MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014"

Transkriptio

1 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014

2 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen jokiuoma... 6 Veden laatu... 6 Kalasto... 6 Vesistön käyttö... 9 Kunnostusten tavoitteet ja periaatteet... 9 Lupatarpeet ja käytännön järjestelyt Kunnostustoimenpiteet kohteittain Myllypuro Haapajoki Taimenkannan kotiuttaminen Mätirasiaistutus Kunnostuksen onnistumisen seuranta... 15

3 Johdanto 2 Virtavesikunnostuksilla pyritään parantamaan virtavesissä elävien kalojen, rapujen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita ja lisääntymisalueita. Perkauksien vuoksi monien virtavesiuomien luontainen rakenne on monesti muuttunut tasapohjaiseksi ja suoraksi kanavaksi, joka väistämättä heikentää muun muassa vesihyönteisten ja siten myös niitä ravintonaan käyttävien kalojen viihtyvyyttä ja esiintymistä alueella. Perkausten ja valuma-alueella tapahtuneiden ojitusten seurauksena myös virtakutuisten kalojen kutualueet ovat saattaneet kärsiä vahinkoja tai tuhoutua täysin. Kunnostamalla virtavesiä pyritään palauttamaan ne lähemmäksi alkuperäistä ja monimuotoisempaa luonnontilaa. Tässä Ähtärin Peränteellä sijaitsevan vesireitin (Jauhojärvi-Iso Haapajärvi-Vähä Haapajärvi) virtavesiosuuksien kunnostussuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään ensisijaisesti luomaan vesireitin virtavesijaksoille olosuhteet, johon voitaisiin kotiuttaa luontaiseen lisääntymiseen kykenevä taimenkanta. Tämä Ähtärin Peränteen virtavesien kunnostussuunnittelu on tilattu Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:ltä ja se sisältyy Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan (VYYHTI) hankkeeseen. VYYHTI-hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Oulu. Hanke on maakuntien välinen ja sopimusyhteistyökumppaneina hanketta toteuttavat alueillaan Pohjanmaan Vesi ja Ympäristö ry, ProAgria Keski-Pohjanmaa ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Kunnostussuunnitelma toimitetaan työn tilaaja ProAgria Etelä-Pohjanmaalle, Ähtärin eteläisen osakaskunnan hoitokunnalle ja Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarvittaessa suunnitelman sisältöä esitellään tarkemmin myös kohdealueen maanomistajille. Vesistö Yleistä Suunnittelualueena oleva vesireitti sijaitsee Ähtärin Haapakylällä noin 10 km Ähtärin keskustasta lounaaseen. Jauhojärvestä (239 ha) alkunsa saava Myllypuro laskee Iso Haapajärveen (218 ha) ja sieltä edelleen Haapajokena Vähä Haapajärveen (140 ha) (kuva 1). Vähä Haapajärvestä vedet virtaavat edelleen tasavirtaista suvantomaista uomaa pitkin Vähä-Peränteeseen. Vesireitti kuuluu Vähä Haapajärven valuma-alueeseen (35.428). Myllypuroon ja Haapajokeen on käyty tutustumassa maastokäynnein sekä niissä tehdyn sähkökoekalastuksen yhteydessä

4 3 Kuva 1. Myllypuron ja Haapajoen sijainti. Myllypuro Kirkasvetisestä Jauhojärvestä alkunsa saavalla Myllypurolla on pituutta noin 1,2 km. Pudotuskorkeutta sillä on 6,3 m. Myllypuro laskee vetensä Iso Haapajärven pohjoispäähän. Myllypuron yläosassa on pieni lampimainen laajentuma (kuva 2), jonka jälkeen uoma on pääsääntöisesti noin 2-3 metriä leveää perattua kivipohjaista uomaa (kuva 3). Alavirtaan päin mentäessä uoma muuttuu yhä enemmän hiekkapohjaisemmaksi. Myllypuron Vuorimäentien alapuolinen osuus (kuva 4) Haapajärveen asti onkin lähes kokonaan pohjaltaan hienojakoista hiekkaa ja hiesua. Koskimaista virtausta on ainoastaan välittömästi Vuorimäentien ylä- ja alapuolisilla alueilla yhteensä noin 100 metrin matkalla, muilta osin Myllypuro on rauhallisesti virtaavaa nivamaista aluetta. Myllypuron laskukohta Iso Haapajärveen on tiheän vesikasvuston valtaama. Vaellusesteitä ei Myllypurossa ole.

5 4 Kuva 2. Lampimainen suvanto Myllypuron yläosassa. Kuva 3. Myllypuron yläosaa Kuva 4. Myllypuron alaosaa Haapajoki Haapajoki virtaa Iso Haapajärvestä Vähä Haapajärveen. Pituutta Haapajoella on noin 1,6 km ja pudotuskorkeutta 9,9 m. Haapajoen ylin osa noin 150 metrin matkalta on rauhallisemmin virtaavaa pehmeäpohjaista uomaa, jonka jälkeen alkaa noin 80 metrin mittainen koskimainen jokipätkä, joka on voimakkaasti perattu ja kivet on siirretty uomasta rannoille (kuva 5). Tällä kohdin pohja-alueet ovat kivikkoa eikä lohikalojen kutuun sopivia soraikkoja ole. Koskialueen jälkeen joki muuttuu jälleen rauhallisemmin virtaavaksi suvantomaiseksi osuudeksi lähes joen

6 5 ylittävään Haapakyläntien siltaan asti. Välittömästi sillan alapuolella olevan mökin edessä on joessa pieni syvempi laajentuma, joka toimii ilmeisesti mökin yhteyteen tehtynä uimapaikkana. Syvempi allas on saatu aikaan tekemällä uomaan kivistä pohjapato, joka nostaa vedenpintaa. Heti pohjapadon alapuolelta alkaa melko jyrkkä koskimainen osuus (kuva 6), jonka pituus on noin 100 metriä. Kosken puolivälissä hirsirakenteisen ulkorakennuksen kohdalla on kivistä muodostunut kynnys, joka nykytilanteessa voi vähäisen virtaaman aikaan toimia kalojen vaellusta rajoittavana esteenä. Koskea on aikanaan muokattu ja perattu kivistä ja ne on siirretty rannoille siten, että uoma on paikoin vain noin metrin levyinen. Koskijakson alaosassa uoman viereen on kaivettu allas, jossa on ilmeisesti joskus kasvatettu lohikaloja ja johon jokiuomasta on johdettu vettä. Koskiosuuden jälkeen uoma muuttuu noin metrin syvyiseksi ja noin 300 metriä pitkäksi suvantomaiseksi osuudeksi ennen Iso Haapajärveen laskemistaan. Joen alajuoksulla noin 100 metrin päässä järvestä on majavan tekemä pato (kuvat 7 ja 8), joka toimii normaalivedenkorkeudella täydellisenä vaellusesteenä kaloille. Majava on tehnyt patoja myös Haapajokeen laskeviin ojiin. Kuva 5. Haapajoen yläosaa Kuva 6. Haapajoen alaosaa

7 6 Kuvat 7 ja 8. Majavan tekemiä patorakennelmia Haapajoessa ja sen sivuojassa. Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen jokiuoma Vähä Haapajärven eteläpäästä lähtee Vähä-Peränteeseen noin 1,6 km mittainen jokiuoma, jolla pudotuskorkeutta on vain noin 0,6 m. Jokiuoma on pääosin pehmeäpohjainen ja leveydeltään noin 5-7 metriä ja syvyydeltään noin metrin eikä se sisällä vaellusesteitä kaloille. Tämä uoma jätetään tässä yhteydessä kunnostussuunnittelun ja -toimenpiteiden ulkopuolelle, koska siihen ei ole rakenteensa ja virtaamansa vuoksi mahdollista tehdä lisääntymis- tai poikastuotantoalueita lohikaloille. Vesialueen omistaa Ähtärin eteläinen osakaskunta. Veden laatu Ympäristöhallinnon ylläpitämän ympäristötietojärjestelmä Hertan mukaan Myllypurosta ei ole olemassa vedenlaatutietoja. Haapajoesta viimeisimmät otetut vesinäytteet ovat vuodelta Nyt suunnittelun alla olevan virtavesireitin järvialtaista (Jauhojärvi, Iso Haapajärvi, Vähä Haapajärvi ja Vähä-Peränne) on olemassa tuoreempia ja ajantasaisempia tietoja, joiden perusteella voidaan päätellä myös Myllypuron ja Haapajoen veden laadun sijoittuvan Ähtärinreitin vesien parhaimmistoon. Näin ollen veden laatu ei ole esteenä lohikalojen menestymiselle kunnostussuunnittelun alaisissa virtavesikohteissa. Kalasto Koska Myllypurosta tai Haapajoesta ei ollut olemassa aiempia koekalastustietoja, ne sähkökoekalastettiin Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n toimesta Kummastakin vesistöstä valittiin yksi noin metrin pituinen virtavesijakso, joka sisälsi pääosin nopeasti virtaavaa koskimaista jokiosuutta. Koekalastusaloiksi valittiin alueet, joilla taimen todennäköisimmin viihtyisi, mikäli niitä koekalastettavissa virtavesissä koekalastushetkellä esiintyisi. Haapajoen koekalastusala oli kivikkopohjaista ja melko jyrkkää koskimaista uomaa. Myllypuron koekalastusala oli loivempaa ja osittain hiekkapohjaista uomaa. Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välistä jokiosuutta ei sähkökalastettu, koska se ei sisällä matalaa koskimaista ja kovapohjaista osuutta, joka olisi sähkökalastusmenetelmällä kunnolla koekalastettavissa.

8 7 Myllypuron koeala sijaitsi noin metriä puron ylittävän Vuorimäentien molemmin puolin (kuva 9). Veden syvyys koekalastetulla alueella vaihteli cm välillä ollen pääosin noin cm. Haapajoen koeala sijoittui joen ylittävästä Haapakyläntien sillasta alavirtaan noin 120 metrin matkalle (kuva 10). Kuva 9. Myllypuron sähkökoekalastettu alue.

9 8 Kuva 10. Haapajoen sähkökoekalastettu alue. Koekalastusajankohtaa edelsi pitkä vähäsateinen kausi, jonka vuoksi virtaamat Myllypurossa ja Haapajoessa olivat melko vähäisiä. Ilman lämpötila oli koekalastushetkellä +22 ja veden lämpötila molemmissa koekalastuskohteissa +19. Koekalastuksessa käytettiin akkukäyttöistä Hans Grassl IG200-2 sähkökalastuslaitetta. Käytetty jännite oli 800 V. Koekalastusalueet kalastettiin kertaalleen koko uoman leveydeltä edeten alavirrasta ylävirtaan. Sulkuverkkoja ei käytetty. Sähkövirrasta taintuneet kalat haavittiin haavimiehen toimesta sitä mukaa kun niitä tuli saaliiksi. Saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin lajikohtaiset yhteispainot. Tämän jälkeen kalat vapautettiin vahingoittumattomina takaisin alueelle, josta ne oli pyydetty. Koekalastuksen perusteella Myllypurossa ja Haapajoessa esiintyy ainakin ahventa, särkeä ja salakkaa (taulukko 1). Lisäksi Myllypurossa saatiin näköhavainto pikkunahkiaisesta, joka ei kuitenkaan päätynyt saaliiksi asti. Havaintoja taimenista ei tehty. Saalista voidaan pitää lajistonsa puolesta tyypillisenä alueen virtavesille. Puhtaissa virtavesissä yleisesti esiintyvien kivisimppujen ja pienten mateiden puuttuminen saaliista oli kuitenkin pieni yllätys.

10 9 Taulukko 1. Myllypuron ja Haapajoen koekalastuksen saalis. Myllypuro Haapajoki laji kpl yhteispaino (g) kpl yhteispaino (g) ahven särki salakka Myllypuroon ja Haapajokeen yhteydessä olevissa järvissä esiintyy tyypilliset järvikalalajit. Jauhojärveen ja Iso Haapajärveen on myös istutettu lähivuosina useasti kuhaa ja siikaa. Vesireitin lähimmät lohikalaistutukset on tehty alapuoliseen Vähä-Peränteeseen, jonne on istutettu viime vuosina vuosittain sekä kirjolohta että järvitaimenta. Vesistön käyttö Myllypurossa ja Haapajoessa ei käytännössä juurikaan harjoiteta kalastusta satunnaista kevätaikaista katiskapyyntiä lukuun ottamatta. Myöskään vesiliikenne tai melonta ei ole niissä mahdollista kohteiden kapeuden ja pienen virtaaman vuoksi. Haapajoen vettä käytetään hyvin pienimuotoisesti vapaa-ajan asuntojen tarpeisiin. Myllypuron rannalla ei vapaa-ajan asuntoja ole. Kunnostusten tavoitteet ja periaatteet Tällä hetkellä taimenkannan esiintyminen Myllypurossa ja Haapajoessa on epätodennäköistä, koska niistä ei ole tehty paikallisten asukkaiden taholta havaintoja eikä niitä löytynyt myöskään sähkökalastuksen yhteydessä. Taimenen kotiuttamista kyseisiin virtavesiin halutaan kuitenkin kokeilla, koska taimenelle soveltuvat olosuhteet sekä veden laadun että kyseisiin virtavesiuomiin liittyvien rakenteellisten puitteiden puolesta ovat potentiaaliset. Tämän suunnitelman toimenpiteiden tavoitteena on luoda hyvät olosuhteet Myllypuroon ja Haapajokeen kotiutettavalle taimenkannalle ja sen luontaiselle lisääntymiselle. Taimenen poikastuotantomahdollisuuksia luodaan tekemällä kohteisiin kutusoraikkoja. Eri-ikäisten taimenen poikasten elinolosuhteita parannetaan lisäämällä suojakivikoita ja monipuolistamalla virtausolosuhteita mm. puusuistein ja kivikynnyksin. Taimenkannan kotiutuminen ja vahvistuminen voi parantaa ja monipuolistaa vesireitin kalalajistoa ja jossain määrin kalastusmahdollisuuksia. Kunnostuksen kohteena olevien virtavesien luonne ja pieni koko huomioiden ei ole kuitenkaan realistista odottaa kotiutuksen onnistuessaankaan niiden tuottavan kovinkaan suurta poikasmäärää vuodessa, johon voidaan kohdistaa merkittävää kalastusta. Näin ollen taimenkannan ylläpito tulisi vaatimaan tulevaisuudessa myös sitä suojelevia kalastuksen säätelytoimenpiteitä. Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei vaikuteta veden pinnan korkeuteen kunnostuskohteina olevissa virtavesissä tai niihin yhteydessä olevissa järvialtaissa. Myöskään ylivirtaamien aikaisiin vedenkorkeuksiin kunnostustoimenpiteillä ei ole vaikutusta. Veden virtauksen ohjautumiseen kunnostukset vaikuttavat ainoastaan paikallisesti kunnostettavien koskialueiden sisällä, kun uoman vesitettyä pinta-alaa pyritään paikoin kasvattamaan alivirtaamien aikana. Peratuilla puro-osuuksilla lisätään purouoman rakenteellista monimuotoisuutta eli veden syvyys- ja virtausnopeusvaihtelua ja alueille lisätään uomasta poistettua kiviainesta. Kivikkoiset

11 10 alueet toimivat suojapaikkoina poikasille. Niissä vesisyvyys on pääosin noin cm. Matalien poikasalueiden lisäksi uomaan voidaan tehdä myös syvempiä monttuja. Pohjaprofiilin rakenteellisen vaihtelun lisääntymisen myötä myös veden virtausnopeuden vaihtelu peratuilla osuuksilla lisääntyy, mikä aikaansaa ja ylläpitää pohjan laadun vaihtelua eri raekoon maaainesten lajittuessa. Vaihteleva pohjanlaatu tarjoaa vesieliöstölle aiempaa runsaammin erilaisia elinympäristöjä ja edistää siten puroluonnon monimuotoisuutta. Alhaisen virtaaman aikana kuivillaan olevia uoman osia ja sivu-uomia vesitetään tarvittaessa ohjaamalla niille vettä kivistä tai puusta rakennetuilla suisteilla tai pohjakynnyksillä. Uoman kiveämisessä pyritään mahdollisimman luonnonmukaiseen lopputulokseen välttämällä suoria linjoja ja muuta kaavamaisuutta. Kiveyksissä käytetään uoman rannoille kasattuja perkuukiviä, joita löytynee kunnostuskohteista riittävästä. Taimenen kutusoraikkoja muodostetaan sekä peratuille että perkaamattomille osuuksille etenkin koskien niska-alueille ja muihin paikkoihin, joissa veden virtaus kiihtyy alle metrin syvässä vedessä. Kutusoraikon yläpuolella on hyvä olla suojamonttu kutukaloille. Uusia kutupaikkoja varten sora tuodaan muualta. Kutusoran raekoon tulisi olla noin mm. Soraikkojen paksuuden tulee olla mielellään noin 30 cm. Kutusoran seassa olisi hyvä olla joitain hieman suurempiakin kiviä, jotka sitovat soraa ja estävät sitä lähtemästä virran mukana. Kutusoran tulee olla seulottua luonnonsoraa eli ei mursketta tai sepeliä. Sopivaa soraa on esimerkiksi hiekkamontuilta saatava sopivankokoinen seulontajäte. Lupatarpeet ja käytännön järjestelyt Kunnostussuunnitelma on suunniteltu siten, että sen toteuttaminen ei vaadi aluehallintoviraston myöntämää vesilain mukaista lupaa tai edellytä muitakaan lupamenettelyitä hankkeen toteuttamiseksi. Myllypuron ja Haapajoen vesialueet eivät ole yhteistä vesialuetta, joten ne kuuluvat yksityisesti niiden kiinteistöjen omistukseen, jonka alueella ne virtaavat. Kunnostus vaatiikin ehdottomasti alueen maanomistajien suostumuksen kunnostuksen toteuttamiseksi, alueen käyttämiseksi ja siellä liikkumiseksi sekä mahdollisen sora- ja kivimateriaalin kuljettamiseksi alueelle tai hankkimiseksi alueelta. Kunnostus on tarkoitus toteuttaa talkooperiaatteella Ähtärin eteläisen osakaskunnan puuhamiesten toimesta suurimmaksi osin käsityönä alivirtaamakaudella. Kunnostuksen on alustavasti suunniteltu toteutuvan vuoden 2015 aikana. Kunnostustoimenpiteet kohteittain Myllypuro Myllypuron kunnostukseen sisältyy kolme kunnostusalaa (kuva 11), joissa tehtävät toimenpiteet poikkeavat hieman toisistaan. Myllypuron ylimmän kunnostusjakson keskeisimpiä toimenpiteitä ovat poistetun kivimateriaalin palauttaminen uomaan. Käytännössä tämä tehdään kampeamalla esim. rautakangilla uoman reunoilta kiviä keskemmälle uomaa. Samalla uomaa saadaan paikoin hieman levennettyä. Ylemmälle kunnostusalalle tehdään myös kaksi kutusoraikkoa, joiden pinta-alat tulee olla vähintään 1-2 m 3 ja sorapatjan paksuun noin 30 cm. Keskimmäinen kunnostusjakson toimenpiteet muodostuvat edellä mainitun kaltaisen kutu-

12 11 soraikon tekemisestä Vuorimäentien sillan alapuolelle sekä uomaan muodostuneiden padottavien risukertymien harventamisen. Puumateriaalin poistamisessa tulee kuitenkin olla helläkätinen, sillä uomaan joutuneenpuumateriaalin on todettu useissa tutkimuksissa olevan hyväksi virtavesien ekosysteemille. Sen ei kuitenkaan saisi estää kalojen liikkumista purossa. Alin kunnostusjakso Myllypuron alajuoksulla on matalahkoa hiekkapohjaista uomaa, jota tulisi pyrkiä monipuolistamaan puiden rungoista (paksuus cm) tehdyin viistosti alavirtaan osoittavin suistein ja sekä poikittaisin kynnyksin. Suisteiden tarkoituksena on ohjata virtaa kohti uoman reunaa, jolloin se ajan kanssa syö uoman reunaa tehden uomasta mutkittelevamman ja monimuotoisemman. Lisäksi suisteet kiihdyttävät virtausta ja saavat virran kaivamaan hiekkaiseen pohjaan syvempiä kohtia. Myös puusta tehdyt uomaan ankkuroidut poikittaiset kynnyspuut saavat aikaan muutoksia virtauksissa ja siten myös pieniä syvänteitä. Puusuisteet ja kynnykset ankkuroidaan paikoilleen hiekkapohjaan lyödyillä puupaaluilla. Kunnostustoimenpiteenä mainittakoon vielä vesikasvuston poisto tai niitto kohdasta, jossa Myllypuro laskee Iso Haapajärveen (kuva 12). Tällä parannetaan kalan kulkua puron ja järven välillä. Niitetty kasvusto tulee luonnollisesti poistaa vedestä rannalle.

13 12 Kuva 11. Myllypuron kunnostustoimenpidekartta.

14 13 Kuva 12. Myllypuron laskukohta Iso Haapajärveen. Haapajoki Haapajoen kunnostaminen käsittää myös kolme kunnostettavaa jaksoa (kuva 13), joista ylin alkaa noin 150 metrin päästä Iso Haapajärven luusuasta. Perattu koskialue tulee kivetä epäsäännölliseksi rannalle siirretyllä kiviaineksella noin 60 metrin matkalta. Rannalla olevan vanhan pienen hirsisen mökin alapuolelle tehdään kutusoraikko, kohtaan, jossa vettä soraikon päälle jää vielä vähintään 20 cm. Toinen soraikko voidaan tehdä mökin yläpuolelle koskialueen niskalle. Kuva 13. Haapajoen kunnostustoimenpidekartta.

15 14 Keskimmäinen kunnostusjakso sijaitsee Haapakyläntien sillan yläpuolelta, jossa tasaisesti virtaavaa kovapohjaista perattua uomaa kiveämällä saadaan tehtyä uomasta monipuolisempi. Kiveämisessä käytettävä kivimateriaali saadaan otettua uoman reunoilta. Sillan alapuolelta alkaa alimmainen kunnostusjakso, jossa kesämökin edustalle on tehty uimapaikaksi syvennys tekemällä kivistä pohjapato suvannon alapäähän. Pohjapatoa kevyesti purkamalla ja poistamalla kiviä uoman reunoilta saadaan jyrkkää kynnystä loivennettua ja muotoiltua siten, että kalat pääsevät ohittamaan kohdan melko todennäköisesti kuivimpia alivirtaamakausia lukuun ottamatta. Toinen vastaavalla tavalla loivennettava kivien muodostama kynnys on hirsirakenteisen ulkorakennuksen kohdalla edellä mainitusta mökistä noin 30 m alavirtaan. Kynnyksen yläpuolella noin 10 metrin päässä on hieman rauhallisempi ja syvempi kohta, jossa on hyvä kutusoraikon paikka. Muuten jyrkkää koskijaksoa voi pyrkiä paikoin leventämään poistamalla kiviä uoman reunoille kasattuja kiviä. Varsinaista kiveämistä ei tämä kunnostusjakso vaadi. Heinäkuussa 2014 tehdyn sähkökoekalastuksen yhteydessä koskijakson jyrkimmistäkin osista saatiin saaliiksi ahvenia ja särkiä, joten on todennäköistä, että kalat pystyvät nousemaan nykytilaistakin koskea ylös virtaaman ollessa tavanomainen tai sitä suurempi. Haapajoen alaosan kunnostustoimenpiteenä on majavan rakentaman padon poistaminen. Poistaminen täytyy tehdä konevoimin, koska pato on kooltaan usean metrin levyinen ja tiivis rakennelma. Nykymuodossaan täydellisen vaellusesteen muodostama padon poistaminen on kalataloudellisen kunnostuksen mielekkyyden ja kalojen kulkuyhteyden turvaamisen vuoksi välttämätöntä. Majavan padon saa purkaa haittojen estämiseksi maanomistajan luvalla, mutta purkuajankohtaa mietittäessä on otettava huomioon metsästysasetuksen 26, jonka mukaan padon purkaminen on Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella toteutettava välisenä aikana. Taimenkannan kotiuttaminen Taimenkannan kotiuttaminen istutuksin Myllypuroon ja Haapajokeen suositellaan tehtäväksi sen jälkeen, kun kunnostustoimenpiteet on tehty. Tämä takaa poikasille paremmat olosuhteet ja siten myös selviytymismahdollisuudet. Kotiutusistutukset pieniin virtavesiin kannattaa tehdä, joko mätirasiaistutuksin kevättalvella, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksina keväällä tai kesänvanhojen poikasten istutuksina syksyllä. Mätiä tai pienpoikasia istuttamalla varmistetaan kalojen leimaantuminen kotijokeensa. Istutusta voidaan kokeilla joko purotaimenen (Luutajoki) tai järvitaimenen (Rautalammin reitti) mädillä tai poikasilla.. Kummassakin tapauksessa kotiutusistutukseen on hankittava kalastuslain 121 mukainen istutuslupa Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Mikäli istutetut poikaset menestyvät ja talvehtivat onnistuneesti istutuskohteissa, tulisi istutuksia jatkaa muutaman peräkkäisen vuoden ajan riittävän vahvan kannan luomiseksi, kunnes ensimmäiset kalat saavuttavat sukukypsyysiän. Mätirasiaistutus Mätirasiaistutuksessa käytetään tarkoitusta varten tehtyjä rei itettyjä muovirasioita, joihin asetetaan noin 1-2 dl mätiä (noin mätimunaa). Mätirasia upotetaan ja ankkuroidaan kevättalvella istutusvesistön pohjaan karkean soran sekaan. Poikasten kuoriutuessa ne

16 15 pääsevät rasiassa olevista rei istä ulos ja piiloutuvat pohjakivikkoon. Mätirasiaistutus pienentää mätivaiheen kuolleisuutta verrattuna pohjalle vapaasti asetettavaan mätiin. Taimenen mädin verollinen hinta on suunnilleen noin /litra. Litrassa mätiä on mädin kosta riippuen noin mätimunaa. Se riittäisi puoliksi jaettuna Myllypuron ja Haapajoen vuotuiseksi mäti-istutusmääräksi. Virtavesien hoitoyhdistys sekä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys (2014) ovat julkaisseet oppaan lohikalojen mäti-istutusten toteuttamisesta mätirasioilla, josta löytyy lisätietoja mäti-istutusten toteuttamisesta. Kunnostuksen onnistumisen seuranta Taimenen kotiutusistutuksen onnistumista ja kannan kehittymistä tulisi seurata sähkökoekalastuksin istutusta seuraavina vuosina. Sähkökoekalastus voidaan toteuttaa ensimmäisen kerran ensimmäistä istutusvuotta seuraavan vuoden kesällä. Mikäli virtavesiin tehdään keväällä mäti-istutuksia, niiden onnistumista ja poikasten selviytymistä voidaan sähkökalastamalla selvittää jo istutusvuoden syksyllä. Koekalastettaviksi alueiksi tulisi valita ne pienpoikasille parhaiten soveltuvat alueet, joille istutuksiakin on tehty.

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Ilolanjoki Ilolanjoen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Karvianjoki. Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Ojakorven -Loukaskosken alue

Karvianjoki. Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Ojakorven -Loukaskosken alue Karvianjoki Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma Ojakorven -Loukaskosken alue Teemu Tuovinen Kauhajoki 2011 TAUSTAA Pohjois-Satakunnassa, Karvianjoen valuma-alueelle kuuluva Pomarkunjoki

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma.

Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma. Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma. Jukka Rinne 2010 0 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 2 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet...

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2012 Janne Tolonen AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala-

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Hoida ja kunnosta lähipuroasi Hoida ja kunnosta lähipuroasi Purot tarjoavat ekosysteemipalveluja Ryhdy purokunnostajaksi! Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen

Kala- ja vesimonisteita nro 115. Ari Haikonen ja Jani Helminen Kala- ja vesimonisteita nro 115 Ari Haikonen ja Jani Helminen Pohjajoen inventointi vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Syyskuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen ja

Lisätiedot

Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi. Komperon kalaveden osakaskunta ja Taipaleen kalaveden osakaskunta

Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi. Komperon kalaveden osakaskunta ja Taipaleen kalaveden osakaskunta Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2013/2 Dnro ISAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2013 ASIA Taipaleenjoen Siikakosken kalataloudellinen täydennyskunnostus, Liperi HAKIJAT Komperon kalaveden osakaskunta

Lisätiedot

Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012

Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012 Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012 Hanna Alajoki ja Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 920/12 2 3 SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012

Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Huittinen Sammunjoki-Sammaljoki Koskien vesialueiden arkeologinen inventointi 2012 Tiina Vasko 2012 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto.6 2. Inventointialue

Lisätiedot

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA

VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA VEPSÄNJOEN KOSKIKUNNOSTUS- SUUNNITELMA 2015 Kannen kuva on otettu Vepsänjoen Iivolankoskella kesällä 2015. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 5 2. VALUMA-ALUE, VEDEN LAATU JA KALASTO... 5 Valuma-alue ja virtaamat...

Lisätiedot

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LIIMATTALAN OSAKASKUNTA ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

taimen turun seudun virtavesissä

taimen turun seudun virtavesissä oppimateriaaleja puheenvuoroja raportteja 165 tutkimuksia Jussi Laaksonlaita & Eemeli Huhta (toim.) taimen turun seudun virtavesissä Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus Turun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13 TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI

MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ MUSTIJOKI JA MÄNTSÄLÄNJOKI

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot