NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI"

Transkriptio

1 Tilaaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä Dokumentin numero W-PE-EMS-PFI-REP FI-04 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI

2 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI Versio 04 Päiväys Dokumentin tunnus Viite W-PE-EMS-PFI-REP FI / PO Versiohistoria: Versio Päiväys Laatineet Tarkastanut Hyväksynyt Approved by (Project Manager) ARIH, SANNAS ARIH, SANNAS ARIH, SANNAS ARIH, SANNAS ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR Ramboll P.O: Box 25 Säterinkatu 6

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU RAKENTAMISEN JA KÄYTÖN AIKANA Yleistä Työn sisältö ja aikatulu Vedenalainen melu Tarkkailualueet Menetelmät Sameuden ja virtausten tarkkailu Sisältö Tarkkailualueet Menetelmät Kaupallinen kalastus Kulttuuriperintö RAPORTOINTI Yleistä Vedenalainen melu Sameus ja virtaukset Kaupallinen kalastus Kulttuuriperintö VIITTEET 19 LIITTEET 1. Vedenalaisen melun tarkkailualueet 2. Sameuden ja virtausten tarkkailualueet

4 1 1. JOHDANTO Nord Stream 2 AG suunnittelee kahden rinnakkaisen maakaasuputken rakentamista merelle Venäjältä Saksaan Itämeren halki. Kaksoisputkijärjestelmän kokonaispituus on noin km. Putkilinjat kulkevat Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aluevesien ja/tai talousvyöhykkeiden kautta. Suomen talousvyöhykkeellä reitti seuraa nykyisen Nord Stream kaasuputkilinjan reittiä. Reitin pituus Suomen osuudella on 374 km. Putkilinjojen rakentaminen ajoittuu vuosiin 2018 ja Siten käyttövaihe alkaisi vuoden 2020 alussa. Nord Stream 2 AG vastaa ympäristötarkkailusta ja raportoinnista putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana. Tämän ohjelman asianomaisissa kohdissa esitetään menetelmät tarkkailun toteuttamiseksi. Tarkkailuohjelma on osa syyskuussa 2017 Suomen viranomaisille toimitettavaa vesilain mukaista lupahakemusta. 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU RAKENTAMISEN JA KÄYTÖN AIKANA 2.1 Yleistä Nord Stream 2 projektin ympäristötarkkailu vaihtelee alueesta riippuen laajuudeltaan, toistuvuudeltaan ja kestoltaan sekä tarkkailtavien parametrien osalta. Tähän vaikuttavat sekä arvioidut mahdolliset haitalliset vaikutukset että mahdollisten vaikutuskohteiden esiintyminen. Tarkkailun sisällössä on huomioitu myös edellytetyt raportointivaatimukset kansallisella tasolla. Tämä tarkkailuohjelma keskittyy Suomen talousvyöhykkeellä tehtävään tarkkailuun putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheen aikana. Ohjelma on laadittu seuraavin tavoittein: Ympäristön tilan dokumentointi rakennusvaiheessa Tarkkailla, että rakennusvaiheessa ei aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Tarkoituksena on verifioida YVA-vaiheen aikaisia arviointituloksia sekä mallinnustuloksia, joita käytettiin ympäristövaikutusten ennustamisessa Ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailu sekä hanketta varten kehitetty ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintasuunnitelma (ESMP) (rakentaminen ja käyttö) ovat tärkeä osa koko Nord Stream 2 -hankkeen terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuujärjestelmää (HSES MS). Tämä järjestelmä on ISO ja OHSAS standardien mukainen. Jotta lieventämistoimenpiteiden tehokkuutta ja mahdollisia hankkeeseen yhteydessä olevia vaikutuksia voidaan tarkkailla, tarkkailuohjelmassa tunnistettujen vaikutuskohteiden/indikaattorien tulisi olla: Luonnolliselta vaihtelultaan pieniä ja sovellettavuudeltaan laajoja Mitattavissa olevia Historiallisten aikasarjojen tukemia Soveltuvia otettaessa huomioon vaikutusten laajuus, vaikutusmekanismit sekä maantieteellinen ja ajallinen dynamiikka Nord Stream 2 -hankkeen kansallisen ympäristötarkkailuohjelman kehittämistä ja toteuttamista ohjaavia avainperiaatteita, joita noudatettiin jo Nord Stream -hankkeessa, on lyhyesti kuvattu seuraavassa:

5 2 Johdonmukaisuus: näytteenottomenetelmissä ja näytteiden analysointiin liittyvissä menetelmissä käytetään mahdollisuuksien mukaan yhtenäistä lähestymistapaa koko reitin pituudelta. Siten saadaan vertailukelpoisempaa tietoa ja pystytään parantamaan ympäristönhallintaa sekä tehokkuutta. Mikäli mahdollista, tarkkailun tulee olla HELCOMin ohjeistusten mukaista. Siksi NSP2- hanke huolehtii, että tarkkailu olisi eri tarkkailukohteiden osalta mahdollisimman yhdenmukainen viimeisimmän HELCOMin julkaiseman manuaalin ohjeiden kanssa (HELCOM 2008). Synergia: Ympäristövaikutusten arviointien lisäksi hankkeessa tehdään rakennesuunnitteluun ja kunnossapitoon liittyviä tutkimuksia. Niitä ovat merenpohjan tutkimukset, joiden avulla selvitetään merenpohjan olosuhteita, matalien alueiden geologisia ominaisuuksia, mahdollisia esteitä, kulttuuriperintökohteita sekä putkilinjojen ja niiden tukirakenteiden kuntoa. Tutkimusten tulokset otetaan huomioon yhdistetyissä tutkimusraporteissa. Raportointi ja tiedon jakaminen: Hankkeen kannalta on tärkeää, että sillä on pääsy kolmansien osapuolten ja valtion laitosten meneillään oleviin tiedonkeruuohjelmiin. Projektissa on myös sitouduttu antamaan hankkeen puitteissa saatuja tietoja asianomaisille sidosryhmille. Nord Stream 2 lupaa julkaista säännöllisesti tarkkailuohjelmaansa koskevia raportteja. Kansallisista tuloksista tiedotetaan kansallisille viranomaisille kunkin kansallisen viranomaisen kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. Vuodenaikaisvaihtelu ja vuosien välinen vaihtelu: On tärkeää ottaa huomioon monille merentutkimusohjelmissa käytettäville parametreille ominainen luonnollinen vaihtelu, jotta voidaan välttää virheellisten johtopäätösten tekeminen hankkeen oletetuista vaikutuksista. Vertailualueita taas käytetään siksi, että meriympäristössä esiintyvät alueelliset vaihtelut voidaan huomioida. Kolmansien osapuolten (HELCOM jne.) pysyvien tarkkailuasemien yhteiskäytön mahdollisuus huomioidaan, missä se on mahdollista. Tilannearvio ja päätös: Tarkkailu ei ole pituudeltaan määrittelemätön prosessi. Seurannan tuloksia on tarkasteltava säännöllisesti, eikä pelkästään siksi, että voidaan todeta, onko tarpeen tehdä korjaavia toimenpiteitä tiettyjen vaikutusten selvittämiseksi. Yleisesti ottaen on tärkeää, että ohjelma pysyy käyttökelpoisena ja mahdollistaa seurannan päätavoitteiden saavuttamisen koko hankkeen eliniän ajan. Näiden tavoitteiden täyttyminen varmistetaan säännöllisesti tehtävillä asiantuntija-arvioilla. 2.2 Työn sisältö ja aikataulu Seuraavissa luvuissa esitettävä tarkkailuohjelma keskittyy putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheen aikana Suomen talousvyöhykkeellä tehtävään tarkkailuun. Perustuen Nord Stream - hankkeen kaasuputkilinjan rakentamisen aikaisiin kokemuksiin todetuista ympäristövaikutuksista vuosina , vaikutukset olivat pääosin vähäisiä. Tästä johtuen ohjelmassa keskitytään vaikutusten tarkkailuun vain rajallisessa määrässä vaikutuskohteita YVA-selostuksessa olleen ehdotuksen mukaisesti, huomioiden samalla YVA-yhteysviranomaisen antama lausunto. Lausunnossaan 26. heinäkuuta 2017 Uudenmaan ELY-keskuksen yhteysviranomainen totesi, että YVA-selostuksessa esitetty ehdotus projektin tarkkailuohjelmaksi on riittävä. Yksityiskohtaiset tarkkailuohjelmat tehdään rakennusvaiheen aikana ja sen jälkeen. Tarkennettujen ammusten raivaussuunnitelmien ja rakentamissuunnitelmien pohjalta kiintoaineen ja haitta-aineiden leviämisen ja niiden vaikutusten tarkkailutarve on arvioitava uudelleen etenkin herkkien kohteiden läheisyydessä. YVA-selostuksessa (Ramboll 2017) esitetyn lisäksi NSP2 ehdottaa tarkkailtavaksi myös veden sameutta ja virtauksia (sedimentin leviämistä) rakennusvaiheessa.

6 3 Seuraavat tarkkailukohteet on katsottu olennaisiksi: Vedenalainen melu Sameuden ja virtausten tarkkailu Kaupallinen kalastus Kulttuuriperintö Putkilinjoille tehdään käyttövaiheen aikana myös teknisiä tarkastuksia, kuten luvussa 3 on esitetty. Tarkkailu on intensiivisintä rakennusvaiheessa. Säännöllistä tarkkailua tehdään kuitenkin myös käyttövaiheen aikana niin kauan, kunnes voidaan olla varmoja, että valittuihin tarkkailukohteisiin ei aiheudu odottamattomia vaikutuksia. Tarkkailun päättämisestä melun, kaupallisen kalastuksen ja kulttuuriperinnön osalta neuvotellaan valvovan viranomaisen kanssa. Teknisiä tarkastuksia tehdään putkilinjojen koko käyttövaiheen ajan. Taulukossa 2-1 esitetään suunniteltujen ympäristötarkkailujen karkea aikataulu tuleville vuosille. Vuonna 2016 on toteutettu perustilan tutkimukset vedenalaisen melun, vedenlaadun, kaupallisen kalastuksen ja Kulttuuriperinnön osalta. Taulukko 2-1. Tarkkailun toteuttamisaikataulu vuosina Suomen talousvyöhykkeellä. Tarkkailukohde Vedenalainen melu (rakennusvaiheen aikana) Sameustarkkailu ja virtausten tarkkailu (rakennusvaiheen aikana) x x x Kaupallinen kalastus (kysely, seurantadatan analyysi) x Kulttuuriperintö x x Nord Stream 2 -hanke on sitoutunut havainnoimaan merinisäkkäitä ja lintuja ammusten raivauksen aikana, ennen räjäytyksiä ja niiden jälkeen. Tämä on osa lieventämistoimenpiteitä, joiden avulla näitä eläimiä pyritään suojaamaan vahingoittumiselta ja/tai menehtymiseltä, jotka ovat mahdollisia kyseisen toiminnon aikana. Koulutetut merinisäkkäiden/lintujen tarkkailijat tekevät visuaalista havainnointia, joka ajoittuu aikavälille tunti ennen räjäytystä (esiintyminen, lukumäärä, lajit) ja tunti räjäytysten jälkeen (vahingoittuminen/menehtyminen, arvio kuolleiden kalojen määrästä ja lajeista). Merinisäkkäiden tarkkailijat on valtuutettu keskeyttämään räjäytystoiminto lieventääkseen mahdollisia merieliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Ammusten raivauksesta vastaava alikonsultti hoitaa tämän tarkkailun ja raportoinnin. 2.3 Vedenalainen melu Nord Stream 2 -putkilinjajärjestelmän rakennusvaihe aiheuttaa vedenalaista ääntä, jolla mahdollisesti on merieliöstöön kohdistuvia ympäristövaikutuksia. Äänitasoja tarkkaillaan rakennusvaiheen aikana vedenalaisen melun mittauksilla. Mitattuja äänitasoja verrataan mallinnettuihin (YVA-selostus) arvoihin, joista voi aiheutua pysyvä kuulokynnyksen alenema (PTS, permanent threshold shift) tai tilapäinen kuulokynnyksen alenema (TTS, temporary threshold shift). Nämä

7 4 raja-arvot on esitetty äänialtistustasoina (SEL, sound exposure level). Luode Consulting Oy (2017) on laatinut vedenalaisen melun tarkkailuohjelman. Tärkeimmät vedenalaisen melun tarkkailun tavoitteet ovat: 1. Kuinka kauaksi saariston herkille alueille ammusten raivauksista aiheutuva melu voi edetä 2. Kuinka korkeita huippumelutasot ovat 3. Kuinka paljon rakentamisen aiheuttama melu nostaa taustamelun tasoa kullakin tarkkailuasemalla. Eri alueilla esiintyvät eläinlajit ovat sopeutuneet tiettyyn taustamelun vaihtelualueeseen. 4. Kuinka hyvin YVA-vaiheessa mallinnetut vaikutukset vastaavat mitattuja arvoja 5. kuinka paljon vedenalaisen melun vähentämiseen käytettävä kuplaverho vaikuttaa vedenalaisiin melutasoihin Suomen aluevesillä vedenalaista melua esitetään tarkkailtavaksi kiinteillä, pohjaan asennettavilla antureilla ja Suomen talousvyöhykkeellä liikutettavilla melun mittauslaitteilla. Kiinteitä tarkkailuantureita käytetään aikasarjojen keräämiseen selvitettäessä pitkälle matkalle ulottuvia vaikutuksia. Tarkkailu esitetään aloitettavaksi kaksi viikkoa ennen toimintojen aloitusta ja kestävän siihen saakka, kunnes ammusten raivaus Suomenlahdella on saatettu päätökseen. Myös Viron vesille esitetään kahta tarkkailuasemaa rajat ylittävien vaikutusten seurantaan Tarkkailualueet Kiinteiden tarkkailuasemien sijainnit valittiin suhteessa suurimpiin ammustiheyksiin, veden syvyyteen, Natura alueiden sijaintiin ja tiedossa olevien hyljepopulaatioiden esiintymiseen sekä etäisyyteen putkilinjan reitistä (taulukko 2-2, kuva 2-1 ja liite 1). Suomen rannikolla olevat kolme tarkkailualuetta ovat 1) Hanko, 2) Porkkala Kallbådan ja 3) Söderskär. Lisäksi Viron rannikolta valittiin kaksi aluetta rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuun: 4) Malusi ja 5) Uhtju. Taulukko 2-2. Esitetyt tarkkailualueet. Alue Leveysaste [WGS-84] Pituusaste [WGS-84] Vesisyvyys Hanko A 59 45,1 N 23 20,4 E >50 m Hanko B 59 49,3 N 23 22,9 E >50 m Kallbådan A 59 46,4 N 24 16,3 E >50 m Kallbådan B 59 51,4 N 24 16,9 E >50 m Söderskär 60 02,9 N 25 45,6 E >50 m Malusi 59 37,7 N 25 18,7 E >50 m Uhtju 59 41,5 N 25 27,9 E >50 m

8 5 Kuva 2-1. Ehdotetut tarkkailuasemien sijainnit. Ehdotetut tarkkailuasemien sijainnit esitetään myös liitteessä 1. Suomen talousvyöhykkeellä melutarkkailua voidaan tehdä perustuen voimassa oleviin tarkkailulupiin ja Metsähallitukselta haettavaan erillislupaan liikkua sekä tehdä asennuksia lähellä hylkeiden rauhoitusalueita. Tarkkailua tekevä konsultti hankkii Viron alueella tapahtuvaan ympäristötarkkailuun tarvittavat luvat Menetelmät Kiinteät tarkkailuasemat Tarkkailua toteutetaan pohjalle asennetuilla antureilla. Hangossa ja Porkkalan Kallbådanissa on molemmissa kaksi hydrofoniketjua mittaamassa räjäytysten aiheuttaman melun vaimenemista, kun etäisyys räjäytyspaikasta kasvaa. Kaksi hydrofoniketjua asennetaan 4 5 merimailin päähän toisistaan. Hangon alue on tieteellisesti mielenkiintoinen, koska alueella sijaitsee paljon tutkimusalueita ja tutkimukseen liittyviä mittauslaitteistoja. Porkkalan Kallbådanissa puolestaan on elinvoimainen hyljepopulaatio. Tarkkailualueet Söderskärissä, Malusissa ja Uhtjussa on varustettu yhdellä hydrofoniketjuilla aluetta kohden. Ne tuottavat tietoa melutasojen noususta ja myös dataa mallinnuksen verifioimiseksi. Yksittäiseen hydrofoniketjuun asennetaan yksi hydrofoni termokliinin alapuolelle, 35 m syvyyteen ja toinen termokliinin yläpuolelle, 10 m syvyyteen (kuva 2-2). Tällä tavoin voidaan havaita kerrostuneisuuden vaikutus äänen vaimenemiseen ja melun leviämiseen. Yhteensä käytössä on 7 samankaltaista hydrofoniketjua. Järjestelmät tallentavat äänitiedostot sisäiseen muistiinsa.

9 6 Kuva 2-2. Ehdotettu tarkkailumenetelmä (ei mittakaavassa) yhden tai kahden hydrofoniketjun asentamiseksi. Kaikilta asemilta mitataan sähkönjohtavuus-lämpötila-syvyys- (CTD) ja äänennopeusprofiilit tarkkailulaitteiden asennuksen yhteydessä, huoltokäyntien yhteydessä ja laitteiden poiston yhteydessä. CTD- ja äänennopeusprofiileja käytetään taustatietojen hankkimiseksi kerrostuneisuusoloista ja lämpötilan harppauskerroksen esiintymisestä. Jyrkät pystysuuntaiset gradientit voivat vaikuttaa melun tunkeutumiseen ja vaimenemiseen. CTD-profiili tehdään seuraavan tyyppisillä mittareilla, jotka varustetaan nopeilla sähkönjohtavuus-, lämpötila- ja paineantureilla: Rinko, CastAway, Sea-Bird tai Valeport. Äänennopeusprofiili voidaan mitata suoralla menetelmällä tai käyttämällä CTD dataa ja merivesiyhtälöitä äänennopeudelle, esim. UNESCO. Rakentamistoiminnan alkaessa tarkkailua tehdään 100 % käyttöasteella eli jatkuvana taltiointina. Taltioidut äänitiedostot analysoidaan hankkeen aikana tehtyjen ammusten raivausten suhteen. Näin menetellen voidaan arvioida, kuinka erilaiset räjähteet ja ammustyypit käyttäytyvät äänitasojen ja taajuusalueiden osalta. Kiinteillä asemilla tehtävän tarkkailun alustava aikataulu riippuu Nord Stream 2 putkilinjojen rakentamisaikataulusta. Mitattu aineisto tarkistetaan ja esivahvistus säädetään ensimmäisten rakennustoimintojen jälkeen. Näytteenottotaajuus riippuu mittausjaksosta ja mitattavasta taajuusalueesta. Korkein tallennettavissa oleva taajuus on puolet näytetaajuudesta. Pienin taajuusalue on 10 Hz 10 khz. Tarkkailu liikuteltavilla antureilla Kiinteän tarkkailun lisäksi tehdään kolme tarkkailumatkaa, joissa käytetään liikuteltavaa mittauslaitteistoa. Tämä järjestelmä koostuu merenpohjalle ankkuroidusta hydrofoniketjusta, jossa on vähintään kolme hydrofonia (kuva 2-3) sekä laivaan kiinnitetystä mittauslaitteistosta. Tarkkailualue vaihtelee rakennustoiminnosta ja vaadittavista turvaetäisyyksistä riippuen ja m välillä. Jokaisen tarkkailukäynnin aikana tallennetaan CTD- ja äänennopeusprofiilit. Koska tarkkailukäyntien kestoksi on arvioitu 6-12 tuntia, käytössä on korkeampi näytteenottotaajuus. Näin voidaan kerätä tietoja suuremmalla ajoittaisella resoluutiolla, joka mahdollistaa alkuperäisten äänilähdetasojen yksityiskohtaisemman analysoinnin.

10 7 Kuva 2-3. Ehdotettu tarkkailumenetelmä (ei mittakaavassa) liikkuville antureille. Kohdealueet lyhytkestoisille tarkkailukäynneille Alueet yllä mainituille tarkkailukäynneille valitaan räjähteiden painon ja tyypin mukaan. Ammusten arviointiraporttien mukaan yhdeksän kohdetta soveltuu tarkkailuun. Neljä kohteista sijoittuu asennuskäytävän sisäpuolelle ja viisi kohdetta turvakäytävään (taulukko 2-3). Valitut kohteet ovat melko suuria ja hautautumissyvyys sedimenttiin on vähäinen lukuun ottamatta länsiosissa sijaitsevaa ammusta. Taulukko 2-3. Ammusten räjäytysten tarkkailukäynneille potentiaaliset kohteet (lähde: Nord Stream 2). Kohteen tunnus KP linja A Poikkeama (m) linja A KP linja B Poikkeama (m) linja B Syvyys (m) Hautautuminen (%) Luokitus Räjähteen paino (kg) R-R ,4 26,7-63,9 5 M R-R ,8 255,2-66,1 0* Syvyysräjähde 180 R-R ,4 65,2-64,0 10 Ankkurimiina 330 R-R ,9 5,4-61,6 10 Miina ja ankkuri 300 R-R ,7 75,3-68,2 10 Kiinnitetty miina 115 R-R09ALT ,5 114,6-62,2 10 Ankkuroitu miina 115 R-R ,7 41,3-82,7 0* Pohjamiina 795 R-R ,7 100,7-83,2 90 EMC R-R ,8 84,1-75,3 0 M *oletus 2.4 Sameuden ja virtausten tarkkailu Nord Stream 2 putkilinjajärjestelmän rakentamisvaihe aiheuttaa sedimentin leviämistä, jolla voi mahdollisesti olla ympäristövaikutuksia merieliöstöön. YVA-vaiheessa vaikutusten arviointiin käytettiin partikkeli- ja virtausmallia. Rakennusvaiheessa tarkkaillaan sedimentin leviämistä mittauksilla ja tuloksia verrataan mallinnettuihin tasoihin. Sedimentin leviämistä voidaan mitata optisilla

11 8 sameusantureilla. Sameustarkkailun lisäksi muutamilla alueilla mitataan 3D virtauskenttiä ADCPlaitteilla. Virtausmittauksia käytetään mallinnustulosten validoinnissa. Lisäksi aineistoa käytetään taustatietoina sameustarkkailun tulosten tulkinnassa Sisältö Tarkkailua tehdään Suomen aluevesillä kiinteillä pohjaan asennettavilla antureilla. Kiinteitä tarkkailuantureita käytetään sedimenttipilvien laajuuden ja keston aikasarja-analyyseihin. 3D- virtaustarkkailun aineisto sisältää tietoja virtaussuunnasta ja voimakkuudesta eri kerroksissa pohjan sekä pinnan välillä. Aineistoa käytetään myös virtaustarkkailun tulosten tulkinnassa. Sameus- ja virtaustarkkailuohjelman pääasialliset tavoitteet on arvioida: 1. Kuinka rakennustoimista peräisin oleva sedimentti voi liikkua 2. Kuinka korkealle sedimenttipilvi voi nousta pohjasta 3. Kuinka suuria sameuden huippuarvot ovat 4. Kuinka paljon rakentamisesta johtuva sedimentin leviäminen nostaa taustatasoja kullakin tarkkailupaikalla 5. Kuinka hyvin YVA-vaiheessa mallinnuksen avulla arvioidut vaikutukset ovat yhteneväisiä mitattujen arvojen kanssa Sameuden aikasarjoja voidaan käyttää epäpuhtauksien leviämisen indikaattoreina. Haitta-aineet ovat sedimentissä pääosin sitoutuneina savipartikkeleihin. Sameus soveltuu hyvin veteen suspendoituneen aineksen parametriksi. Siksi sitä suositellaan sedimentin esiintymisen seurantaan. Sameusanturit mittaavat sameutta FTU-/FNU-yksikössä. Sameusyksiköt voidaan muuttaa veteen sekoittuneen kiintoaineen pitoisuudeksi (mg/l) käyttämällä paikallisia muuntokertoimia, jotka perustuvat laboratorioanalyyseihin. Vastaavia menetelmiä käytetään yleisesti ruoppaus- ja läjitystöissä. Sameusmittauksiin perustuen on mahdollista arvioida uudelleensuspendoituneen kiintoaineen määrää hyvin karkealla tasolla. Kaikilla tarkkailualueilla lyhytkestoinen tarkkailu alkaa 1 2 viikkoa ennen rakennustoimia ja jatkuu viikon toimien loppumisen jälkeen. Näin järjestelmä voidaan siirtää uuteen paikkaan putkilinjalla. Pitkäkestoinen tarkkailu alkaa 2 viikkoa ennen toimia ja jatkuu 4 viikkoa rakennustoimien loppumisen jälkeen. Lisäksi rakentamiseen liittyvät asemat; kaksi pitkäaikaistarkkailuun liittyvää asemaa keräävät taustatietoja sameustasojen luontaisesta vaihtelusta ja vuodenaikaisvaihtelusta. Sameusantureiden lisäksi nämä referenssiasemat varustetaan suolapitoisuuden, lämpötilan ja liuenneen hapen mittausantureilla Tarkkailualueet Kiinteät tarkkailualueet on valittu sijainnin perusteella suhteessa rakennustoimintojen luonteeseen, laajuuteen ja kestoon. Esitetyt tarkkailualueet ovat kaksi kiviaineksen kasauspaikkaa ja kaksi ammusten räjäytyspaikkaa. Lisäksi yksi tarkkailuasema asennetaan Natura-alueen Sandkallanin eteläpuoleinen merialue läheisyyteen (suojelukohteena riutat ), jossa tehdään sekä ammusten raivauksia että kiviaineksen kasausta merenpohjalle. Merenpohjan sedimentit on otettu huomioon valittaessa tarkkailualueita. Sedimentti koostuu useimmiten savesta, mutta Sandkallanin Natura-alueen lähellä on kovia sekapohjia. Tarkkailu keskittyy putkenlaskua edeltäviin rakennustoimintoihin, koska kyseessä olevana aikana sedimenttien häiriintyminen on suurinta. Tarkkailun keston on arvioitu olevan seuraava: noin kolme viikkoa kestävä tarkkailu liittyen ammusten raivaukseen, enintään muutaman kuukauden kestoinen tarkkailu liittyen kiviainespenkereiden rakentamiseen ja keskimäärin puolitoista vuotta kestävä tarkkailu kontrolliasemilla sekä Sandkallanin Natura-alueen edustalla.

12 9 Taustatarkkailua ehdotetaan tehtäväksi samoissa paikoissa kuin Nord Stream -hankkeessa (Control 1 ja Control 2; taulukko 2-4). Control 1 asema sijaitsee noin 14,6 km ja Control 2 asema noin 27,6 km etäisyydellä suunnitellusta putkilinjasta. Tarkkailuasemien kuvaus (ks. myös taulukko 2-4, kuva 2-4 ja liite 2): Rock placement #1: iso kiviaineksen kasauspaikka (noin m 3 ), joka sijaitsee putkilinjalla A (A1036), merenpohja hyvin pehmeää kerrostunutta savea, mittauspisteiden etäisyys kohteesta n m Rock placement #2: keskikokoinen kiviaineksen kasauspaikka (noin m 3 ), joka sijaitsee linjalla B (B1022), merenpohja hyvin pehmeää savea, mittauspisteiden etäisyys kohteesta n m Munitions clearance #1: ammusten raivauspaikka, jossa räjäytetään räjähdeainemäärältään 115 kg painava ammus (keskikokoinen ammus) ja joka sijaitsee pehmeällä pohjalla, mittauspisteiden etäisyys kohteesta n m Munitions clearance #2: ammusten raivauspaikka, jossa räjäytetään räjähdeainemäärältään 350 kg painava ammus (suurikokoinen ammus), joka sijaitsee pehmeällä pohjalla, mittauspisteiden etäisyys kohteesta n m Munitions clearance/rock placement: asema Sandkallanin etelänpuoleinen merialue Natura-alueen läheisyydessä, 1,9 km etäisyydellä putkilinjasta A

13 10 Taulukko 2-4. Tarkkailualueiden sijainti ja mitattavat parametrit. Sijainti Tyyppi/ rakennustoimi Leveysaste Pituusaste Parametrit Kiinnityksiä Kesto Control #1 Suomenlahden länsiosa Control #2 Suomenlahden itäosa Rock placement #1 Rock placement #2 Munitions clearance #1 Munitions clearance #2 Munitions clearance/ rock placement tausta 59 43,969 N 23 28,970 E tausta 60 10,631 N 26 45,129 E kiviaineksen kasaus kiviaineksen kasaus ammusten raivaus ammusten raivaus Sandkallanin suojelualueen läheisyys 60 2,089 N 59 41,573 N 26 13,675 E 24 5,101 E sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi + virtaukset sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi + virtaukset sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi + virtaukset sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi + virtaukset sameus, suolapitoisuus, lämpötila, happi + virtaukset veden laatu 1 ADCP 3 veden laatu 1 ADCP 3 veden laatu 1 ADCP 3 veden laatu 1 ADCP 3 veden laatu 1 ADCP alkaa: 2 viikkoa ennen rakennustöitä päättyy: 4 viikkoa rakennustöiden loppumisesta alkaa: 2 viikkoa ennen rakennustöitä päättyy: 4 viikkoa rakennustöiden loppumisesta alkaa: 1 2 viikkoa ennen päättyy: 2 viikkoa kiviaineksen kasauksen jälkeen alkaa: 1 2 viikkoa ennen päättyy: 2 viikkoa kiviaineksen kasauksen jälkeen alkaa: 1 2 viikkoa ennen päättyy: 1 viikko ammuksen räjäytyksen jälkeen alkaa: 1 2 viikkoa ennen päättyy: 1 viikko ammuksen räjäytyksen jälkeen alkaa: 2 viikkoa ennen päättyy: 4 viikkoa rakentamisen loppumisesta

14 11 Kuva 2-4. Esitetyt tarkkailuasemat NSP2 -rakennustoimien aikana Suomen talousvyöhykkeellä Menetelmät Kiinteää tarkkailua tehdään pohjalle ankkuroiduilla antureilla. Anturit asennetaan määrättyihin syvyyksiin: 2, 5 ja 15 m pohjan yläpuolelle (kuva 2-5). Aiemmassa Nord Stream -hankkeessa suurimmat sameuslukemat todettiin alimmassa 10 m kerroksessa. Tämän vuoksi ehdotetaan kolmea tarkkailusyvyyttä.

15 12 Kuva 2-5. Esimerkki tarkkailun järjestämisestä. Sameusarvoja mitataan optisilla antureilla, jotka on varustettu automaattisella puhdistuksella. Tarkkailuväliksi esitetään 15 minuuttia. Jokaisella tarkkailualueella käytetään kolmea tarkkailukohteen ympärillä kolmionmuotoisessa asemassa olevaa identtistä mittausketjua (kuva 2-6). Yksi mittausketjuista varustetaan virtauksen seurantaan tarkoitetulla ADCP-laitteella. Virtausseurantaa tehdään 15 minuutin välein sopivalla mittaustiheydellä (esim s). Pitkäaikaisseuranta-asemat varustetaan vain yhdellä mittausketjulla. Näillä asemilla ei tallenneta ADCP-dataa.

16 13 Kuva 2-6. Periaatepiirros kolmionmuotoisesta tarkkailujärjestelystä tarkkailtavan kohteen ympärillä. 2.5 Kaupallinen kalastus Käyttövaiheessa, putkilinjojen rakentamisen jälkeen, toteutetaan tutkimus, jonka kohteena ovat Suomen talousvyöhykkeellä, NSP2-putkilinjan alueella kalastaneet suomalaiset kalastajat. Tätä selvitystä varten laaditaan kalastuskysely. Kyselyn tavoitteena on saada tietoja siitä kuinka kalastajat kokivat rakennusvaiheen ja kuinka merenpohjalla oleva putkilinjajärjestelmä on vaikuttanut heidän kalastuskäyttäytymiseensä. Kyselylomakkeen kysymykset liittyvät kalastusmenetelmiin, kalansaaliisiin ja kalastusalueisiin sekä niissä hankkeen aikana mahdollisesti esiintyneisiin muutoksiin. Myös kalastajien kokemasta haitasta troolattaessa putkilinjan alueella laaditaan kysymyksiä. Kalastuskyselyn lisäksi tarkkaillaan Suomen kalastuslaivaston mahdollista putkilinja-alueen välttelyä ja siitä aiheutunutta kalastusalueiden muutosta Suomen talousvyöhykkeellä. Tätä varten ennen rakentamista hankittua satelliittipaikannusaineistoa verrataan kaksi vuotta putkilinjajärjestelmän rakentamisen jälkeen hankittavaan seuranta-aineistoon (taulukko 2-5).

17 14 Taulukko 2-5. Tarkkailun aikataulu vuosina Suomen talousvyöhykkeellä. Parametrit, menetelmät ja tarkkailun ajoitus Kohderyhmä Parametri Menetelmä Aineiston kattavuus Raportointi Kaupallista merellä tapahtuvaa troolikalastusta harjoittavat suomalaiset kalastajat Kalastuskäyttäytyminen ym. (verrattuna aiempiin tarkkailutuloksiin) Kysely Suomen talousvyöhykkeellä vuosina kalastaneet suomalaiset troolikalastajat Kaksi vuotta rakennusvaiheen jälkeen vuonna 2022 Suomalainen merialueen troolikalastuslaivasto, joka harjoittaa kalastusta hankealueella Suomen talousvyöhykkeellä Kalastusalueet ym. (verrattuna aiempiin tarkkailutuloksiin) Alusten tarkkailujärjestelmän (VMS) satelliittipaikannusaineiston analysointi Troolikalastus Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjan alueella vuosina Kaksi vuotta rakennusvaiheen jälkeen vuonna Kulttuuriperintö Historiallisesti ja arkeologisesti merkittävät vedenalaiset kulttuuriperinnön kohteet (UHC) on otettu huomioon suunniteltaessa tulevien putkilinjojen reittiä Suomen talousvyöhykkeellä. Kesällä 2016 tehtiin visuaaliset tutkimukset (yksityiskohtainen kartoitus), jotta mahdolliset UCH -alueet (hylyt) voitiin tunnistaa putkilinjan reitiltä. Kaikki potentiaaliset vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteet, jotka sijaitsevat putkilinjan reitin lähellä (±250 m) on arvioitu tarkasti. Putkilinjan reittiin nähden suhteellisen lähellä sijaitsee kolme vedenalaista kulttuuriperintökohdetta tai toisen maailmasodan aikaista historiallista kohdetta. Kohteet on esitetty taulukossa 2-6.

18 15 Taulukko 2-6. Merkittävät UCH- ja toisen maailmansodan aikaiset historialliset kohteet, jotka sijaitsevat keskimäärin alle 250 m etäisyydellä putkilinjan reitistä. Kohde (NSP2 ID) tä** S-R S-R (SD-Alt1-3372) S-R Luokka Kuvaus Arvo Hylky (puinen alus) Sukellusveneen torjuntaverkko Hylky (teräksinen moottorialus) Luultavasti tykkivene 1800 luvun lopusta luvun alusta Osia länsi - ja itäosien, toisen maailmansodan aikaisesta Walross - sukellusveneen torjuntaverkosta Pahoin tuhoutunut rahtialustyyppinen teräsrunkoinen moottorialus, luultavasti valtamerikelpoinen nostureilla varustettu alus * poikkeama hylyn/kohteen keskiosasta Ikä >100 vuotta. Merkittävä UCH kohde Merkittävä toisen maailmansodan aikainen historiallinen kohde Potentiaalinen toisen maailmasodan aikainen historiallinen kohde Poikkeama putkilinjojen A ja B reiteistä* 152 m (linja A) 65 m (linja B) 131 m (linja A) 228 m (linja B) 386 m (linja A) 311 m (linja B) Poikkeama putkilinjojen A ja B reiteis- 147 m (linja A, jäte) 58 m (linja B, jäte) 0 m (linja A ja linja B) Risteää putkilinjan reittien A ja B kanssa 296 m (linja A, jäte) 253 m (linja B, jäte) ** poikkeama hylyn lähimmästä kohdasta (jäänteiden levinneisyys, irtaimet esineet ym.) Suojelu Hylylle suositellaan minimissään 50 m suojavyöhykettä Kohteelle suositellaan putkenlaskun jälkeistä tarkastusta, johtuen linjan B reitin läheisyydestä Vahingolliset kohteeseen puuttumiset tulee minimoida Putkenlaskun jälkeistä tarkastusta suositellaan, koska todennäköisesti sekä linjan A että B reitit ylittävät verkon Jäänteiden laajasta levinneisyydestä johtuen kohteelle suositellaan 250 m suojavyöhykettä Hylky S-R , joka on potentiaalinen toisen maailmansodan aikainen historiallinen kohde, jätetään tarkkailun ulkopuolelle, johtuen etäisyydestä rakennustoimintoihin. Tarkkailuun sisällytettävät UCH-kohteet ovat puinen alus S-R , merkittävä UCH-kohde ja sukellusveneen torjuntaverkko S-R , joka on merkittävä toisen maailmansodan aikainen historiallinen kohde (taulukko 2-7 ja kuva 2-7). Rakennustöiden jälkeen tehtävällä tutkimuksella varmennetaan, että putkilinjojen rakennustyöt eivät ole vaikuttaneet vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteisiin. Tutkimus tehdään visuaalisena tarkasteluna ROV-laitteella (kauko-ohjattava vedenalainen laite) ja monikeilakaikuluotaimella (MBES). Rakennustöiden mahdolliset vaikutukset UCH-kohteisiin voidaan havaita, kun verrataan perustilatutkimuksen (kesä 2016) ja rakennustöiden jälkeisen tutkimuksen tuloksia. Taulukko 2-7. Kulttuuriperinnön vaikutusten tarkkailu. Parametrit, menetelmät ja tarkkailun ajoitus Kohde Parametri Menetelmä Sijainti Ajoitus / toistuvuus S-R (puisen aluksen hylky) S-R (sukellusveneen torjuntaverkko) Sijainti (koordinaatit) Kunto (vahingoittumaton / vaurioitunut) Visuaalinen ROVtutkimus MBES-tutkimus UCH-kohteiden sijainti Kerran ennen rakentamista vuoden 2017 lopussa tai vuoden 2018 alussa Kerran kaikkien rakennustöiden päättymisen jälkeen

19 16 Kuva 2-7. Kulttuuriperinnön tarkkailukohteiden sijainti. 3. KÄYTÖN AIKAISET TEKNISET TUTKIMUKSET Ympäristön tarkkailemisen lisäksi putkilinja tarkistetaan säännöllisesti käyttövaiheen aikana osana tarkastus-, kunnossapito- ja korjausohjelmaa (IMR). Tarkastusten päätavoite on varmistaa, että putkilinja toimii turvallisesti ja luotettavasti koko käyttöikänsä ajan. Ennen putkilinjojen käyttöönottoa kehitetään tarkastusohjelma. Siinä kuvataan tarkastusten päätyypit, vaatimukset ja tarkastusten suorittamisajankohdat. Tarkastusohjelma kattaa kaikki tekijät, joiden on havaittu suunnitteluvaiheessa vaikuttavan putkilinjan eheyteen (turvallisuuteen ja luotettavuuteen) sitä käytettäessä. Suunnitellut tarkastukset koko putkilinjan reitille Venäjältä Saksaan ovat neljäntyyppisiä: Putkilinjojen pääasiallisella meriosuudella tehtävä ulkoinen tarkastus (kun syvyys keskimäärin yli 15 m) Koko putkilinjan tarkastus sisäpuolelta (putken sisällä kulkevat tarkastuslaitteet Venäjältä Saksaan) Geofysikaalisin tutkimuksin tehty hautautuneiden osien tarkastus matalassa vedessä ja maalla (Venäjä ja Saksa) ei tehdä Suomessa Maissa paljaana kulkevan osuuden ulkoinen tarkastus (Venäjä ja Saksa) ei tehdä Suomessa Ulkoisessa merellä tehtävässä tarkastuksessa arvioidaan putkilinjojen asettuminen merenpohjaan ja putkien ulkoinen kunto. Tämä tarkastus tehdään alukselta, joka on varustettu ROV- tai AUVlaitteilla, joissa on visuaalisen kuvan antavia, akustisia ja sähkömagneettisia tutkimuslaitteita. Merellä tehtävässä ulkoisessa tarkastuksessa määritetään seuraavat seikat:

20 17 Putkilinjojen vauriot (esim. betonipinnoitus ja liitokset) ja niiden tukirakennelmat (esim. kiviainespenkereet ja kaapeliristeykset) Anodien vauriot ja puutteet katodisuojauksessa Putkilinjan merkittävä siirtyminen asennuskäytävän ulkopuolelle Alueet, joissa kerätyn tiedon perusteella korjaavana toimena tarvitaan kiviaineksen kasausta putkilinjan tukemiseksi Mahdolliset uudet kohteet putkilinjan asennuskäytävässä Putkilinjan läheisyydessä sijaitsevien yhden hylyn ja yhden sukellusveneen torjuntaverkon sijainti ja kunto Putkilinjojen läheisyydessä olevien ammusten sijainti Kerättyjä aineistoja verrataan edellisiin tutkimuksiin ja vuosittaisiin tarkastustutkimuksiin, jotta tilannetta voidaan verrata suunnittelun aikaista ja rakennusvaiheen jälkeistä tilannetta. Historiallisten trendien pohjalta arvioidaan kehitystä esimerkiksi vapaiden jännevälien, merenpohjan eroosion, vaurioitumisalttiiden alueiden ja anodien kulumisen tai menettämisen (anodien hävikin arvio) osalta. Sisäpuolelta tehtävissä tarkastuksissa käytetään putkilinjan sisällä kulkevia laitteita. Putken tarkastuslaitteet kulkevat koko putkilinjan läpi virtaavan kaasun mukana. Niiden avulla tarkistetaan mahdolliset korroosion aiheuttamat putkilinjan rungon metallihäviöt ja putken geometrian muuttuminen painumisen vuoksi. Putkilinjan sisäisissä tarkastuksissa tarkastuslaitteilla tutkitaan potentiaaliset paikalliset anomaliat putkilinjan geometriassa: 1. Sisäiset tai ulkoiset metallihävikit putkissa (seinämäpaksuuden muutos) esim. korroosion seurauksena 2. Yksittäiset painumat putkissa (sisähalkaisijan muutos) 3. Painumien aiheuttamat putkien pyöreyden muutokset (soikeus) 4. Putkilinjojen kaarevuuden muutokset (taipuma) Poikkeamien sijainti ja laajuus yllä olevien parametrien osalta esitetään raportoitavaksi, jos: 1. Putken seinämäpaksuuden muutos on suurempi kuin 10 % seinämäpaksuudesta 2. Putken sisähalkaisijan muutos on suurempi kuin 2,5 mm 3. Putken soikeus on suurempi kuin 1 % sisähalkaisijasta 4. Putkilinjan taipuma on suurempi kuin 0,125 % taipumarasituksesta (putkilinjan säde/taipuman säde) Seuraavien tarkastusten toistuvuus ja aloitusaika riippuu edellisten tarkastusten tuloksista. Tarkastus ja tarkkailustrategia voi myös vaatia erityistarkastuksia jos jokin odottamaton tapahtuma heikentää järjestelmän turvallisuutta ja luotettavuutta. Jos jossain tarkastuksessa putkilinjan parametrien todetaan kriittisesti poikkeavan suunnittelurajoista, otetaan käyttöön soveltuva ylläpito- tai korjausohjelma.

21 18 4. RAPORTOINTI 4.1 Yleistä Putkilinjojen rakentamis- ja käyttövaiheen aikaiset tarkkailutulokset ja johtopäätökset ympäristövaikutuksista esitetään vuosiraporteissa. Raportit julkaistaan englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Raportti luovutetaan valvovalle viranomaiselle kutakin kalenterivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa esitetään tarkkailun tulokset parametreittain. Raportissa arvioidaan tarkkailun aikana tehtyjen havaintojen perusteella ympäristövaikutusten merkittävyyttä ja tarkastellaan tuloksia jokaisen tarkkailukohteen osalta. Tuloksia verrataan myös vastaavanlaisen, samalla alueella Suomen talousvyöhykkeellä toteutetun Nord Stream -kaasuputkihankkeen tarkkailun tuloksiin. Rakentamisen aikana tulokset kootaan lisäksi neljännesvuosiraportteihin. Näiden raporttien tavoitteena on: Esittää tulokset neljännesvuosittain Tarkastella kaikkia mahdollisia odottamattomia tapahtumia/poikkemia Tuottaa karkea arvioi vaikutuksista Odottamattomat tapahtumat ja löydökset raportoidaan välittömästi. 4.2 Vedenalainen melu Tulokset raportoidaan raivausvaiheen päätyttyä. Vedenalaisen melun analysoinnissa käytettävät parametrit riippuvat melulähteen ominaisuuksista. Impulsiivisille äänitapahtumille soveltuvat parametrit ovat äänialtistustaso, äänenpaineen huippuarvo sekä huipusta-huippuun arvo. Äänenpainetaso sopii parhaiten jatkuvana esiintyvän melun analysoimiseen. Data-analyysi voidaan tehdä Matlab-ohjelmistolla tai muulla vastaavalla suuren data-aineiston käsittelyyn suunnitellulla ohjelmalla. Äänenpainetasot lasketaan 1/3 -oktaavikaistoittain sekunnin välein taajuusalueelta 10 Hz 10 khz. Tulokset muutetaan vastaamaan 5 minuutin ja yhden tunnin jatkuvia keskiäänitasoja (Leq5min ja Leq1h) sekä L95, L50 ja L5 prosentin tilastollisia melutasoja. Tilastollisia äänitasoja LN käytetään yleisesti ympäristömelun tarkkailussa. Kiinnostavat melutapahtumat analysoidaan erikseen. Lisäksi mitattuja taustamelutasoja verrataan lähimmän sääaseman tuulitietoihin. Kaikki tallennetut tapahtumat pitää analysoida erikseen. Arvot tulee esittää lähimmältä sääasemalta kerätyn paikallisen tuulennopeustiedon kanssa. Raportissa tulee olla tiedot tallennetuista äänitapahtumista, lasketuista parametreista sekä äänenpaineen maksimitasoista verrattuna taustatasoihin. Lisäksi raportin on sisällettävä tietoa saariston ja Natura alueen ominaispiirteistä melun leviämiseen. Melun leviämiseen vaikuttaa termisten olosuhteiden lisäksi merenpohjan ja merenpinnan olosuhteet. Raportissa tulee olla myös vertailu mallinnettujen ja mitattujen vaikutusten kesken. CTD profiilit ja muutokset termokliinin syvyydessä ja tiheydessä tulee sisällyttää raporttiin. Lisäksi arvioidaan lämpötilakerrostuneisuuden vaikutus termokliinin ylä- ja alapuolelta mitattuihin tuloksiin. Liikuteltavilla mittausjärjestelmillä tehdyllä data-analyysissä tulee olla tiedot yksityiskohtaisesta etäisyysvaimenemisesta lyhyillä etäisyyksillä sekä taajuusvasteen muutoksista etäisyyden suhteen. Näitä arvoja voidaan käyttää mallin validoinnissa ja yksityiskohtaisemmassa arvioinnissa melun vaikutuksista merieliöstöön. Alueista ja ympäristöolosuhteista riippuen kahden kiinteän tarkkailuaseman tietoja voidaan verrata yksittäisen ammuksen raivaustapahtumaan.

22 19 Datatiedostot ja analysoitujen parametrien tulokset toimitetaan Nord Stream 2:lle WAVtiedostoina ja Excel -tiedostoina, sisältäen analysoidut ääniparametrit (ks. yllä samassa luvussa). WAV-tiedostojen alussa ja lopussa on kalibrointisignaali myöhempää analyysia varten. CTD- ja äänennopeusdatasta esitetään lämpötila [ C], syvyys [m], suolapitoisuus [PSU / ] ja äänennopeus [m/s] sisältäen tiedon mittauksen ajankohdasta ja sijainnista. Väliraportissa tulee esittää ensimmäisen ammuksen räjäytyksen jälkeen tehty aineiston tarkastelu, että nähdään, onko tarvetta säätää esivahvistusta, mittaussijaintia tai näytteenottotaajuutta ennen seuraavaa tarkkailuvaihetta. 4.3 Sameus ja virtaukset Raportointi tehdään tarkkailun päättymisen jälkeen. Kalibroidut ja laatutarkastetut vedenlaatu- ja virtaamatulokset esitetään yhdessä tiedoista ajan ja sijainnin suhteen. Raportissa tulee esittää tiedot käytetyistä laitteista, asennuksista, vesisyvyydestä ja muusta apuaineistosta. Tulokset toimitetaan Nord Stream 2:lle Excel-tiedostoina sisältäen myös alkuperäisen datan. Lisäksi raporttiin tulee sisällyttää kuvaajia aikasarjoista ja lyhyt arviointi. Aineistoa analysoidaan erikseen mallinnustuloksiin vertaamalla. 4.4 Kaupallinen kalastus Tarkkailutoimien perusteella rakentamistöiden vaikutukset kalastuskäyttäytymiseen ja kalastusalueisiin projektialueella, Suomen vesillä, raportoidaan taulukossa 2-5 esitetyn alustavan aikataulun mukaisesti. Kuten edellä on mainittu, tuloksia verrataan Suomen talousalueella, suomalaisten troolikalastajien keskuudessa aiemmin tehdyn tarkkailutoimen tuloksiin. 4.5 Kulttuuriperintö Raportoinnissa keskitytään vertaamaan valittujen hylkyjen kuntoa perustilatutkimuksessa ja rakentamisen jälkeisessä tutkimuksessa. Vertaamalla eri aikoina todettuja hylkyjen sijainteja ja pysäytyskuvia, voidaan arvioida, ovatko putkilinjan rakennustyöt haitanneet tai muulla tavoin vaikuttaneet hylkyihin. Tarkkailun tulokset toimitetaan Museovirastolle. 5. VIITTEET HELCOM Manual for Marine Monitoring in the Combine Programme of HELCOM. [http://helcom.fi/documents/action%20areas/monitoring%20and%20assessment/manuals%20a nd%20guidelines/manual%20for%20marine%20monitoring%20in%20the%20combine%20progr amme%20of%20helcom.pdf] Julkaisu haettu Luode Consulting Oy Underwater noise monitoring in the Gulf of Finland during the munition clearance operations Scope of Work. 1 August Nord Stream 2. Document No: W-PE-EMS-PFI-SOW-812-UNMFINEN-01. Ramboll Nord Stream 2. Maakaasuputkilinja Itämeren poikki. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suomi. Huhtikuu 2017.

23 Selite: Nord Stream 2 -reitti Aluevesiraja Ahvenanmaan raja Talousvyöhykkeen raja Kotka SUOMI! FINLAND # * Kiinteä vedenalaisen melun tarkkailukohta D Ammus, jossa käytetään kuplaverhoa lievennystoimena Tunnistetut ammukset, kg 2-25 Helsinki! Söderskär ÅLAND ÅLAND islands # * DD D D Koverhar Hanko!! Hanko B # * Hanko A # * DD D D D Kallbådan B Hylkeidensuojelualue # * Kallbådan A # * DDDD D D Natura alue, jossa suojeluperusteena hylje Uhtju # * Malusi Ehdotettu Natura alueen laajennus # * Tärkeä harmaahyljealue (lepäilyluoto) D Hylkeidensuojelualue, Viro Tallinna! Paldiski! Huomio: Ammukset löydetty asennus- ja turvakäytävältä Hiiumaa Versio: Pvm: tehnyt: ATTM Tarkastanut: SURH EESTI ESTONIA Saaremaa 0 50 kilometre 100 ³ Tarkkailukohdat Liite 1

24 Selite: Nord Stream 2 -reitti Aluevesiraja Ahvenanmaan raja Kotka SUOMI! FINLAND Talousvyöhykkeen raja Station Kontrolli Control_2 Helsinki! ÅLAND ÅLAND islands Munitions clearence/rock placement Rock placement_1 # * Ammustenraivaus W X Kiviaineksen kasaus $ + Ammustenraivaus/kiviaineksen kasaus W X $ + Koverhar Hanko!! Control_1 # Munitions clearance_1 * W X Munitions clearance_2 Rock placement_2 # * Tallinna! Paldiski! Hiiumaa Versio: Pvm: tehnyt: ATTM Tarkastanut: SURH EESTI ESTONIA Saaremaa 0 50 kilometre 100 ³ Tarkkailukohdat vedenlaatu Liite 2

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI ) Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 4.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI0408001)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 6.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA 2000 -KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN

Lisätiedot

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 14. Jatkosuunnittelu Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-032200FI-05 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Page 1 of 20 Nord Stream 2 Asiakirjan laatija Paul Neale Tarkastanut Tore Granskog Hyväksynyt John Garrard W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Versio Päivämäärä Kuvaus 01 2017-09-18 Julkaistu tarkistettavaksi

Lisätiedot

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä 7.3.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Arviointiraportti Päiväys 04.09.2017 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI0100106) NORD

Lisätiedot

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen

Lisätiedot

NORD STREAM 2 VEDENALAISEN MELUN MALLINNUS, SUOMI

NORD STREAM 2 VEDENALAISEN MELUN MALLINNUS, SUOMI Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä Joulukuu 2016 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-030600FI-02 NORD STREAM 2 VEDENALAISEN MELUN MALLINNUS, SUOMI 1 / 33 Versio 02 Päivämäärä 07.12.2016 Asiakirjan

Lisätiedot

Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä

Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä 7176 LUODE CONSULTING OY 1636922-4 NORD STREAM 2 -HANKE Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä NSP2-asiakirjan nro: W-PE-EIA-PFI-REP-812-FINBESFI-01 Antti Lindfors, Toni Meriläinen ja

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Merkittävät tulvariskialueet

Merkittävät tulvariskialueet Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Kyselylomake 2. Mussalon sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä 3. Vastauskuori

Kyselylomake 2. Mussalon sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä 3. Vastauskuori 13.6.2006 Arvoisa vastaanottaja, Kotkan Satama Oy suunnittelee laajennuksia Mussalon satamassa (ks. liite 2). Suunnittelun yhteydessä arvioidaan myös laajennusten ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksilla

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 NORD

Lisätiedot

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017 NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Asiakas: Nord Stream 2 Ammusten raivaus Ammuskohtaiset ympäristövaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA

MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA 22.4.2013 NORD STREAM -LAAJENNUSHANKE YVA-OHJELMA 1. Esitykset Osanottajat - 7 yksityishenkilöä - Yhteysviranomainen - 4 henkilöä Nord Streamista ja - 3 henkilöä Rambollista.

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.11.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI SYYSKUU 2017 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA

NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päiväys Maaliskuu 2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-030400FI-01 NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA NORD STREAM 2 Sedimenttien leviämisen mallinnus

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 HELSINGIN KAUPUNKI - KAUPUNKISUUNNITTELUV IRASTO Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset Antti Lindfors ja Joose Mykkänen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare

YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu Jani Kankare 23.10.2015 Promethor Oy Muun muassa äänen, tärinän ja ilmanlaatuselvityksien asiantuntijayritys - Mittaukset ja mallinnus - Suunnittelu - Lupahakemukset

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus

Lisätiedot

Zonation merialuesuunnittelussa

Zonation merialuesuunnittelussa Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton

Lisätiedot

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten

Lisätiedot

Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015

Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Kaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Pistokoemittausten tarkoitus: selvittää ja verrata 0,5-1,5 vuotta vanhojen tele- tai sähkökaapeleiden sijaintia suhteessa

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu NS Final Munitions Clearance Monitoring Report FIN EEZ Rev A: 19 Sep 2010 Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu Tämä liite Tässä liitteessä on raportit, joissa esitetään vedenlaadun, sedimentin, pohjaeliöstön

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Siitolanranta 3:n melumittaus

Siitolanranta 3:n melumittaus Siitolanranta 3:n melumittaus 27. 28.9.2016 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 6.10.2016 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus... 3 3 Mittausten aikainen sää... 3 4 Mittauslaitteisto...

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Luku 10. Natura 2000 FIN

Luku 10. Natura 2000 FIN Luku 10 Natura 2000 Sisällys Sivu 10. Natura 2000 1523 10.1 Johdanto 1523 10.2 Natura 2000 -alueet 1523 10.3 Natura 2000 -verkoston vaatimukset 1526 10.3.1 Natura 2000 -verkoston vaatimukset Suomessa

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3811 Y02 Sivu 1 (6) GrIFK Alpine ry Jussi Kattelus Turku 9.1.2017 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelumittaus 5.1.2017 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä

Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä TAUSTATIETOA Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä Turvallisen reitin suunnittelu Nord Stream - kaasuputkelle Itämerellä Syyskuu 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Itämeressä olevat ammukset mitä

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 351 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet

Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Luku 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 679 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tunnistetaan

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot