helsinki espoo vantaa kauniainen

Transkriptio

1 helsinki espoo vantaa kauniainen Pääkaupunkiseudun yhteistyö Toimintakertomus 2013

2 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Seutuyhteistyö jatkuu entisenlaisena uudella valtuustokaudella Pääkaupunkiseudun yhteistyö keskittyi vuoden 2013 alussa käynnistetylle valtuustokaudelle hyväksytyn yhteistyösopimuksen toimeenpanoon. Yhteistyötä sovittiin jatkettavan noudattamalla aiempien valtuustokausien toimintatapoja. Koordinaatioryhmä ja neuvottelukunta järjestäytyivät alkuvuodesta valtuustokauden kokoonpanon mukaisesti. Pääkaupunkiseudun visio ja strategia hyväksyttiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2004 ja sitä toteutettiin valtuustokaudella Strategiaa on tarkistettu viimeksi edellistä valtuustokautta varten marraskuussa Koordinaatioryhmä kävi elokuussa 2013 lähetekeskustelun vuonna 2009 hyväksytyn pääkaupunkiseudun vision ja strategian mahdollisesta uudistamisesta valtuustokaudelle ja sen tavoista sekä koordinaatioryhmän toiminnan tiivistämisestä jatkossa. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti koordinaatioryhmän esityksestä, ettei visiota ja strategiaa esitetä tarkistettavaksi vaan yhteistyössä edetään koordinaatioryhmän lokakuussa hyväksymän työohjelman mukaan. Yhteistyön painopisteinä ovat omistajaohjauksen tiivistäminen ja edunvalvonta kuntauudistuksen eri osauudistusten lainsäädännön valmistelussa. Vuoden 2013 aikana pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunta kaksi kertaa. Koordinaatioryhmän ja neuvottelukunnan kokoonpanot on lueteltu toimintakertomuksen lopussa. Koordinaatioryhmään ja neuvottelukuntaan asiat on valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksissa. Kaupunginjohtajien apuna valmistelussa on kaupunkien organisaatioiden lisäksi pääkaupunkiseudun valmistelusihteeristö. Apulaiskaupunginjohtajat ja toimialajohtajat ovat huolehtineet toimialojensa asioiden valmistelusta ja valmistelussa on hyödynnetty olemassa olevia seudullisia yhteistyöryhmiä. Koordinaatioryhmän ja neuvottelukunnan kokousten esityslistat ja muistiot on päivitetty pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseen seutuportaaliin ( fi).

3 Kuva: ESPOON KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (TUIRE RUOKOSUO)

4 Metropolipolitiikkaa toteutettiin erityisesti aiesopimuksin Vuonna 2013 metropolipolitiikassa jatkettiin valtion kanssa solmittujen aiesopimusten ja muiden toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa sekä sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelman valmistelua. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Aiesopimuksella pyritään vahvistamaan Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään asuntotuotantoa sekä vahvistamaan metropolipolitiikan tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Sopimuksella halutaan tukea seudun elinkeinopolitiikkaa, kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Helsingin seudun 14 kuntaa, HSL sekä valtion puolelta ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö sekä valtionhallinnon viranomaiset Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY), asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja liikennevirasto. MAL-aiesopimuksen toteutumisen seurantaa varten valmistui vuosiraportti ja puolivuotiskatsaus. Valtio, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä pääkaupunkiseudun yrittäjät ja Keskuskauppakamari toteuttivat pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen tehostamiseksi aiesopimusta vuosiksi Aiesopimuksessa sopijaosapuolet ovat kukin omilla toimillaan sitoutuneet kehittämään maahanmuuttajan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimia erityisesti heti maahanmuuton alkuvaiheessa. Uudenlaisen yhteistyön avulla maahanmuuttajat pyritään saamaan entistä nopeammin kotoutumiskoulutukseen, työkokeiluun tai muuhun työvoimapoliittiseen palveluun. Maahanmuuttajia autetaan myös löytämään työtä avoimilta työmarkkinoilta ja heitä kannustetaan yrittäjyyteen. Valtion ja PKS-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeet valmistuivat pääosin vuosina Aiesopimus allekirjoitettiin joulukuussa Aiesopimuksen tarkoituksena oli turvata metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Aiesopimuksen osahankkeissa mallinnettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoiteltiin erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Aiesopimuksen toteutus katsottiin päättyneeksi hankkeen ohjausryhmässä syyskuussa Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka yhteistyöohjelman puitesopimus on voimassa vuodet Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelma kehittää ja rahoittaa horisontaaliseen yhteistyöhön perustuvaa kaupunkitutkimustoimintaa ja tutkimustulosten soveltamista sekä päätöksenteon tueksi että hyvien käytänteiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Sopijapuolina ovat olleet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Lahden kaupunki, TEM, YM, OKM, alueen yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Valtion ja Helsingin seudun välinen kasvusopimus vuosille allekirjoitettiin joulukuussa Sopijaosapuolina ovat valtion ja Helsingin seudun kuntien lisäksi alueella toimivat korkeakoulut ja Uudenmaan liitto. Kasvusopimuksen tavoitteena on Helsingin seudun kilpailukyvyn vahvistaminen. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistämismahdollisuuksia, vahvistetaan teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen, vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä, vahvistetaan metropolialueen saavutettavuutta ja logistista asemaa sekä edistetään innovatiivisia julkisia hankintoja.

5 Metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelutyö käynnistyi Osana kuntauudistusta valtiovarainministeriön käynnistämä metropolialueen esiselvitys valmistui alkuvuodesta 2013 ja se sisälsi selvityshenkilöiden suositukset kuntajakoselvitysalueiksi ja metropolihallinnoksi. Metropolialueen esiselvityksessä selvitettiin erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassa: Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti valtiovarainministeriö asetti toimikaudelle työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Kuva: VANTAAN AINEISTOPANKKI (sakari MANNINEN)

6 Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Selvitystyö alkoi ja se päättyy selvityksen valmistuttua, mutta viimeistään mennessä. Kuntajakoselvittäjien tehtävänä on arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan selvityksessä alueen kokonaisedun näkökulmasta. Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta. Metropolialueella käynnistettiin lisäksi kaksi vapaaehtoisuuteen perustuvaa kuntarakennelain mukaista selvitystä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo ja Kauniainen käynnistivät kuntarakenneselvityksen Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula käynnistivät Keski- Uudenmaan yhdistymisselvityksen. Kuva: VANTAAN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (sakari manninen)

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelua jatkettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmältä sekä sen metropolialueen erityiskysymyksiä valmistelevalta jaostolta valmistuivat väliraportit. Valmisteluryhmän loppuraportti sisälsi uudistuksen pääperiaatteet. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmä on jatkanut toimeksiantonsa mukaisesti hallituksen esitysluonnoksen valmistelua laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Kuva: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (KIMMO BRANDT)

8 Seudullista omistajaohjausta kehitettiin edelleen Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjaus-ryhmänä. Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteena on yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että omistajien yhteiset tavoitteet, kuten tehokas omistajaohjaus, hyvä hallinto-tapa ja vuorovaikutus turvataan. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana, eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Uudenmaan liitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Kuntaliitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry ja Seure henkilöstöpalvelut Oy. Koordinaatioryhmä linjasi helmikuussa 2013 edelleen seudullisen omistajaohjauksen tehtäviä ja menettelytapoja siten, että omistajaohjauksessa keskitytään jatkossa pääasiassa merkittävimpiin seudullisiin yhteisöihin, eli HUS:iin, HSL:ään, HSY:n ja Metropolia Oy:n. Koordinaatioryhmä hyväksyi valtuustokaudelle edellä mainituille yhteisöille muun muassa tuottavuutta lisäävät tavoitteet. Samassa yhteydessä omistajaohjauksen piirissä olevien yhteisöjen seurannan aikataulu yhtenäistettiin yhteisöjen oman seurannan kanssa. Yksi keskeinen valmistelussa esillä ollut asia oli kysymys joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistamisesta. Muiden omistajaohjausyhteisöjen strategisesti merkittäviä yksittäisiä asioita on käsitelty tarpeen mukaan. Kuva: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (KIMMO BRANDT)

9 Yhteistyön muita tuloksia WDC 2012-hanketta jatkettiin Jatkotoimenpiteinä säätiön hallitus nimettiin nykyisen mandaatin puitteissa ja säätiö jatkaa toimintaansa vuosina Ammattikorkeakouluja koskeva selvitys valmistui Selvityshenkilön tehtävänä oli selvittää, millä edellytyksillä ja toimenpiteillä Helsingin seudun kunnallisista ammattikorkeakouluista (Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu) voi muodostua yksi toimiva kokonaisuus, joka on organisoitu niin, että se tehokkaasti palvelee seudun koulutustarpeita, kilpailukykyä ja innovatiivisuutta, vai voiko. Selvityksen johtopäätöksiä ovat mm., ettei fuusio ole ajankohtainen, pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukonserni ei ole ratkaisu toimivuuden lisäämiseen eikä Laureaa ja/tai Metropoliaa ei kannata jakaa. Nykymallin sisällä tapahtuvaa yhteistyötä on mahdollisuus kehittää. Lisäksi selvityksessä otettiin kantaa erityiskysymyksiin siitä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Greater Helsinki Promotion Sopimus uusittiin vuosille Sopimuksessa täsmennettiin yhtiön tavoitteita. Culminatum Selvityshenkilön tehtävänä oli laatia Culminatumin kehittämistä koskeva selvitys. Selvityksen perusteella varauduttiin valtakunnallisen Osaamiskeskus -ohjelman päättymiseen ja yhtiön toiminnan uudelleen suuntaamiseen. Palvelukartta ja Helsinki Region Infoshare -palvelut edistivät tiedon avoimuutta Pääkaupunkiseudun palvelukartta tarjoaa avointa tietoa seudun julkisista palveluista. Palvelukartan sisältö laajentui ja käyttö lisääntyi voimakkaasti. Esteettömyystietojen kirjaaminen käyntikohteisiin kartalle on otettu erittäin hyvin vastaan. Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu. Vuonna 2013 toiminnan painopisteenä oli avaamisen käytäntöjen vakiinnuttaminen kaupunkien organisaatioissa. HRI palkittiin EU:n julkishallinnon innovaatiokilpailussa kansalaisia hyödyttävien palvelujen sarjassa. Kuva: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (MARIA MIKLAS)

10 Neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2013 Helsinki Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja...mari Puoskari I varapuheenjohtaja...harry Bogomoloff II varapuheenjohtaja...sara Paavolainen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja...tatu Rauhamäki I varapuheenjohtaja... Osku Pajamäki II varapuheenjohtaja... Emma Kari Kaupunginvaltuutettu...Terhi Peltokorpi Kaupunginvaltuutettu...Silvia Modig Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja...timo Soini I varapuheenjohtaja... Markus Torkki II varapuheenjohtaja...sirpa Hertell Kaupunginhallituksen puheenjohtaja... Ari Konttas I varapuheenjohtaja... Tiina Elo II varapuheenjohtaja... Markku Sistonen Kaupunginvaltuutettu... Kari Uotila Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja...antti Lindtman I varapuheenjohtaja... Heikki Heinimäki II varapuheenjohtaja...anniina Kostilainen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja...tapani Mäkinen I varapuheenjohtaja...pirkko Letto II varapuheenjohtaja...jaakko Niinistö Kaupunginhallituksen jäsen... Maija Hurri Kauniainen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja...tapani Ala-Reinikka I varapuheenjohtaja... Camilla Sederholm II varapuheenjohtaja... Juha Pesonen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja... Finn Berg Varapuheenjohtaja...Tiina Rintamäki-Ovaska Kaupunginjohtajat Helsingin kaupunki...kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Espoon kaupunki... Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Vantaan kaupunki...kaupunginjohtaja Kari Nenonen Kauniaisten kaupunki...kaupunginjohtaja Torsten Widén

11 Koordinaatioryhmän jäsenet vuonna 2013 Puheenjohtaja Tatu Rauhamäki Helsinki Jäsenet Osku Pajamäki Helsinki Mari Puoskari Helsinki Silvia Modig Helsinki Ari Konttas Espoo Tiina Elo Espoo Markku Sistonen Espoo Tapani Mäkinen Vantaa Antti Lindtman Vantaa Jaakko Niinistö Vantaa Finn Berg Kauniainen

12 Kuva: VANTAAN AINEISTOPANKKI (SAKARI MANNINEN) Yhteystiedot Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteystiedot Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan sihteeri Helsingin kaupungin hallintokeskus Anja Vallittu, puhelin (09) faksi (09) sähköposti: Etukannen kuvat: Espoon kaupungin aineistopankki, (Tuire Ruokosuo), Helsingin kaupungin aineistopankki (Juho Virolainen), Vantaan aineistopankki (Sakari Manninen) Toimintakertomuksen tekstit kokosi: Merja Fernandes Käännökset ruotsiksi: Susanna Saarinen ulkoasu ja taitto: Julia Lila Helsingin kaupunki 2014