pieniä perkauskiveä, joita heitettiin takaisin uomaan. Taulukko 10. Ihakselanjoen (Tevalaisen) poikaskivimäärät. Ihakselanjoki (Tevalainen) kunnostettu alue raekoko (mm) tuotu määrä (m3) pinta-ala (m2) vanhan padon kohta varsinainen koski yhteensä 5 30 Kuvat 13 & 14: Poikas- talvehtimiskivikon kuljettamista valmista aluetta.

20 7 ENNEN/JÄLKEEN KUNNOSTUKSEN (KUVAT KERTOKOON) 20

21 21 8 KUNNOSTUKSIEN VAIKUTUKSET 8.1 Virtaamaan ja vedenpintaan Kunnostuksilla ei nostettu eikä laskettu yläpuolisten vesialueiden vedenpintaa. Niskaalueilla vain soraistettiin pohjaa, joka ei aiheuta kiveämisen tapaan vedenpinnan muutoksia. Virtaama pysyi käytännössä samanlaisena, mutta pienillä poikaskivikko alueilla pyrittiin saamaan virta-alueista monipuolisempia ja pinta-alaltaan laajempia kalaja rapulajien käyttöön. 8.2 Vedenlaatuun Vedenlaatuun kunnostuksista ei jää pysyviä haittavaikutuksia. Kunnostuksissa käytetyn kiven mukana kivistä huuhtoutui hienoa ainesta, joka hetkeksi samensi alapuoleista vettä. Samoin pohjasta pöyhittiin tarkoituksella humusta liikkeelle, jotta alusta olisi mahdollisimman puhdas. Vaikutusalue jäi kuitenkin hyvin pieneksi, eikä sillä ollut käytännössä minkäänlaisia haittavaikutuksia mm. alapuoleisille mökkiläisille. 8.3 Pohjaeliöihin Pohjaeliöstö huomioitiin kunnostamalla alueita, jossa suuria kiviä ei tarvinnut siirtää, eikä pohjaa ruopata eikä liikuttu mm. kaivinkoneella. Myös ns. talkoo- /käsinkunnostusmenetelmä on kevyt menetelmä ja luonnolle ja ympäristölle ystävällinen toimenpide. Pohjaeläimiä ei pyritä vahingoittamaan, koska ne ovat kaloille tärkeä ravinnonlähde. Esimerkiksi koskien sammaleet pysyivät lähes vahingoittumattomina. 8.4 Kalastukseen ja melontaan Kalastukseen kunnostukset vaikuttavat vain positiivisesti. Kalasto monipuolistuu sekä samoin virta-alueet. Monipuolinen koskialue tarjoaa kalastusta harjoittaville ihmisille enemmän elämyksiä ja parempia saaliita. Koskien soraistaminen ja kiveäminen ei estä kalastamista millään tavoin. Melonta on Urpalanjoessa mielekästä lähinnä vain suurilla virtaamilla, eli keväällä ja syksyllä. Koskien mataluus on monin paikoin melojien esteenä alivirtaamilla. Tästä syystä

22 melojia koskien kunnostaminen ei tule haittaamaan. Myös poikaskivikot aseteltiin siten, että ne ovat muiden koskessa olevien kivien tasossa eivätkä näin ollen estä liikkumista Paikallisten ihmisten kalataloudelliseen tietämykseen Talkookunnostuksien aikana kerrottiin talkooväelle kunnostuksista ja sen vaikutuksista kalastoon. Tämä seikka sai monen silmät avautumaan. Myös pienet toimenpiteet voivat olla merkityksellisiä, kuten esimerkiksi sivu-uoman vesittäminen tai oikein kohdistettu kunnostus, kalastuksen järjestäminen, kalatutkimus ja myöhemmin esimerkiksi kalojen kotiutus (esim. mätirasioilla tai emokaloina) kunnostetulle alueelle. Paras toteamus olikin, että miten näin hyvää toimintaa vielä joku voisi vastustaa. Paikallisten ihmisten kalataloudellisen tietämyksen lisääminen on yksi iso askel kohti kestävällä pohjalla olevaa Urpalanjokialueen kalataloutta. 9 JULKISUUS Kaitain koskien kunnostuksista kirjoittivat myös paikalliset sanomalehdet, kuten Etelä- Saimaa, Kymen Sanomat, Kaakonkulma ja Luumäen Lehti. Kolmen sanomalehden jutut kokonaisuudessaan liitteissä (liitteet 5-7). Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja Tmi Manumaa kertoi kunnostuksista myös omilla nettisivuillaan. Lisäksi kunnostukset huomioitiin perhokalastajat.net sivuston keskustelupalstalla ja fecebookissa. Lähteet: Hurme, S Suomen Itämeren puoleiset vaelluskalajoet. Maataloushallituksen kalataloudellinen tutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja N:o 24. Helsinki s. Ympäristöministeriö Työsuojelu sähkökoekalastuksessa. Ympäristöopas 56. Oy Edita Ab. Helsinki 2000.

23 Liite 1. Maanomistajien suostumus kaavake. 23

24 24 Liite 2. Kaitain Myllykosken sähkökoekalastuslomake Kala-, ympäristö- ja luonnonvara-alan työtehtävät SÄHKÖKOEKALASTUS SAALISLOMAKE Aika: Joki / koski: Kalastettu alue: Urpalanjoki Kaitainkoski Pääuoman alaosa Pinta-ala: 6*4*3=72 Lämpötila: 21'C Virt.nop. Hiljainen Lisätietoja: sivu-uomaa "kopastiin" sähköllä. Saaliina pieniä ahvenia, särkiä, kivisimppuja ja yksi pieni hauki. Sivu-uomassa virtasi vesi, vaikka on ollut ennätys lämmin kesä. Laji Kpl Paino (g) made 1 95 ahven särki kivisimppu 4 13 yhteensä:

25 25 Liite 3. Kaitainkosken sähkökoekalastuslomake Kala-, ympäristö- ja luonnonvara-alan työtehtävät SÄHKÖKOEKALASTUS SAALISLOMAKE Aika: Joki / koski: Kalastettu alue: Urpalanjoki Kaitainkoski Maantiesillan alapuoli Pinta-ala: 20*6=120 Lämpötila: 21'C Virt.nop. hiljainen Lisätietoja: Runsaasti järvisimpukoita Laji Kpl Paino (g) hauki ahven särki made kivisimppu salakka 1 6 yhteensä:

26 26 Liite 4. Ihakselanjoen (Tevalainen) sähkökoekalastuslomake Kala-, ympäristö- ja luonnonvara-alan työtehtävät SÄHKÖKOEKALASTUS SAALISLOMAKE Aika: Joki / koski: Kalastettu alue: Ihakselanjoki, Tevalaisen kohdalla (Urpalanjoen sivujoki) alin koskialue Pinta-ala: 40*3=120 Lämpötila: 12 Virt.nop. Heikko Lisätietoja: Havainto täpläravusta, kivisimpusta ja ahvenesta Laji Kpl Paino (g) ahven 2 88 särki 1 30 kivisimppu 1 5

27 27 Liite 5. Kaakonkulman lehtijuttu (skannattu nettiversio) Lähde: m_id=20109

28 28 Liite 6. Luumäen Lehden lehtijuttu (skannattu nettiversio) Lähde: &m_id=20109

29 Liite 7. Etelä-Saimaan lehtijuttu (skannattu sanomalehdestä) 29

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari -hanke

Kaakon jokitalkkari -hanke Kaakon jokitalkkari -hanke EKOenergian ympäristörahasto 2015-2016 - Virojoki Urpalanjoki ETELÄ-KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 30. joulukuuta 2016 Tekijä: Manu Vihtonen Kaakon jokitalkkari -hanke EKOenergian

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LOPPURAPORTTI Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA 5 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS

Lisätiedot

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Kuninkaan Kartanon Keltainen Sali, Voudintie 1, Vantaa 8.8.2017 Klo 12:15-12:45 Iktyonomi (Amk) Manu Vihtonen Tmi Manumaa p. 040-5050620

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki

Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki 1 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 13.6.2017 Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

kunnostustarveselvitys

kunnostustarveselvitys Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017 + Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI 3 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS 3 3 YHTEENVETO HANKKEESTA

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 114/2009 Jussi Mäntynen TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot