Järvitaimenseminaari Läsäkoski
|
|
- Anneli Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järvitaimenseminaari Läsäkoski Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh sähköposti: 1
2 Esityksen sisältö Läsäkosken alueen esittely ja suunnitelmat Läsäkosken kalataloudellinen kunnostus Keskikoskien voimalaitospadon purkaminen ja patoaltaan muuttaminen luonnonkoskeksi Virtavesien kalataloudelliset kunnostukset Etelä- Savossa Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh sähköposti: 2
3 Läsäkosken uomapituus 5,6 km (17,5 ha) ja pudotuskorkeus 5,4 metriä. --- Kunnostetut alueet. Kunnostuksessa hyödynnetty pudotuskorkeudesta 80 %. Uomia kunnostettu 2 km. --- Suunnitelmat Rauhasalmen ja Läsäkosken kanavan ennallistamisesta. Läsäkosken kanava 1,9 km (~4 ha, pudotuskorkeus ~1 metri) ja Rauhasalmi (~1,2 ha, pudotuskorkeus ~60 cm). 3
4 Kuvia Rauhasalmesta 4 m 3 /s virtaamalla - kunnostettavissa ~ 600 m * 20 m 4
5 5
6 6
7 7
8 Läsäkosken kanava 8
9 Läsäkosken historiaa 1700-luvulla Läsäkoski eli Kyykoski oli suosittu lohenkalastuspaikka ts. järvitaimenen ja siian kalastuspaikka Tätä ennen pohjoisväylässä oli mylly, joka määrättiin siirrettäväksi Kuningasväylään, koska arveltiin eteläväylä ei yksin pysty purkamaan vesiä kun kuningasväylään rakennetaan pato. Samalla pelättiin vettymistä. Hänen keisarillinen majesteettinsa antoi päätöksen myllypadon ja sahan rakentamiseksi Kuningasväylään. Sahatoiminnan jatkuessa uomia perattiin useasti 1800-luvulla. Myllytoiminta alkoi pohjoisväylässä, josta se myöhemmin siirrettiin keskiväylään. Vuosisadan lopulla lähes kaikki koskialueen lisääntymis- ja poikasalueet oli menetetty Läsäkoski oli läänin ainoa yksityinen veronalainen lohen (ts. järvitaimenen ja siian) pyyntilaitos. Alueen erikoisuutena oli hirsiset lohiarkut, jonne taimenet pyydettiin. Läsä- eli Kyykoskea kutsuttiin "lohenottamoksi" Kyyveden laskemiseksi kaivettiin Läsäkosken kanava, joka alkaa Rauhajärvestä ja päättyy Myllysaaren yläpuoleiseen suvantoon luvun alussa Läsäkosken saha oli noussut suurten joukkoon ja sahalla työskenteli parhaillaan noin 200 henkilöä. Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh sähköposti: 9
10 Läsäkosken historiaa 1914 Järvitaimenen emokalojen pyynnissä naaraiden (23 kpl) keskipaino oli 4,4 kg ja koiraiden (7 kpl) 4,8 kg. Läsäkoskeen lisääntymään palanneiden taimenien koko vaihteli naarailla 2,8 6,9 kg ja koirailla 1,0 kg 8,2 kg Emokalojen pyynnissä naaraiden (18) keskipaino oli 4,7 kg ja koiraiden (13) keskipaino 4,9 kg. Läsäkoskeen lisääntymään palanneiden taimenien koko vaihteli naarailla 3,1 8,2 kg ja koirailla 1,1 8,5 kg Läsäkosken järvitaimenkanta oli tuhottu ihmistoiminnan vuoksi ja kalastusta ylläpidettiin istutuksilla. Läsäkoskesta saatiin vain yksittäisiä lisääntymiskokoisia taimenia ja luontainen lisääntyminen oli erittäin vähäistä Läsäkosken alueen osti Kangasniemen kunta ja Mikkelin kaupunki, kalastus muutettiin pyydystä - päästä kalastukseksi. Koskien kalataloudellisen kunnostuksen suunnittelu aloitettiin Läsäkosken ala- ja keskikoskien kalataloudellinen kunnostus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin euroa, jonka päärahoittajana oli Etelä-Savon TE-keskus sekä Kangasniemen kunta ja Mikkelin kaupunki. Työn rakennutti ja ohjasi Etelä-Savon ympäristökeskus. 10
11 Läsäkosken vapasaalis
12 Läsäkosken kesänvanhan taimenen poikastiheys Yksilöä / 100 m = koskikunnostus = villin taimenen rauhoitus Vuosi 12
13 Yhteenveto Läsäkosken tilanteesta Taimenen rauhoitus 2000, kalastus muutettiin pyydystä - päästä menetelmäksi. Koskialueiden kunnostus , kolmessa eri vaiheessa. Säännöllisiä istutuksia vuoteen 2000 asti, myös onkikokoisia kaloja. Läsäkoskeen ei ole istutettu taimenia vuoden 2004 jälkeen. Puulaveden istutukset rasvaeväleikattuja vuodesta 2008 alkaen. Taimenen poikastiheyksiä seurattu vähintään muutamien vuosien välein 1980-luvulta alkaen. Vuonna 2009 paras tulos koko seurantajakson ( ) aikana, keskimäärin 0+ poikasia 14 kpl / aarilla. 13
14 Yhteenveto Läsäkosken tilanteesta Lisääntymistä tapahtuu koskialueilla, mutta kutevat taimenet ovat paikallisia kaloja. Vaellustaimenet puuttuvat Läsäkosken kalastosta edelleen tai niitä on vain yksittäisiä! 14
15 Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Ennen kunnostusta Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Ennen kunnostusta Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh sähköposti: 15
16 Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Kunnostuksen jälkeen Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh sähköposti:
17 Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Ennen kunnostusta Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 17
18 Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 18
19 Alamyllyn kanava ennen kunnostusta Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19
20 Alamyllyn kanava kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20
21 Läsäkosken alaosa, Kangasniemi Kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 21
22 Eteläväylä kunnostuksen jälkeen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 22
23 Taimenen kutupesät ja kunnostussorikot 23
24 Välikynnysten ja kiihtyvän virtauksen merkitys taimenen kutupaikkavalinnoissa!
25 Takakiveykset liian massiivisia jotka estävät kiihtyvän virtauksen. Soraikot, erityisesti vasemman puoleinen liian avonainen. Voidaan parantaa rantavirtauksia avaamalla ja siirtämällä isoja kiviä soraikolle. Nykyiseen kutupaikkaan siirretään haravalla lisää soraa vierestä.
26 Kutupesä samassa paikassa vuonna 2009 & 2010, avonaisen soraikon reunassa jossa kivien aiheuttama virrankuristus. 26
27 Hyvä esimerkki kaltevuudeltaan vähäisellä alueella, jossa kivisuisteet / kiviryhmät aiheuttavat kiihtyvän virtauksen ja antavat suojaa. Taimenen valinta kohdistunut juuri kiviryhmien viereisiin soraikkoihin, eikä laajemmalle avonaiselle, hyvävirtaiselle kunnostussoraikolle vaikka sitä olisi runsaasti tarjolla. Punaisella kutupesät, havaittu maaliskuussa 2010
28 Yksittäisiä kivia avonaisille sora-alueille! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 28
29 Etelä-Savon virtavesikunnostukset Kunnostus valmistunut 1. Heinäveden koskien kunnostus ~ euroa 2. Juvan ja Sulkavan koskien kunnostus ~ euroa 3. Kyyveteen laskevien Törmä- ja Siikajoen kunnostus ~ euroa Suunnittelussa tai toteutuksen valmistelu 1. Tuhan-, Pyhä- ja Kaivannonkosken sivuhaaran kunnostus ~ euroa 2. Joroisten Liunan alapuolisten koskien kunnostus ~ euroa 3. Joroisten Suihkolanjoen kunnostussuunnittelu ~ euroa 4. Rauhasalmen ja Läsäkosken kanavan kunnostus ~ euroa 5. Puulaan laskeva Synsiönjärven reitti, suunnittelu alkanee 2011 aikana. 29
30 Heinävedenreitin koskien kunnostus Kerma-, Haapa-, Kissa-, Vihovuonne- ja Pilpankosken kunnostus vuosina , kokonaiskustannukset ~ euroa. Käynnistettiin kalastajien saalispalautejärjestelmä, jolla pyritään saamaan tietoa saaliskalojen koon kehittymisestä, määristä sekä kommentteja kunnostuksen onnistumisesta. Kalastajien yleispalaute positiivista Vihovuonteesta ja negatiivista Kermankoskesta. Vuosittain vain poikasistutuksia. Kerman-Vihovuonteen lupa-alueelle saatiin uusi kalastussääntö vuonna 2009: Kalastus sallittu veneestä ja rannalta , kahlaamalla Järvitaimenen ja järvilohen alamitta 55 cm. Harjuksen alamitta 40 cm, rauhoitettu Kalastus kielletty Kissa- ja Haapakoskessa. Väkäsettömien koukkujen käyttöpakko. Yhden koukun käyttösuositus. Yhdellä luvalla saa ottaa yhden (1) harjuksen sekä yhden (1) järvitaimenen tai järvilohen vuorokaudessa. Jokaisen kalastajan on palautettava luvanoston yhteydessä saamansa kalastuksen palautelomake alueen seurantalaatikoihin tai luvanmyyntipisteeseen, vaikka ei olisikaan saanut saalista. 30
31 Joskus materiaalien kuljetus maksaa! 31
32 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 32
33 Heinäveden kunnostuksen seuranta Vuonna 2009 tehtyjen sähkökalastusten perusteella 0+ taimenten tiheys: Kermankoskessa keskimäärin 24 kpl aarilla, paras tulos ~30 vuoden seurantajaksolla. Haapakoskessa keskimäärin 4 kpl aarilla. Kissakoskessa ei tavattu 0+ poikasia! Vihovuonteella keskimäärin 2 kpl/aarilla. Koekalastus vain Kanavasaaren puolella! Pilpassa kunnostus tehtiin vasta loppuvuodesta Syksyllä 2010 kunnostuksen laatua ja kalastuksen säätelyn onnistumista pyritään selvittämään kutupesäselvityksillä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Määritellään tietyt kutupesälaskennan koealueet, jotka pyritään kartoittamaan vuosittain tai ainakin säännöllisesti niin että kunnostuksen ohjaaja / työmaapäällikkö on mukana kartoituksessa. Järjestettiin syyskuussa 2010 sorastustalkoot, mukana kunnostuksen ohjaaja, Jyväskylän yliopisto, Varpalan kalatalouden opiskelijat ja paikallinen osakaskunta. 33
34 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 34
35 Keskikoskien patoaltaan muuttaminen luonnonkoskeksi ja voimalaitospadon purkaminen 35
36 Keskikoskien patoaltaan muuttaminen luonnonkoskeksi ja voimalaitospadon purkaminen Työpadolla suljettiin Kuningasväylä ja pohjoisväylään meni vain putkien kautta vähäinen virtaus. Työpato muutettiin purkamisen jälkeen ylimmäksi pohjakynnykseksi, jolla jaettiin uudelleen etelä-, keski- ja pohjoisväylän vesimäärä. Eteläväylään ohjattiin noin 10 % enemmän vettä. Ylimmän pohjapadon alivirtaama-aukkojen korkeus +/- 2 cm ja leveys oli määritelty, kaikki tehtiin luonnonkivellä ja soralla. Siltapato purettiin ja tilalle rakennettiin kävelysilta. Patoaltaasta poistettiin ~2000 m 3 maamassoja kaltevuuden jakamiseksi tasaisesti. Tilalle ajettiin runsaasti kiveä ja soraa. 36
37 37
38 38
39 39
40 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 40
41 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 41
42 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 42
43 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 43
44 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 44
45 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 45
46 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 46
47 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 47
48 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 48
49 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 49
50 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 50
51 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 51
52 Kiitos! Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh sähköposti: 52
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotPuulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen
Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotLieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet
Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Paljonko on riittävästi järvilohen elinkierron syntymiseksi? Paljonko emolohia
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotPuulan kalastusalueen toimintakertomus 2013
Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,
LisätiedotTaimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT
Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT Jorma Piironen, RKTL Joensuu Pentti Valkeajärvi, RKTL Jyväskylä jokialue Järvitaimenen esiintyminen Vuoksen vesistössä (Mäkinen
LisätiedotJärvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina
Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina 2012-14 Merkkipalautukset 31.12.2014 mennessä, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Etelä-Savon kalastusaluepäivä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotLäsäkosken Keskikoskien kalataloudellinen kunnostaminen, Kangasniemi ja Mikkeli
PÄÄTÖS Nro 115/05/2 Dnro ISY-2005-Y-10 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2005 HAKIJA Etelä-Savon TE-keskus ASIA Läsäkosken Keskikoskien kalataloudellinen kunnostaminen, Kangasniemi ja Mikkeli HAKEMUS Hakemuksen
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotKaunis pieni saalistaimen
Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus
Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus Virtavesien kunnostuskurssi Vantaa 8.8.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Teemu Hentinen ELY-keskus Järvi-Suomen
LisätiedotVeneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat
Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotMäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuosilta 2009 2013
Mäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuosilta 2009 2013 Olli Sivonen, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma & Jukka Syrjänen Johdanto Konneveden kalatutkimus ry on saanut
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotHARJUKSEN KUTUALUEIDEN
HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotKaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotKolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025
Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotTaimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008
Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotTaimenen poikastiheyden arviointi Läsänkoskella
Mäntyharjun reitin villi taimen toimiiko elinkierto? Hankkeen toimintakertomus vuodelta 2009 Jukka Syrjänen, Markus Aronta, Jouni Kivinen, Matti Kotakorpi, Miika Sarpakunnas, Kimmo Sivonen & Olli Sivonen
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotLOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti
1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto
LisätiedotMiksi yhteinen vesialue?
Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotKalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019
Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019 Etelä-Savon kalastusaluepäivä 7.2.2018 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousalueiden rajat karttapalvelussa
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa. Hankkeella
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotHeinolan kalastusalue
VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotVIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019
VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotOsakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotÄyskoski urheilukalastajan silmin miten koskea voisi kehittää?
Äyskoski urheilukalastajan silmin miten koskea voisi kehittää? Teemu Hiltunen, Lohimaa Fishing Services (Iktyonomi, kalastusopas & yrittäjä) Taimenseminaari Lohimaa 25.08.2017 Äyskoski Rautalamminreitin
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotJärvilohen säilyttämisen näkymät?
Järvilohen säilyttämisen näkymät? Jorma Piironen LUKE Joensuu Vesistökunnostusverkosto vuosiseminaari 2018, Oulu 1 Esityksen sisältö Järvilohen nykytila Säilyttäminen viljelemällä ja istuttamalla Kalastus
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotEtelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 85(2-2008)
Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 2 2008 Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 85(2-2008) KALA- JA RIISTAHALLINNON JULKAISUSARJA
LisätiedotSaimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
Lisätiedot