Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lausunto metropolialueen esiselvityksestä

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lausunto metropolialueen esiselvityksestä 454/114/2007 KV 40 Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella ja ohjelman mukaan tarvetta metropolialuetta koskevalle erilliselle laille selvitetään. Valtuusto antoi ( 20) lausuntonsa Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä "Elinvoimainen kunta ja palvelurakenne". Kuntien lausuntojen pohjalta hallitus linjasi kuntauudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus päätti selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Hallitus käynnisti työn esiselvityksellä, jossa tuli kartoittaa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi. Esiselvityksen laati kuusi ministeriön nimeämää selvityshenkilöä, joiden toimeksianto päättyi helmikuun 2013 lopussa. Esiselvitystyötä on ohjannut johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi hallinto- ja kuntaministeri, varapuheenjohtajana asunto- ja viestintäministeri ja jäseninä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat sekä Kuuma -kuntia edustava Hyvinkään kaupunginjohtaja. Metropolipolitiikan neuvottelukunta on ollut mukana esiselvityksen valmistelussa toimien sen seurannasta vastaavana toimielimenä. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta ja yhteistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi ja tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaihtoehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä tehtävien rahoitusvaihtoehdot. Selvityshenkilöiden väliraportti julkistettiin Väliraporttia koskeva kuulemiskierros pidettiin Kauniaisten valtuustolle Selvityshenkilöt esittivät lopulliset ehdotuksensa alueen hallinnon rakenteiden kehittämisestä julkaistussa selvityksessä "Metropoli meille kaikille", johon myös sisältyy yhteenveto em pidetyssä keskustelussa esitetyistä Kauniaisten kannanotoista. Metropolialueen esiselvitys on jaettu KV:n jäsenille sähköisesti 6.3. (ruotsinkielinen versio 13.3.) ja paperisena , josta syystä sitä ei aineiston laajuuden vuoksi jaeta uudestaan paperijakeluna. Esiselvityksessään selvityshenkilöt esittävät toimeksiantonsa mukaisesti vaihtoehdot alueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi. Päävaihtoehtoja ovat vaihtoehtomalli 1) suurkunnat (2 kuntaa) ja sopimusyhteistyö ja vaihtoehtomalli 2) vahvat peruskunnat (4 kuntaa) ja metropolihallinto. Selvityshenkilöt ovat suositelleet vaihtoehtomallia 2. Raportissa on myös arvioitu erityisesti päävaihtoehtojen toteutuksen vaikutuksia eri näkökulmista.

2 Valtiovarainministeriö on pyytänyt mm. alueen kuntien lausuntoa esiselvityksestä sekä lausumaan erityisesti oheismateriaalina olevassa lausuntopyyntökirjeessä esitetyistä kysymyksistä niin metropolialueen kokonaisedun kuin oman kunnan näkökulmasta käsin. Lausunnot on pyydetty viimeistään Valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät asiasta alueen kuntien valtuustoille keskustelutilaisuuden Kuntarakenneuudistusta on käsitelty kauniaislaisille järjestetyssä asukasillassa KH:n päätösehdotus on syntynyt poliittisten ryhmien välisten neuvottelujen tuloksena. KH: KV päättää antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki ei kannata yhtäkään selvitysmiesten esittämää hallintomallia, vaan katsoo, että metropolialueen lähivuosikymmenien haasteisiin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat ja metropolihallinto, jonka rooli on koordinoida ja ohjata seudullisia maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä strategiatason kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdistämiset eivät tarjoa ratkaisuja metropolialueen haasteisiin ja että kuntajakoselvitysten sijasta tulee selvittää tarkoituksenmukaisen metropolihallinnon toimivalta ja päätöksentekomekanismit, tehtävät ja rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seudulla sekä "metropolihallintoon", jonka puitteissa seudun yhteiset kysymykset hallinnoidaan. Selvityshenkilöt ovat vaihtoehtotarkastelujensa lähtökohdaksi esittäneet, että metropolihallinto ja sen tehtävät ovat riippuvaisia siitä, miten suuria muutoksia kuntarakenteessa tehdään. Jos kuntarakenteeseen ei tehdä suuria muutoksia, tarvitaan vahva metropolihallinto. Ja päinvastoin, jos kuntia on vähän, voidaan "metropoliasioiden" hoitaminen organisoida löysemmin. Tämä ajatusrakennelma on voitava kyseenalaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu jo nykyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kolmesta pienimmästä, alle asukkaan kunnasta Kauniainen ja Sipoo ovat molemmat todistetusti selviytyneet hyvin palvelutehtävistään, eikä ole olemassa asiallisia perusteita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategoriaan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta metropolialueella yhteisesti hoidettavat asiat ja niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien lukumäärästä, kuin mitä esiselvityksessä todetaan. Jos alue koostuu vain yhtenä vaihtoehtona esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropolihallinto on mitä ilmeisimmin tarpeeton. Sitä vastoin, jos kuntien lukumäärä on suurempi, vaihdellen vaikkapa 6 ja 14 välillä, ei ole mitenkään vakuuttavasti perusteltu, miksi alueellisesti hoidettavat asiat pitäisi kuntien lukumäärästä johtuen järjestää ratkaisevasti toisin. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimialaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen

3 ratkaisukriteeriksi on aivan liian mekaaninen peruste. Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudulla kunnallishallinnon tulee pohjautua itsenäisiin, riittävän vahvoihin peruskuntiin. Mikäli vallitsevaan kuntarakenteeseen halutaan muutoksia, ne tulee jättää kuntien itsensä päätettäviksi. Kauniainen haluaa olla edelläkävijä ja esimerkkikunta, joka kehittää itse innovatiivista toimintaa ja palvelumuotoilua. Kauniaisissa kuntalainen on lähellä päätöksentekoa, minkä vuoksi palvelut on voitu muokata asiakaskeskeisiksi ja toimiviksi. Palvelut toimivat erinomaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä on merkittävä etu koko metropolialueelle ja Suomen kaksikielisyydelle. Kauniainen on pienen kokonsa, matalan organisaationsa ja toimialarajoja ylittävän toimintansa ansiosta edelläkävijä myös varhaisen puuttumisen palvelualalla. Näitä hyviä käytäntöjä on syytä laajentaa ja ottaa kaupunginosakohtaisesti käyttöön muissa kunnissa. Kuntajakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyjä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kuntajakoselvitysalueiksi, ja kun kuntarakennelaki tullee edellyttämään Kauniaisten kaupungin osallistumista selvitysalueeseen, Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen ensisijaisesti Espoon kanssa ja toissijaisesti Espoon ja Kirkkonummen kanssa. Kauniaisten kanta on, että kunta säilyy itsenäisenä ja tarpeellinen seudullinen yhteistyö tapahtuu metropolihallinnon puitteissa, jolloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että esiselvityksen vaihtoehtomallin 2 mukaisen kuntajakoselvitysalueen (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) kokonaisväestömäärästä ruotsinkielisten osuus jää alle 10 %:n. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kielivähemmistö ei saa olla liian pieni, jotta kaksikielisyys toimisi käytännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin neljännes, mieluiten kolmannes, jotta sillä vallitsevissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytykset toimia elinvoimaisena. Lähtökohtana koko kuntarakenneuudistuksessa on ehdottomasti oltava kielellisten perusoikeuksien toteutuminen vähintään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikielisyyden edellytysten turvaaminen. Kahden hallintokielen soveltamisesta kunnissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kunnissa, joissa ruotsinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosenttia kielikysymyksiä dominoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen (Kielibarometri) mukaan, jossa kansalaisnäkökulmasta mitattiin kuntapalvelujen kielellistä laatua, 80 % kauniaislaisista vastaajista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruotsin kielellä, kun vastaava luku muissa pääkaupunkikunnissa oli 9-13 % ja Kirkkonummella 37 %. Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon malleja Kauniainen katsoo, kuten aikaisemmin kuntarakennekysymyksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongelmiin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seudulle ylikunnallinen hallinto." Tarjolla olevista rajallisista vaihtoehdoista metropolihallinto on Kauniaisten näkökulmasta sopivin. Koska hallintomalli itsessään ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä osoitettuja ongelmia, liittyy tällaisen hallintotason

4 rakentamiseen lukuisia ratkaistavia kysymyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä Metropolihallinnon tehtävien ja organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissijaisuusperuste. Ylikunnalliseen päätöksentekoon tulee saattaa vain ne asiat, joiden osalta se koetaan välttämättömäksi. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähinnä ns. MAL -asioihin kuuluvat tehtävät. Ajatus "vahvasta" metropolihallinnosta, jolle osoitettaisiin erilaisia harkinnanvaraisia tehtäviä, on kaukana tällaisesta peruskunnallisesta lähtökohdasta. Liian laaja seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivaltaristiriitoja sen ja kuntien välille. Hallinnon selkeyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on rajattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti järjestettävien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden ja muiden tahojen yhteistoimintana. Tehtävien tulee ensisijaisesti liittyä alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Metropolihallinnon tulee toimia seudullisena kokoavana voimana ja ohjauselimenä verkostoille, joissa alueen kunnat, valtio, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä kehittävät seudun toimintaa ja toteuttavat alueen kehittymistä tukevia toimenpiteitä. Metropolihallinnon tehtävänä tulee olla seudullisen kokonaiskuvan muodostaminen, jolloin yhteys alueen muihin strategioihin vahvistuu. Näiden tehtävien ja voimavarojen yhteensovittamisella vaikutetaan myönteisesti mm. koko alueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin metropolihallinto). Seudullisten strategioiden (maankäyttö, asuminen, liikenne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yhteensovittaminen selkiinnyttää kokonaisuutta samalla, kun seudulliset voimavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihallinto hankkisi sosiaalisen asuntotuotannon rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi ja ylläpitäisi kunnissa vuokra-asuntoja ja vastaisi asukasvalinnoista. Sen sijaan asuntotuotantomäärien ja erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon rakentamistarpeen määritteleminen ja sijainnin ratkaiseminen osana metropolikaavaa parantaa mahdollisuuksia sijoittaa asuntorakentamista joukkoliikenneyhteyksien kannalta järkeviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyntää ja optimoida olemassa olevaa infrastruktuuria ja minimoida uuden perusrakenteen toteutustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metropolikaavaa tukee voimavarojen ja seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutuksen koordinointia ja niiden kohdentamista tarkoituksenmukaisesti ja maankäytön kokonaiskuvan kannalta oikea-aikaisesti oikeille alueille. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia tukee parhaiten se, että metropolihallinto vastaa myös sen järjestämisestä. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittujen tehtävien lisäksi hyvin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupunki suhtautuu erittäin varauksellisesti. Toteutuessaan näiden tehtävien siirtäminen kunnilta heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta merkittävästi. Tämä on ristiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kanssa. Peruskuntapohjaisessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vahvistaa, sen sijaan että murennetaan kuntien päätöksentekoa ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin

5 todettava, että tiettyjen erityispalvelujen kuten maahanmuuttajien täydennys- ja kielikoulutukseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtävien keskittäminen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siirtoihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä ja kuntaomistuksessa olevilta yhtiöiltä ym. organisaatioilta on mahdoton ottaa tarkemmin kantaa ennen huomattavan laajaa lisäselvitystyötä. Kauniainen katsoo, että palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta Edellä todetun perusteella Kauniaisten kaupunki pitää mahdollisena metropolihallintoa, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto, jossa on kuntakohtaiset kiintiöt. Asukkaiden äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta osallistua metropolialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perustellusti voidaan kysyä tuleeko metropolihallinnosta liian raskas ja joustamaton sekä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina Kauniaisissa nähdään myös kustannusten kasvu ja byrokratian lisääntyminen. Innostuksessa purkaa nykyhallinnon päällekkäisyyksiä ja yhteistoimintamuotoja on varottava uusien keskusjohdettujen isojen hallintokoneistojen synnyttämistä. Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhallinnolle. Kauniainen katsoo, että uuden hallintorakenteen rahoitus tulee järjestää kuntien maksuosuuksien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla ja tuilla. Kuntaosuudet voidaan jakaa asukas- ja verotuloperusteisesti. Metropolihallinnolla ei tule olla verotusoikeutta. Metropolialueen aluerajauksesta Kauniainen kannattaa nykyistä 14 kunnan mukaista metropolialuetta. Toteutuksesta ja jatkovalmistelusta Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä toteuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja uskottava eikä hierarkkinen byrokraattinen järjestelmä. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja jatkovalmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Kauniainen vastustaa kuntaliitoksia pysyen aikaisemmissa kannanotoissaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvittävässä tutkimuksessa kuntalaiset näkevät ongelmallisina kunnallisten palveluiden saatavuuden ja tason heikentymisen, vaikka sinänsä uskovatkin palveluiden tulevan turvatuiksi kuntaliitosten myötä. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäjien ja viranhaltijoiden tavoitettavuuden heikkenevän ja päätöksenteon mutkistuvan ja keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, joita kuntaliitoksilla ensisijaisesti haetaan, ei uskota kovin laajasti. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, että kunnan henkinen yhteenkuuluvuus vähenee ja asukkaiden halu pitää huolta toisistaan

6 heikkenee. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten kokoiseen kuntaan. Metropoliratkaisujen toteuttaminen samanaikaisesti kuntarakenne- ja soteuudistusten kanssa aiheuttaa monia ennakoimattomia ongelmia. Samanaikaisia muutoksia on mahdotonta hallita ja toteuttaa järkevästi. Laajat hallinnon muutosprosessit haittaisivat ja hidastaisivat varsinaisen palvelutoiminnan kehittämistä eri tahojen välillä pitkäksi aikaa. Helsingin seudun kunnat tekevät jo nyt monilla eri aloilla tuloksellista yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa.... Puheenjohtajan ehdotus, että kaupunginvaltuusto käy asiasta lähetekeskustelua jatkovalmistelun pohjaksi, että mahdolliset ehdotukset ja kannanotot kirjataan ja, että asia palautetaan, hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi tarpeelliseksi käydä keskustelua selvitysalueista ja metropolihallinnon muodosta. Valt. Tuohioja ehdotti lausuntoehdotuksen metropolihallinnon päätöksentekoa koskevan kappaleen ensimmäisen lauseen lopun muotoilemista seuraavasti ylintä päätösvaltaa käyttää kuntakohtaisten kiintiöiden mukaan kuntien nimeämät valtuutetut. Valt. Rintamäki-Ovaska ehdotti vielä keskustelua siitä, että Kauniainen osallistuisi kuntajakoselvitykseen Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Valt. Pesonen ehdotti seutuhallinnon yleisiä lähtökohtia koskevan viimeisen kappaleen viimeisestä virkkeestä poistettavaksi sanan kaupunginosakohtaisesti ja seuraavan virkkeen lisäämistä kappaleen loppuun: Tämän Kauniaisten kaupunki näkee kilpailukykytekijäksi koko metropolialueen kehityksen kannalta. Valt. Rehn-Kivi totesi Rkp:n ryhmän tukevan kaupunginhallitukselle esitetyssä pohjaehdotuksessa ollutta muotoilua että Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen Espoon ja Kirkkonummen kanssa ja että keskusteluja on myös käyty Vihdin osallistumisesta selvitysalueeseen ja että valtuustoryhmä tukee sitä, että metropolihallinto tulisi valita vaaleilla. Puheenjohtaja totesi lähetekeskustelun päättyneeksi ja että asia saatetaan uudelleen valtuuston käsiteltäväksi pidettävään kokoukseen, 8.5. jaettavalla lisäesityslistalla. Päätös: Asia palautettiin. KH 139 KJ: KH päättää jatkaa metropolialueen esiselvityksestä annettavan lausunnon käsittelyä poliittisten ryhmien valmistelun ja valtuustossa käydyn lähetekeskustelun pohjalta ja esittää, että KV antaa lausunnon valtiovarainministeriölle....

7 Käydyssä keskustelussa KH teki vielä eräitä muutoksia pohjaehdotukseen, jotka yksimielisesti hyväksyttiin päätökseksi tulleella tavalla. Päätös: KH päätti esittää, että KV antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki ei kannata yhtäkään selvitysmiesten esittämää hallintomallia, vaan katsoo, että metropolialueen lähivuosikymmenien haasteisiin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat ja metropolihallinto, jonka rooli on koordinoida ja ohjata seudullisia maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä strategiatason kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdistämiset eivät tarjoa ratkaisuja metropolialueen haasteisiin ja että kuntajakoselvitysten sijasta tulee selvittää tarkoituksenmukaisen metropolihallinnon toimivalta ja päätöksentekomekanismit, tehtävät ja rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seudulla sekä "metropolihallintoon", jonka puitteissa seudun yhteiset kysymykset hallinnoidaan. Selvityshenkilöt ovat vaihtoehtotarkastelujensa lähtökohdaksi esittäneet, että metropolihallinto ja sen tehtävät ovat riippuvaisia siitä, miten suuria muutoksia kuntarakenteessa tehdään. Jos kuntarakenteeseen ei tehdä suuria muutoksia, tarvitaan vahva metropolihallinto. Ja päinvastoin, jos kuntia on vähän, voidaan "metropoliasioiden" hoitaminen organisoida löysemmin. Tämä ajatusrakennelma on voitava kyseenalaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu jo nykyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kolmesta pienimmästä, alle asukkaan kunnasta Kauniainen ja Sipoo ovat molemmat todistetusti selviytyneet hyvin palvelutehtävistään, eikä ole olemassa asiallisia perusteita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategoriaan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta metropolialueella yhteisesti hoidettavat asiat ja niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien lukumäärästä, kuin mitä esiselvityksessä todetaan. Jos alue koostuu vain yhtenä vaihtoehtona esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropolihallinto on mitä ilmeisimmin tarpeeton. Sitä vastoin, jos kuntien lukumäärä on suurempi, vaihdellen vaikkapa 6 ja 14 välillä, ei ole mitenkään vakuuttavasti perusteltu, miksi alueellisesti hoidettavat asiat pitäisi kuntien lukumäärästä johtuen järjestää ratkaisevasti toisin. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimialaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen ratkaisukriteeriksi on aivan liian yksinkertaistettu ja mekaaninen peruste. Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudulla kunnallishallinnon tulee pohjautua itsenäisiin, riittävän vahvoihin peruskuntiin. Mikäli vallitsevaan kuntarakenteeseen halutaan muutoksia, ne tulee jättää kuntien itsensä päätettäviksi. Kauniainen haluaa olla edelläkävijä ja esimerkkikunta, joka kehittää itse innovatiivista toimintaa ja palvelumuotoilua. Kauniaisissa kuntalainen on lähellä päätöksentekoa, minkä vuoksi palvelut on voitu muokata

8 asiakaskeskeisiksi ja toimiviksi. Palvelut toimivat erinomaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä on merkittävä etu koko metropolialueelle ja Suomen kaksikielisyydelle. Kauniainen on pienen kokonsa, matalan organisaationsa ja toimialarajoja ylittävän toimintansa ansiosta edelläkävijä mm. varhaisen puuttumisen toimintatavoissa. Kauniainen on mukana kehittämässä hyviä käytäntöjä ja tämän kaupunki näkee kilpailukykytekijäksi koko metropolialueen kannalta. Kuntajakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyjä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kuntajakoselvitysalueiksi, ja kun kuntarakennelaki tullee edellyttämään Kauniaisten kaupungin osallistumista selvitysalueeseen, Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen ensisijaisesti Espoon kanssa ja toissijaisesti Espoon ja Kirkkonummen kanssa. Keskusteluja on myös käyty Vihdin osallistumisesta selvitysalueeseen. Kauniaisten kanta on kuitenkin, että kunta säilyy itsenäisenä ja tarpeellinen seudullinen yhteistyö tapahtuu metropolihallinnon puitteissa, jolloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon, että riippumatta kuntajakoselvitysalueesta ruotsinkielisten osuus jää alle 10 %:n kokonaisväestömäärästä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kielivähemmistö ei saa olla liian pieni, jotta kaksikielisyys toimisi käytännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin neljännes, mieluiten kolmannes, jotta sillä vallitsevissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytykset toimia elinvoimaisena. Lähtökohtana koko kuntarakenneuudistuksessa on ehdottomasti oltava kielellisten perusoikeuksien toteutuminen vähintään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikielisyyden edellytysten turvaaminen. Kahden hallintokielen soveltamisesta kunnissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kunnissa, joissa ruotsinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosenttia kielikysymyksiä dominoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen (Kielibarometri) mukaan, jossa kansalaisnäkökulmasta mitattiin kuntapalvelujen kielellistä laatua, 80 % kauniaislaisista vastaajista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruotsin kielellä, kun vastaava luku muissa pääkaupunkikunnissa oli 9-13 % ja Kirkkonummella 37 %. Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon malleja Kauniainen katsoo, kuten aikaisemmin kuntarakennekysymyksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongelmiin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seudulle ylikunnallinen hallinto." Tarjolla olevista rajallisista vaihtoehdoista metropolihallinto on Kauniaisten näkökulmasta sopivin. Koska hallintomalli itsessään ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä osoitettuja ongelmia, liittyy tällaisen hallintotason rakentamiseen lukuisia ratkaistavia kysymyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä Metropolihallinnon tehtävien ja organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissijaisuusperuste. Ylikunnalliseen päätöksentekoon tulee saattaa vain ne asiat, joiden osalta se koetaan välttämättömäksi. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähinnä ns. MAL -asioihin kuuluvat tehtävät. Ajatus "vahvasta" metropolihallinnosta, jolle

9 osoitettaisiin erilaisia harkinnanvaraisia tehtäviä, on kaukana tällaisesta peruskunnallisesta lähtökohdasta. Liian laaja seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivaltaristiriitoja sen ja kuntien välille. Hallinnon selkeyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on rajattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti järjestettävien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden ja muiden tahojen yhteistoimintana. Tehtävien tulee ensisijaisesti liittyä alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Metropolihallinnon tulee toimia seudullisena kokoavana voimana ja ohjauselimenä verkostoille, joissa alueen kunnat, valtio, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä kehittävät seudun toimintaa ja toteuttavat alueen kehittymistä tukevia toimenpiteitä. Metropolihallinnon tehtävänä tulee olla seudullisen kokonaiskuvan muodostaminen, jolloin yhteys alueen muihin strategioihin vahvistuu. Näiden tehtävien ja voimavarojen yhteensovittamisella vaikutetaan myönteisesti mm. koko alueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin metropolihallinto). Seudullisten strategioiden (maankäyttö, asuminen, liikenne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yhteensovittaminen selkiinnyttää kokonaisuutta samalla, kun seudulliset voimavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihallinto hankkisi sosiaalisen asuntotuotannon rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi ja ylläpitäisi kunnissa vuokra-asuntoja ja vastaisi asukasvalinnoista. Sen sijaan asuntotuotantomäärien ja erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon rakentamistarpeen määritteleminen ja sijainnin ratkaiseminen osana metropolikaavaa parantaa mahdollisuuksia sijoittaa asuntorakentamista joukkoliikenneyhteyksien kannalta järkeviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyntää ja optimoida olemassa olevaa infrastruktuuria ja minimoida uuden perusrakenteen toteutustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metropolikaavaa tukee voimavarojen ja seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutuksen koordinointia ja niiden kohdentamista tarkoituksenmukaisesti ja maankäytön kokonaiskuvan kannalta oikea-aikaisesti oikeille alueille. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia tukee parhaiten se, että metropolihallinto vastaa myös sen järjestämisestä. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittujen tehtävien lisäksi hyvin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupunki suhtautuu erittäin varauksellisesti. Toteutuessaan näiden tehtävien siirtäminen kunnilta heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta merkittävästi. Tämä on ristiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kanssa. Peruskuntapohjaisessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vahvistaa, sen sijaan että murennetaan kuntien päätöksentekoa ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin todettava, että tiettyjen erityispalvelujen kuten maahanmuuttajien täydennys- ja kielikoulutukseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtävien keskittäminen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siirtoihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä ja kuntaomistuksessa olevilta yhtiöiltä ym. organisaatioilta on mahdoton ottaa tarkemmin kantaa ennen huomattavan laajaa lisäselvitystyötä. Kauniainen katsoo, että palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä

10 tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta Metropolialueelle on tarpeellista perustaa demokraattisesti valittu hallinto. Asukkaiden äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta osallistua metropolialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perustellusti voidaan kysyä tuleeko metropolihallinnosta liian raskas ja joustamaton sekä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina Kauniaisissa nähdään myös kustannusten kasvu ja byrokratian lisääntyminen. Innostuksessa purkaa nykyhallinnon päällekkäisyyksiä ja yhteistoimintamuotoja on varottava uusien keskusjohdettujen isojen hallintokoneistojen syntymistä. Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhallinnolle. Kauniainen katsoo, että uuden hallintorakenteen rahoitus tulee järjestää kuntien maksuosuuksien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla ja tuilla. Kuntaosuudet voidaan jakaa asukas- ja verotuloperusteisesti. Metropolihallinnolla ei tule olla verotusoikeutta. Metropolialueen aluerajauksesta Kauniainen kannattaa nykyistä 14 kunnan mukaista metropolialuetta. Toteutuksesta ja jatkovalmistelusta Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä toteuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja uskottava eikä hierarkkinen byrokraattinen järjestelmä. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja jatkovalmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Kauniainen vastustaa kuntaliitoksia pysyen aikaisemmissa kannanotoissaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvittävässä tutkimuksessa kuntalaiset näkevät ongelmallisina kunnallisten palveluiden saatavuuden ja tason heikentymisen. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäjien ja viranhaltijoiden tavoitettavuuden heikkenevän ja päätöksenteon mutkistuvan ja keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, joita kuntaliitoksilla ensisijaisesti haetaan, ei uskota kovin laajasti. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, että henkinen yhteenkuuluvuus kunnassa vähenee ja asukkaiden halu pitää huolta toisistaan heikkenee. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten kokoisessa kunnassa. Metropoliratkaisujen toteuttaminen samanaikaisesti kuntarakenne- ja soteuudistusten kanssa aiheuttaa monia ennakoimattomia ongelmia. Samanaikaisia muutoksia on mahdotonta hallita ja toteuttaa järkevästi. Laajat hallinnon muutosprosessit haittaisivat ja hidastaisivat varsinaisen palvelutoiminnan kehittämistä eri tahojen välillä pitkäksi aikaa. Helsingin seudun kunnat tekevät jo nyt monilla eri aloilla tuloksellista yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa. KV 44

11 KH: KV päättää antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki ei kannata yhtäkään selvitysmiesten esittämää hal lintomallia, vaan katsoo, että metropolialueen lähivuosikymmenien haastei siin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat ja metropolihallinto, jonka roo li on koordinoida ja ohjata seudullisia maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä strategiatason kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdistämiset eivät tar joa ratkaisuja metropolialueen haasteisiin ja että kuntajakoselvitysten si jasta tulee selvittää tarkoituksenmukaisen metropolihallinnon toimivalta ja päätöksentekomekanismit, tehtävät ja rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seu dulla sekä "metropolihallintoon", jonka puitteis sa seudun yh teiset kysymyk set hallinnoidaan. Selvitys henki löt ovat vaihto ehtotarkastelujensa lähtökoh daksi esittäneet, että metropoli hallinto ja sen tehtävät ovat riippuvaisia sii tä, miten suuria muutoksia kuntarakenteessa tehdään. Jos kun tarakentee seen ei tehdä suuria muutoksia, tarvitaan vahva metropolihal linto. Ja päin vastoin, jos kuntia on vähän, voi daan "metropoliasioiden" hoitaminen orga nisoida löysemmin. Tämä aja tusrakennelma on voitava ky seenalaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu jo ny kyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kolmesta pienimmästä, alle asukkaan kunnasta Kauniainen ja Sipoo ovat molemmat todistetusti selviy tyneet hyvin palvelutehtävistään, eikä ole olemassa asiallisia perus teita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategoriaan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta metropolialueella yhteisesti hoidettavat asiat ja niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien lu kumäärästä, kuin mitä esiselvityksessä todetaan. Jos alue koostuu vain yhtenä vaihtoehtona esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropo lihal linto on mitä ilmeisimmin tarpeeton. Sitä vastoin, jos kuntien lukumäärä on suurempi, vaihdellen vaikkapa 6 ja 14 välillä, ei ole mitenkään vakuutta vasti perusteltu, miksi alueellisesti hoidettavat asiat pitäisi kuntien luku määrästä johtuen järjestää ratkaisevasti toisin. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimi alaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen ratkaisukriteeriksi on aivan liian yksinker taistettu ja mekaaninen peruste. Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudul la kunnallishallinnon tulee pohjautua itsenäisiin, riittävän vahvoihin perus kuntiin. Mikäli vallitsevaan kuntaraken teeseen halutaan muutoksia, ne tu lee jättää kuntien itsensä päätettäviksi. Kauniainen haluaa olla edelläkävijä ja esimerkkikunta, joka kehittää itse innovatiivista toimintaa ja palvelumuotoilua. Kauniaisissa kun talainen on lähellä päätöksentekoa, minkä vuoksi palvelut on voitu muoka ta asiakaskeskeisiksi ja toimiviksi. Palvelut toimivat erinomaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä on merkittävä etu koko metropolialueelle ja Suomen kaksi-

12 kielisyydelle. Kauniainen on pienen kokonsa, matalan orga nisaationsa ja toimialarajoja ylittävän toimintansa an siosta edelläkävijä mm. varhaisen puuttumisen toimintatavoissa. Kauniainen on mukana ke hittämäs sä hyviä käytäntöjä ja tämän kaupunki näkee kilpailukykytekijäksi koko metropolialueen kannalta. Kuntajakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyjä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kun tajakoselvitysalueiksi, ja kun kuntarakennelaki tullee edellyttämään Kau niaisten kaupungin osallistumista selvitys alueeseen, Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen ensisijaisesti Espoon kanssa ja toissijaisesti Espoon ja Kirkkonummen kanssa. Keskusteluja on myös käyty Vihdin osallistumi sesta selvitysalu eeseen. Kauniaisten kanta on kuitenkin, että kunta säilyy itsenäisenä ja tarpeellinen seudullinen yh teistyö tapahtuu metropolihallin non puitteissa, jolloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon, että riippumatta kuntajakoselvitysalueesta ruot sinkielisten osuus jää alle 10 %:n kokonaisväestömäärästä. Useissa tutki muksissa on todettu, että kielivähem mistö ei saa olla liian pieni, jotta kaksi kielisyys toimisi käytännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin neljännes, mieluiten kolmannes, jotta sillä vallitse vissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytyk set toimia elinvoimaisena. Lähtökohtana ko ko kuntarakenneuudistuksessa on ehdottomasti oltava kielellisten perusoikeuksien toteutuminen vä hintään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikielisyy den edellytysten tur vaaminen. Kahden hallintokielen soveltamisesta kun nissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvi tyksessä todetaan, että kunnissa, joissa ruotsinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosent tia kielikysymyksiä dominoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen (Kielibarometri) mukaan, jossa kansalais näkökulmasta mitattiin kuntapalvelujen kielellistä laatua, 80 % kauniaislai sista vastaajista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruotsin kielellä, kun vastaava luku muissa pääkaupunkikunnissa oli 9-13 % ja Kirkkonummella 37 %. Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon malleja Kauniainen katsoo, kuten aikaisemmin kuntarakennekysymyksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongel miin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seudulle ylikunnallinen hallinto." Tarjolla olevista rajallisista vaihtoehdoista metropolihallinto on Kauniaisten näkökulmasta sopivin. Koska hallintomalli itsessään ei kui tenkaan ratkaise selvityksessä osoitettuja ongelmia, liittyy tällaisen hallin totason rakentamiseen lukuisia ratkaistavia kysymyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä Metropolihallinnon tehtävien ja organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissijaisuusperuste. Ylikunnalliseen päätöksente koon tulee saattaa vain ne asiat, joiden osalta se koetaan välttämättömäk si. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähin nä ns. MAL -asioihin kuuluvat tehtävät. Ajatus "vahvasta" metropolihallinnosta, jolle osoitettaisiin eri laisia harkinnanvaraisia tehtäviä, on kaukana tällaises ta peruskunnallisesta lähtökohdasta. Liian laaja seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivaltaristiriitoja sen ja kuntien välille. Hallin non sel-

13 keyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on rajattava vain vält tämättömiin. Kaikkien seudullisesti järjestettävien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tulokselli suus para nee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden ja muiden tahojen yhteistoimintana. Tehtävien tulee ensisijaisesti liittyä alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Metropolihallinnon tulee toimia seudullisena kokoavana voi mana ja ohjauselimenä verkostoille, joissa alueen kunnat, valtio, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä kehittävät seudun toimintaa ja toteutta vat alueen kehittymistä tukevia toimenpiteitä. Metropolihallinnon tehtävänä tulee olla seudullisen ko konaiskuvan muodostaminen, jolloin yhteys alueen muihin strategioihin vahvistuu. Näiden tehtävien ja voimavarojen yhteensovittami sella vaikutetaan myönteisesti mm. koko alueen elinkeinopolitiikan ja kil pailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin metropolihallinto). Seu dullisten strategioiden (maankäyttö, asuminen, liikenne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yhteensovittaminen selkiinnyttää kokonaisuut ta samalla, kun seudulliset voimavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihal linto hankkisi sosiaalisen asuntotuotannon rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi ja ylläpitäisi kunnissa vuok ra-asuntoja ja vastaisi asukasvalin noista. Sen sijaan asuntotuotantomäärien ja erityisesti sosiaalisen asunto tuotannon rakentamistarpeen määritteleminen ja sijainnin ratkaiseminen osana metropoli kaavaa parantaa mahdollisuuksia sijoittaa asuntorakenta mista joukkoliikenneyhteyksien kannalta jär keviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyntää ja optimoida olemassa olevaa infrastruktuuria ja minimoida uu den perusrakenteen toteutustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metro polikaavaa tukee voimavarojen ja seudullisesti merkittävien hankkeiden to teutuksen koordinointia ja niiden koh dentamista tarkoituksenmukaisesti ja maankäytön kokonaiskuvan kannalta oikea-aikaisesti oikeille alueille. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia tukee parhaiten se, että met ropolihallinto vastaa myös sen järjestämisestä. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittujen tehtävien lisäksi hyvin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupunki suhtau tuu erittäin varauksellisesti. Toteutues saan näiden tehtävien siirtäminen kunnilta heikentää kuntien it semäärää misoikeutta merkittävästi. Tämä on ristiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kans sa. Peruskuntapohjaisessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vahvistaa, sen sijaan että murennetaan kun tien päätöksentekoa ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin todettava, että tiettyjen erityispalvelujen kuten maahanmuut tajien täydennys- ja kielikoulutukseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtävien keskittämi nen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siirtoihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä ja kuntaomistuksessa olevilta yhtiöiltä ym. organisaatioilta on mahdoton ottaa tarkemmin kantaa ennen huomattavan laajaa lisäsel vitystyötä. Kauniainen katsoo, että palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestä jän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta

14 Metropolialueelle on tarpeellista perustaa demokraattisesti valittu hallinto. Asukkaiden äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta osallistua metropolialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perustellusti voidaan kysyä tuleeko metropolihallinnosta liian raskas ja joustamaton sekä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina Kauniaisissa nähdään myös kustan nusten kasvu ja byrokratian lisääntyminen. Innostuk sessa purkaa nykyhallinnon päällekkäisyyksiä ja yhteistoimintamuotoja on varottava uusien keskusjohdettujen isojen hallintokoneistojen syntymistä. Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhallinnolle. Kauniainen katsoo, että uuden hallintorakenteen rahoitus tulee järjestää kuntien maksuosuuk sien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla ja tuilla. Kuntaosuudet voidaan jakaa asukas- ja verotuloperusteisesti. Metropoli hallinnolla ei tule olla verotusoikeutta. Metropolialueen aluerajauksesta Kauniainen kannattaa nykyistä 14 kunnan mukaista metropo lialuetta. Toteutuksesta ja jatkovalmistelusta Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä to teuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja uskotta va eikä hierarkkinen byrokraattinen järjestelmä. Yksityiskohtaiseen suun nitteluun ja jatkovalmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Kauniainen vastustaa kuntaliitoksia pysyen aikaisemmissa kannanotoissaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvit tävässä tutkimuksessa kuntalai set näkevät ongelmallisina kunnallisten palveluiden saatavuuden ja ta son heikentymisen. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuk sien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäjien ja viranhaltijoiden tavoitettavuuden heikkenevän ja päätöksenteon mutkistu van ja keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, joita kuntaliitoksilla ensisijaisesti haetaan, ei uskota kovin laajasti. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, että henkinen yh teenkuuluvuus kunnassa vähenee ja asukkaiden ha lu pitää huolta toisistaan heikkenee. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten ko koisessa kunnassa. Metropoliratkaisujen toteuttaminen samanaikaisesti kuntara kenne- ja soteuudistusten kanssa aiheuttaa monia ennakoimattomia on gelmia. Samanaikaisia muutoksia on mah dotonta hallita ja toteuttaa järke västi. Laajat hallinnon muutosprosessit haittaisivat ja hidastaisivat var sinai sen palvelutoiminnan kehittämistä eri tahojen välillä pitkäksi aikaa. Helsin gin seudun kunnat te kevät jo nyt monilla eri aloilla tuloksellista yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.