Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta 328/ /2013 MHS Valtiovarainministeriö on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia mennessä. Esitysluonnos on virkamiesesitys. Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Uudenmaan liitto on aikaisemmassa lausunnossaan koskien julkaistua väliraporttia todennut, että Uudenmaan liitto esittää selvitettäväksi sellaista vaihtoehtoista mallia, joka perustuu Uudenmaan liiton rakenteille ja sen laajenevien tehtävien pohjalle (MHS ). Lausuntoehdotuksen mukaisesti tämä nähdään edelleen parhaimpana vaihtoehtona vastata metropolihallintolain valmistelun alkuperäiseen tavoitteeseen edistää seudun ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Taustaksi Huhtikuussa 2014 julkaistun väliraportin molemmissa malleissa metropolihallinnon tehtävät liittyivät maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL), kilpailukykyyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä segregaatioon (eriarvoistumiseen), työvoimaan ja maahanmuuttoon. Nyt lausunnoilla oleva esitys ei kuitenkaan ota kantaa muun kuin MAL-kokonaisuuden hoitoon. Kilpailukyky on jäänyt vähäiselle huomiolle, kuten myös segregaatio ja asuntopolitiikka. Ehdotus painottuu varsin yksipuolisesti yhtenäisen joukkoliikenneorganisaation muodostamiseen metropolialueelle. Metropolihallinto ja sen tehtävät Metropolihallinnon tavoitteena oli myös tukea kuntarakenteen muutosta, mutta nyt kun kuntaliitoksia ei näytä tulevan, metropolihallinnon rooli jää epäselväksi. Hyvä puoli esitetyssä ratkaisussa on liikenteen ja maankäytön yhteinen suunnittelu, yhdyskuntarakenteen eheytymisen tehostaminen ja joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena. Aluejaot Metropolihallintoon kuuluvat Helsingin seudun 14 kuntaa. Lohja ja Porvoo voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon.

2 Mikäli Lohja ja Porvoo liittyvät metropolihallintoon, muun Uudenmaan maakunnan alue on sekä maantieteellisesti, että asukasluvultaan hajanainen ja pieni. Uudenmaan alueella ei tässä tapauksessa asuisi kun 5 % nykyisen Uudenmaan maakunnan asukkaista (~ hlöä). Uudenmaan maakuntakaavan, itäisen ja läntisen Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja Uusimaa-ohjelman Uudenmaan liiton aluetta koskevan osan rooli jää vähäiseksi, sillä suuri osa kehittämistoimenpiteistä kohdistuu metropolialueelle. Heikoin vaihtoehto itäisen ja läntisen Uudenmaan kannalta on, että niiden seutukeskukset kuuluvat metropolihallintoon, mutta niihin tiiviisti kytkeytyvät maaseutumaiset kunnat eivät kuulu. Metropolihallinnon kautta syntyvien kansallisten muutosten vaikutukset Eurostatin NUTS alueluokitukseen on huomioitava ja ne on annettava tiedoksi komissiolle (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1059/ 2003). Päätöksenteko Metropolihallinto on pakkokuntayhtymä, jossa ylin päättävä elin, metropolivaltuusto, valitaan vaaleilla. Metropoli muodostaa yhden vaalipiirin. Jokaisella kunnalla on kuitenkin vähintään yksi valtuutettu. Kuntien tulee kuulua myös Uudenmaan liittoon, jolle jäävät metropolialueen ulkopuolisten kuntien maakuntakaavoitus ja muut aluekehittämistehtävät. Metropolihallinto on edustettuna Maakunnan yhteistyöryhmässä. Päätöksentekorakenne esitetyssä muodossa on monitasoinen ja vaikea hahmottaa. Käytännössä vaikka metropolihallinnosta luodaan oma organisaatio, niin se hallitsee koko nykyisen Uudenmaan maakunnan aluetta. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen merkitys jää pieneksi. Esityksessä annetaan ymmärtää, että metropolihallinto ei voi perustua nykyisen kaltaiselle maakunnalliselle päätöksentekojärjestelmälle, jossa päätöksiä tehdään kuntapohjaisesti. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus tekevät päätökset poliittisiin näkemyksiin perustuen, ei yksittäisten kuntien tarpeisiin perustuen. Maakunnan liiton perussopimuksen muotoileminen sellaiseksi, että se mahdollistaisi lain perusteluissa esitetyn periaatteen, että metropolihallinnon ulkopuoliset kunnat päättäisivät autonomisesti metropolialueen ulkopuolisesta maakuntakaavasta, on mahdotonta, jos hallinnon osalta otettaisiin huomioon jäsenkuntien väestömäärä, niin kuin nykyisin tehdään. Metropolihallituksen tai muiden metropolihallinnon toimielinten asemaa ei lakiesityksessä tarkemmin esitetä säädettäväksi ts. metropolihallituksen ja muiden toimielinten asemaan sovellettaisiin pääsääntöisesti kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä. Lisäksi elinten asemasta voidaan sopia perussopimuksessa sekä valtuuston hyväksynnän kautta myös

3 hallintosäännössä. Ottaen huomioon metropolihallituksen merkittävä asema (myös kansallisella tasolla), sen toimivaltuuksia olisi syytä tarkentaa metropolilaissa. Sama koskee metropolihallituksen valintaa ja nimittämistä koskevia säännöksiä. Lisäksi käytännössä voi syntyä yksittäisten henkilöiden asemaan liittyviä haasteita, koska väistämättä samoja henkilöitä on sekä kunnan, maakunnan liiton ja metropolihallinnon toimielimissä tai kaikissa jopa yhtä aikaa. Metropolihallinnolla pystyttäisiin ehkä kuitenkin yhdistämään tai korvaamaan seudulta joitakin päätöksentekoelimiä, joka voisi osaltaan sujuvoittaa päätöksentekoa. Kustannukset ja resurssit Metropolihallinnon resurssit kootaan seuraavista organisaatioista: HSL, HSY (ympäristö- ja seututietopalvelut), Uudenmaan liitto (osa aluesuunnittelusta) ja ELY-keskus. Rahoitus muodostuu kuntarahoituksesta ja valtionosuudesta, josta on valmisteltu erillinen asetus, sekä maksuista ja taksoista. Yhteensä metropolihallinnon kustannusten arvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla hieman yli 790 miljoonaa euroa. Uusia kustannuksia tästä on arviolta hieman yli 30 miljoonaa euroa. Henkilöstön arvioidaan olevan noin 500 työntekijää, josta noin 20 uutta henkilötyövuotta (kaavoitus). Uudenmaan liitosta metropolihallintoon arvioidaan aluesuunnittelusta siirtyvän henkilöä ja euroa vuodessa. Esityksessä mainitaan, että on tärkeää huolehtia yhteistyöstä ja erityisesti työnjaosta jäljelle jäävien kuntayhtymien eli Uudenmaan liiton ja HSY:n sekä metropolihallinnon ja alueen kuntien välillä, mutta varsinaisessa lakitekstissä se ei juurikaan näy. Kustannukset ja resurssit eivät kaikilta osin tunnu jakautuvan tarkoituksenmukaisesti. Kaavan laadintaan, johon osaltaan liittyy myös toimeenpano-osan ja sopimuksen valmistelu, sekä suunnittelutarveratkaisujen käsittely on varattu vain 2,7 miljoonaa euroa, kun ympäristötehtäviin on varattu 5 miljoonaa euroa. Henkilöstömääräarvio on sama 40. ELY:n osaamista joukkoliikenneasioista on tarpeen siirtää esitettyä enemmän metropolihallintoon, koska Sipoon ja Kirkkonummen esimerkit ovat osoittaneet, ettei HSL:llä ole toistaiseksi riittävää osaamista maaseutumaisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Muutenkin esitys kohtelee liian hellävaraisesti valtion väliportaan hallintoa, josta olisi syytä siirtää merkittävä resurssi metropolihallinnolle. Sen nyt suunnitellut toiminnot ovat monilta osin lähes identtisiä valtion väliportaan hallinnon kanssa. Metropolihallinnolle tulee antaa valtuudet päättää myös pienten ja keskisuurten liikennehankkeiden toteuttamisesta. Myös tältä osin Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Liikennevirastosta tulee siirtää tarvittava osaaminen ja rahoitus metropolihallintoon.

4 Myös aluekehittämisen osalta Metropolihallinnolla täytyy olla riittävät resurssit, jotta se pystyy laatimaan lain edellyttävät aluekehittämissuunnitelmat. Kyseessä ei ole marginaalinen resurssivaikutus, koska suuri osa aluekehittämistoimenpiteistä tapahtuu metropolihallinnon alueella. Esityksessä ei myöskään käy ilmi, miten asumisen kehittämisasioihin ja rakennuttamispalveluiden tuottamiseen resursoidaan. Se, että kunnat ovat jäsenenä sekä metropolihallinnossa että Uudenmaan liitossa lisää osaltaan kuntien kustannuksia. Metropolihallinnon tehtävät Metropolikaava on keskeinen maankäytön suunnittelun väline metropolialueella. Metropolihallinto laatii metropolikaavan. Metropolikaava korvaa maakuntakaavan ja sen hyväksyy metropolivaltuusto. Metropolikaavassa on suunnitelmaosa ja toimeenpano-osa. Suunnitelmaosassa esitetään pitkän aikavälin tavoitetila (n. 30 vuotta) ja yhdyskuntarakenteen ratkaisut, liikennejärjestelmä, joukkoliikenne ja muut toiminnot. Toimeenpano-osassa esitetään kaavan toteuttamisperiaatteet ja lähivuosien (8 vuotta) toteuttamistoimenpiteet ja niiden toteuttamisjärjestys ja ajoitus. Metropolisopimus on keskeinen väline metropolikaavan toteuttamisesta. Työnjako metropolikaavan toimeenpano-osan ja metropolisopimuksen välillä on joustava. Sopimus tehdään 4 vuodeksi. Metropolihallinnon tehtäviin kuuluu maapolitiikan strategian laadinta. Maapolitiikan strategialla ei ole oikeudellista vaikutusta kuntien toimivaltaan päättää maapolitiikastaan. Lisäksi tehtäviin kuuluu asuntopolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen. Metropolihallinto voi tarjota jäsenkunnilleen myös vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja. Metropolialue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta ja metropolihallinto käsittelee suunnittelutarveasiat. Metropolihallinnolle siirtyvät HSL:n hoitamat tehtävät ja Uudenmaan ELY-keskuksen metropolialueella hoitamat joukkoliikenteen tehtävät. Metropolihallinto on alueellaan lain tarkoittama joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Metropolihallinto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä ja siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta. Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen tapahtuisi nykyisen mallin mukaisesti, mutta metropolikaava ohjaisi toteutusjärjestystä maankäytön ja liikenteen suhteen. Ympäristötehtävien osalta ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen ovat metropolihallinnon tehtäviä. Metropolihallinto tuottaa ja ylläpitää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa seutu- ja paikkatietoja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskien. Lisäksi metropolihallinto sovittaa yhteen

5 kuntien vesihuollon kehittämissuunnittelua. Jos uudistuksen on tarkoitus vahvistaa alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa, tulisi myös näihin liittyviä asioita ottaa lakiesityksessä huomioon erityisesti innovaatiopolitikan osalta, koska se on keskeinen tulevaisuuden kilpailukykyä ajatellen. Metropolikaava ei muuta kaavajärjestelmää merkittävästi, sillä edelleen kunnat valmistelevat yleis- ja asemakaavoja ja metropolikaava vertautuu maakuntakaavaan. Metropolikaavan prosessi vastaa kuitenkin kuntakaavoituksen prosessia, jonka mukainen kaavan vahvistamismenettely poikkeaa metropolialueella muusta Uudestamaasta. Asunto- ja maapolitiikan osalta metropolihallinto ei tarjoa merkittäviä parannuksia. Asunto-ongelmaa ei ratkaista normeja lisäämällä ja hallinnon kautta vaan luomalla kunnille, rahoittajille ja toteuttajille paremmat edellytykset ja velvollisuudet tehdä yhteistyötä. On myös kyseenalaista, että metropolihallinto päättää alueiden käyttöönottojärjestyksestä ja ajankohdasta, mutta kunta maksaa kustannukset (palvelut). Jotta metropolikaavan toteuttaminen olisi tehokasta (aikataulu ja taloudellisuus) tulisi metropolikaavan mahdollistaa kunnille suoraan lunastusoikeus. Aluekehittäminen Uudenmaan liitto säilyy aluekehittämisviranomaisena. Metropolihallinto vastaa kuitenkin alueellaan eräistä alueiden kehittämistä koskevista tehtävistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain mukaisista tehtävistä. Metropolihallinto osallistuu ELY:jen sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen (AVI:en) strategisten tulosohjausasiakirjojen laadintaan samoin kuin ELY:jen tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin aluekehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan otetaan erillinen metropolialuetta koskeva osa. Maakuntakaava ja metropolikaava ovat välineitä aluekehittämisessä. Kaavoitus, liikennejärjestelmän toteuttaminen ynnä muut metropolihallinnolle suunnitellut tehtävät pohjautuvat aina aluekehityksestä tehtävään ohjelma- ja suunnittelutyöhön. Esityksessä nämä tehtävät on keinotekoisesti erotettu toisistaan. Se kuka tai mikä taho vastaa aluekehityksestä metropolialueella ja maakunnan alueella jää lakiluonnoksessa epäselväksi. Myös se mikä olisi metropolikaavan toteuttamisosan, metropolisopimuksen ja maakuntaohjelman välinen suhde jää epäselväksi. Yhteenveto Uudenmaan liitto on jo julkaistusta väliraportista lausuessaan todennut, että Uudenmaan liitto esittää selvitettäväksi sellaista

6 vaihtoehtoista mallia, joka perustuu Uudenmaan liiton rakenteille ja sen laajenevien tehtävien pohjalle. Uudenmaan liitto näkee tämän edelleen parhaimpana vaihtoehtona vastata metropolihallintolain valmistelun alkuperäiseen tavoitteeseen edistää seudun ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Jo nyt maakunnan liitto tekee esityksen mukaiset tehtävät koko maakuntaa koskien. Metropolihallintolakiesityksen mukaisia muutoksia ei voida tehdä, ellei samalla tehdä maakuntarakenteen kokonaisuudistusta tai liitetä metropolialueeseen koko Uusimaa. Tämä koskee myös valtion aluehallintoa. Parhaiten kokonaisuus olisi arvioitavissa ja toteutettavissa aluehallinnon kokonaisuudistuksen kautta. Joka tapauksessa Uudenmaan maakunnan hajottaminen esitetyllä tavalla ei ole toimiva ratkaisu. Uudenmaan liitossa on tehty määrätietoista työtä strategisen aluekehittämisen ja aluesuunnittelun kokonaisuuden kehittämiseksi. Kaavoitusta ja aluekehittämistä ei voida erottaa toisistaan, vaan ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Nykyisiä suunnitteluvälineitä kehittämällä (maakuntakaava, maakuntasuunnitelma, -ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä seudun aiesopimuskäytäntö) voidaan saavuttaa kaikki asetetut tavoitteet. Maakunnallisen päätöksentekojärjestelmän kehittäminen siten, että se vastaa metropolialueen tarpeisiin, on sekin mahdollista toteuttaa ilman uutta seudullista organisaatiota. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Päätös: Merja Vikman-Kanerva , Sirkku Huisko Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Maakuntahallitus merkitsee edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tiedoksi. Lausunto toimitetaan valtionvarainministeriölle toimiston lausuntona. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Valtionvarainministeriö

7