Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio"

Transkriptio

1 Hypertonian lääkehoito Seminaari 2014, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

2 Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen Weboodissa (300013) Hypertonian lääkehoito 6.5. klo 13-14:30 BM ls 2 Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet 7.5. klo 8:15-12 Hammasklinikan ls 1 Akuutit myrkytykset 8.5. klo BM ls 2 Luentomateriaalia saatavilla DiKK:ssä (osin etukäteen)

3 Oppimistavoitteet Verenpainelääkkeen valinta eri verenpainelääkeryhmien ominaisuudet muiden sairauksien vaikutus lääkkeiden yhdistäminen Verenpainelääkityksen aloittaminen aloituskriteerit, seuranta

4 Mikä lääke / Mitkä lääkkeet? Hypertension lääkehoito: Paras teho usein jo pienehköllä lääkeannoksella (50 % maksimista) Tämän jälkeen haitat lisääntyvät selvästi tehoa enemmän -> Pienten annosten kombinaatio usein hyvä ratkaisu Liitännäissairauksien hoito/sekundaaripreventio: Esim. sydämen vajaatoiminta: Pyritään käyttämään ACE:n estäjän / ATR-salpaajan ja beetasalpaajan suurinta siedettyä annosta (paras vaikutus kuolleisuuden estämisessä) Lääkkeen/lääkkeiden valinta yksilöllisesti Muut sairaudet Onko lääkkeellä osoitettu vaikutus kliinisiin päätetapahtumiin Hinta (ts. onko rinnakkaisvalmisteita)

5 Verenpainelääkkeiden yhdistelmäkäyttö ACE:n estäjä / ATR-salpaaja Diureetti Ca-salpaaja (vasodilatoiva) Beetasalpaaja ACE:n estäjä / ATR-salpaaja - 1) ± 2) Diureetti ) + ± / - Ca-salpaaja (vasodilatoiva) ) ACE:n estäjä ja ATR-salpaaja: Käyttöä voidaan harkita erityistapauksissa (proteinuria-tasoinen nefropatia), muuten ei suositella. 2) ACE:n estäjä / ATR-salpaaja ja beetasalpaaja: Hyvä teho esim. sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja sydäninfarktin sekundaaripreventiossa, mutta hypertension hoidossa heikompi teho kuin monella muulla yhdistelmällä. 3) Tiatsididiureetin ja kaliumia säästävän diureetin (esim. amiloridi, triamtereeni) yhdistelmävalmiste.

6 Kohonnut verenpaine käypä hoito

7 Tapaus 1 Tarvitseeko potilas lääkehoitoa? Mieti myös muut indikaatiot kuin kohonnut verenpaine. Suunnittele tarvittaessa lääkityksen aloitus, seuranta ym. Muu lääkehoito?

8 Tapaus 1 63-vuotias nainen. 160 cm, 60 kg, ei tupakoi. Lääkärintarkastuksessa RR 160/105, pulssi 64/min, oireeton. Terveyskeskuksessa seurataan verenpainearvoja puolen vuoden ajan, RR tasolla / Verikokeissa Kol 5.0, fp-gluk 4.7, elektrolyytit ja krea normaalit. Potilaan 84-vuotiaat vanhemmat elossa eikä heillä tiettävästi sydän- tai aivoinfarkteja.

9 Tapaus 1 Riskitekijät? BMI 23,4 Suku Ei tupakoi Score-laskuri 4.2% riski

10 Tarvitaanko verenpainelääkettä? Sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin arviointi Kohde-elinvauriot lähtötilanteessa LVH, ateroskleroosi, munuaiset... RR-taso ja muut muokattavat riskitekijät Sukurasite, sukupuoli, ikä ym. Jos yksi erittäin merkittävä riskitekijä -> Lääkehoito aloitetaan herkemmin kuin laskurien perusteella estimoitu kokonaisriski osoittaa. Riittäisivätkö elintapamuutokset? Suola (Na+), alkoholi, lakritsi/salmiakki Liikunta, laihduttaminen Tupakka

11 (Käypä hoito 2009)

12 (Käypä hoito 2009)

13 SCORE-taulukko Valtimotautikuoleman vaara 10 vuodessa suuren sairastuvuuden alueilla (mm. Suomi) Sic! Monia vaaratekijöitä ei oteta huomioon! (Käypä hoito 2009)

14 Sepelvaltimotaudin vaara 10 vuodessa Suomessa henkilöillä, joilla ei ole ateroskleroottista sairautta

15 Toimenpiteet? Kyseessä on matalan riskin potilas (score 4.2%) verenpainetaso kuitenkin sellainen että lääkitys tarpeen hoitotavoite vähintään 140/85 mmhg pelkillä elintapamuutoksilla tähän tuskin päästään? Kun verenpainelääkkeen valinnalle ei erityisindikaatiota, kannattaa keskittyä haittavaikutusten ja pitkäaikaishaittojen välttämiseen ACE-estäjä (tai suoraan AT-salpaaja), Ca-salpaaja beetasalpaajan ennustevaikutus/metaboliset haitat? diureetti ainakin pienellä annoksella yhdistelmähoidossa hyvä valinta

16 Verenpainelääkeryhmät

17 ACE-estäjä / ATR-salpaaja Valintaa puoltaa Hyvä tutkimusnäyttö useissa potilasryhmissä Vähentävät kliinisiä päätetapahtumia Ensijaislääke useissa potilasryhmissä Helppo yhdistää muihin lääkkeisiin (etenkin Ca-salpaaja ja/tai tiatsididiureetti) ACE-estäjät: Yleensä edullinen hinta 0,05 0,20 /vrk. Vasta-aiheita / varoituksia Renovaskulaarinen hypertensio Vaikea munuaisten vajaatoiminta (ESH) ACE ja ATR -yhdistelmä vain jos nefrologinen erityisindikaatio (/ vaikea sydämen vajaatoiminta) (ESH) Haittoja Hyperkalemia, P-Krea suurenee Kuiva yskä, angioedeema (varsinkin ACE-estäjillä) ATR-salpaajat: Yleensä kalliimpia 0,20 0,90 /vrk (nykyään myös geneerisiä valmisteita saatavilla)

18 ACE-estäjä / ATR-salpaaja Ennen aloitusta: Kliininen nestetasapaino, P-krea, P-K, P-Na Ei aloiteta hypovolemiassa (vaarana hypotensio) -> Diureetti tauolle tarvittaessa Aloitus yleensä titraten (ks. lääkekohtaiset ohjeet esim. Pharmacasta) P-Krea ja elektrolyytit n. 4 viikkoa aloituksen ja annosmuutosten jälkeen (1-2 vkon kohdalla jos potilaalla munuaisten vajaatoiminta) Jos sydämen tai munuaisten vajaatoiminta niin erityisen varovainen aloitus Jos yskää ACE-estäjästä (ad 20% potilaista), vaihto ATsalpaajaan Cave! NSAID ja ACE-estäjä / ATR-salpaaja -> Munuaisperfuusio heikkenee voimakkaasti

19 Diureetit (tiatsidit) Valintaa puoltaa Hyvä tutkimusnäyttö Vähentävät kliinisiä päätetapahtumia Sydämen vajaatoiminta Turvotustaipumus Osteoporoosi (vähentää kalsiumin eritystä virtsaan) Helppo annostella, helppo yhdistää muihin lääkkeisiin (etenkin ACE-estäjä, ATRsalpaaja, Ca-salpaaja) Yleensä edullinen hinta 0,05 0,20 /vrk. Varoituksia Ei tehoa munuaisten vajaatoiminnassa Suurilla annoksilla: Diabetogeenisyys, etenkin beetasalpaajan kanssa Kihti Estävät litiumin eritystä munuaisissa Haittoja (annosriippuvaisia) Hypokalemia, hyponatremia Hyperurikemia

20 Diureetit (tiatsidit) Ennen aloitusta ja 1-2 kk kuluttua: Kliininen nestetasapaino, P-krea, P-K, P-Na, (uraatti). Jos egfr alle ~40 ml/min niin huono teho Pieni annos riittää Hydroklooritiatsidi 12,5 (-25) mg/vrk Kombinoi herkästi kaliumia säästävään lääkkeeseen (ACE-estäjä, ATR-salpaaja tai kaliumia säästävä diureetti) Kannattaa ottaa aamulla eikä illalla... Erns & Moser. N Engl J Med 2009;361:

21 Furosemidi (loop-diureetti) Muita diureetteja Nesteretention hoitoon (laskee myös verenpainetta) sydämen ja/tai munuaisten vajaatoiminnassa Hypokalemia, hyponatremia Spironolaktoni (aldosteroniantagonisti) Sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidon osana Poikkeustapauksissa hypertension hoitoon lisälääkkeenä (pieni annos 12,5 50 mg/vrk) Hyperkalemia, gynekomastia Kaliumia säästävät diureetit (amiloridi, triamtereeni) Markkinoilla useita yhdistelmävalmisteita tiatsidin kanssa Ehkäisee tiatsidin hypokalemiaa, käyttö varoen muiden hyperkalemiaa aiheuttavien lääkkeiden kanssa (mm. ACE-estäjät)!

22 Vasodilatoivat kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinit) Valintaa puoltaa Angina pectoris Astma Perifeerinen verenkiertohäiriö Helppo annostella, helppo yhdistää muihin verenpainelääkkeisiin Eivät vaadi laboratorioseurantaa (Joillain) edullinen hinta: amlodipiini 0,05-0,10 /vrk. Vasta-aiheita ja varoituksia (Oireinen) sydämen vajaatoiminta Alttiita yhteisvaikutuksille (CYP3A4) Huom! Ca-salpaajien väliset erot farmakokinetiikassa Hyötyosuus, T ½, alttius yhteisvaikutuksille Erot kliinisesti merkittäviä Haittoja (yleensä annosriippuvaisia) Nilkkaturvotus Päänsärky (vasodilataatio) Takykardia (etenkin jos lyhyt T ½ ) Ienhyperplasia

23 Vasodilatoivat kalsiumkanavan salpaajat (dihydropyridiinit) Ei tarvita seurantakokeita Yleisimmät haittavaikutukset annosriippuvaisia Amlodipiini 5 mg x1/vrk yleensä hyvä annos (max. 10 mg x1) Kalsiumkanavan salpaaja ja ACE-estäjä on hyvä yhdistelmä Jos toteutetaan erillisvalmisteilla myös halpa.

24 Diltiatseemi ja verapamiili Vanhoja lääkeaineita, käyttö vähenemässä Negatiivinen inotropia ja kronotropia Varsinkin verapamiililla Kumpaakaan ei pidä (yleensä) käyttää beetasalpaajan kanssa Ei potilaalle jolla sydämen vajaatoiminta tai bradykardiataipumus Lyhyt puoliintumisaika Kerran vrk:ssa annostelu onnistuu vain joillain depotvalmisteilla CYP3A4:n substraatteja ja inhibiittoreita Interaktioiden vaara, esim. simvastatiini ja atorvastatiini Haittavaikutuksia: Bradykardia, johtumishäiriöt, ummetus, pahoinvointi...

25 Beetasalpaajat Valintaa puoltaa Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta (stabiili) Takyarytmiat Raskaus (labetaloli) Hinnat vaihtelevat, esim.: bisoprololi 0,10-0,20 /vrk metoprololi 0,10-0,30 /vrk karvediloli 0,10-0,20 /vrk nebivololi 0,40 /vrk Vasta-aiheita ja varoituksia Astma Bradykardia Johtumishäiriöt Perifeeriset verenkiertohäiriöt Kuntourheilijoille huono valinta Diabetogeenisyys Voivat peittää hypoglykemian oireet Insuliini, sulfonyyliureat! psyyken ja unen häiriöt Haittoja (yleensä annosriippuvaisia) Bradykardia, johtumishäiriöt ß1-selektiiviset yleensä paremmin siedettyjä

26 Beetasalpaajien ominaisuuksia Ripley & Saseen Ann. Pharmacother. 2014

27 Beetasalpaajan valinta Valmisteet ja annostus Erittäin selektiiviset valmisteet ovat parhaiten siedettyjä eivätkä vaikuta lipideihin. Bisoprololi 5 10 mg 1 Betaksololi mg 1 Selektiivisten siedettävyys ja teho ovat paremmat kuin eiselektiivisten. Metoprololi mg/vrk Seliprololi mg/vrk (omaa myös vasodilatoivaa vaikutusta) Nebivololi 5 mg/vrk (omaa myös vasodilatoivaa vaikutusta) Alfa- ja beetareseptoreiden salpaajat (vasodilatoiva vaikutus) Karvediloli 25 mg 1 Labetaloli mg/vrk Lääkärin käsikirja: kohonneen verenpaineen lääkehoito

28 Beetasalpaajan valinta Sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytetään yleensä β 1 -selektiivisiä salpaajia Erityisesti atenololin vaikutus ennusteeseen on kiistanalainen -> ei suositella nykyisin Joskus vasodilatoiva beetasalpaaja (esim. klaudikaatio) Raskaus tai hypertensiivinen kriisi: labetaloli Sydämen systolinen vajaatoiminta: bisoprololi / karvediloli / metoprololi / nebivololi

29 Beetasalpaajien käyttö Aloitetaan ja lopetetaan annosta hitaasti muuttaen! Sydämen vajaatoiminnan hoidossa aloitus erityisen hitaasti ja varovasti Sepelvaltimotautia sairastavilla lopettaminen voi provosoida AP-oireen Ks. lääkeainekohtaiset ohjeet PF:sta

30 Muita verenpainelääkkeitä Reniininestäjät (aliskireeni) Onko hyötyä ACE-estäjiin ja ATR-salpaajiin verrattuna? Ei yhteiskäytössä ACE-estäjien tai ATR-salpaajien kanssa (lisääntyneet haittavaikutukset) Hyötyosuus vain 1-3 % P-glykoproteiinin (P-gp) substraatti P-gp inhibiittorit ja induktorit voivat aiheuttaa kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia Hedelmämehut (greippi-, omena-, appelsiinimehu) vähentävät altistusta n. 60 % Kallis (0,8-1,60 /vrk)

31 Muita verenpainelääkkeitä Sentraalisesti vaikuttavat Moksonidiini Imidatsolireseptorin agonisti (ja heikompi alfa-2 agonisti) sympaattisen hermoston aktiivisuus Lisää kuolleisuutta potilailla, joilla sydämen vajaatoiminta! Vasta-aiheita: Bradykardia, AV-johtumishäiriöt, SSS Haittoja: Suun kuivuminen, väsymys, unihäiriöt. Depressio? Klonidiini Imidatsolireseptorin agonisti (ja alfa-2 agonisti) Käytetään lähinnä hypertensiivisen kriisin alkuhoidossa (i.m. valmiste) Vasta-aiheet kuten moksonidiinilla, haittavaikutukset yleisempiä Pratsosiini Alfa 1 -reseptorin salpaaja Laajentaa perifeerisiä verisuonia Ortostaattinen hypotensio Vanha lääke, käyttö vähäistä nykyisin

32 Esimerkkejä ensisijaisista lääkevalinnoista (Käypä hoito 2009)

33

34

35 Tapaukset 2-5 Tarvitseeko potilas lääkehoitoa? Mieti myös muut indikaatiot kuin kohonnut verenpaine. Suunnittele tarvittaessa lääkityksen aloitus, seuranta ym. Muu lääkehoito?

36 Tapaus 2 60-vuotias mies. 174 cm, 75 kg. Ei tupakoi. Tyypin 2 diabetes todettu 5 vuotta sitten. Lääkityksenä vain glimepiridi 2 mg aamulla. fp-gluk 7-10 mmol/l, B-HbA1C 66 mmol/mol (viitealue Vastaa B-GHb-A1c 8,2 % (viite 4-6%)) fp-kol 6.2 mmol/l, fp-kol-ldl 3.6 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.0 mmol/l, fp-trigly 3.5 mmol/l P-krea 110 mikromol/l, P-K 5.1 mmol/l, nu-alb 35 mikrog/min (mikroalbuminuria = µg/min) RR kolmisen vuotta tasolla 150/95, pulssi 72/min.

37 Tapaus 3 64-vuotias mies. Ei tupakoi. 178 cm, 80 kg. Ei säännöllistä lääkitystä. Seurannassa todettu parin vuoden aikana kohonneita verenpainearvoja ad 150/95. Nyt kontrollikäynnillä todetaan EKG:ssa eteisvärinä syketaajuudella 100/min. Tykyttelylutuntemuksia ollut parin kuukauden aikana ajoittain. fp-kol 4.8 mmol/l, fp-gluk 5.1 mmol/l, elektrolyytit ja krea normaalit.

38 Tapaus 4 40-vuotias miesopettaja. 180 cm, 84 kg. Tupakoi n. 10 savuketta/vrk, alkoholia 2-4 annosta iltaisin, viikonvaihteessa joskus enemmänkin. Ei säännöllistä lääkitystä. Käsikauppalääkkeitä ajoittain aamupäänsärkyyn. Työterveyshuollossa ikäkausitarkastuksessa RR /100, pulssi 66-70/min, vointi hyvä. fp-kol 7.0 mmol/l, fp-kol-ldl 4.2 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.3, fp-trigly 2.5, B-HbA1C 32 mmol/mol (5.2 %). Elektrolyytit ja krea viitealueella (egfr >60 ml/min) RR ollut kymmenkunta vuotta sitten 150/95.

39 Tapaus 5 76-vuotias nainen, jolla 3 kk seurannassa RR /95-100, pulssi 70-85/min. Lievä sydämen systolinen vajaatoiminta (NYHA I-II), nilkoissa hieman pitting-tyyppistä turvotusta. Sydämen UÄ:ssä todettu LVH. Plasman elektrolyytit, krea, lipidit, glukoosi viitealueella. Käyttää ibuprofeenia 400 mg x 2-3/vrk polvien artroosiin ja Tenox (tematsepaami) 10 mg iltaisin unilääkkeeksi.

40

41 Tapaus 2 60-vuotias mies. 174 cm, 75 kg. Ei tupakoi. Tyypin 2 diabetes todettu 5 vuotta sitten. Lääkityksenä vain glimepiridi 2 mg aamulla. fp-gluk 7-10 mmol/l, B-HbA1C 66 mmol/mol (viitealue Vastaa B-GHb-A1c 8,2 % (viite 4-6%)) fp-kol 6.2 mmol/l, fp-kol-ldl 3.6 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.0 mmol/l, fp-trigly 3.5 mmol/l P-krea 110 mikromol/l, P-K 5.1 mmol/l, nu-alb 35 mikrog/min (mikroalbuminuria = µg/min) RR kolmisen vuotta tasolla 150/95, pulssi 72/min.

42 Tapaus 2 BMI 24,8 Diabetes / kolesteroli, hoitotavoite? P-krea 110 µmol/l -> egfr 59 ml/min (MDRD kaavalla), (lievä) mikroalbuminuria kehittymässä oleva diabeettinen nefropatia Score 10 v riski 7.5% huom! diabetes

43 Verenpaineen lääkehoito Hoitotavoite <130/80 mmhg (diabetes) Lääkevaihtoehdot ACE-estäjä/AT-salpaaja ensisijainen (diabeettisen nefropatian etenemisen ehkäisy) munuaisten toiminnan ja kaliumin seuranta! riittääkö yksi lääke? Seuranta P-Krea, P-K, P-Na 1(-2) viikon kuluttua jos krea nousee tai hyperkalemiaa, annosreduktio tai lääkkeen tauotus; yleensä pienemmällä annoksella hitaasti titraten siedetty

44 Muu lääkehoito Verensokeri metformiini, aloitus jos ei vasta-aiheita Lipidit statiinihoito, LDL tavoite vähintään <2.5 mmol/l ASA? Hoitomyöntyvyyden ja haittavaikutuksien seurannan kannalta kaikkien lääkkeiden aloittaminen kerralla ei välttämättä kannata lääkehoidon titraaminen vaatii alkuvaiheessa joka tapauksessa tarkkaa seurantaa

45 Tapaus 3 64-vuotias mies. Ei tupakoi. 178 cm, 80 kg. Ei säännöllistä lääkitystä. Seurannassa todettu parin vuoden aikana kohonneita verenpainearvoja ad 150/95. Nyt kontrollikäynnillä todetaan EKG:ssa eteisvärinä syketaajuudella 100/min. Tykyttelylutuntemuksia ollut parin kuukauden aikana ajoittain. fp-kol 4.8 mmol/l, fp-gluk 5.1 mmol/l, elektrolyytit ja krea normaalit.

46 Verenpaineen lääkehoito Score 10 v riski 8.2 % Lääkkeen valinta beetasalpaaja hidastamaan eteisvärinän syketaajuutta (kardioversiota ei akuuttitilanteessa voida tehdä) paroksysmaalisessa flimmerissä beetasalpaaja ehkäisee eteisvärinäkohtauksia verenpainepotilaalla ACE-estäjä/AT-salpaajaa ehkäisee eteisvärinäkohtauksia

47 Muu lääkehoito

48 Muu lääkehoito CHA 2 DS 2 -VASc-riskipisteitä: 1 verenpaineesta -> keskisuuren riskin potilas ikä jatkossa Antikoagulaatiohoito aiheellinen Pyritäänkö rytmin- vai sykkeenhallintaan? Huom! verenpaine on hoidettavissa oleva riskitekijä

49 Tapaus 4 40-vuotias miesopettaja. 180 cm, 84 kg. Tupakoi n. 10 savuketta/vrk, alkoholia 2-4 annosta iltaisin, viikonvaihteessa joskus enemmänkin. Ei säännöllistä lääkitystä. Käsikauppalääkkeitä ajoittain aamupäänsärkyyn. Työterveyshuollossa ikäkausitarkastuksessa RR /100, pulssi 66-70/min, vointi hyvä. fp-kol 7.0 mmol/l, fp-kol-ldl 4.2 mmol/l, fp- Kol-HDL 1.3, fp-trigly 2.5, B-HbA1C 32 mmol/mol (5.2 %). Elektrolyytit ja krea viitealueella (egfr >60 ml/min) RR ollut kymmenkunta vuotta sitten 150/95.

50 Tapaus 4 BMI 25,9 Eri riskitekijöiden hoito? tupakointi alkoholi verenpaine lipidit Yhdenkin riskitekijän eliminointi vaikuttaa merkittävästi potilaan ennusteeseen

51 Tapaus 5 76-vuotias nainen, jolla 3 kk seurannassa RR /95-100, pulssi 70-85/min. Lievä sydämen systolinen vajaatoiminta (NYHA I-II), nilkoissa hieman pitting-tyyppistä turvotusta. Sydämen UÄ:ssä todettu LVH. Plasman elektrolyytit, krea, lipidit, glukoosi viitealueella. Käyttää ibuprofeenia 400 mg x 2-3/vrk polvien artroosiin ja Tenox (tematsepaami) 10 mg iltaisin unilääkkeeksi.

52 Tapaus 5 Sydämen vajaatoimintapotilaalla ensisijaisesti ennustetta parantavat verenpainelääkkeet korkeimmalla siedetyllä annoksella ongelma usein hoidon seurauksena ja taudin edetessä ennemminkin hypotensio (ortostatismi, huimaus) ACE-estäjä/AT-salpaaja + beetasalpaaja (+ diureetti = oirelääke) asteittainen annoksien nosto, tiheä seuranta mikäli em. lääkkeiden maksimaalisilla siedetyillä annoksilla verenpaine ei ole hoitotavoitteessa, voi casalpaajista amlodipiinia ja felodipiinia käyttää lisälääkkeenä

53 Muu lääkehoito? tulehduskipulääkkeen käyttö altistava tekijä sydämen vajaatoiminnalle pahenemisvaiheille (munuaisperfuusion heikentyminen) NSAID:in lopetus, tilalle muu kipulääke

54 Verenpainelääkkeet: SV-korvattavuus Lääkkeiden erityiskorvattavuuden kriteerit (alempi erityiskorvaus, 65%) eivät ole samat kuin lääkehoidon aloittamisen kriteerit. Kela: 205 Krooninen verenpainetauti: (Hypertonia chronica; I10 I13, I15, I27.0) Lääkkeillä on muuten peruskorvattavuus 35% [paitsi uusilla, juuri markkinoille tulleilla lääkkeillä] Yleislääkärin tekemä lausunto (yleensä) riittää RR ja painon seuranta, tarkat merkinnät Lääkkeettömän hoidon toteuttaminen Verenpainekortti, johon myös paino Kohde-elinstatus, lab. kokeet Erityistutkimukset (esim. sydämen UÄ) Muut riskitekijät / liitännäissairaudet

55 Verenpainelääkkeet: SV-korvattavuus 1. RRsyst 200 mmhg TAI RRdiast 105 mmhg - Toistuvasti 6 kk seurannan ja lääkkeettömän hoidon aikana. - Tämän jälkeen 6 kk lääkehoito, sitten korvattavuushakemus 2. RRdiast mmhg JA nuori tai suuren riskin potilas - Alle 50-v mies tai alle 40-v nainen - Usealla lähisukulaisella vakavia sydän/verisuonisairauksia alle 55-vuotiaana (esim. fataali tai ei-fataali sydän- tai aivoinfarkti) - Diabetes, tai dyslipidemia joka hoitosuositusten mukaan edellyttäisi yleensä lääkehoitoa -RRsyst seurannassa toistuvasti 180 mmhg 3. RRdiast mmhg JA kohde-elinvaurioita - LVH (selvät kliiniset ja EKG/UÄ-löydökset) - Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkierron häiriö, munuaisvaurio, silmän verkkokalvon verenpurkaumat tms. 4. Erityistapaukset: (diabeettinen) munuaissairaus, valtimoaneurysma tai krooninen verenvuototauti - Tämä kriteeri vaatii erikoislääkärin lausunnon

56 Yhteenveto / verenpainelääkkeen valinta Jos ei liitännäissairauksia, kaikki lääkeryhmät käyttökelpoisia beetasalpaaja silloin jos sille erityinen indikaatio ACE-estäjä/AT-salpaaja useissa liitännäissairauksissa ensisijainen valmiste onko tälle indikaatiota (tai vasta-aiheita)? Kahden lääkkeen yhdistelmä tehokkaampi kuin yksi maksimiannoksella (vähemmän haittoja) yhdistelmät kts. Kohonnut verenpaine Käypä hoito -kuva

57 Suosituksia ja muita linkkejä Kohonnut verenpaine. Käypä hoito suositus Reappraisal of European guidelines on hypertension management: A European Society of Hypertension Task Force document. Journal of Hypertension 2009; 27(11): Hypertension: clinical management of primary hypertension in adults (2011). Tikkanen I. Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Duodecim 2010;126: Lääkkeiden ominaisuudet: Kliininen farmakologia ja lääkehoito, 2. painos, Kanditaattikustannus 2011: Hypertensio (s )

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio

Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Hypertonian lääkehoito Seminaari 2015, L4k 5.5.2014 Kliininen farmakologia/ Kliininen opettaja Aleksi Tornio Kliinisen farmakologian seminaarit Ilmoittautuminen ja palaute Weboodissa (300013) Hypertonian

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito. Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku

Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito. Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku Sydämen vajaatoiminnan prevalenssi Braunwald E: JACC Heart Failure

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa Johdanto Diabetes on eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa ja maailmassa Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista ja tauti vie 15 % terveydenhuollon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI ITSELÄÄKITYKSEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KIPU KESKEINEN SISÄLTÖ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton

Lisätiedot

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lääkityksen arviointi raportti

Lääkityksen arviointi raportti Lääkityksen arviointi raportti Raportti laadittu: 12.3.218 Raportin laatija: Martina S Asiakkaan nimi: Meikäläinen Maija Syntymäaika: 1.1.1934 Info: Asiakkaan ilmoittamat sairaudet ja oireet: Nivelrikko,

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto CARDIOVASCULAR CONTINUUM Ravinto Elintavat Perimä Dyslipidemia Hypertensio Lihavuus/

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,

Lisätiedot

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö 15.2.2017 Sidonnaisuudet NLY:n valtuuskunta & majoittuminen Orionin koulutuskeskuksessa Tuohilammella Aiempi työhistoriani:

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Farmakologia & toksikologia Välitentti 1

Farmakologia & toksikologia Välitentti 1 Farmakologia & toksikologia Välitentti 1 13.4.2007 1. Kerro puudutteiden vaikutusmekanismi ja mitkä tekijät vaikuttavat puudutusvaikutuksen kestoon ja puudutemolekyylin pääsyyn vaikutuspaikkaansa. (15

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset

Tieteelliset johtopäätökset LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Vaikean verenpainetaudin hoito

Vaikean verenpainetaudin hoito Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen

Lisätiedot

Rajattu lääkkeenmäärääminen

Rajattu lääkkeenmäärääminen Rajattu lääkkeenmääräämi 1. Vastaajan taustaorganisaatio - Marjaana nissi 2. Arvioikaa ehdotusta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muutoksiksi. Muutokset on merkitty kursivoituina.

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS

VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Avosairaanhoito 5 / 2018 VERENPAINEEN OMAHOIDON KARTOITUS Haluamme auttaa sinua kohonneen verenpaineesi hoidossa. Täyttämällä tämän lomakkeen valmistaudut

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Titrausvaiheen aikana tai sen jälkeen voi esiintyä tilapäistä sydämen vajaatoiminnan pahenemista, hypotensiota tai bradykardiaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Titrausvaiheen aikana tai sen jälkeen voi esiintyä tilapäistä sydämen vajaatoiminnan pahenemista, hypotensiota tai bradykardiaa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Bisoprolol ratiopharm 2,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 2,5 mg bisoprololifumaraattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot