JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS"

Transkriptio

1 JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke 2009

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 6 2 VALUMA-ALUE Valuma-alueen yleiskuvaus Sivujoet ja sivupurot Hieman historiaa 10 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU Hydrologia Vedenlaatu Vesikemialliset tekijät 13 4 KALASTO, ISTUTUKSET JA VAPAA-AJANKALASTUS Kalasto Istutukset Vapaa-ajankalastus 16 5 AIEMMAT TEHDYT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 17 6 TUTKIMUKSEEN VALITUT MENETELMÄT Sähkökoekalastus Menetelmä Otannan suunnittelu Pyyntijärjestelyt ja aineiston käsittely Elinympäristömuuttujat Menetelmä Otannan suunnittelu Aineiston käsittely Koskialueiden kartoitus Menetelmä ja otannan toteutus 21 7 TUTKIMUSTULOKSET Sähkökoekalastustulokset Juuanjoen sähkökoekalastustulokset Vepsänjoen sähkökoekalastustulokset Elinympäristön soveltuvuus taimenelle ja lohelle Juuan- ja Vepsänjoessa Syvyys Virrannopeus Raekoko 26

3 Kokonaisarvio elinympäristön sopivuudesta lohikaloille eri mittaustulokset yhdistettynä Sammaleet ja havaitut pohjaeläimet Smolttituotantoarvio Koskikartoituksien tulokset Juuanjoen kosket Vepsänjoen kosket Räksiinjoen koski 31 8 JUUANJOEN KOSKIKUVAUKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Juuankoski Juuankoski (alakoski) Rasinkangas Sahi Ylin Puumalankoski Ylä-Puumalankoski (Särkkälänkoski) Puumalankoski Taimitarhankoski Koski Säijäsenkoski (Niemelän Myllykoski) Pyörteelänkoski Tuhkalankoski Penttilänkoski (Heikkilänkoski) Herralankoski 50 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Ilvolankoski Koski Sorveuskoski Ylä-Sorveuskoski RÄKSIINJOEN KOSKI JA TOIMENPIDESUOSITUS POHDINTAA JA PÄÄTELMIÄ KIITOKSET LÄHTEET 61 KUVAT Kuva 1. Juuanjoen vesistöalueen valuma-alueet. 9 Kuva 2. Juuanjoen taimen

4 4 Kuva 3. Taimenelle ja lohelle optimaalisen syvyyden % -osuus koealojen mittauksista. 25 Kuva 4. Taimenelle ja lohelle optimaalisen virrannopeuden (0,6*syvyys) % -osuus koealojen mittauksista. 26 Kuva 5. Taimenelle ja lohelle optimaalisen pohjan raekoon %-osuus koealojen mittauksista. 27 Kuva 6. Elinympäristömittaustulokset yhdistettynä ja niiden %-osuudet koealojen mittauksista. 28 Kuva 7. Kartoitetut koski- ja virta-alueet. 33 Kuva 8. Juuankoski Kuva 9. Juuankosken (alakoski) Kuva 10. Rasinkangas (sillan yläosa) Kuva 11. Sahi Kuva 12. Ylin Puumalankoski Kuva 13. Ylä-Puumalankosken puoliväli Kuva 14. Puumalankosken puoliväliä Kuva 15. Taimitarhankosken yläosan koski Kuva 16. Koski (kuvattu niskalta alavirtaan päin). 45 Kuva 17. Säijäsenkoski (Niemelän Myllykoski) Kuva 18. Pyörteelänkoski Kuva 19. Tuhkalankosken alaosaa (kuvattu sillalta alavirtaan). 49 Kuva 20. Penttilänkosken puoliväliä Kuva 21. Herralankosken puoliväliä (kuvattu maantiesillalta ylävirtaan). 51 Kuva 22. Herralankosken yläosan silta ja kynnys Kuva 23. Ilvolankosken yläosa Kuva 24. Ilvolankoski maantiesillan alapuolella (kuvattu alavirtaan). 54 Kuva 25. Koski (kuvattu saarekkeelta alavirtaan). 55 Kuva 26. Sorveuskosken itähaaran putous Kuva 27. Ylä-Sorveuskoski (kuvattu alavirtaan). 57 Kuva 28. Räksiinkoski TAULUKOT Taulukko 1. Valuma-alueen perusteella laskettu virtaama Juuanjoen Herralankosken alapuolella (Takkunen 1989). 11 Taulukko 2. Juuanjoen vedenlaatu (OIVA 2009 [viitattu ].). 12 Taulukko 3. Vepsänjoen vedenlaatu (OIVA 2009 [viitattu ].). 12 Taulukko 4. Räksiinjoen vedenlaatu (ka.) (OIVA 2009[viitattu ].). 13 Taulukko 5. Vedenlaatu Juuanjoella nro 36 [viitattu ]. 13 Taulukko 6. Jokiin tehdyt istutukset (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2009) 16 Taulukko 7. Sähkökoekalastetut koealat Juuan- ja Vepsänjoella Taulukko 8. Pohjan raekokoluokittelu 20

5 5 Taulukko 9. Taimenen ja lohen kesäaikaiset elinympäristövaatimukset (Mäki-Petäys ym. 2003). 20 Taulukko 10. Juuanjoen koealojen sähkökoekalastussaalis yhdistettynä. 22 Taulukko 11. Juuanjoen sähkökoekalastussaalis koealoittain. 23 Taulukko 12. Vepsänjoen koealojen sähkökoekalastussaalis yhdistettynä. 23 Taulukko 13. Vepsänjoen sähkökoekalastusssaalis koealoittain. 24 Taulukko 14. Kohteilla mitattujen arvojen keskiarvot ja vaihteluvälit. 28 Taulukko 15. Juuanjoen kosket. 31 Taulukko 16. Vepsänjoen kosket. 31 Taulukko 17. Räksiinjoen koski. 31

6 6 TIIVISTELMÄ Julkaisija: Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke Valmistumisajankohta: syys-marraskuu 2009 Tekijä(t): Manu Vihtonen Työn nimi: Juuanjoen virtavesien kalataloudellinen kartoitus Raportin teema Kalatalous Paikka ja aika Lieksa Raportin kustantaja PIKES Oy Sivumäärä 61 Tämä raportti on tehty Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeen aikana syksyllä Raportissa esitettävät tutkimustulokset pohjautuvat maastossa tehtyihin kenttätutkimuksiin. Lähtökohtana oli saada Juuanjoen valuma-alueen alaosan koskialueista selkeä yleiskuva ja kartoittaa tämänhetkinen tilanne. Koskialueita paikannettiin ja mitattiin sekä selvitettiin taimenen ja järvilohen poikasille soveltuvan elinympäristön määrää ja mahdollista kunnostustarvetta. Lisäksi koskialueilla suoritettiin sähkökoekalastuksia. Havaintojen perusteella pitäisi kaikille tarkastelluille koskialueille lisätä mm halkaisijaltaan olevaa kiviainesta. Nykyisellään myös lohikalojen kutualustoiksi soveltuvaa karkeaa mm soraikkoa on hyvin vähän. Herralan- ja Säijäsen- (Niemelän) kosken vanhat myllypatojen kynnykset ovat myös vaellus- ja nousuesteitä joillekin kalalajeille ja yksilöille. Juuanjoen vesistöalueelta kartoitettiin (inventoitiin) yhteensä 19 koskea. Koskien yhteenlaskettu pituus on 5,4 kilometriä ja niiden pinta-alaksi laskettiin noin 5 hehtaaria. Sähkökoekalastuksien perusteella Juuan- ja Vepsänjoessa on taimenia, mutta ei suuria tiheyksiä. Juuanjoessa kesänvanhoja taimenia oli 6,7 yks./100m 2 ja Vepsänjoessa 3,3 yks./100m 2. Kaikki taimenet ovat luonnossa syntyneitä, koska istutuksia ei lähivuosina ole tehty. Juuanjoen koskialueet pystyisivät tuottamaan nykyistä enemmän (arvio 251 smolttia/vuosi) vaelluskalapoikasia, mutta tämä edellyttäisi suurempaa emokalamäärää, suurempia kutukaloja ja koskialueiden em. kunnostustoimia. Juuanjoki ja Vepsänjoki soveltuvat koskiosuuksien ja vedenlaadun vuoksi hyvin järvitaimen ja - lohen poikastuotantoon. Taimenelle optimaalista koskipinta-alaa Juuanjoessa (keskivirtaamalla) on kuitenkin vain noin 30 %. Taimenenpoikaselle kosket soveltuvat noin kaksi kertaa paremmin kuin järvilohenpoikaselle. Tulva-aikoina tilanne joessa kääntyy enemmän isolle kalalle suotuisaksi ja alle <10 cm lohikalojen elinympäristö kapenee paikoin radikaalisti. Juuan virtavedet olisivat helposti kunnostettavissa. Kalliita kalateitä ei tarvitse rakentaa, vedenlaatu on hyvä sekä koskipinta-alaa ja pudotuskorkeutta on paljon. Osakaskunnat voisivat yhdessä kunnan ja kalatalousviranomaisten kanssa kehittää suunnitelman uusien kunnostustöiden toteutuksesta ja rahoituksesta sekä laatia uuden kunnostussuunnitelman. Optimaalisen koskipinta-alan kasvaessa myös poikastiheydet ja smolttituotanto kasvaa. Todennäköisesti tämän myötä myös Pielisestä nousevien kalojen määrä alkaa lisääntyä. Keskeisenä rajoittavana tekijänä tällä hetkellä on riittävä emokalojen määrä. Myöskään isojen nousukalojen kutualueiksi soveltuvia laajoja soraikkoja ei ole. Onnistuneilla toimenpiteillä smolttituotannon voidaan olettaa nousevan 2,5-5 kertaiseksi nykyisestä. Kunnostuksista saatava hyöty olisi merkittävää koko Juuan kunnan imagolle. Uhanalaisien kalakantojen hoitotoiminta on myös hyvää PR-toimintaa, johon kunta ja kuntalaiset voisivat yhdessä osallistua. Kylän kalastusmatkailullista ja media-arvoa nostaisivat myös jokeen mahdollisesti nousevat isot järvitaimenet. Taimenkannan vahvistuminen edesauttaisi joen virkistyskäyttöarvoa. Juuanjoen valuma-alueen virtavesien kalakantojen tutkimuksia ja hoitotoimia tulisi samalla jatkaa. Asiasanat: Kartoitus, sähkökoekalastus, elinympäristö, kiviaines, soraikko, smoltti, emokala, poikastuotanto, kunnostussuunnitelma

7 6 1 JOHDANTO Tämä raportti on tehty PIKES Oy:n (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus) hallinnoimalle Pielisen Järvilohi ja Taimen hankkeelle. Hankkeen pääteemat ovat Pieliseen laskevien jokien kalataloudelliset arvioinnit, luonnonpoikastuotannon kehittäminen ja parantaminen, vaelluspoikasten levittäytymisen seuraaminen Pielisellä sekä järvilohitietouden levittäminen ja kestävän kalastusmatkailun edistäminen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on Pielisen järvilohen ja taimenen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnontuotannon lisääminen. Juuan- ja Vepsänjoella pyrittiin löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on jokien nykytilanne taimenten elinpaikkana? Paljonko taimenenpoikasia löytyy eri koskialueilta? Voitaisiinko jokia edelleen kunnostaa? Raportin ajatuksena on tuoda myös lisäksi esille toimenpidesuosituksia ja pohtia jokien kehittämistä mm. vaellus- ja virtavesikalojen sekä rapujen elinympäristönä. Raportilla pyritään myös ohjaamaan kalavedenhoitoa kestävän kehityksen ja kalavarojen kestävän hyödyntämisen periaatteiden mukaisesti. Toimenpidesuosituksien tavoitteilla ja toimenpiteillä on tarkoitus parantaa erityisesti tärkeiden saalislajien lisääntymisedellytyksiä, elvyttää luonnonvaraisia ja uhanalaisia kalakantoja sekä lisätä arvostusta luontaisesti lisääntyviä kalalajeja kohtaan. Raportissa esitettävät tavoitteet ovat yhteneväiset mm. järvilohistrategian ja vapaaajankalatalouden kehittämisohjelman kanssa. Raporttia varten pyrittiin: täydentämään jo olemassa olevaa tietoa selvittämään taimenelle soveltuvien koskialueiden pinta-alat tutkimaan kalojen kannalta tärkeimpiä elinympäristötekijöitä arvioimaan aikaisempien kunnostus yms. -toimien vaikutusta valitsemaan sopivimmat sähkökoekalastusalueet luomaan tutkimusten perusteella jokien vaelluspoikastuotantoarvio

8 Tämän raportin tuloksia voidaan käyttää hyväksi mm. kunnostussuunnitelman tukena sekä suunniteltaessa kalastonhoitoa ja istutuksia. Raporttiin kerättyjen tietojen, tuloksien ja tavoitteiden pitkän aikavälin tarkoitus on, että kaikki yhteistyökumppanit hyötyvät joko suoraan tai epäsuorasti tehdystä työstä. Uhanalaisien kalalajien suojelu vaatii monien sidosryhmien sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä. 7 2 VALUMA-ALUE 2.1 Valuma-alueen yleiskuvaus Juuanjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Juuka -nimisen kunnan alueella. Juuanjoen valuma-alueen (4.45) pinta-ala on 259,5 km 2, josta järvien ja lampien osuus on 8,2 km 2. Alueen pääjoet ovat Juuanjoki, Vepsänjoki ja Räksiinjoki. Juuanjoen valuma-alue on kivennäismetsämaata (70,6 %), suota (20,9 %), peltoa (5,4 %) ja vettä (3,1 %) (Tossavainen 1997). Juuanjoki saa käytännössä alkunsa Juuanjärvestä (215,3 ha) ja Polvelan kylältä, mutta tunnetaan sen alkuvaiheilla Alajokena. Juuanjärven ja Pielisen välinen korkeusero on 75 metriä. Juuanjärven valuma-alue (4.452) on kivennäismetsämaata (66,3 %), suota (22,2 %), peltoa (3,3 %) ja vettä (8,2 %) (Tossavainen 1997). Alajoki laskee Alajärveen. Juuanjärven ja Alajärven välinen pudotuskorkeus on 18,8 metriä. Alajärvestä joki virtaa noin kilometrin ja laskee Autiojärveen. Korkeuseroa Alajärven ja Autiojärven välillä on 1,9 metriä. Varsinainen Juuanjoki alkaa Autiojärvestä (62,9 ha) ja on pituudeltaan 18,4 kilometriä. Autiojärven ja Pielisen välinen korkeusero on 54,9 metriä (Maanmittauslaitos 2009 [viitattu ]). Juuanjoen alaosan valuma-alue (4.451) on kivennäismetsämaata (65,4 %), suota (26,2 %), peltoa (5,7 %) ja vettä (2,7 %) (Tossavainen 1997). Vepsänjoki saa alkunsa Sammakko-nimisestä järvestä. Sammakon ja Pielisen välinen korkeusero on 57 metriä. Varsinainen Vepsänjoen pääjärvi on Ylemmäinen (68,3 ha). Sammakon ja Ylemmäisenjärven välinen pudotuskorkeus on 17,3 metriä. Ylemmäisenjärven ja Pielisen välinen

9 korkeusero on 39,7 metriä (Maanmittauslaitos 2009 [viitattu ]). Vepsänjoen valuma-alue (4.454) on kivennäismetsämaata (73,5 %), suota (14,1 %), peltoa (2,5 %) ja vettä (2,5 %) (Tossavainen 1997). 8 Räksiinjoki saa alkunsa Ahvenus-nimisestä järvestä. Räksiinjoen korkeusero Ahvenuksen ja Pielisen välillä on noin 60 metriä. Seuraava järvi on Voroninlammit. Ahvenuksen ja Voroninlammit välinen korkeusero on 20,5 metriä. Voroninlammit ja Pielisen välinen pudotuskorkeus on noin 40 metriä. Voroninlammilta alavirtaan joki tunnetaan kartoissa Räksiinpurona, mutta muuttuu joeksi alajuoksulla (Maanmittauslaitos 2009 [viitattu ]). Räksiinjoen valuma-alue (4.453) on kivennäismetsämaata (63,2 %), suota (21,8 %), peltoa (13,7 %) ja vettä (1,4 %) (Tossavainen 1997). Juuan- Vepsän- ja Räksiinjoki koostuu neljästä osavaluma-alueesta, joiden kaikkien vedet laskevat Joensuunkylän ja Peltosaaren kohdalla Pieliseen (kuva 1).

10 Kuva 1. Juuanjoen vesistöalueen valuma-alueet. 9

11 Sivujoet ja sivupurot Virtavesien kalataloudellisissa kartoituksissa sivujoet ja -purot ovat yhtä tärkeitä kuin itse pääuoma. Niiden merkitys lisääntymis- ja poikastuotantoalueina on myös huomioitava. Tähän työhön ei Juuanjoen pienempien sivujokien ja sivupurojen kartoitusta ja sähkökoekalastusta pystytty sisällyttämään. Ainoastaan Räksiinjoen alimman kosken nopea kartoitus oli edellisvuoden sähkökoekalastusta ajatellen aiheellista. Juuanjoen sivupuroja, -ojia ja -jokia alajuoksulta ylävirtaan: Räksiinjoki (laskee Juuan puhdistamon alapuolella, KKJ: ) Vepsänjoki (laskee Herralankosken alapuolelle, KKJ: ) Vanhajoki (laskee Säijäsenkosken ja Taimitarhankosken välille, KKJ: ) Koivuoja (laskee Lepistön (28) vesinäytepisteen kohdalla, KKJ: )) Maito-oja (laskee Taimitarhan alapuolella Kosken kohdalla, KKJ: ) Kylmäpuro (laskee Taimitarhankosken yläpuolella, KKJ: ) Turunoja (laskee Turunkankaan kohdalla, KKJ: ) Hirvipuro (laskee Hirvipuronsuon kohdalla, KKJ ) Joutenpuro (laskee Harjunpään kohdalla, KKJ: ) 2.3 Hieman historiaa Vepsänjoen valuma-alueen Sorveusjärven, Huosiuslammen, Paatinlammen ja Yläjärven laskun aiheutti kahden naapurin kinastelu ja ojan kaivaminen Suurensuon laidalla olleeseen rantapenkkaan. Sorveusjärvi sijaitsi noin kolme kilometriä Juuan kirkonkylältä nykyisen Sorveuksenkylän kohdalla. Sorveusjärvi purkaantui kokonaan toukokuun 25. päivä vuonna Mudalla peittyivät niin Lavaskalampi kuin Tutinlampikin. Ainoastaan Sorveuskoski esti myös Ylemmäisenjärven tyhjentymisen. Tästä lähtien Vepsänjoki on laskenut vetensä Juuanjokeen kirkon pohjoispuolelta. Tätä ennen järvien vedet laskivat Vanhanjoen kautta Juuanjokeen. Suunnitellusti Vepsänjoen Ylemmäisenjärveä laskettiin vuonna Juuan- ja Autiojärven vedenpinnan laskut suoritettiin 1860 luvulla (Kortelainen & Hamunen 2004 [viitattu ]).

12 11 Juuanjoki on aikoinaan toiminut uittoväylänä Pieliseen. Viimeinen uitto tapahtui vuonna Uittosääntö kumottiin vuonna 1981 ja uittolaitteet poistettiin vuonna Ainoastaan Herralankosken (Leskelä) myllymuseo ja vanhaa uittoränniä on kunnostettu (Juuka-Seura ry:n omistuksessa). Vepsänjokea on käytetty uittoväylänä Kiteenjärvestä alkaen (Kauppi 1984). Juuanjoen perkauksista ei ole tietoa. Kaupin (1984) mukaan varsinaisia perkauksia ei olisi tehty. Juuanjokea kuitenkin kunnostettiin vuonna juuri uittoperkauksien takia (Soimakallio & Savolainen 1999). Vain jokeen laskevia puroja ja ojia olisi sen sijaan perattu ja Juuanjoen jokimutkia joissain kohdissa oikaistu. Räksiinjoen perkaukset suoritettiin vasta vuosina yhteensä seitsemän kilometrin matkalta (Kauppi 1984). 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 3.1 Hydrologia Juuanjoen jokivesistä ei ole jatkuvaa virtaamaseurantaa. Järvien vanhat säätöpadot on purettu. Juuanjoen jokien virtaamahuiput ajoittuvat lähinnä keväälle. Virtaamavaihtelut ovat suuria ja tulvavedet laskevat nopeasti, mikä johtuu alhaisesta järvisyysprosentista (L=3,2 % (taulukko 1)). Virtaama yläjuoksulla on kesällä noin 0,5 4 m 3 /s ja alaosalla noin 1-9 m 3 /s (Piirainen 1982). Juuanjoen laskennallinen keskivirtaama alajuoksulla on noin 3 m 3 /s (mukana myös Vepsänjoki ja Räksiinjoki). Vepsänjoesta ja Räksiinjoesta ei ole virtaamatietoja. Räksiinjoki jäätyy talvella usein pohjaa myöten (Kauppi 1984). Taulukko 1. Valuma-alueen perusteella laskettu virtaama Juuanjoen Herralankosken alapuolella (Takkunen 1989). Keskialivirtaama (MNQ) Keskivirtaama (MQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Ylivirtaama (HQ) m 3 /s 0,1 1, Vedenlaatu Juuanjoen vedenlaatua on seurattu vuodesta 1968 alkaen. Mittauksia on tehty hyvin satunnaisesti joen eri vaiheilta. Vedenlaatutiedot on kerätty OIVA:n HERTTA-tietokannasta

13 (ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä) ja saatu sähköpostilla. Mittauksia ovat vuosien varrella suorittaneet FCG-Planeko Oy (ent. Suunnittelukeskus), Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutti ja Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy. Näytteenottopisteitä Juuanjoella on ollut kaikkiaan 15 kpl. Eniten näytteitä (122 kpl) on otettu puhdistamon alapuoleiselta sillalta (Juuanjoki 20). 12 Tähän raporttiin kerättiin Juuanjoesta vedenlaatutiedot viidestä eri pisteestä vuosilta Näytepisteiksi valittiin Tuhkalankoski (14), Säijäsenkoski (30), Lepistö (28), Taimitarhankoski (34) ja Ylä-Puumalankoski (36). Juuanjoen näytteistä laskettiin kaikkien mittauksien keskiarvot ja vaihteluväli (taulukko 2). Taulukko 2. Juuanjoen vedenlaatu (OIVA 2009 [viitattu ].). piste Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l Kemiallinen hapen kulutus Kokonaisfosfor mg/l i µg/l Kokonaistyppi µg/l Lämpötila C ph Rauta, hajotus; µg/l Sameus FNU Sähkönjohtavuu s ms/m Väriluku mg Pt/l 14 82,3 (78-85,4) 8,6 (7,4-9,4) 21,8 (14-28,6) 18,1 (13-22) 929 ( ) 13,8 (9,1-18,5) 6,6 (6,35-6,7) ei mitattu 2,0 (1,5-3,6) 3,8 (3,3-5,5) 162,8 ( ) 28 82,2 (78-87) 8,7 (7,6-10,2) 21,5 (15-28,4) 16,6 (12-20) 901 ( ) 13,1 (8,3-18,3) 6,5 (6,35-6,7) ei mitattu 1,7 (1,2-2,3) 3,6 (3,1-4,5) 157 ( ) 30 84,3 (78-88) 9,7 (7,6-12,8) 16,8 (12-24) 14,5 (9-19) 1076,6 ( ) 10,7 (0,1-18,3) 6,6 (6,4-6,85) 824,4 ( ) 1,8 (1,2-2,5) 4,1 (3,0-5,2) 132,1 (90-180) 34 85,5 (84-88,1) 9,0 (8,1-9,9) 21,0 (15,0-26,4) 24,7 (11-110) 934 ( ) 13,1 (8,3-19) 6,6 (6,4-6,8) ei mitattu 1,3 (0,96-1,7) 3,6 (3-4,5) 150,6 ( ) 36 88,8 (77-102) 10 (7,4-14,3) 23,4 (16-45) 14,6 (10-20) 482 ( ) 11,39 (0,1-19,3) 6,5 (5,3-7,2) 775,9 ( )1,23 (0,68-1,23) 3,1 (2,4-4) 166,8 ( ) ka. 84,6 9,2 20,9 17,7 864,5 12,4 6,6 800,2 1,6 3,6 153,9 Vepsänjoesta on vuosilta vain kolme vesinäytettä joen eri vaiheilta. Näytepiste 47 sijaitsee latvaosissa, Ruukinkosken yläpuoleisella sillalla. Seuraava näytepiste (13) on Ilvolankosken yläosassa. Alin näytepiste (44) on Vepsänjoen vankilan takana joen alaosalla. Näytteistä laskettiin keskiarvot (taulukko 3). Taulukko 3. Vepsänjoen vedenlaatu (OIVA 2009 [viitattu ].). piste Pvä Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l Kemiallinen hapen kulutus mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaisty ppi µg/l Lämpötila C ph Rauta, Rauta hajotus; µg/l Sameus FNU Sähkönjoht avuus ms/m , ,1 6, ,5 3, , ,5 5, ,9 28, , ,1 5, ,7 2,1 120 ka. 86,7 12,6 18,0 7,0 356,7 0,2 6,0 970,0 2,0 11,1 123,3 Väriluku mg Pt/l Räksiinjoesta on vesinäytteitä vain alaosalta. Näytepiste (22) sijaitsee Räksiinkosken ylittävän sillan yläpuolella. Vuosilta näytteitä kertyi 30 kappaletta. Näytteistä laskettiin keskiarvo (taulukko 4). Suurta vaihteluväliä ei vuosittain ollut havaittavissa.

14 13 Taulukko 4. Räksiinjoen vedenlaatu (ka.) (OIVA 2009[viitattu ].). Hapen Happi, Kemiallinen Kokonais Rauta, Sähkönjoht kyllästysaste liukoinen hapen fosfori Kokonais Lämpötila hajotus; Sameus avuus Väriluku piste aika kyll.% mg/l kulutus mg/l µg/l typpi µg/l C ph µg/l FNU ms/m mg Pt/l ka ,3 10,0 18,7 34,3 804,7 8,4 6,6 1216,7 6,4 5,4 142,3 Juuan- ja Räksiinjoen ekologinen kokonaisluokka ja tila-arvio ovat luokkaa hyvä. Vepsänjoen ekologinen kokonaisluokka ja tila-arvio ovat luokkaa erinomainen. Ympäristöhallinnon jokityyppiluokittelussa Juuanjoki luokitellaan keskisuureksi turvemaajoeksi. Vepsänjoen fysikaaliskemialliset tekijät sekä HyMo-muuttuneisuusluokka on erinomainen (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2008). Kokonaistyppipitoisuuden mukaan Juuanjoki ja Räksiinjoki voidaan luokitella reheväksi (eutrofinen), kun taas Vepsänjoki on luokkaa karu (oligotrofinen). Vedenlaatu on kaikissa kolmessa joessa soveltuva kalojen ja rapujen lisääntymiselle Vesikemialliset tekijät Tämän työn yhteydessä ei ollut mahdollisuutta syventyä varsinaiseen valuma-aluetason tarkasteluun, vaan ainoastaan tutkia jokien vedenlaatutietoja kalojen ja rapujen elinolosuhteiden kannalta. Vuonna 1965 tehdyn selvityksen mukaan Juuanjoen vesi oli niin likaantunutta, että ph oli 4,3 4,5 (Piirainen 1982). Myös ajoittain vieläkin voi satunnaisesti tehdyissä mittauksissa olla yllättäviä arvoja, kuten esim. Ylä-Puumalankoskella , jolloin ph oli 5,3 sekä muut arvot olivat poikkeuksellisia (taulukko 5). Taulukko 5. Vedenlaatu Juuanjoella nro 36 [viitattu ]. Hapen Happi, Kemiallinen Kokonais Kokonai Rauta, kyllästysaste liukoinen hapen fosfori styppi Lämpötil hajotus; Sameus Sähkönjohta Väriluku piste Pvä kyll.% mg/l kulutus mg/l µg/l µg/l a C ph µg/l FNU vuus ms/m mg Pt/l , ,5 5, ,5 2,5 300 Kemiallisen hapenkulutuksen vaihtelu on suurta Juuanjoen vedenlaatutiedoissa. Alhaisemmillaan kemiallinen hapenkulutus (CODMn) on toukokuun alun ja korkeimmillaan elokuun puolenvälin mittauksessa. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriluvun välillä on Juuanjoen vesinäytteissä voimakas korrelaatio (kuva 2). Juuanjoen virta-alueilla pohjalevät ja sammalet vastaavat suurimmalta osalta perustuotannosta. Virtanäkinsammal (Fontinalis dalecarlica) saattaa olla osassa Juuanjokea merkittävä fosforin

15 ottaja. Matalan veden aikana sammalilla saattaa olla merkitystä myös pienen orgaanisen partikkelin pidättäjänä. Suvantoalueilla on matalan veden ja heikon virtaaman aikana riittävä viipymä kasviplanktonin tuotantoon. Raudan ja alumiinin osalta on määritystietoja saatavilla vain vähän, joten tältä osin tilannetta ei voi luotettavasti arvioida. Alumiini on erittäin haitallista jo pieninäkin pitoisuuksina, mikäli ph on selvästi alle kuusi. Veden orgaanisuus johtuu turvemaiden suhteellisesta osuudesta (Juvonen 2009) KALASTO, ISTUTUKSET JA VAPAA-AJANKALASTUS 4.1 Kalasto Dosentti Meriläisen mukaan 1940-luvulla Juuanjokeen nousi Herralankosken alapuolelle säyne, hauki, ahven ja särki. Kalatalouskonsulentti Toivo Salminen selvitti jo vuonna 1965, että ainoastaan ns. rikkakaloja (nykyisin roskakaloja ) nousi joen alaosille. Joen alaosalla oli lisäksi kaksi patoa, mutta ainoastaan lahnan ja kuhan nousu pysähtyi noin kilometrin päähän jokisuusta. Salmisen selvityksen mukaan lohikalat eivät nousseet jokeen, eivätkä jokisuistoon. Rantaasukkaiden mukaan vuonna 1978 veden likaisuus oli syy, miksi särkikään ei enää jokeen noussut. Juuanjoen kalastoa selvitettiin lukujen taitteessa. Kalasto koostui tällöin 10 kalalajista (ahven, hauki, kiiski, muikku, seipi, mutu, purotaimen, särki, pikkunahkiainen, salakka). Juuanjoen ainoaksi arvokalaksi mainittiin purotaimen (kuva 2). Lisäksi rapua esiintyi runsaasti viimeisen kerran vuonna Ravulla oli huomattava taloudellinen merkitys alueella (Piirainen 1982). Pohjois-Karjalan kalastuspiirin vuonna 1988 tekemässä sähkökoekalastuksessa saaliiksi saatiin uutena lajina kaksi kivennuoliaista. Vuonna 1999 TE-keskuksen ja osakaskunnan sähkökoekalastuksessa saaliiksi saatiin myös madetta ja lohta (Juuankylan kalastuskunta 2000). Lohi oli mitä ilmeisimmin peräisin istutuksista, eikä sitä näin ollen lasketa joen omaan kalastoon. Juuanjoen kalasto koostuu näin ollen 12 kalalajista ja jokiravusta. Vepsän- ja Räksiinjoesta ei kalastotutkimuksia ole saatavilla. Vuonna 1978 tehty iänmääritys Juuanjoen taimenien suomunäytteistä viittaa taimenen olevan paikallista tammukkaa. Iänmäärityksen mukaan 39 cm Juuanjoen taimen olisi 4+ ikävuotta ja

16 noin 700 g (Piirainen 1982). Sisävesillä taimen saavuttaa lain salliman pyyntikoon (40 cm) keskimäärin kilon painoisena ja noin 2,5-vuotiaana. Pielisellä Taimenen alamitta on 50 cm. Tammukoitumista tukee myös nyt tehdyt havainnot taimenista. Lokakuussa 2009 kutemassa näkemämme taimenet olivat noin 40 cm pitkiä. Vastaavasti järvivaelluksen läpikäynyt taimen painaisi samanikäisenä jo noin 2 kg ja olisi noin 60 cm pitkä (Kirvesniemi 2009). 15 Kuva 2. Juuanjoen taimen Istutukset Juuanjoen vesistöalueella kala- ja rapukantoja on pidetty yllä istutusten avulla. Vuonna 1989 valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa mainitaan, että taimen kotiutettiin Juuan- ja Vepsänjokeen luvulla. Istutukset aloitettiin Puolangalta peräisin olevalla purotaimenella, jota myöhemmin täydennettiin Isojoen purotaimenkannalla (Takkunen 1989). Kalataloushallinnon ylläpitämää istutusrekisteriä on pidetty vuodesta Vuosien välisenä aikana on satunnaisesti istutettu järvitaimenta, järvilohta ja rapua. Juuanjokeen on edellisen kerran istutettu vuonna 2004 Vuoksen järvitaimenia, vastakuoriutuneita ja yksivuotiaita. Vepsänjoelle on tehty

17 vain yksi järvitaimenistutus vuonna Räksiinjokeen on tietojen mukaan istutettu vain rapua (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2009 (taulukko 6)). 16 Taulukko 6. Jokiin tehdyt istutukset (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2009) Istutusaika Vesistö Istutuspaikka Kalalaji Ikä Kpl Varat Vepsänjoki Järvitaimen 1k Juuanjoki Juuanjoki, Kylän kohta Järvitaimen mspa Juuanjoki Juuanjoki, Kylän kohta Järvilohi mspa Juuanjoki Taimitarhan ranta Järvitaimen 1k Juuanjoki Koskelan silta (Tuhkalankoski) Järvitaimen 1k Juuanjoki Taimitarhan ranta Järvilohi 2k Juuanjoki Koskelan silta (Tuhkalankoski) Järvilohi 2k Juuanjoki Järvilohi mspa Juuanjoki Koskialueille Järvitaimen mspa Juuanjoki Rapu aik Räksiinjoki Rapu aik Juuanjoki Puumalankoski Järvilohi 1v Juuanjoki Repolankoski (Niemelä) Järvilohi 1v Juuanjoki Herralankoski Järvilohi 1v Juuanjoki Rapu nuo Räksiinjoki Rapu nuo Juuanjoki Rapu aik Juuanjoki Rapu 6k Juuanjoki Rapu 6k Juuanjoki Ylä-Herralankoski Järvitaimen vk Juuanjoki Penttilänkoski Järvitaimen 1v Juuanjoki Taimitarhankoski Järvitaimen 1v Juuanjoki Penttilänkoski Järvitaimen vk Juuanjoki Puumalankoski Järvitaimen vk Juuanjoki Ala-Puumalankoski Järvitaimen vk Juuanjoki Herralankoski Järvitaimen vk Vapaa-ajankalastus Urheiluliike Erä-Jussi Ky Juuassa myy Juuan osakaskunnan kalastuslupia. Viehelupia jokialueelle myydään keskimäärin 10 lupaa kesässä (Markus Ovaskainen 2009). Pääsääntöisesti lupia myydään Pieliselle. Kaikista Pieliseen myydyistä luvista noin 57 % on verkkolupia, 15 % katiskalupia ja uistelu/uistinlupia 12 %. Ulkopaikkakuntalaisten osuus uistelu/uistinluvista on 0,4 %. Ravustuksen osuus on keskimäärin noin 0,7 % lupatuloista. Luvut ovat laskettu 2000-luvulla myytyjen lukujen keskiarvoista (Esa Eronen 2009). Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on

18 kalastuslain 119 :n nojalla päättänyt, että Juuanjoen alue on kalastuslain 8 :n tarkoittama lohi- ja siikapitoinen vesistö, joiden koski- ja virtapaikoissa on yleiskalastusoikeuksiin perustuva onginta, pilkintä ja viehekalastus kielletty AIEMMAT TEHDYT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET Juuanjoella kalastoa jokisuussa tutki kalatalouskonsulentti Toivo Salminen (1965). Jätevedenpuhdistamon kohdalla levätutkimuksen teki Yletyinen (1979) ja kasvillisuuden teki Meriläinen (1981). Juuanjokea ja sen kasvillisuuskartoitusta käsitteli myös Sarvala Suomen Luonto -kirjasarjan 4. osassa (1981). Juuanjoen kalastovyöhykkeitä selvitti ja kunnostussuunnitelman laati Irma Piirainen (1982). Vesistöalueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä käsitteli Marja Kauppi vesihallituksen monistesarjassa (1984). Pohjois-Karjalan kalastuspiiri sähkökoekalasti Juuanjoella Juuanjoen kalataloudellisesta kunnostuksesta yms. kirjoitti Timo Takkunen (1989). Juuanjoen kalataloudellinen kunnostus toteutettiin ERÄ-lehti käsitteli Juuanjoen kunnostusta ja merkitystä tulevaisuuden kalapaikkana (nro 8/94). Juuanjoen vedenlaatua ja kuormitusta vuosina käsitteli Tarmo Tossavainen (1997). Järvilohelle sopivien uusien kutu- ja poikastuotantoalueiden kartoitusta Juuanjoen osalta käsitteli Soimakallio & Savolainen (1999). TE-keskus sähkökoekalasti yhdessä Juuankylän kalastuskunnan kanssa Juuanjokea (1999). Juuanjoen nykytilasta ja tulevaisuudesta kirjoitti Juuankylän kalastuskunta (2000). Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke raportoi tehdyistä sähkökoekalastuksista (2008). 6 TUTKIMUKSEEN VALITUT MENETELMÄT 6.1 Sähkökoekalastus Menetelmä Sähkökoekalastus on kalabiologinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia koskialueen kalastoa ja kalatuotantoa. Menetelmä perustuu veteen luotuun sähkökenttään, joka pakottaa vaikutuspiirissä olevat kalat uimaan kohti anodihaavia. Kalat taintuvat ja ne kerätään haavin kautta astiaan. Rannalla saaliista tehdään tarkempia mittauksia ja tutkimuksia. Tämän jälkeen kalat vapautetaan

19 18 takaisin veteen. Menetelmää käytetään eniten jokien virtapaikkojen kalamäärien arvioinnissa (Ympäristöministeriö, 2000) Otannan suunnittelu Sähkökoekalastukset Juuanjoella suoritettiin ja Vepsänjoella Kalastettaviksi koealoiksi valittiin jokien eri vaiheilta hyvin edustavat ja kuvaavat kosket lähempään tarkasteluun. Kaikkiaan kalastettiin viisi koskialuetta ja 10 koealaa. Tutkitut pinta-alat kaikilla koealoilla olivat 100 m 2. Joen leveys vaihteli 7-15 metriin ja syvyys senttimetriin. Virtaama oli sähkökoekalastusten aikana keskivirtaaman luokkaa (1,1 m 3 /s). Taulukko 7. Sähkökoekalastetut koealat Juuan- ja Vepsänjoella koeala paikka KKJ-Koordinaatti (yläpiste) KKJ-Koordinaatti (alapiste) 1 Herralankoski (alaosa) Herralankoski (alaosa) Herralankoski (yläosa) Herralankoski (yläosa) Tuhkalankoski Juuankoski (alakoski) koeala paikka KKJ-Koordinaatti (yläpiste) KKJ-Koordinaatti (alapiste) 1 Ilvolankoski Ilvolankoski Ilvolankoski Sorveuskoski Pyyntijärjestelyt ja aineiston käsittely Sähkökoekalastuslaitteistona käytettiin akkukäyttöistä selässä kannettavaa laitetta (Hans Grassl IG200/2). Sähkökoekalastuksen suoritti kolme henkilöä, joista yksi toimi anodihaavin ja sähkökalastuslaitteen käsittelijänä kahden muun toimiessa kiinniottohaavien käsittelijöinä. Koealat (10*100 m 2 ) kalastettiin vain yhden kerran. Koealueita ei suljettu aitaverkoilla. Saaliiksi saadut kalat mitattiin yksilöllisesti yhden millimetrin tarkkuudella. Kalojen paino punnittiin digitaalisella vaa alla yhden gramman kymmenesosan tarkkuudella. Kalojen nukuttamisessa käytettiin neilikkaöljyä. Koekalastuksen jälkeen saalis vapautettiin takaisin jokeen. Kaikki tärkeät tiedot

20 kirjattiin kenttälomakkeisiin ja myöhemmin myös tietokoneelle Excel-lomakkeisiin. Pyydystettävyyttä ei selvitetty Elinympäristömuuttujat Menetelmä Taimenelle ja järvilohelle soveltuvia alueita virtavesissä voidaan arvioida niiden elinympäristömuuttujien osalta. Jokivesistöt järvineen luovat kalojen elinympäristön. Jokivesistö on hyvin monimuotoinen elinympäristö, jossa olosuhteet vaihtelevat joen pitkittäis- ja poikittaissuunnassa sekä vuodenaikojen mukaan. Taimenella ja järvilohella on periaatteessa kolme eri elinympäristöä: kutualue, ruokailualue ja talvehtimisalue. Kalojen elinympäristö- eli habitaattivalintoihin vaikuttavat elottomat (abioottiset) tekijät kuten virrannopeus, vedensyvyys, pohjanlaatu, valaistus ja lämpötila. Lisäksi vaikutusta on myös elävien eliöiden muodostamilla (bioottiset) tekijöillä kuten tuotanto, petokalojen saalistuspaine, lajien välinen ja lajien sisäinen kilpailu. Ympäristöolosuhteiltaan epävakaissa oloissa elottomat tekijät vaikuttavat ensisijaisesti kalojen esiintymiseen. Bioottisten tekijöiden vaikutus kasvaa vakaissa elinympäristöoloissa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009 [viitattu ]) Otannan suunnittelu Kaikki sähkökoekalastetut koealat (paitsi Sorveuskoski) valittiin myös elinympäristömittauksiin. Lisäksi viisi koskea (Penttilänkoski, Taimitarhankoski, Puumalankoski, Ylä-Puumalankoski, Rasinkangas) tutkittiin mittauslinjoittain. Mittauksista jäivät pois Pyörteelänkoski, Säijäsenkoski, Ylin Puumalankoski, Sahi ja Juuankoski. Koealat valittiin siten, että ne antavat edustavan kuvan tutkitusta koskialueesta. Koealat ruudutettiin ja rajattiin naruilla poikkileikkausmittauslinjoihin ja mittaukset tehtiin yhden metrin välein ruudun keskeltä. Virtausnopeudet mitattiin Flowatch virtaamamittarilla ja samalla mitattiin syvyys erillisellä mittakepillä. Sammaleen esiintyvyys merkittiin 0 tai 1, joko sammalta ei ole tai sitä on. Pohjan raekoko mitattiin siihen tarkoitukseen suunnitellulla vesikiikarilla. Mittauksissa huomioitiin syvyys (cm), keskivirrannopeus (0,6* syvyys, cm/s), pohjavirrannopeus (3 cm pohjasta, cm/s) 12 sekunnin keskiarvona. Pohjan kivet luokiteltiin yleisimmän, toiseksi yleisimmän raekokoon (mm)

21 mukaan. Pohjan raekokoon arviointi tehtiin taulukon mukaisesti (taulukko 8). Taulukon arvot on ns. sovellettu useista käytetyistä eri luokitteluista. 20 Taulukko 8. Pohjan raekokoluokittelu raekoko tyyppi läpimitta (mm) 1 hiekka 0,07-8,0 2 hieno sora 8, sora 16, karkea sora 32, pienet kivet 64, kivet 128, isot kivet 256, Aineiston käsittely Kerätty aineisto tallennettiin kenttävihkoista tietokoneelle ja Excel-tiedostoiksi. Käytettävissä ei ollut varsinaisesti elinympäristömallinnukseen suunniteltua ohjelmaa, vaan aineistoa käsiteltiin manuaalisesti mittaushetken vedenkorkeutta ja virtaamaa vastaavasti (keskivirtaama). Mittaustuloksista (syvyys, virrannopeus, raekoko) laskettiin taimenelle optimaalisten alueiden osuus ja samoin tehtiin myös järvilohelle. Mittaustuloksista pystyttiin tekemään arvio koskialueiden nykytilasta ja laskemaan tarvittavat prosenttiosuudet. Tulokset laskettiin mittauksien optimaalisista prosenttiosuuksista koskialueittain ja näin saatiin tehtyä arviot. Apuna käytettiin Mäki-Petäyksen ym tekemää luokittelua taimenen ja lohen poikasille soveltuvan ja optimaalisten elinympäristömuuttujien arvoista (taulukko 9). Raportissa esitettävät tulokset pätevät vain keskivirtaamalla. Tulokset ovat myös suuntaa-antavia, mutta ovat yhteneväisiä myös silmämääräisesti tehtyjen havaintojen ja arvioiden kanssa. Laajempien mittauksien suorittamiseen ei aikaa eikä resursseja olisi riittänyt. Taulukko 9. Taimenen ja lohen kesäaikaiset elinympäristövaatimukset (Mäki-Petäys ym. 2003). syvyys (cm) virrannopeus (cm/s) raekoko (mm) pituus (cm) optimi soveltuva optimi soveltuva optimi soveltuva taimen < taimen taimen > lohi <

22 Koskialueiden kartoitus Menetelmä ja otannan toteutus Juuan-, Vepsän- ja Räksiinjoen koskialueita kartoitettiin syys-lokakuun aikana Tutkittava alue Juuanjoella rajattiin Joensuun kylän suistosta Autiojärveen, josta varsinaisen Juuanjoen katsotaan alkavan. Vepsänjokea kartoitettiin Ilvolankosken ja Sorveuskosken välinen osuus. Räksiinjoella kartoitettiin alin koskialue. Tarkoituksena oli selvittää koskialueiden sijainti ja määrä sekä suorittaa koskialueiden mittauksia. Kartoitus tapahtui kävellen maastossa ja kahlaten joessa. Maastossa tehtäviin liittyi lisäksi koskien kuvaaminen digikameralla. Kartoitettaessa pyrittiin samalla huomioimaan koskien soveltuvuutta mm. lohikalojen luontaiseen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Ennen maastokäyntejä selvitettiin mahdolliset koskialueet kartoista ja reitit koskialueille. Mittauksessa käytettiin mittanauhaa ja Garmin Oregon 200 GPS-paikanninta. Syvyysmittauksia tehtiin elinympäristömittauksien yhteydessä sekä satunnaisesti mitta-asteikolla varustetulla puukepillä. Koskien reunoilta pyrittiin huomioimaan mm. vanhat perkauskivikot ja varjostusta antava puusto. Lisäksi merkille pantiin soveltuvimmat kutusoraikon paikat ja suljetut sivu-uomat yms. Digikuvia koskialueista kertyi runsaasti. Kuvien avulla oli mahdollisuus tutustua koskiin jälkikäteen ja käyttää niitä apuna koskikuvauksia kirjoitettaessa. Kaikki digikuvat ovat allekirjoittaneen ottamia. Koskikartoituksien tuloksena syntyi myös paikkansapitävä karttapohja koskialueiden sijainnista. Tehdyn kartan avulla jokia seuraavaksi tutkivat henkilöt voivat löytää helpommin kyseisille koskialueille (kuva 7). 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Sähkökoekalastustulokset Viiden koskialueen ja 10 koealan tutkiminen sähkökoekalastuksin antoi kuvaa Juuan- ja Vepsänjoen kalakannan nykytilasta. Tämän perusteella voidaan mm. todeta, että kalaston lajirunsaus on hyvin vähäinen tutkituilla koskialueilla. Tämä johtuu osittain myös suuresta koskipinta-alasta. Juuan- ja Vepsänjoen sähkökoekalastuksissa saaliiksi saatiin viisi eri kalalajia

23 (taimen, kivisimppu, made, kivennuoliainen, hauki) ja jokirapu. Lajien vähyyteen voi osaltaan vaikuttaa myöhään syksyllä tehty sähkökoekalastus (myös syksyn 2008 sähkökoekalastus tukee tätä). 22 Sähkökoekalastuksien kokonaiskalasaalis oli 217 kappaletta yhteispainoltaan noin 3,7 kiloa. Taimenia saatiin kaikilta koealoilta, kaikkiaan 121 kappaletta, yhteispainoltaan 3,4 kiloa. Taimenien osuus yksilösaaliista oli 55 % ja biomassasta lähes 92 %. Kaikki saadut taimenet ovat varmuudella luonnonkudusta, koska istutuksia ei lähivuosina ole tehty (kts. istutukset, taulukko 6). Kivisimppua esiintyi Juuanjoen kaikilla tutkituilla koskialueilla (yht. 85 kpl), kun taas Vepsänjoella kivisimppua oli vain kahdella koealalla (yht. 2 kpl). Merkille pantavaa on, että jokirapua tuli saaliiksi vain jokien ylimmiltä koealoilta. 7.2 Juuanjoen sähkökoekalastustulokset Juuanjoen koskialueiden pinta-alasta sähkökoekalastettiin hieman vajaat 1,9 %. Taimenia saatiin Juuanjoesta (6 koealaa) kaikkiaan 84 kappaletta, yhteispainoltaan 2646 g. Taimenten keskipaino oli 31 grammaa. Juuanjoen taimenista 47 % oli kesänvanhoja (< 10 cm), cm taimenia oli 29 % ja yli 15 cm taimenia oli 24 %. Taimenen kesänvanhojen (<10cm) poikastiheydet olivat Juuanjoen koealoilla keskimäärin 6,7 yks./100 m 2 (taulukko 10). Kesänvanhojen poikasten suurin tiheys oli Herralankosken yläosalla (koeala 3, 11 yks./100 m 2 ). Yksivuotiaiden ja sitä vanhempien taimenten tiheys oli keskimäärin 7,3 yks./100 m 2. Korkein yksivuotiaiden ja sitä vanhempien taimenien tiheys oli Tuhkalankoskessa (12 yks./100 m 2 ). Taulukko 10. Juuanjoen koealojen sähkökoekalastussaalis yhdistettynä. laji saalis (kpl) kokonais- keski- keski- saalis (ka.) saalis (ka.) 1 poistopyynti paino (g) paino (g) pituus (mm) kpl/100m 2 g/100m 2 taimen < 10 cm ,9 3,4 66,6 6,7 22,7 taimen cm ,7 20,8 134,1 4,0 83,1 taimen > 15 cm ,7 100,6 203,1 3,3 335,3 kivisimppu ,1 1,6 43,4 14,2 22,9 made 4 103,7 25,9 163,0 0,7 17,3 kivennuoliainen 2 17,4 8,7 101,5 0,3 2,9 jokirapu 1 90,0 0,2 yhteensä ,5 29,3 484,1

24 23 Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata taimenien viihtyvän koskialueilla, kuten myös kesänvanhojen taimenien suuri osuus. Ilmeisesti lisääntyminen onnistuu jossain määrin kutupaikkojen vähyydestä huolimatta, sillä istutuksia ei lähivuosina ole tehty. Ainoastaan ylimmältä koealalta ei kesänvanhoja (<10 cm) taimenia saaliiksi saatu, mutta yksi jokirapu ilahdutti pyytäjiä (taulukko 11). Taulukko 11. Juuanjoen sähkökoekalastussaalis koealoittain. koeala taimen < 10 cm taimen cm taimen > 15 cm kivisimppu made kivennuoliainen jokirapu Vepsänjoen sähkökoekalastustulokset Vepsänjoen koskialueiden pinta-alasta sähkökoekalastettiin 2,4 %. Vepsänjoelta saatiin taimenia saaliiksi (neljä koealaa) 37 kappaletta (taulukko 12). Taimenien keskipaino Vepsänjoessa oli 20 grammaa. Saaliista cm taimenia oli 51 %, kesänvanhojen (< 10 cm) osuus oli 35 % ja yli 15 cm taimenten osuus oli 14 %. Vepsänjoella kesänvanhojen taimenten poikastiheys oli keskimäärin 3,3 yks./ 100 m 2 (taulukko 13). Suurin tiheys Vepsänjoella oli Sorveuskoskella (6 yks./ 100 m 2 ). Yksivuotiaiden ja sitä vanhempien taimenten tiheys oli keskimäärin 6,1 yks./100 m 2. suurin yksivuotiaiden ja sitä vanhempien taimenien tiheys oli Sorveuskoskella (11 yks./100 m 2 ). Taulukko 12. Vepsänjoen koealojen sähkökoekalastussaalis yhdistettynä. laji saalis (kpl) kokonais- keski- keski- saalis (ka.) saalis (ka.) 1 poistopyynti paino (g) paino (g) pituus (mm) kpl/100m 2 g/100m 2 taimen < 10 cm 13 47,1 3,6 71,9 3,3 11,8 taimen cm ,4 23,1 133,1 4,8 109,6 taimen > 15 cm 5 267,1 53,4 175,6 1,3 66,8 kivisimppu 2 3,6 1,8 43,4 0,5 0,9 made ,0 163,0 0,3 3,5 kivennuoliainen 1 29,3 29,3 101,5 0,3 7,3 hauki 1 38,8 38,8 180,0 0,3 9,7 jokirapu 3 80,0 yhteensä ,3 10,5 199,9

25 24 Myös Vepsänjoen koskialueilla taimenet viihtyvät. Kesänvanhoja taimenia oli kuitenkin noin kaksi kertaa vähemmän kuin Juuanjoella ja kalaa kaikkiaan noin kolme kertaa vähemmän. Yksivuotiaiden ja sitä vanhempien taimenten tiheys on lähes samaa luokkaa Juuanjoen kanssa. Ylimmältä Sorveuskosken koealalta taimenia saatiin 17 kpl, mikä on positiivista, sillä koeala oli heti jyrkän putouksen (mahdollisen nousuesteen) yläpuolella (taulukko 13). Ilmeisesti Vepsänjoen yläosissa on paremmin taimenta kuin alaosilla? Istutuksia Vepsänjokeen on tehty vain yhden kerran vuonna Taulukko 13. Vepsänjoen sähkökoekalastusssaalis koealoittain. koeala taimen < 10 cm taimen cm taimen > 15 cm kivisimppu made kivennuoliainen hauki jokirapu Elinympäristön soveltuvuus taimenelle ja lohelle Juuan- ja Vepsänjoessa Syvyys Tulvahuippu ajoittuu Juuanjoessa tavallisesti toukokuun alkuun, jolloin veden pinnan korkeus voi olla paikoin cm tavallista korkeammalla (Vaarojen Pielinen 2005 [viitattu ]). Kaikki mitatut kosket huomioon ottaen Juuanjoella oli veden syvyyden suhteen taimenelle optimaalista koskialuetta noin 28 % koskipinta-alasta. Vastaavasti kesänvanhalle taimenelle (keskivirtaamalla) 54 % koskipinta-alasta (vaihteluväli %) oli optimaalista. Selvästi paras koskisyvyyden suhteen kesänvanhoille taimenille oli Rasinkangas. Epäedullisimmat kosket olivat Ylä-Puumalankoski ja Tuhkalankoski. Järvilohen poikaselle optimaalisimmat kosket syvyyden suhteen ovat koko Herralankoski ja Penttilänkoski. Huonoiten järvilohelle syvyydeltään soveltuu Juuankosken alakoski (kuva 3).

26 % < 10 cm cm > 15 cm lohi < 10 cm Herralankoski (alaosa) Herralankoski (yläosa) Penttilänkoski Tuhkalankoski Taimitarhankoski Puumalankoski Ylä-Puumalankoski Rasinkangas Juuankoski (alakoski) Vepsänjoki, Ilvolankoski Kuva 3. Taimenelle ja lohelle optimaalisen syvyyden % -osuus koealojen mittauksista Virrannopeus Mittausajankohdan virtaamatilanteessa (keskivirtaama) kesänvanhojen taimenten poikastiheyksiä ei Juuanjoella rajoita soveltuvan elinympäristön määrä. Sen sijaan ylivirtaamalla matalien kerroksellisten kivikoiden puuttuminen muodostuu tiheyttä rajoittavaksi tekijäksi. Esimerkiksi Herralankosken ylittävältä maantiesillalta alavirtaan ei kevätylivirtaamalla ole lainkaan sorasta nouseville poikasille soveltuvia alueita. Kuolleisuus voi olla suurta, jos sopivia suojapaikkoja ei ole tarjolla (Armstrong ym. 2002). Virtaaman kasvaessa taas isojen kalojen elinolot paranevat merkittävästi. Kesänvanhoille taimenille optimaalisin koskiosuus virrannopeuden suhteen on Herralankosken yläosan ja Puumalankoskien välinen alue sekä yläosan Juuankoski (alakoski). Juuanjoessa optimaalista virrannopeutta (keskivirtaamalla) <10 cm taimenelle on keskimäärin 40 % (vaihteluväli 25 49), kun järvilohelle sitä on vain noin 17 % (vaihteluväli 5-40 %). Isommalle taimenelle (>10 cm) sopivia koskialueita virrannopeuden vuoksi ovat Herralankosken alaosa, Puumalankoski ja Vepsänjoen Ilvolankoski (kuva 4).

27 % 30 < 10 cm cm > 15 cm lohi < 10 cm Herralankoski (alaosa) Herralankoski (yläosa) Penttilänkoski Tuhkalankoski Taimitarhankoski Puumalankoski Ylä-Puumalankoski Rasinkangas Juuankoski (alakoski) Vepsänjoki, Ilvolankoski Kuva 4. Taimenelle ja lohelle optimaalisen virrannopeuden (0,6*syvyys) % -osuus koealojen mittauksista Raekoko Taimenten suosimaa optimaalista raekokoa on Juuanjoessa noin 43 % (vaihteluväli %). Pohjan raekoko on rajoittava tekijä sikäli, että suojaa ja lohikalojen tarvitsevaa reviiriä on ylivirtaamalla paikoin liian vähän. Varsinkin yksivuotiaille taimenille (10 15 cm) optimaalisinta 128,1 256 mm kiveä on liian vähän. Sen myös osoittavat mittaukset, joiden mukaan yksivuotiaille taimenille on vain 24 % optimaalista raekokoa. Yli 15 cm taimenten suosimaa kivikokoa on noin 62 % (vaihteluväli %). Myös isoille nousukaloille kutualustoiksi soveltuvia laajoja, raekooltaan mm:n soraikkoja on myös hyvin vähän. Soraa on paikoin joko liian hienojakoisena tai aivan liian ohuina kerroksina. Havaintojen perusteella taimenet laskivat mädin karkeaan kiviainekseen joen yläosilla. Raekooltaan taimenille optimaalisin koskiosuus on Puumalankoski. Myös Penttilänkoskessa on hyvin erikokoista kiveä. Heikoin tilanne on Taimitarhankoskella, varsinkin kesänvanhojen ja cm taimenien osalta, sitä vastoin isommalle taimenelle se on optimaalisin. Myös Ylä- Puumalankosken ja Herralankosken alaosa ovat kesänvanhojen ja cm taimenien suosimalta raekooltaan epäsuotuisia koskia ja vaativat täydennyskunnostusta.

28 27 Järvilohen poikasten suosimaa raekokoa Juuanjoessa on noin 20 % koskipinta-alasta. Järvilohen poikasille optimaalista raekokoa oli eniten Puumalankoskessa (50 %) ja Vepsänjoen Ilvolankoskessa (46 %). Taimitarhankoskessa järvilohen poikasten suosimaa kivikokoa ei juuri ole (kuva 5) % < 10 cm cm > 15 cm lohi < 10 cm Herralankoski (alaosa) Herralankoski (yläosa) Penttilänkoski Tuhkalankoski Taimitarhankoski Puumalankoski Ylä-Puumalankoski Rasinkangas Juuankoski (alakoski) Vepsänjoki, Ilvolankoski Kuva 5. Taimenelle ja lohelle optimaalisen pohjan raekoon %-osuus koealojen mittauksista Kokonaisarvio elinympäristön sopivuudesta lohikaloille eri mittaustulokset yhdistettynä Juuanjoessa on mittauksista tehtyjen laskelmien ja arvioiden mukaan kesänvanhoille taimenille optimaalista poikasaluetta koskialueilla (keskivirtaamalla) on % välillä, keskiarvon ollessa 47 %. Koskipinta-alasta optimaalista on noin 1,5 hehtaaria. Vanhemmille taimenille (>10 cm) optimaalista koskiosuutta on vain 23 %. Kaikki kokoluokat huomioiden noin 30 % Juuanjoessa on taimenen optimaalista elinaluetta. Kesänvanhoille (<10 cm) taimenille parhaimmat koskialueet ovat Juuanjoen Puumalankoski ja Vepsänjoen Ilvolankoski. Molemmat koskialueet ovat myös järvilohelle (<10 cm)

29 28 optimaalisimmat. Myös Säijäsenkoski voisi olla järvilohelle (silmämääräisesti havainnoituna) soveltuva, mutta mittauksia siellä ei tehty. Järvilohelle optimaalista poikasaluetta oli noin 25 % eli 0,8 hehtaaria. Soveltuvaa poikasaluetta olisi 65 % eli 2,1 hehtaaria. Juuanjoessa on siis lähes kaksi kertaa enemmän taimenelle soveltuvaa koskipinta-alaa kuin järvilohelle. Lähes samansuuntainen tilanne on Vepsänjoella (kuva 6). Mitatut koskialueet keskiarvoineen ja vaihteluväleineen on esitetty taulukossa (taulukko 14) % < 10 cm cm > 15 cm lohi < 10 cm Herralankoski (alaosa) Herralankoski (yläosa) Penttilänkoski Tuhkalankoski Taimitarhankoski Puumalankoski Ylä-Puumalankoski Rasinkangas Juuankoski (alakoski) Vepsänjoki, Ilvolankoski Kuva 6. Elinympäristömittaustulokset yhdistettynä ja niiden %-osuudet koealojen mittauksista. Taulukko 14. Kohteilla mitattujen arvojen keskiarvot ja vaihteluvälit. syvyys (cm) ka. virrannopeus (cm/s) ka. virrannopeus (cm/s) ka. raekoko (yleisin) raekoko (2.yleisin) koski (min-max) syvyys*0,6 (min-max) 3 cm pohjasta (min-max) ka. (min-max) ka. (min-max) Juuankoski (alakoski) 22 (10-50) 18 (0-66) 9 (0-55) 6 (4-7) 5 (1-7) Rasinkangas 25 (13-40) 9 (0-52) 3 (0-13) 5 (2-7) 6 (2-7) Ylä-Puumalankoski 28 (10-60) 15 (0-58) 4 (0-22) 6 (4-7) 5 (1-7) Puumalankoski 22 (10-30) 23 (0-55) 16 (0-44) 6 (5-7) 5 (3-7) Taimitarhankoski 32 (15-80) 10 (0-27) 3 (0-19) 7 (3-7) 4 (1-7) Tuhkalankoski 22 (10-55) 24 (0-88) 10 (0-41) 5 (3-7) 5 (3-7) Penttilänkoski (Heikkilänkoski) 29 (10-50) 19 (2-66) 6 (0-24) 6 (4-7) 5 (1-7) Herralankoski (yläosa) 31 (15-60) 12 (0-61 ) 4 (0-36) 6 (1-7) 5 (1-7) Herralankoski (alaosa) 35 (8-80) 30 (0-80) 12 (0-63) 5 (1-7) 4 (1-7) Vepsänjoki, Ilvolankoski 24 (10-55) 26 (0-127) 14 (0-127) 5 (1-7) 5 (1-7)

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017 + Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Lisätiedot

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot