Heikki Holsti Kirjenumero 907/14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14"

Transkriptio

1 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VESISTÖN KUVAUS YMPÄRISTÖOLOSUHTEET VUONNA SÄHKÖKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset Virta-alueiden kalakannan tiheydet ja biomassat MYLLYPURON VIRTAVESI-INVENTOINTI Aineisto ja menetelmät Tulokset YHTEENVETO JA EHDOTUKSET KUNNOSTUSKOHTEIKSI VIITTEET: LIITTEET: Liite 1. Myllypuron sähkökoekalastusalojen tarkat paikat. Liite 2. Myllypuron virtavesi-inventoinnin kartat ja kohdekuvat.

4

5 Kalaosasto/HH Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLI- SUUKSIEN SELVITTÄMINEN VIRTAVESI-INVENTOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMISEN SELVITYS SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA JOHDANTO Näsijärven kalastusalue on pyrkinyt aktiivisesti parantamaan Näsijärveen laskevien virtavesien ja niissä elävien taimenkantojen tilaa. Eri toimenpiteitä on toteutettu vuosittain käytössä olevien resurssien puitteissa. Yhteistyötä on tehty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Näsijärven alueen pienvirtavesien kalakantojen tilaa sekä taimenen esiintymistä on kartoitettu vuosina 2007 ja 2008 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla (Nieminen 2008). Näsijärven reitillä 1990-luvulla kalataloudellisesti kunnostettujen virtavesien taimenkantojen tilaa on puolestaan kartoitettu Virtain, Ruoveden-Kuoreveden ja Näsijärven kalastusalueen yhteistutkimuksessa vuonna 2012 (Holsti 2012, A). Näsijärven kalastusalue on osallistunut myös Kokemäenjoen vesistöalueen alkuperäisten taimenkantojen kartoitustyöhön omalla alueellaan (Holsti ym ). Näsijärven kalastusalue aloitti vuonna 2012 taimenen kotiutusistutukset kahteen vesistöön mätirasiamenetelmällä vuonna Istutustoimintaa on jatkettu vuosian 2013 ja 2014 ja istutustoiminnan tuloksellisuutta on seurattu vuosittain sähkökoekalastuksilla (Holsti 2012 B, Holsti 2013). Näsijärven kalastusalueen virtavesien ja luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen hoidossa otettiin uusi askel vuonna 2014, kun Asuntilanjoen reittiin kuuluvalla Myllyojalla järjestettiin ensimmäinen talkookunnostustapahtuma. Kunnostuksen tarkoituksena oli luoda kohdevesistöön taimenelle lisääntymiseen tarvittavia kutusoraikoita. Uomaa kiveämällä pyrittiin puolestaan lisäämään kalojen suojapaikkoja. Vuonna 2014 Näsijärven kalastusalueella virtavesi-inventointiin ja sähkökoekalastettiin kaksi kohdetta. Inventointien ja sähkökoekalastusten tekeminen samanaikaisesti antavat hyvät lähtökohdat suunnitella kohdevesistöille jatkotoimenpiteitä. Toinen kohteista oli Keijärvestä (Ylöjärvi) laskeva Myllypuro ja toinen oli Asuntilanjoen reitti Teiskossa (Kuva 2.1). Tässä raportissa esitetään Myllypuron virtavesi-inventoinnin ja sähkökoekalastuksen tulokset. Selvitystä ovat rahoittaneet Näsijärven Lohikalayhdistys, Rapala-rahasto, Näsijärven kalastusalue sekä Ylöjärven kaupunki.

6 2 2. VESISTÖN KUVAUS Myllypuro sijaitsee Näsijärven reitin alaosassa. Myllyoja saa alkunsa Keijärvestä ja sen laskee Ryydynpohjan ja Siivikkalanlahden kautta Näsiselän eteläosaan (Kuva 2.1). Pituutta Ylöjärven kaupungin alueella virtaavalle Myllypurolle kertyy noin 4 kilometriä ja pudotuskorkeutta 18,6 metriä. Kuvan 2.1 karttaan on merkitty myös Peräjoki ja Asuntilanjoen reitit, jossa Näsijärven kalastusalue on toteuttanut virtavesien ja taimenkantojen tilaa parantavia hoitotoimenpiteitä viimeisten vuosien aikana. 2) 1) 3) Kuva 2.1. Näsijärven alueella sijaitsevat vesistöt joille on tehty toimenpiteitä vesistön- ja taimenkantojen tilan parantamiseksi: 1) Peräjoki, 2) Asuntilanjoen reitti ja 3) Myllypuro. 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET VUONNA 2014 Inventoinnin aikana vallitsivat hyvät sääolosuhteet. Myllypuron virtaama oli vuoden 2014 poikkeuksellisesta sääolosuhteista huolimatta hyvällä tasolla taimenen elinolosuhteita ajatellen. Vuotta 2014 voidaan pitää erittäin poikkeuksellisena sääolosuhteiltaan. Talvi oli vähäluminen ja lumet

7 3 sulivat pääosin jo lopputalvesta. Tämän takia kevättulvia ei juuri ollut ja järvien veden korkeudet olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla kesän Erityisesti säännöstelemättömien vesistöjen vedenpinnan korkeudet laskivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, kuten Tarjanneveden Muroleenkosken havaintopaikassa. Muroleenkoskella vedenpinta laski jo huhtikuun lopussa pitkäaikaiskeskiarvon alapuolelle ja pysyi tavanomaista alempana koko avovesikauden (Kuva 3.1). Poikkeukselliset sääolosuhteet vaikuttivat todennäköisesti myös Keijärven veden korkeuteen ja siten myös Myllypuron virtaamiin. Kuva 3.1. Näsijärven reitin kuuluvan Tarjanneveden vedenpinnan korkeus Muroleenkosken havaintopaikalla (Lähde: ) 4. SÄHKÖKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Myllypuron sähkökoekalastukset tehtiin virtavesi-inventointien jälkeen. Tavoitteena oli, että virtavesi-inventointien yhteydessä havaitut taimenen kannalta parhaat elinympäristöksi soveltuvat koski- ja virta-alueet sähkökoekalastettiin. Myllypurossa sähkökalastettiin yhteensä yhdeksän koealaa (Kuva 4.1). Koealoja oli Myllypuron ylä-, keski- ja alaosalla. Käytännössä katsoen kaikilla taimenen elinympäristöiksi soveltuvilla virta- ja koskialueilla tehtiin koekalastuksia. Tarkemmin koealat on esitetty liitteessä 1. Sähkökalastusten aikana vallitsivat hyvät sääolosuhteet. Myllypurossa vedenkorkeus ja virtaama olivat hyvällä tasolla ja veden lämpötila oli kaikilla koaloilla noin 15 C (Taulukko 4.1).

8 4 Kuva 4.1. Sähkökoekalastusalojen sijoittuminen Myllypurossa vuonna Sähkökalastukset toteutettiin kahden koekalastajan voimin. Sähkökalastukset tehtiin akkukäyttöisellä Hans Grassl 1G-200/2-C sähkökalastuslaitteella. Sähkökalastuksissa ei käytetty sulkuverkkoja. Koealat sähkökalastettiin kertaalleen. Sähkökalastusten yhteydessä koealat valokuvattiin. Sähkökalastusten tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin (https://herttac.vyh.fi/koekalastus_sahko/). Taulukko 4.1. Myllypuron sähkökoekalastusalojen ominaisuustietoja vuonna Veden lämpötila Sähkökoekalastusala Vesistö Koeala ( C) Koekalastuskerrat Pituus (m) Leveys (m) Pinta-ala (m 2 ) Myllypuro Runnunmäki 15, Peltokallio 15, Vasamajärventie 15, Myllykoski 15, Kasvatusalla, yläpuoli 14, Kasvatusalla, alapuoli 14, Siivikkalantien, yläpuoli 15, Siivikkalantien, alapuoli 15, Kasvattajankoski 15, Yhteensä Myllypuron ylin sähkökalastusala (Runnunmäki) sijaitsi kohdevesistön ensimmäisellä kovapohjaisella virta-alueella. Koealan sijoittuu Myllypuron ylittävän ylimmäisen maantiesillan alapuolelle. Koealan yläraja oli sillan rumpuputki ja alaraja oli noin 25 metriä alavirrassa (Kuva 4.2). Virta-alue on avoin ja kivetön, eikä kaloille tai ravuille ollut suojapaikkoja. Uoman pohjanlaatu oli kovaa ja se muodostui pienestä kivestä. Koealalla vesisyvyys oli m ja veden virtausnopeus oli kohtalainen.

9 5 Seuraava sähkökoekalastusala (Peltokallio) sijaitsi noin 300 metriä ensimmäisen koealan alapuolella. Peltomaiden välissä virtaavaan Myllypuroon on tässä kohtaa muodostunut pieni koski. Koski on muodostunut kalliokynnykseen. Pituutta tällä koskella oli noin 20 metriä leveyden ollessa 2 metriä. Koskialue kalastettiin kokonaisuudessaan sen alaosasta kosken niskalle (Kuva 4.3). Uoman pohjanlaatu muodostui eri kokoluokan kivistä ja kalliosta. Virtausnopeus oli hyvä. Kuva 4.2. Myllypuron Runnunmäen sähkökoekalastusala vuonna Kuva 4.3. Myllypuron Peltokallion sähkökoekalastusala vuonna Kolmas sähkökoekalastusala sijaitsi Vasamajärventien sillan alapuolella. Sillan alapuolella sijaitsi perattu koski, jota sähkökalastettiin 45 metrin matkalta. Uoman leveys oli tässä kohtaa 2 metriä. Sähkökoekalastusalan ylärajana toimi maantiesilta (Kuva 4.4). Perkauksien takia uomasta oli poistettu suurimmat kivet, eikä kaloille ollut paljon suojapaikkoja. Koealalla veden virtausnopeus oli suuri ja uoma sai koskimaisia piirteitä. Veden syvyys oli koealalla hyvä (21-40 cm) kaloja ajatellen.

10 6 Myllypuron neljäs sähkökalastusala sijaitsi koskialueella, jossa aikaisemmin on sijainnut mylly. Koeala nimettiinkin tästä syystä Myllykoskeksi. Sähkökoekalastusala oli uoman rakenteeltaan ja muilta ympäristötekijöiltään vaihteleva. Sähkökalastusalan alaosa oli pohjanlaadultaan hiekkaa ja soraa, veden virtausnopeus oli alaosalla kohtalainen (Kuva 4.5). Keskiosalla uoma leveni ja vesisyvyys pieneni. Uoma haarautui vanhan myllyn kohdalla kahteen haaraan, josta oikeanpuoleinen ylävirtaanpäin katsottuna sähkökalastettiin. Oikeanpuoleinen uoma oli kokonaisuudessaan jyrkkää koskea. Alue näytti päällisinpuolin olevan erittäin hyvää elinaluetta taimenelle. Kuva 4.4. Myllypuron Vasamajärventien sähkökoekalastusala vuonna Alaraja Yläraja Kuva 4.5. Myllypuron Myllykosken sähkökoekalastusala alan- ja yläraja vuonna Tutkimusta varten sähkökalastettiin kaksi koealaa vanhan kalanviljelylaitoksen läheisyydestä. Toinen koeala sijaitsi kasvatusaltaan yläpuolella (Kuva 4.6) ja toinen alapuolella (Kuva 4.7). Molemmilla koealoilla oli hyvät virtaamaolosuhteet ja vesisyvyys oli sopiva taimenta ajatellen. Kuitenkin molemmat koealat olivat varsin kivettömiä eikä kaloille ollut paljon suojapaikkoja. Kasvatusaltaan yläpuolen sähkökoekoealan alarajalla oli kohta, josta uoma haarautui kahteen uomaan. Toinen uomista johti kasvatusaltaaseen ja toinen uoma virtasi altaan ohi. Yläpuolen koealan yläraja maantiesillan yläpuolella sijaitsevan koskialueen niskalla. Kasvatusaltaan alapuolen koealan alarajana toimi puolestaan maantie ja ylärajana oli kasvatusaltaasta tulevan uoman ja vapaasti virtaavan uoman yhtymä kohta.

11 7 Alaraja Yläraja Kuva 4.6. Myllypuron Kasvatusaltaan yläpuolen sähkökoekalastusalan ala- ja yläraja vuonna Alaraja Yläraja Kuva 4.7. Myllypuron Kasvatusaltaan alapuolen sähkökoekalastusalan ala- ja yläraja vuonna Siivikkalantien sillan alueella sähkökalastettiin kaksi koealaa. Toinen koealoista sijaitsi sillan yläpuolella ja toinen alapuolella. Sillan yläpuolella oli hyvin virtaava koski, joka kalastettiin sillasta aina kosken niskalle asti (Kuva 4.7). Uomassa oli hyvät virtaamaolosuhteet taimenta ajatellen. Uoma oli kuitenkin varsin kivetön. Siivikkalantien sillan alapuolella sähkökalastettiin lyhyt mutta leveä koskialue (Kuva 4.9). Siltarumpu toimi aikaisemmin kalojen nousuesteenä, mutta kesän 2014 aikana tämä korjattiin Ylöjärven kaupungin toimesta. Tierummun kynnys poistettiin tuomalla alueelle pyöreitä kiviä ja muotoilemalla rummun alaosa luonnonmukaisen näköiseksi koskialueeksi. Myllypuron alin sähkökalastusala (Kasvattajankoski) sijaitsi aivan virtavesistön alaosassa. Sähkökoekalastusala sijaitsi virtavesi-inventoinnissa esille tulleella alimmalla virta-alueella. Kasvattajankoskeksi nimetyllä virta-alueella veden virtausnopeus oli kohtalainen (Kuva 4.10). Uoman pohjanlaatu muodostui suurimmaksi osaksi pienistä (50 %) ja isoista kivistä (40 %). Uomassa oli kuitenkin havaittavissa perkauksen jälkiä, eikä kaloilla ollut suojapaikkoja.

12 8 Kuva 4.8. Myllypuron Siivikkalantien sillan yläpuolen sähkökoekalastusala vuonna Kuva 4.9. Myllypuron Siivikkalantien sillan alapuolen sähkökoekalastusala vuonna Alaraja Yläraja Kuva Myllypuron Kasvattajankosken sähkökoekalastusalan ala- ja yläraja vuonna 2014.

13 9 4.2 Tulokset Vuonna 2014 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla ei saatu saaliiksi yhtään taimenta Myllypurosta. Taimenista ei myöskään tehty yhtään näköhavaintoa sähkökoekalastusten tai virtavesi-inventointien yhteydessä. Sen sijaan oli positiivista havaita, että täplärapuja saatiin useilta koealoilta niin puron ylä-, keski- ja alaosilta. Viideltä koealalta saatiin yhteensä 9 täplärapua, joista osa oli purossa syntyneitä 0+ ikäisiä yksilöitä. Täpläravun esiintyminen ja lisääntymisen onnistuminen ilmentää Myllypuron hyvää veden laatua ja veden riittävyyttä ympärivuoden. Sähkökalastusten tulosten perusteella voidaan todeta, että Myllypuron kalataloudellinen tila on varsin heikko. Sähkökalastusalojen saalislajisto koostui suurimmaksi osaksi tavanomaisista järvikalalajeista (ahven, särki ja hauki). Vain kahdelta koealalta saatiin saaliiksi virtavesikalalajiksi luokiteltua kivisimppua. Myllypuron sähkökoekalastusalojen saaliit on esitetty taulukoissa Taulukko 4.2. Myllypuron Runnunmäen sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Runnunmäki (50 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven Särki 16 94,1 32, Hauki Täplärapu 1 5,9 2,0 Yhteensä ,0 34, ,0 466,0 Taulukko 4.3. Myllypuron Peltokallion sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Peltokallio (40 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 2 25,0 5, ,6 82,5 Särki 6 75,0 15, ,4 445,0 Hauki Täplärapu Yhteensä 8 100,0 20, ,0 527,5 Taulukko 4.4. Myllypuron Vasamajärventien sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Vasamajärventie (90 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 1 100,0 1, ,0 23,3 Särki Hauki Täplärapu Yhteensä 1 100,0 1, ,0 23,3

14 10 Taulukko 4.5. Myllypuron Myllykosken sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Myllykoski (120 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 8 32,0 6, ,6 159,2 Särki 15 60,0 12, ,7 379,2 Hauki 1 4,0 0,8 47 6,8 39,2 Täplärapu 1 4,0 0,8 Yhteensä ,0 20, ,0 577,5 Taulukko 4.6. Myllypuron Kasvatusaltaan yläpuolen sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Kasvatusallas yläpuoli (120 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu 1 11,1 0, ,2 10,0 Ahven 4 44,4 3, ,8 65,8 Särki Hauki Täplärapu 4 44,4 3,3 Yhteensä 9 100,0 7, ,0 75,8 Taulukko 4.7. Myllypuron Kasvatusaltaan alapuolen sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Kasvatusallas alapuoli (150 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 3 60,0 2, ,5 40,7 Särki 1 20,0 0, ,1 29,3 Hauki 1 20,0 0, ,3 83,3 Täplärapu Yhteensä 5 100,0 3, ,0 153,3 Taulukko 4.8. Myllypuron Siivikkalantien yläpuolen sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Siivikkalantien yläpuoli (120 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 1 33,3 0, ,0 17,5 Särki Hauki Täplärapu 2 66,7 1,7 Yhteensä 3 100,0 2, ,0 17,5

15 11 Taulukko 4.9. Myllypuron Siivikkalantien alapuolen sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Siivikkalantien alapuoli (60 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu 1 33,3 1,7 4 66,7 6,7 Ahven 2 66,7 3,3 2 33,3 3,3 Särki Hauki Täplärapu Yhteensä 3 100,0 5, ,0 10,0 Taulukko Myllypuron Kasvattajankosken sähkökoekalastusalan saalis vuonna Myllypuro, Kasvattajankoski (120 m 2, kalastuskertoja 1), vuosi 2014 kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu 3 21,4 2, ,6 25,0 Ahven 9 64,3 7, ,0 74,2 Särki 1 7,1 0,8 3 2,5 2,5 Hauki Täplärapu 1 7,1 0,8 Yhteensä ,0 11, ,0 101,7 Kuva Myllypuron viideltä koealalta saatiin sähkökoekalastamalla täplärapuja saaliiksi. Kahdelta koealalta (Runnunmäki ja Kasvatusaltaan yläpuoli) saatiin Myllypurossa syntyneitä 0+ ikäisiä yksilöitä.

16 Runnunmäki Peltokallio Vasamajärventie Myllykoski Kasvatusallas, yläpuoli Kasvatusallas, alapuoli Siivikkalantien yläpuoli Siivikkalantien alapuoli Kasvattajan koski Virta-alueiden kalakannan tiheydet ja biomassat Sähkökalastusalan kalakannan tiheys ja biomassa kertovat minkälaiset elinolosuhteet koealalla vallitsevat. On huomioitava, että tavanomaisten järvikalalajien määrä ja biomassa vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan ja veden lämpötilan mukaan, eikä näiden kalojen määrät varsinaisesti kuvaa virtavesistön ympärivuotisia elinolosuhteita. Virtaveden kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteita kuvaavat paremmin sellaisten kalalajien tiheydet ja biomassat, jotka lisääntyvät ja viettävät koko elinaikansa virtavedessä. Ns. virtavesikalalajeiksi luetellaan lohikalat, kivisimppu ja kivennuoliainen. Virtavesissä olevat nousuesteet puolestaan vaikuttavat kalojen liikkumismahdollisuuksiin ja rajoittavat kalojen esiintymistä virtavesistön eri osissa. Myllypuron sähkökalastusalojen kalakantojen tiheydet ja biomassat olivat Runnunmäen, Peltokallion ja Myllykosken koaloja lukuun ottamatta erittäin alhaisia (Kuva 4.12 ja Kuva 4.13). Särjen ansiosta Runnunmäen, Peltokallion ja Myllykosken koalojen kalakantojen tiheys ja biomassa olivat muita koaloja korkeammat. Vaikka virtaamaolosuhteet ja uoman rakenne olivat kohtalaisen hyvät Vasamajärventien, Kasvatusaltaan ylä- ja alapuolella sekä Siivikkalantien yläpuolen koealalla oli kalasto näillä koealoilla erittäin vähäinen. Siivikkalantien alapuolen vuonna 2014 kunnostetulla koskialueella oli myös vähän kalaa. kpl/100m Kalakannan tiheys (kpl/100 m 2 2 ) Täplärapu Hauki Särki Kivisimppu Taimen 0+ Taimen Ahven Kuva Myllypuron sähkökoekalastusalojen kalakannan tiheydet (kpl/100m 2 ) vuonna 2014.

17 Runnunmäki Peltokallio Vasamajärventie Myllykoski Kasvatusallas, yläpuoli Kasvatusallas, alapuoli Siivikkalantien yläpuoli Siivikkalantien alapuoli Kasvattajan koski 13 g/100m 2 Kalakannan tiheys (g/100 m 2 ) Täplärapu Hauki Särki Kivisimppu Taimen 0+ Taimen Ahven Kuva Myllypuron sähkökoekalastusalojen kalakannan biomassat (g/100m 2 ) vuonna MYLLYPURON VIRTAVESI-INVENTOINTI 5.1 Aineisto ja menetelmät Myllypuro virtavesi-inventointiin Puro käveltiin jokivartta pitkin kokonaisuudessaan Keijärvestä Näsijärven Nuoralahteen asti. Inventoinnin aikana kaikki kosket, virtapaikat ja nousuesteet valokuvattiin. Inventoinnin aikana tehdyt havainnot merkittiin karttaan. Tämän lisäksi inventoinnin yhteydessä Myllypuron veden lämpötiloja mitattiin elektronisella lämpömittarilla. Tämän tarkoituksen oli selvittää, miten Myllypuron veden lämpötila muuttui sen yläosalta alaosalle siirryttäessä. Koski- ja virta-alueiden uoman leveydet ja pituudet arvioitiin silmämääräisesti. Uoman pohjanlaatu selvitettiin uomassa kävelemällä. Pohjanlaatua koskevia tietoja täydennettiin sähkökoekalastusten yhteydessä. Virtavesi-inventoinnin kohdekartat ja niihin liittyvät valokuvat on esitetty liitteessä 2. Kuvan edessä oleva PX merkintä viittaa kartassa esitettyä kohtaa. Myllypuron veden lämpötila muuttui hieman, kun joen yläosalta siirryttiin kohti joen alaosaa. Myllypuron luusuassa veden lämpötila oli 15,8 C, kun se puron keskiosilla oli hieman alhaisempi (15,2 C). 5.2 Tulokset Myllypuron virtavesi-inventointi osoittaa, että purossa on uoman rakenteeltaan ja virtausominaisuuksiltaan runsaasti alueita, jotka soveltuvat taimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Inventoinnissa tuli kuitenkin ilmi, että puroa on voimakkaasti muokattu ihmisen toimesta. Myllypurossa on tiettävästi sijainnut ainakin yksi mylly ja puron uomaa on muokattu alueella ennen toimineen kalanviljely-

18 14 laitoksen tarpeisiin. Uomaa on myös perattu useista kohdista tulvasuojelun ja vedenpinnan laskemiseksi. Virtavesi-inventoinnissa Myllypurossa ei havaittu yhtään kalojen kulun totaalisesti estävää rakennelmaa. Kalojen kulkua vaikeuttavia rakennelmia havaittiin kuitenkin 7 kpl (Taulukko 5.1). On todennäköistä, että kalat pääsevät näiden esteiden ohi suuren virtaaman aikana, mutta pienen virtaaman aikana nämä rakenteet estävät kalojen liikkumista (Kuva 5.1-Kuva 5.5). Nykykunnossakin Myllypurossa on erittäin paljon taimenelle soveltuvia lisääntymis- ja poikastuotantoaluetta. Joen hitaasti virtaavat osuudet soveltuvat puolestaan taimenen talvehtimisalueiksi. Inventoinnin perusteella kohdevesistössä virta- ja koskialueiden yhteispituus on noin kilometrin verran, mikä vastaa noin 25 % Myllypuron kokonaispituudesta (Taulukko 5.1). Karkeasti laskettuna taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi soveltuvan jokiosuuden kokonaispinta-ala on noin m 2. Pinta-alan täysipainotteinen hyödyntäminen vaatisi kuitenkin alueella sijaitsevien virta-alueiden kalataloudellisia kunnostuksia ja osittaisten nousuesteiden poistamista. Myllypuron useissa kohdissa uoman rakenne on perkausten takia sellainen, että kaloilla ei ole riittävästi suojapaikkoja. Inventoinnin yhteydessä havaittiin myös, että Myllypurossa ei havaittu lähes ollenkaan taimenen lisääntymiselle soveltuvia kutusoraikoita. Kutusoraikoiden puutuminen on yksittäisistä tekijöistä suurin, mikä estää taimenen luontaisen elinkieron toteutumisen Myllypurossa. Taulukko 5.1. Myllypuron virtavesi-inventoinnin tulokset. Myllypuro (Ylöjärvi) Virta- ja koskialueen nimi Luokka Karttapiste Uoman leveys (m) Koskialueen pituus (m) Koskialueen pinta-ala (m 2 ) Pituus 4 km Runnunmäki Virta P3-P Pudotuskorkeus 18,6 m Peltokallio Koski P Totaaliset nousuesteet 0 kpl Vasamajärventien koski ja Myllykosken yläosa Koski P8-P Osittaiset nousuesteet 7 kpl Myllykosken alaosa Koski P14-P17 2, Sähkökoekalastettuja aloja 9 kpl Nimetön Virta P22-P24 2, Koskialueiden määrä 6 kpl Kasvatusaltaan alue Koski P24-P Koskialueiden pituus 830 m Siivikkalantien koski Koski P32-P34 2, Koskialueiden pinta-ala 1865 m 2 Kasvattajankoski Koski P36-P Virta-alueiden määrä 2 kpl Virta-aluieden pituus 162 m Virta-alueiden pinta-ala 380 m 2 Yhteensä Taimenelle soveltuvaa elinaluetta nyt 1865 m 2 Taimenelle soveltuvaa elinaluetta kunnostusten jälkeen 2245 m 2 Kuva 5.1. Myllypuron Myllykosken niskalla puro haarautuu kahteen uomaan (P14). Alavirrasta päin katsottuna oikeanpuoleinen uoma on vapaa, mutta pienellä virtaamalla se on kalojen vaikeasti kuljettavissa (oikea kuva). Vasemmanpuoleinen uoma on vähä vetisempi ja siinä on jyrkkiä kalan kulun estäviä putouksia (vasen kuva).

19 15 Kuva 5.2. Kalanviljelylaitoksen kasvatusaltaan lähellä (P26) sijaitsee puinen pato, jonka tarkoituksena on ollut ohjata Myllypuron virtaus kasvatusaltaaseen päin. Pato estää kalojen liikkumista kalastusaltaan vieressä kulkevassa luonnonuomassa. Kuva 5.3. Kasvatusaltaan alapuolella uomien yhtymisen jälkeen Myllypurossa on puusta tehty pohjapato, joka haittaa pienellä virtaamilla kalojen liikkumista. Kuva 5.4. Puistoalueella on Myllypuroon rakennettu neljä maisemallisesti kauniin näköistä pohjapatoa. Pienen virtaaman aikaan nämä pohjapadot vaikeuttavat kalojen vapaata liikkumista.

20 16 Kuva 5.5. Myllypuron alimmalla koskialueella oli risuista muodostunut pato, joka haittaa kalojen liikkumista. Seuraavaksi käydään Myllypuron virtavesi-inventoinnin tuloksia läpi osa-alueittain ja tarkastelussa pyritään antamaan yleisluonteinen kuva uoman rakenteesta ja virtausolosuhteista. Myllypuron yläosa (P1-P21) Myllypuro saa alkuna Keijärvestä. Keijärven suualueella ei ole rakennettua pohjapatoa, joka vaikuttaisi Myllypuron virtaamiin. Suualue on avoin, eikä kasvillisuus tai umpeenkasvu haittaa merkittävästi kalojen vapaata liikkumista (Kuva 5.6). Karttapisteiden P1 ja P3 väli on hitaasti virtaavaa ja pehmeäpohjaista uomaa, joka on todennäköisesti suoristettu joskus. Myllypuron ensimmäisen sillan yläpuolella virtausnopeus kasvaa ja pohja muuttuu kovemmaksi. Pisteiden P3 ja P4 väliin muodostuu ensimmäinen kovapohjainen virtapaikka, joka sähkökalastusten yhteydessä nimettiin Runnunmäen virtapaikaksi (Kuva 5.7). Uomassa ei ole kiviä, jotka antaisivat kaloille suojaa. Alueella ei myöskään havaittu taimenen lisääntymiseen tarvittavaa kutusoraikkoa. Kuva 5.6. Myllypuron suualuetta (P1). Myllypuron suu on kohtalaisen avoin, eikä vesikasvit sanottavasti haittaa kalojen liikkumista.

21 17 Kuva 5.7. Myllypuron kohdassa P4 sijaitsee ensimmäinen kovapohjainen virtapaikka. Seuraava virtapaikka sijaitsee karttapisteen P6 kohdassa. Tässä kohtaa on lyhyt (20 m) koskimainen alue, joka on muodostunut kalliokynnyksen kohdalle (Kuva 5.8). Koski laskee pieneen suvantoon, joka on osittain umpeenkasvanut. Rantatörmällä on kiviä, jotka on nostettu uomasta. Kosken niskalla ei ole taimenen lisääntymiseen tarvittavaa soraikkoa. Myllypuron pisteiden P6 ja P8 välinen alue on hitaasti virtaavaa uomaa. Uoma on ajoittain varsin syvä, minkä johdosta se soveltuu taimenen talvehtimisalueeksi. Kohdassa P8 alkaa yhtämittainen virta-alue kokonaisuus, joka ulottuu aina pisteeseen P17 asti. Tässä virta-alue kokonaisuudessa on koskimaisia osuuksia sekä hieman hitaammin virtaavia alueita. Osuus soveltuu kokonaisuudessaan erittäin hyvin taimenen elinalueeksi. Karttapisteen P8 kohdassa alkaa Vasamajärventien koskeksi nimetty koskialue (Kuva 5.9). Niska on syvä ja kovapohjainen. Niska-aluetta on voimakkaasti perattu rantatörmällä olevien kivien perusteella. Sillan jälkeen veden virtausnopeus kiihtyy. Uoma on tässä kohtaa koskimainen. Myös sillan alapuolella uoma on voimakkaasti perattu ja puron rantatörmällä on runsaasti kivimateriaalia. Vasamajärventien koski päättyy pieneen suvantoon (P11). Suvanto toimii kalojen talvehtimisalueena.

22 18 Kuva 5.8. Myllypuron kohdassa P6 on kallioleikkauksen seurauksena muodostunut lyhyt koski. Kuva 5.9. Myllypuron kohdassa P9 on Vasamajärventien koskeksi nimetty koskialue, jonka niska on voimakkaasti perattu. Karttapisteen P12 kohdasta alkaa uusi koskialue (Kuva 5.10). Niska-alueella veden virtausnopeus kasvaa ja uoma on koskimainen. Tässä kohtaa uomaa on myös voimakkaasti perattu ja rantatörmällä on erittäin paljon kivimateriaalia. Kosken niskalla ei havaittu taimenen lisääntymiselle sopivaa kutusoraikkoa. Myllypuro jatkuu hyvin virtaavana ja kovapohjaisena, mutta perattuna aina karttapisteelle P14 asti (Kuva 5.11). Pisteen P14 kohdassa on Myllykoskeksi nimetty niska-alue. Koskenniskan yläpuolella on pieni suvantoalue. Koskenniskalla uoma haarautuu kahteen uomaan, josta alavirransuuntaan katsottuna oikeanpuoleinen uoma on jyrkkien putousten takia kaloille nousueste (Kuva 5.12). Vasemman puoleinen uoma on puolestaan avoin ja vapaa kalojen liikkumiselle, mutta kosken jyrkkyys saattaa vaikeuttaa kalojen vapaata liikkumista alivirtaamakausilla. Hieman alempana uomat yhtyvät, jonka takia uoma levenee ja virtausnopeus hidastuu (P15). Tämä alue soveltuu veden syvyyden ja virtausominaisuuksiltaan erittäin hyvin taimenen poikasille (Kuva 5.13 ja Kuva 5.14).

23 19 Kuva Myllypuron kohdassa P12 alkaa hyvän näköinen koskialue, joka kuitenkin on perattu voimakkaasti. Kuva Pisteiden P12 ja P14 välissä Myllypuro virtaa puromaisena. Uomaa on perattu eikä alueella havaittu taimenen lisääntymiseen soveltuvaa kutusoraikkoa. Kuva Myllypuron kohdassa P14 uoma haarautuu kahteen haaraan, josta kävelysillan alittava uoma on jyrkkien putousten takia nousueste kaloille. Kuva Vanhan Myllyn raunion kohdalla uomat yhtyvät (P15). Tässä kohtaa uoma levenee ja alue soveltuisi erittäin hyvin taimenen elinalueeksi.

24 20 Kuva Myllykosken alueella on runsaasti taimenen poikasilla soveltuvaa ympäristöä. Karttapisteiden P16 ja P17 välissä uoman virtausnopeus hidastuu ja pohja muodostuu hiekasta ja hiesusta (Kuva 5.15 ja Kuva 5.16). Alue soveltuu kuitenkin hyvin taimenen elinalueeksi. Pisteen P17 jälkeen virtausnopeus hidas entisestään ja uoman pohja muuttuu pehmeämmäksi (Kuva 5.17). Uoma on myös avoin, eikä kaloille soveltuvia suojapaikkoja juuri ole. Pisteiden P17 ja P21 välinen osuus on hitaasti virtaavaa puron osaa, joka kulkee pelto- ja metsäalueiden välissä. Peltojen välissä uomassa kasvaa runsaasti vesikasveja. Pisteen P20 kohdassa havaitaan myös vesiruttokasvustoa. Kuva Myllykosken alaosassa uoman virtausolosuhteet ovat hyvät taimenelle. Alueella on myös hieman kutusoraa.

25 21 Kuva Myllypuron kohdassa P17 on runsaasti suuri kiviä ja puuta uomassa. Alueella on kaloille suojapaikkoja se sopii taimenen talvehtimisalueeksi. Kuva Karttapisteen P17 jälkeen veden virtausnopeus hidastuu ja uoman pohja muuttuu pehmeäksi. Myllypuron alaosa (P21-P39) Karttapisteen P21 kohdassa on pieni kaivettu suvanto (Kuva 5.18). Suvannon jälkeen uoma jatkuu syvänä ja pehmeäpohjaisena. Karttapisteen P22 kohdassa uoman virtausnopeus kasvaa ja pohja muuttuu kovaksi (Kuva 5.19). Myllypuro on pisteiden P22 ja P24 välillä voimakkaasti perattu (Kuva 5.20). Alueella olevaa kalliota on myös louhittu veden virtauksen parantamiseksi. Tämä puro osuus soveltuisi hyvin taimenelle, jos uoma kunnostettaisiin kiveämällä. Alueen pituuden sekä tarvittavan kunnostuksen laajuuden takia se vaatisi koneellista kunnostamista.

26 22 Kuva Myllypuron kohdassa P21 on kaivettu suvanto. Kuva Myllypuron kohdassa P22 alkaa perattu kovapohjainen virta-alue. Kuva Pisteiden P22 ja P24 välissä oleva perattu uoma soveltuisi kunnostusten jälkeen taimenen elinalueeksi. Karttapisteen P24 kohdasta alkaa yhtämittainen virta- ja koskialue, joka päättyy pisteeseen P28. Virta-alue alkaa kosken niskalta, joka on voimakkaasti perattu (Kuva 5.21). Kivet on kasattu uoman oikealle puolelle. Uoma on avoin ja kivetön, eikä kaloille ole suojapaikkoja. Niska-alueella ei ole taimenen

27 23 lisääntymiselle soveltuvaa kutusoraikkoa. Myllyrinteentien sillan alapuolella veden virtausnopeus kasvaa ja uoma saa koskimaisia piirteitä (P25, Kuva 5.22). Noin 30 metriä sillan alapuolella uoma haarautuu kahdeksi uomaksi, joista toinen virtaa alueella olevaan käytöstä poistuneeseen kalankasvatusaltaaseen. Toinen uoma puolestaan kiertää kala-altaan (Kuva 5.23). Uomien risteyskohdassa on puusta rakennettu pato, jolla virtausta on käännetty kala-altaaseen päin (P26). Samalla puupato estää kalojen vapaata liikkumista pienessä uomassa. Hieman alempana kala-altaalta tuleva uoma ja vapaa uoma yhtyvät (Kuva 5.24) ja uoma jatkuu hyvin virtaavana puromaisena seuraavalle Kaukolantien sillalle asti (P27, Kuva 5.25). Sillan alapuolella on lyhyt kivinen virtapaikka (P28), ennen kuin uoma saapuu puistoalueelle (Kuva 5.26). Kuva Myllypuron kohdassa P24 voimakkaasti perattu kosken niska-alue. Kuva Myllyrinteentien sillan alapuolella Myllypuro saa koskimaisia piirteitä (P25).

28 24 Kuva Kala-altaan kiertävä uoma sopisi hyvin taimenen poikasten elinalueeksi. Uoma vaatisi kuitenkin kiveämistä. Kuva Pienen uoman ja kala-altaalta tulevan uoman yhtymäkohdan jälkeen Myllypuro jatkuu puromaisena. Kuva Myllypuron kohdassa P27 puro virtaa hyvin ja pohja on kovaa. Alueella on pieni sivu-uoma, jonka avaaminen lisäisi virta-alueen pinta-alaa.

29 25 Kuva Kaukolantien sillan alapuolella on lyhyt koskialue. Kosken jälkeen veden virtausnopeus hidastuu puistoalueelle tultaessa. Puistoalueella (P28-P30) Myllypuron virtausnopeus on kohtalainen ja vesisyvyys hyvä kaloja ajatellen. Puistoalueelle on rakennettu neljä maisemallisesti kaunista pohjapatoa, jotka kuitenkin pienellä virtaamalla vaikeuttavat kalojen vapaata liikkumista (Kuva 5.27). Pohjapatojen kynnyskorkeus on cm. Karttapisteen P30 jälkeen Myllypuro virtaa pusikkoisella alueella. Uoman virtausnopeus ja vesisyvyys on kuitenkin kohtalaisen hyviä myös tällä alueella. Karttapisteen P32 kohdasta alkaa kiivasvirtainen koskialue, joka jatkuu aina Siivikkalantien sillalle asti (Kuva 5.28). Uoma on tässä kohtaa kapea ja veden virtausnopeus on hyvä. Uomaa on kuitenkin perattu, eikä kosken niskalla ole taimenen lisääntymiseen tarvittavaa kutusoraikkoa. Siivikkalantien siltarumpu toimi aikaisemmin kalojen nousuesteenä. Ylöjärven kaupunki teki kesän 2014 aikana alueella kunnostustoimia, jonka ansiosta kala pääsee liikkumaan nykyisin siltarummun läpi (Kuva 5.29). Siivikkalantien alapuolella uomaa kivettiin ja eroosiosuojattiin kunnostustyön yhteydessä. Kunnostetun kohdan jälkeen veden virtausnopeus hidastuu. Myllypuro virtaa P34 ja P36 välin hitaasti leveähkössä uomassa (Kuva 5.30). Pisteen P35 kohdassa on uomassa betonisia tierumpuputkia. Kuva Puistoalueelle on rakennettu neljä maisemallisesti kaunista pohjapatoa, jotka kuitenkin pienen virtaaman aikana haittaavat kalojen vapaata liikkumista.

30 26 Kuva Siivikkalantien sillan yläpuolella on hyvin virtaava koskialue. Uomaa on tässä kohtaa perattu, eikä kosken niskalla ole taimenen lisääntymiseen soveltuvaa kutusoraikkoa. Kuva Siivikkalantien rumpuputki esti ennen kunnostustoimia kalojen vapaata liikkumista. Kunnostusten yhteydessä aluetta kivettiin ja eroosiosuojattiin. Kuva Siivikkalantien sillan jälkeen Myllypuron virtausnopeus heikkenee ja uoma virtaa leveässä avoimessa uomassa.

31 27 Myllypuron alaosalla sijaitsee vielä yksi kovapohjainen virta-alue, joka sähkökalastusten yhteydessä nimettiin Kasvattajankoskeksi (Kuva 5.31). Kasvattajankosken niskalla on oksista ja risuista muodostunut risupato, joka haittaa kalojen liikkumista (Kuva 5.5). Virta-aluetta on perattu, eikä kaloille ole suojapaikkoja. Alueella ei myöskään ollut kutusoraikkoa. Kasvattajankoski soveltuisi taimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi kunnostustoimien jälkeen. Kasvattajankosken jälkeen Myllypuron virtausnopeus heikkenee ja uoma jatkuu hitaasti virtaavana aina Nuoralahteen asti. Karttapisteen P39 kohdassa on moottorivenepaikkoja, joten voidaan olettaa uoman oleva kohtalaisen avoin Nuoralahteen asti. Kuva Myllypuron kohdasta P36 on alin kovapohjainen virtapaikka. Alue nimettiin sähkökalastusten yhteydessä Kasvattajankoskeksi. Kuva Myllypuron alaosassa (P39) uoma on leveä ja avoin.

32 6. YHTEENVETO JA EHDOTUKSET KUNNOSTUSKOHTEIKSI 28 Keijärvestä alkava ja Ylöjärven kaupungin alueella virtaava Myllypuro soveltuisi virtavesi-inventoinnin perusteella erittäin hyvin taimenen lisääntymis- ja poikasvesistöksi. Noin 4 kilometrin pituisessa purossa oli kilometrin verran virtausominaisuuksiltaan, pohjanlaadultaan ja uoman rakenteeltaan sellaista virta- ja koskialuetta, joka sopisi taimenen lisääntymiselle ja poikasten elinalueeksi. Pintaalaltaan näitä alueita oli noin m 2. Tämä lisäksi puron hitaammin virtaavat jokiosuudet olivat osittain niin syviä, että nämä toimisivat taimenen talvehtimisalueina. Erityisen hyvän lisääntymisvesistön Myllypurosta tekee se, että alueella ei ole yhtään totaalista kalojen nousuestettä. Kalan kulun osittain estäviä rakenteita havaittiin sen sijaan 7 kpl. Havaitut esteet toimivat kalojen nousuesteinä alivirtaamakausilla. Virtavesi-inventointien jälkeen Myllypurossa sähkökalastettiin yhteensä 9 koealaa. Käytännössä kaikilla taimenen elinympäristöiksi soveltuvilla virta- ja koskialueilla toteutettiin sähkökoekalastuksia. Sähkökalastusten yhteydessä koekalastettiin yhteensä 370 metriä purouomaa (870 m 2 ). Sähkökoekalastuksilla ei saatu yhtään taimenta saaliiksi eikä taimenista tehty myöskään näköhavaintoja. Tulos oli ennakko-odotusten vastainen, sillä jotkut ihmiset ovat tiettävästi tehneet näköhavaintoja taimenesta alueella. Myllypuron varressa on aikaisemmin toiminut kalanviljelylaitos, joista karanneiden yksilöiden jälkeläisiä havaitut yksilöt ovat voineet olla. Sähkökoekalastusten perusteella voidaan kuitenkin todeta suurella varmuudella, että Myllypurossa ei tällä hetkellä ole luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa. Virtavesi-inventoinnin perusteella Myllypuron suurimpana esteenä luontaisesti lisääntyvän taimenkannan syntymiselle on taimenen lisääntymiselle soveltuvien kutusoraikoiden puuttuminen. Vain Myllykosken alueella esiintyi soraa, joka voisi nykyisen kunnossa ja raekokonsa puolesta soveltua taimenen lisääntymiselle. On hyvä muistaa, että Siivikkalantien rumpuputki esti todennäköisesti tehokkaasti aiemmin taimenen nousun joen ylemmille osille. Siivikkalantien rumpuputki sekä muut Myllypurossa olevat osittaiset esteet vaikuttavat kaikki osaltaan taimenen liikkumiseen ja taimenkannan mahdolliseen tilaan. Vaikka Myllypurossa on varsin paljon kovapohjaisia ja hyvin virtaavia virta- ja koskialueita, eivät ne ole luontaisessa tilassa. Suurin osa virta-alueista on perattu, minkä johdosta ne eivät uoman rakenteeltaan sovellu taimenille kovin hyvin vähäisten suojapaikkojen takia. Virtavesien kunnostuksilla, nousuesteiden poistoilla ja kutusoraikoiden muodostamisella Myllypuro voidaan palauttaa taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Koska Myllypurossa ei sähkökalastusten perusteella ole luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa, voidaan taimenen kotiutusistutukset aloittaa mätirasiaistutuksilla. Istutusten ja kunnostustoimien tuloksellisuutta olisi hyvä seurata määräajoin tehtävillä sähkökoekalastuksilla ja toimintaa täsmentää tulosten perusteella. Myllypuron tilan parantamisen ja taimenkannan palauttamisen toimenpide-ehdotukset: 1. Myllypurolle tulisi laatia kokonaisvaltainen kunnostussuunnitelma, jossa jokaiselle koski- ja virta-alueella esitetään yksityiskohtaiset kunnostusmenetelmät. 2. Myllypurossa havaitut kalan kulkua estävät rakenteet tulisi muuttaa niin, että ne eivät estä pienen virtaaman aikanakaan kalojen liikkumista.

33 29 3. Myllypuron P22 ja P24 välinen jokiosuus vaatii alueen pituuden ja voimakkaan perkauksen takia koneellista kunnostusta. 4. Talkootyöllä tehtävää uoman kiveämistä ja kutusoraikoiden muodostamista voidaan toteuttaa useilla Myllypuron koski- ja virta-alueilla. Kunnostustoimet tulisi tehdä suunnitelmallisesti ja harkitusti. Kunnostustoimien vaikutuksia kalakannan tilaan tulisi selvittää määrävuosina tehtävillä sähkökoekalastuskilla 5. Koska sähkökoekalastusten perusteella Myllypurossa ei esiinny luontaisesti lisääntyvää alkuperästä taimenkantaa, voidaan taimenkantaa ryhtyä palauttamaan mätirasiaistutuksilla. Mädin kehittymisen onnistumista sekä taimenenpoikasten selviytymistä tulisi selvittää istutusten jälkeen tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Istutuksia voitaisiin tehdä useille koskialueille. 6. Myllypuron laskualueen esteettömyys tulisi varmistaa. Nuoralahden umpeenkasvu vaikeuttaa kotiutettavan taimenen vaelluksia Myllypuron ja Näsijärven välillä. Kalankulun mahdollistava uoma tulisi varmistaa kasvillisuuden niitolla. Uoman avaaminen mahdollistaisi myös veneliikenteen alueella. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Heikki Holsti Hyväksynyt: Kalaosaston johtaja Olli Piiroinen VIITTEET Holsti, H A). Virtain, Ruoveden-Kuoreveden ja Näsijärven kalastusalueiden kunnostettujen virtavesien sähkökalastustutkimus vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 906/12, 17 s. + liitteet. Holsti, H B). Näsijärven kalastusalueen taimenen mätirasiaistutukset ja niiden tuloksellisuuden seuranta sähkökoekalastuksilla vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 960/12, 15 s. + liitteet. Holsti, H Näsijärven kalastusalueen taimenen mätirasiaistutukset ja niiden tuloksellisuuden seuranta sähkökoekalastuksilla vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 963/13, 15 s. + liitteet. Nieminen, M Tammerkosken taimenpoikasselvitys vuonna Näsijärven kalastusalueen tutkimuksia. 5 s. + liitteet. Holsti, H., Väisänen, A. ja Westermark, A Kokemäenjoen vesistöalueen alkuperäisten taimenkantojen kartoitushanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 54/14, 21 s. + liitteet.

34 LIITE 1. Myllypuron (Ylöjärvi) sähkökoekalastusalojen sijainnit vuonna 2014.

35 LIITE 2. Myllypuron virtavesi-inventoinnin kartta ja kohdekuvat.

36 P1. Myllypuro saa alkunsa Keijärvestä. Suualue on kohtalaisen avoin eikä alueella ole välitöntä umpeenkasvun vaaraa. P2. Myllypuron yläosa on leveää hitaasti virtaavaa uomaa. Uomaa on todennäköisesti perattu ja suoristettu aikaisemmin. P3. Ensimmäisen sillan kohdalle muodostuu pieni virta-alue. Myllypuro on sillan yläpuolella avoin. P4. Sillan alapuolella veden virtausnopeus on kohtalainen. Uoman pohja muodostuu kovasta kiviaineesta. Alueella voisi suorittaa kunnostustoimia uomaa kiveämällä ja alueelle voisi muodostaa taimenelle sopivia kutusoraikkoa.

37 P5. Peltojen välissä Myllypuro virtaa hitaasti. Puuttomilla alueilla uomassa kasvaa runsaasti kasveja. P6. Karttapisteen P6 kohdassa on lyhyt kiivaasti virtaava koski, joka nimettiin Peltokallioksi. Alueelle voisi kunnostuksilla muodostaa taimenen lisääntymiseen tarvittavaa kutusoraikkoa. P7. Peltojen välissä Myllyoja virtaa hitaasti. Uoma on ajoittain syvä, joten se soveltuu taimenen talvehtimisalueeksi. P8. Vasamajärventien kohdalla alkaa pitkä koskialue. Kosken niska-alue on voimakkaasti perattu ja purosta nostettua kivimateriaalia on paljon joen törmällä.

38 P9. Perattua uomaa Vasamajärventien sillan yläpuolella. Alue soveltuisi paremmin taimenelle, jos uoma kivetään rantatörmällä olevilla kivillä. Niska-alueella ei havaittu taimenen lisääntymiselle soveltuvaa kutusoraikkoa. P10. Vasamajärventien sillan alapuolella Myllypuro jatkui koskimaisena. Uomaa on perattu tässäkin kohtaa voimakkaasti rantatörmällä olevan kiviaineksen perustella. Ylävirtaanpäin Alavirtaanpäin P11. Pisteen P11 kohdassa Myllypuro Vasamajärventien koskialue laskee pieneen suvantoon. Suvanto toimii kalojen talvehtimisalueena. P12. Suvannon jälkeen uoma kapenee ja veden virtausnopeus kasvaa. Pisteen 12 kohdasta alkaa uusi koskialue, joka on kuitenkin perattu voimakkaasti. Uomasta poistettua kivimateriaalia on runsaasti rantatörmällä.

39 P13. Pisteen P13 jälkeen Myllypuro jatkuu koskimaisena. Alue soveltuisi kokonaisuudessaan erittäin hyvin taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Uomaa on kuitenkin tässä kohdassa perattu. P14. Pisteen P14 kohdalta alkaa Myllykoskeksi nimetty koski. Kosken niskalla uoma haarautuu kahdeksi uomaksi, joista valkoisen sillan alittavassa uomassa on jyrkkiä pudotuksia jotka estävän kalan kulun. Vasemman puoleinen uoma sitä vastoin on vapaa. P14. Vasemman puoleinen uoma on jyrkkä ja sen niska-alueen rakenne saattaa vaikeuttaa kalojen vapaata liikkumista uomassa ainakin pienten virtaamien aikana. P15. Jyrkän koskiosuuden jälkeen uomat yhtyvät ja uoma levenee. Alue soveltuu virtaamaolosuhteiltaan ja uoman rakenteltaan erittäin hyvin taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueelsi.

40 P16. Pisteen P16 kohdalla on uomassa sora-alueita joissa taimen voi lisääntyä luontaisesti. Soraikot ovat osittain liettyneet, minkä takia niitä voisi puhdistaa. P17. Pisteen P17 kohdassa Myllypuron virtausnopeus hidastuu. Alueella on suuria kiviä ja puu ainesta uomassa jotka antavat kaloille suojaa. P18. Pisteen P18 kohdassa Myllypuro virtaa leveässä uomassa, jossa kaloille on vähän suojapaikkoja. P19. Pisteen P19 kohdassa uoma on suoja ja pehmeäpohjainen.

41 P20. Pisteen P20 kohdalla Myllypuron yli kulkee kävelysilta. Uomassa kasvoi vesiruttoa. P21. Pisteen P21 kohdalla oli kaivettu suvanto. P22. Pisteen P22 kohdassa veden virtausnopeus kasvoi ja uoma pohja muodostui kovasta kiviaineesta. Uomaa oli voimakkaasti perattu. P23. Pisteen P23 kohdassa kalliota oli louhittu veden virtauksen parantamiseksi. Perattua kohtalaisen hyvin virtaamaa uomaa jatkui aina pisteelle P24 asti.

42 P24. Pisteen P24 kohdasta alkaa kosken niska-alue, joka oli voimakkaasti perattu (vasen kuva). P25. Myllyrinteentien sillan alapuolella Myllypuro sai koskimaisia piirteitä. Alue on virtaamaolosuhteiltaan erittäin hyvää taimenta ajatellen. P26. Pisteen P26 kohdassa Myllypuro haarautuu kahteen uomaan. Toinen uoma virtaa entiselle kalankasvatusaltaalle ja tämän ohi. Risteyskohdassa on puusta tehty pato, joka estää kalojen liikkumista pienessä uomassa. Kala-altaan alaosassa ei ole estettä, joka vaikuttaisi kalojen liikkumiseen altaan läpi Myllypuron yläosille.

43 P27. Pisteen P27 kohdassa kala-altaalta tuleva ja pieni uoma yhtyvät ja Myllypuro jatkuu puromaisena seuraavalle sillalle asti. Myös tässä kohtaa on pieni puusta tehty pohjapato, joka estää kalojen vapaata liikkumista alivirtaama kausilla. P28. Pisteen P28 kohdassa Kaukolantien maantiesillan alapuolella on lyhyt koskialue ennen puistoaluetta. P29. Puistoalueella on rakennettu 4 pohjapatoa, jotka pienen virtaaman aikaan estävät kalojen vapaata liikkumista. Pohjapatojen kynnyskorkeus on cm. P30. Puistoalueella virtaava Myllypuro sopii veden määrän ja virtaaman puolesta kalojen elinalueeksi. Uoma on avoin eikä tarvittavia suojapaikkoja juuri ole.

44 P31. Puistoalueen jälkeen Myllypuro virtaa rehevän kasvillisuuden seassa. P32. Pisteen P32 kohdassa on perattu kosken niska, jossa ei ole taimenelle soveltuvaa kutusoraikkoa. Niskan jälkeen alueella on kiivaasti virtaava koski joka päättyy Siivikkalantien siltaan. P33. Siivikkalantien ali Myllypuro virtaa tierummussa. Näkymää sillalta kohti koskea. P34. Siivikkalantien tierumpu toimi aikaisemmin kalojen nousuesteenä. Kesällä 2014 tehtyjen kunnostustoimien ansiosta kalat pääsevät nyt siirtymään Myllypuron ylemmille osille.

45 P35. Pisteen P35 kohdassa on Myllypuroon laitettu betonisia tierumpuja. P36 ja P37. Pisteen P36 kohdasta alkaa Myllypuron alin virtapaikka, joka nimettiin Kasvattajankoskeksi. Alueella on risuista muodostunut pato, joka estää kalojen liikkumista. P38. Pisteen P38 kohdalla virtausnopeus heikkenee ja Myllypuro virtaa Nuoralahteen leveässä uomassa.

46 P39. Pisteen P39 kohdassa Myllypuro on leveä ja aluella on venesatama.

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017 + Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Lisätiedot

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13 TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!

Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Ilmoita taimenhavaintosi ja ole edistämässä taimenkantojen hoitotyötä! KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa virtavesien

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki

Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki Kalataloudellisten arvojen huomioiminen teknisessä rakentamisessa tapaus Hanhijoki 1 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 13.6.2017 Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Virtaveden toiminta ja kunnostus

Virtaveden toiminta ja kunnostus 14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS

VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS Suomen Vesistöpalvelu Osk 2006 Janne Ruokolainen & Joonas Rajala 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 3.1 TEURONJOKI

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16 BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA Heikki Holsti Kirjenumero 420/16 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 1 2. TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16

EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16 EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA 2018 Kirjenumero 1115/16 Kalaosasto/HH 13.1.2017 Kirjenumero 1115/16 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008 Sisällysluettelo. TAUSTAA... 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. TULOKSET... 3. VESISTÖKOHTAISET TULOKSET... 3.. Espoonjoen

Lisätiedot

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Ilolanjoki Ilolanjoen

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kalastusaluepäivä, Jämsä 15.12.2016 Heikki Holsti DNA ja taimenkantojen hoito Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry EKOLOGIAN KERTAUSTA GEENIT JA PERIMÄN VAIHTELU OVAT AVAIN SELVIYTYMISELLE MUUTTUVISSA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä

Lisätiedot

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012

Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012 Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012 Hanna Alajoki ja Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 920/12 2 3 SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS

HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2015 Heidi Moisio HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS taimenen poikas- ja lisääntymisalueina OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot