Lainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki

Transkriptio

1 Lainsäädännölliset muutokset kuntakentällä rakennelaki Kuntamarkkinat Johtava lakimies Kari Prättälä, Suomen Kuntaliitto

2 Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote uudistus muodostavat kokonaisuuden Kuntarakenneuudistus (kuntarakennelaki) vahvat peruskunnat Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. Sote- järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 2

3 Kuntauudistuksen aikataulua vuosille Kuntien ilmoitukset selvitysalueista (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa. 3

4 Kuntarakennelaki Voimaan Kunnille säädetty velvollisuus selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset» koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia Yhdistymisen taloudellinen tuki viimeistään 2017 voimaan tuleville liitoksille Pääosin kuntajakolain säännökset kuntajaon muuttamisesta säilyivät ennallaan 3

5 Selvitysvelvollisuus Selvityksen vähimmäissisältö 1) Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 2) Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3) Selvitys taloudellisesta tilanteesta 4) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta 5) Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 6) Kielellisten oikeuksien toteutuminen kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella Selvitys tehdään muodostettavan kunnan näkökulmasta Kunnat voivat halutessaan tehdä myös laajempia selvityksiä 6

6 Selvitysperusteet Selvitysperuste määrittää selvitysvelvollisuuden ja selvitysalueen» Palveluperuste eli väestötekijät» Työpaikkaomavaraisuusperuste» Työssäkäyntiperuste eli pendelöinti» Yhdyskuntarakenneperuste eli yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve» Talousperuste eli kunnan heikko taloudellinen tilanne» Helsingin metropolialueen 14 kunnasta säädetty erikseen selvitysalueen ja selvitysvelvollisuuden osalta 7

7 Selvitysalueesta poikkeaminen Mahdollista poiketa selvitysperusteiden osoittamasta alueesta, jos selvitysalueella on edellytykset vastata lakisääteisistä palveluista, sekä jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: 1. Poikkeava alue täyttää kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset (2, 4 ), 2. Erityisen harvaan asuttu seutu (kuntien valtionosuuslaissa tarkoitettu syrjäisyysluku 1,0 tai suurempi), 3. Poikkeaminen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, 4. Poikkeaminen tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi VM päättää poikkeamisesta, hakemukselle ei säädetty määräaikaa 12

8 Ilmoitus selvitysalueesta ja selvitysten määräaika Kuntien ilmoitettava , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä» VM toteuttaa kyselyn» Ilmoitus ei sido kuntaa, selvitysalue voi muuttua myöhemmin Selvityksen määräaika riippuu SOTEjärjestämislain hyväksymisestä» Järjestämislain tultua voimaan kunnilla on mahdollisuus arvioida sen vaikutuksia selvitykseen ja esityksiin» Määräajasta säädettävä erikseen sote-järjestämislain yhteydessä» Vähintään 6 kk sote-järjestämislain hyväksymisestä (PeVL 20/2013 v p)» Todennäköisesti 2014 lopussa» VM voi pidentää määräaikaa hakemuksesta 13

9 Toimivalta kuntajaon muuttamisessa Mikä ei muutu? Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto» Yhdistyvien kuntien valtuustojen esityksestä» Valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen kuntajakoselvittäjän yhdistymisehdotus on hyväksytty kansanäänestyksessä Mikä muuttuu? VN:n toimivalta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa (kriisikunta) olevan kunnan liittämisestä» Voi päättää liitoksesta liitettävän kunnan tai muiden kuntien vastustuksesta huolimatta Muutoksen oltava välttämätön erityisen vaikeassa asemassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi Kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät 16

10 Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti.

11 Kuntarakennelain 4 d :n 3 momentti (suuntaa-antava lista) - Forssa, Jokioinen, Tammela - Hämeenlinna, Hattula, Janakkala - Joensuu, Kontiolahti, Liperi - Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka - Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio - Kotka, Hamina, Pyhtää - Kuopio, Siilinjärvi - Lahti, Hollola, Nastola - Lappeenranta, Imatra, Lemi, Ruokolahti, Taipalsaari - Mikkeli, Hirvensalmi - Oulu, Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä - Pietarsaari, Luoto, Pedersöre - Pori, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Ulvila - Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki - Rauma, Eurajoki, Pyhäranta - Savonlinna, Enonkoski - Seinäjoki, Ilmajoki - Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi - Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko - Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari - Varkaus, Joroinen, Leppävirta.

12 Budjettiriihi Pääkaupunkiseudulla VM asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän Metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto Selvityshenkilöiden suositusten mukaisesti kilpailukyvyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaiseminen Muut metropolihallinnolle osoitetut tehtävät Metropolikaava, jonka toimeenpano-osa ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa Tehtävien sisältö ja laajuus yhteydessä kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen Päätökset 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta

13 Sote-järjestämislain aikataulu Lakiehdotus eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään

14 Kysymyksiä ja pohdintoja 1 Ilmoitukset selvitysalueista vain informatiivisia suhde poikkeushakemuksiin? Poikkeusten hakemiselle ei määräaikaa Missä vaiheessa poikkeuksia haetaan? Budjettiriihen linjaukset:» Perustuslain asettamat rajat pakkoliitoksille pelkkä yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntikriteeri tuskin riittävät miten kvalifioidaan?» Alueellinen kansanäänestys ei alenna pakkoliitoksen kynnystä eikä estä kunnallista kansanäänestystä 14

15 Kysymyksiä ja pohdintoja 2 Sote-järjestämislain kiperät kysymykset» Vastuukuntamalli perustuslain asettamat reunaehdot» Epärealistinen aikataulu» Keskustelu pidemmälle menevistä uudistuksista: metropolialueen sote monikanavarahoituksen tarkastelu Miten avoinna olevat lainsäädäntökysymykset vaikuttavat selvityksiin?» Selvitysaluekriteerit ja 4d :n kriteerit poikkeavat toisistaan» Sote-ratkaisut selviävät vasta keväällä????? 15