NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA"

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP FI-05 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA Versio 05 Päivämäärä 2017/09/18 Asiakirjan tunnus Viite W-PE-EIA-PFI-REP FI / PO Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastaja Hyväksynyt Hyväksynyt Käännös ANNAL, ARIH, HSUR, SANNAS, OTSOL, SSAL Käännös ANNAL, ARIH, HSUR, SANNAS, OTSOL, SSAL Käännös ANNAL, ARIH, HSUR, SANNAS, OTSOL, SSAL Käännös ANNAL, ARIH, HSUR, SANNAS, OTSOL, SSAL Käännös ANNAL, ARIH, HSUR, SANNAS, OTSOL, SSAL ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR ANTL SANSU MIBR Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. HANKKEEN KUVAUS (PÄIVITYS) Putkilinjan reitti Putkilinjan reititys ja optimointi Valittu putkilinjan reitti Putkilinjojen välinen etäisyys Putkilinjan suunnittelu Standardit todentaminen ja sertifiointi Putkien mitat ja materiaalit Tutkimukset Suomen talousvyöhykkeellä suoritettavat tutkimukset Tutkimukset ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja sen jälkeen Rakentaminen ja käyttöönotto Rakentamisen aikataulu Ammusten raivaus Paikallaan räjäyttäminen Ammuksen siirtäminen Kiviaineksen kasaus Asennustyöt risteyskohdissa Putkenlasku Materiaalien ja laitteiden kuljetus Putkilogistiikka Suomen talousvyöhykkeellä Kiviaineksen kuljetus merellä Merellä syntyvä jäte Muut kuljetukset merellä Käyttöönoton valmistelut Käyttöönotto Käyttö ja kunnossapito Käytöstä poistaminen Tekniset muutokset YVA-vaiheen jälkeen MERIALUEIDEN NYKYTILA (PÄIVITYS) Ilmasto ja ilmanlaatu Merenpohjan morfologia ja sedimentit Hydrografia Vedenlaatu Ilmassa kantautuva melu Vedenalainen melu Pelaginen ympäristö (plankton) Pohjaeliöstö Kalat Merinisäkkäät Linnut Suojelualueet 20 Asiakirjan nro.: W-PE-EIA-PFI-REP FI-05

4 3.13 Vieraslajit Biologinen monimuotoisuus Laivaliikenne Kaupallinen kalastus Ammukset Tynnyrit Sotilasalueet Nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri Tieteellinen perintö Kulttuuriperintö Ihmiset ja yhteiskunta NYKYTILA NAAPURIMAIDEN RAJA-ALUEILLA (PÄIVITYS) Venäjä Viro Ruotsi Muut maat VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA (PÄIVITYS) Tämän luvun rakenne ja menetelmät Ilmasto ja ilmanlaatu Merenpohjan morfologia ja sedimentit Hydrografia ja veden laatu Melu Pohjaeliöstö Kalat Merinisäkkäät Linnut Suojelualueet Vieraslajit Biologinen monimuotoisuus Laivaliikenne Kaupallinen kalastus Sotilasalueet Nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri sekä luonnonvarojen hyödyntäminen Suomen talousvyöhykkeen tuleva käyttö Tieteellinen perintö Kulttuuriperintö Sosiaaliset vaikutukset Arvio vaatimustenmukaisuudesta RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (PÄIVITYS) Rajat ylittävät vaikutukset Venäjällä Rajat ylittävät vaikutukset Virossa Rajat ylittävät vaikutukset Ruotsissa Rajat ylittävät vaikutukset muissa maissa YHTEISVAIKUTUKSET (PÄIVITYS) Tarkasteltava nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri Yhteisvaikutusten arviointi olemassa olevat NSP-putkilinjat Yhteisvaikutusten arviointi suunniteltu Balticconnectorputkilinja KÄYTÖSTÄ POISTAMISEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HAITTOJEN LIEVENTÄMISTOIMENPITEET (PÄIVITYS) Merinisäkkäät ja linnut Karkottimet 87 Asiakirjan nro.: W-PE-EIA-PFI-REP FI-05

5 9.1.2 Ehdotetut bioottiset suojatoimenpiteet ammusten raivauksen aikana Mahdolliset lisälieventämistoimet EHDOTUS YMPÄRISTÖTARKKAILUOHJELMAKSI (PÄIVITYS) LÄHTEET 92 Asiakirjan nro.: W-PE-EIA-PFI-REP FI-05

6 1 1. JOHDANTO Tässä asiakirjassa esitetään päivitetyt tiedot Nord Stream 2 -hankkeen kuvauksesta sekä ympäristövaikutusten, valtioiden rajat ylittävien vaikutusten ja merelle sijoittuvien yhteisvaikutusten arvioinneista tarpeellisin osin. Myös merialueiden nykytilan kuvaus on päivitetty tietyiltä osiltaan. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) käsiteltyjen tietojen puutteista ja epävarmuustekijöistä voidaan sanoa seuraavaa: Tilanne YVA-selostuksen aikaan (huhtikuu 2017) Rakentamisaikataulua ei ole vielä lopullisesti päätetty ja se saattaa muuttua. Ammusten raivauksen laajuus ja menettelytavat eivät ole tarkkaan tiedossa. Tilanne lupamenettelyvaiheessa (heinäkuu 2017) Aikataulu on tarkistettu, mutta sitä ei ole viimeistelty yksityiskohtaisesti. Ei suuria muutoksia. Ammuskartoitukset ja arvioinnit on saatu päätökseen. Tarvittavan kiviaineksen määrä ja sijoituspaikat eivät ole vielä varmoja. Kiviainesmäärät ja sijoituspaikat on päivitetty. Kiviainesten toimittajien kanssa ei vielä ole tehty sopimuksia. Sopimukset kiviainestoimittajien kanssa on tehty. Putkenlaskualuksia ei vielä ole vahvistettu lopullisesti. Sopimukset putkenlaskualuksista on tehty. Ei ankkuroitavaa putkenlaskualusta Suomeen. Asiakirja on laadittu liitettäväksi talousvyöhykkeen käyttö- ja vesilupahakemuksiin. Nord Stream 2 ei hae lupia liitännäistoiminnoille, mutta muutokset näissä on lyhyesti kuvattu asiakirjassa.

7 2 2. HANKKEEN KUVAUS (PÄIVITYS) Tämän luvun tarkoituksena on kuvata hankkeen tekninen konsepti ja tuoda esiin kansallisen ympäristövaikutusarvioinnin jälkeen tapahtuneita muutoksia teknisissä komponenteissa sekä toiminnoissa. YVA-selostuksen jälkeen tehtyjä teknisiä muutoksia ovat: päivitetyt tiedot putkilinjareitiltä (revisio 52), kiviaineksen kasauksesta, risteyskohdista ym. (niin kutsuttu EIA3-data, Nord Stream 2, ja reitin päivitys 52 ( )). Rambollille on toimitettu tiedoksi Saipemin Input Data for EIA 4 (Complete Delivery). Muutokset ovat vähäiset suhteessa aikaisemmin toimitettuun vastaavaan tietoon, ja tämän arvion johtopäätökset ovat edelleen paikkansa pitävät. eteläisten reittivaihtoehtojen valinta osassa putkilinjareittiä (ALT W2 ja ALT E2) dynaamisesti asemoitavan aluksen (DP-alus) käyttö Suomen talousvyöhykkeellä (ei ankkurointia) tutkimustieto ammuksista asennus- ja turvallisuuskäytävällä tutkimustiedon pohjalta tehty ammusten arviointi Tämä päivitetty hankekuvaus sisältää kuvauksen (vastaava luku): 2.1 putkilinjan reitti 2.2 putkilinjan suunnittelu 2.3 tutkimustoiminnot 2.4 rakentaminen ja käyttöönotto rakentamisen aikataulu ammusten raivaus kiviaineksen kasaus asennustyöt risteyskohdissa putkenlasku materiaalien ja laitteiden kuljetus käyttöönoton valmistelut käyttöönotto 2.5 käyttö ja kunnossapito Myös putkilinjojen käytöstä poistaminen on kuvattu ja esitetty luvussa 2.6. Lopuksi tähän lukuun 2 sisältyy myös yhteenveto (luku 2.7) YVA:n valmistelun jälkeen muuttuneista teknisistä tiedoista ja asioista. 2.1 Putkilinjan reitti Putkilinjan reititys ja optimointi NSP2-hankkeen esisuunnitteluvaiheessa määritettiin toteuttamiskelpoiset reittivaihtoehdot (YVA: kuva 4-1). Esisuunnittelu loi pohjan myöhemmälle suunnittelulle ja toimi NSP2-putkilinjojen reitityksen lähtökohtana. Reitityksen historia ja kriteerit on esitetty YVA-selostuksen alaluvussa Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin kahta alavaihtoehtoa kohdissa, missä putkilinjan reitti jakautuu kahdeksi vaihtoehtoiseksi reitiksi. Itäisempi osuus sijaitsee Suomenlahdella Porkkalasta etelään tai lounaaseen, ja sen alavaihtoehtoja kutsutaan nimillä ALT E1 ja ALT E2 (YVA: kuva 5-2). Toinen osuus sijaitsee varsinaisen Itämeren pohjoisosassa Suomen talousvyöhykkeen länsiosassa, ja näitä alavaihtoehtoja kutsutaan nimillä ALT W1 ja ALT W2 (YVA: kuva 5-3).

8 3 Valittu putkilinjan reitti kulkee eteläisten alavaihtoehtojen ALT E2 ja ALT W2 mukaisesti Valittu putkilinjan reitti Nord Stream 2 -putkilinjajärjestelmä (NSP2) käsittää kaksi halkaisijaltaan 48 tuuman merenalaista putkea sekä maa-alueilla Venäjällä ja Saksassa sijaitsevat laitteistot ja laitokset. Suunnitellut putkilinjat kulkevat Itämeren halki Venäjän rannikolta (Narvanlahti) Suomenlahden eteläosasta Saksan rannikolle Lubminin alueelle. NSP2-järjestelmän toimituskapasiteetti on 55 miljardia kuutiometriä (m 3 ) maakaasua vuodessa. NSP2-kaasuputkilinjojen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Putkilinjan reitin pituus on noin kilometriä. Reitti kulkee Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien halki sekä Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeillä. Suomen talousvyöhykkeellä ehdotettu NSP2-hankeen reitti ylittää nykyiset NSP-putkilinjat heti Suomen alueelle saavuttuaan ja kulkee NSP-putkilinjojen pohjoispuolella. NSP2-putkilinjat määritetään seuraavasti: putkilinja A kulkee reittikäytävän pohjoispuolella putkilinja B kulkee reittikäytävän eteläpuolella. Reitin v52 pituus Suomen osuudella on noin 374 kilometriä (YVA: 378 km), kilometrikohdasta KP 0 kilometrikohtaan KP 374. Reitti Suomen talousvyöhykkeellä on esitetty kuvassa 2-1. Suomen osuudella olosuhteet NSP2-reitin varrella vaihtelevat suuresti: tietyillä alueilla merenpohja on hyvin tasainen ja sedimentti erittäin pehmeää savea, kun taas toisaalla merenpohja on epätasainen ja koostuu karkeasta sedimentistä, hiekasta ja paljastuneesta kallioperästä. Vesisyvyys NSP2-reitillä vaihtelee metrin välillä (YVA: m). Putkilinjan reitti (NSP2-reitti) sijaitsee Suomessa kokonaan talousvyöhykkeellä eikä ulotu Suomen aluevesille. Idässä reitti jatkuu Venäjän aluevesille ja lännessä Ruotsin talousvyöhykkeelle. Lyhin etäisyys Suomen aluevesistä on 0,6 kilometriä ja lyhin etäisyys Viron talousvyöhykkeeseen 1,8 kilometriä. NSP2-putkilinjojen lyhin etäisyys Suomen rannikkoon on 19 kilometriä (YVA: 15 km) ja Viron rannikkoon 25 kilometriä. Putkilinjan reitti sijaitsee suurimmalla osalla Suomen osuudesta Nord Stream -putkien pohjoispuolella. Vain lyhyt osuus, noin 400 m putkilinjan reitin itäisimmällä osalla lähellä Venäjän aluevesiä, sijaitsee Nord Stream -kaasuputkilinjojen eteläpuolella. Vähimmäisetäisyys putkilinjajärjestelmien välillä tulee olemaan keskimäärin 0,2 kilometriä ja enimmillään 4,7 kilometriä (YVA: 6,6 km).

9 4 Kuva 2-1. Reitti Suomen talousvyöhykkeellä Putkilinjojen välinen etäisyys NSP2-putkilinjajärjestelmä on erillinen rakenne jo käytössä olevasta NSP-järjestelmästä, mutta kulkee samansuuntaisesti huomattavan osan reitistä. Tämän vuoksi on luotu kriteerit näiden kahden putkilinjajärjestelmän vähimmäisetäisyydelle sekä NSP2-putkilinjojen keskinäiselle vähimmäisetäisyydelle. Kriteerit perustuvat yksityiskohtaisiin arviointeihin NSP2-putkilinjajärjestelmän rakentamiseen ja käyttöön liittyvistä riskeistä. Peruskriteerit on esitetty YVA-selostuksen alaluvussa Vähimmäisetäisyyksien kriteerit on luotu molemmille putkenlaskutavoille. Suomen talousvyöhykkeellä käytetään vain DP-putkenlaskualusta. 2.2 Putkilinjan suunnittelu NSP2-putkilinjojen suunnittelussa hyödynnetään merkittävästi nykyisten Nord Stream - kaasuputkilinjojen suunnittelusta ja rakentamisesta saatuja kokemuksia. NSP2-putkilinjan suunnittelussa on tukeuduttu vahvasti aiemmin saatuihin kokemuksiin, joiden avulla varmistetaan mahdollisimman suuret synergiaedut. Kerättyä tietoa ja saatuja kokemuksia on voitu hyödyntää tehokkaasti suunnittelussa Standardit todentaminen ja sertifiointi Putkilinjat suunnitellaan, rakennetaan ja niitä käytetään Det Norske Veritasin (DNV) antaman kansainvälisen avomerialueita koskevan standardin DNV OS-F101 "Submarine Pipeline Systems" (vedenalaiset putkijärjestelmät) sekä siihen liittyvien DNV:n suosittelemien käytäntöjen mukaisesti. NSP2-hanke on nimennyt DNV GL:n riippumattomaksi kolmannen osapuolen asiantuntijaksi varmistamaan, että putkilinjajärjestelmä tarkastuslaiteloukusta tarkastuslaiteloukkuun on suunniteltu, valmistettu, asennettu ja valmisteltu käyttöön siihen sovellettavien teknisten vaatimusten sekä laatu- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Kun DNV GL on tehnyt kolmannen osapuolen

10 5 tarkastuksen kaikille hankkeen vaiheille ja putkilinjan käyttöönoton valmistelu on onnistunut, DNV GL antaa kummallekin Nord Stream 2 -putkilinjalle vaatimustenmukaisuustodistuksen Putkien mitat ja materiaalit NSP2-putket rakennetaan yksittäisistä, 12,2 metriä pitkistä teräsputkista, jotka hitsataan yhteen jatkuvassa putkenlaskuprosessissa. Teräsputken nimellishalkaisija on 48 tuumaa (1,219 metriä) ja sisähalkaisijavakiona 1,153 metriä. Ulkohalkaisija on enintään 1,4 metriä. Putkien suunnittelupaineet ovat Nord Stream -hankkeen kaltaisia, ts. likimäärin 220 barg / 200 barg kahdella putkilinjaosuudella Suomen talousvyöhykkeellä. Teräsputken seinämäpaksuus perustuu (sisäiseen) suunniteltuun käyttöpaineeseen, ulkoisen luhistumisen estämiseen sekä ulkoisten iskujen kestämiseen. Suomen talousvyöhykkeellä seinämäpaksuus on 34,6 mm (kilometrikohdasta KP 0 kilometrikohtaan KP 184) ja 30,9 mm (kilometrikohdasta KP 184 kilometrikohtaan KP 374) (YVA: seinämäpaksuus vaihtelee välillä 30,9 41,0 mm). Putki pinnoitetaan sisäpuolelta epoksipohjaisella materiaalilla. Pinnoituksen tarkoituksena on vähentää hydraulista kitkaa ja siten parantaa kaasun virtausolosuhteita. Putken ulkopuoli päällystetään kolmikerroksisella polyeteenipinnoitteella korroosion estämiseksi (YVA: kuva 4-3). Putken ulkoisen korroosionestopinnoitteen päälle levitetään rautamalmia sisältävä betonipinnoite (YVA: kuva 4-4). Pinnoitteen paksuus Suomen talousvyöhykkeellä on 80 mm (noin 185 km), 90 mm (noin 125 km) ja 60 mm (noin 65 km) (YVA: mm). Vaikka betonipinnoitteen ensisijaisena tarkoituksena on vakauttaa putkea merenpohjassa, pinnoite toimii myös ulkoisena lisäsuojana vieraiden esineiden, kuten kalastusvälineiden, iskuja ja osumia vastaan. Putkien eheyden varmistamiseksi koko niiden käyttöiän ajaksi, käytetään toissijaisena korroosiosuojauksena galvaanisia suoja-anodeja. Tämä toissijainen suojaus on erillinen järjestelmä, joka suojaa putkia, jos ulkoinen korroosionestopinnoite vahingoittuu. Suoja-anodien rakenne varmistaa, että esillä oleva anodipinta pystyy tuottamaan tarvittavan suojavirran ja että anodimassa on riittävä arvioidun 50 vuoden käyttöiän ajaksi. Suomen osuudelle asennettavien suojaanodien lukumäärä on seuraava: sinkki (linja A) (linja B) alumiini (linja A) (linja B) Putkityypin tunnistamiseksi (seinämäpaksuus, betonin paksuus jne.) pinnoitettuihin putkiin maalataan värilliset renkaat. Noin (YVA: ) pinnoitettua putkea asennetaan Suomen talousvyöhykkeelle. Arvio tarvittavista materiaaleista Suomen putkilinjaosuuksilla on koottu taulukkoon 2-4. Taulukko 2-1. Yhteenveto materiaalien kulutuksesta Suomessa. Materiaali Suomi Teräs (t) (YVA: ) Betonipinnoite (t) (YVA: ) Anodit, sinkki (t) (YVA: 2 472) Anodit, alumiini (t) 856 (YVA: 885) Putkityypin tunnistamiseksi (seinämäpaksuus, betonin paksuus jne.) pinnoitettuihin putkiin maalataan värilliset renkaat. Käytettävä maalimäärä on 0,13 litraa putkea kohden noin 8 m 3 kaikille putkille Suomen talousvyöhykkeellä. Merenpohjaan asennettavat putkilinjat koostuvat yli 99,8- prosenttisesti materiaaleista, jotka ovat liukenemattomia tai meriympäristölle haitattomia, kuten teräs, betoni ja kuivunut merkintämaali. Haitattomista ominaisuuksista johtuen näitä materiaaleja ei käsitellä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Sinkki, jota on alle 0,2 % putken sisältämistä

11 6 kokonaismateriaaleista, mahdollisesti haitallisena aineena on kuitenkin otettu huomioon arvioitaessa vaikutuksia meriympäristöön. 2.3 Tutkimukset Suunniteltuihin NSP2-putkilinjoihin liittyen avomerellä tehdään useita tutkimuksia, joiden tarkoituksena on kerätä tietoa merenpohjan olosuhteista, pinnanmuodoista, syvyysolosuhteista ja esineistä/kohteista, kuten hylyistä, lohkareista, ammuksista jne. Tutkimuksia suoritetaan putkilinjojen suunnittelun ja rakentamisen tueksi Suomen talousvyöhykkeellä suoritettavat tutkimukset Suomen talousvyöhykkeellä suoritettavat tutkimukset: Suomen talousvyöhykkeellä suoritettiin ympäristön nykytilan tutkimus joulukuusta 2015 toukokuuhun Kartoitustutkimus toteutettiin joulukuusta 2015 helmikuuhun Geoteknisen tutkimuksen ensimmäinen vaihe tehtiin maaliskuusta huhtikuuhun Sen toinen vaihe alkaa vuoden 2017 toisella neljänneksellä jäiden lähdettyä. Yksityiskohtainen geofysikaalinen tutkimus tehtiin heinä elokuussa Yksityiskohtaisia kartoituksia valituista mahdollisista vedenalaisista kulttuuriperintökohteista tehtiin heinä elokuussa Ammustutkimukset ja mahdollisten ammusten visuaaliset tarkastukset aloitettiin syyskuussa 2016, ja niiden ne jatkuvat vuoden 2017 toiselle neljännekselle Tutkimukset ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja sen jälkeen Ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus Ennen putkenlaskua tehtävä merenpohjan tutkimus suoritetaan juuri ennen putkenlaskun aloittamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa aiemman syvyysolosuhteiden kartoituksen paikkansapitävyys ja varmistaa, ettei merenpohjasta löydy uusia esteitä. Syvyysolosuhdetutkimuksia ROV-laitteella ja visuaalisia tarkastuksia tehdään tarvittaessa putken laskua ja lisätutkimuksia varten. Rakentamista tukevat tutkimukset Kaikki tutkimusresurssit ovat käytettävissä tarpeen mukaan pohjakosketustarkkailuun sekä putkilinjan rakentamisen aikana mahdollisesti tapauskohtaisiin toimenpiteisiin. Putkenlaskun jälkeen tehtävä tutkimus Putkenlaskun dokumentoimiseksi tehdään laskuasentotutkimus, kun putket on laskettu putkenlaskualuksella merenpohjaan. Tutkimuksella todennetaan laskettujen putkien asento ja kunto. Rakennustoimien jälkeen tehtävä tutkimus Putkilinjan viimeisenä dokumentointina suoritetaan tutkimus sen jälkeen, kun kaikki rakentamistoimet on suoritettu. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että putkilinjat on asennettu oikein. Rakennustoimien ja putkenlaskun jälkeen suoritettavien tutkimusten avulla todennetaan, että tarvittava hautaussyvyys on saavutettu, jälkitäyttö ja kiviaineksen kasaus ovat suunnitellun mukaisia ja että putkien eheys on säilynyt.

12 7 2.4 Rakentaminen ja käyttöönotto Rakentamisen aikataulu Edellyttäen, että kaikki rakentamisen tarvitsemat luvat myönnetään suunnitellussa aikataulussa, rakentamistyöt on suunniteltu aloitettavaksi huhti-toukokuussa Putkenlasku on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2019 aikana. Suunniteltu rakennusaikataulu Suomessa on esitetty kuvassa 2-2: Selitys Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Nord Stream 2 rakentaminen Suomen alueella AMMUSTEN RAIVAUS KIVIAINEKSEN SIJOITUS - LINJA A PUTKENLASKUA - LINJA A KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELU JA KAASULLA TÄYTTÖ - LINJA A KIVIAINEKSEN SIJOITUS - LINJA B PUTKENLASKUA - LINJA B KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELU JA KAASULLA TÄYTTÖ - LINJA B Kuva 2-2. Suunniteltu rakentamisen aikataulu Suomessa. Pääasialliset muutokset YVA:n jälkeen ovat seuraavat: Putkenlasku linja A: kesäkuu 2018 lokakuun alku 2018 (YVA: heinäkuu lokakuu 2018) Putkenlasku linja B: tammikuu 2019 toukokuun alku 2019 (YVA: helmikuun puoliväli 2019 kesäkuu 2019) Kaasulla täyttäminen linja A: lokakuun loppu 2019 (YVA: marraskuun puoliväli 2019) Kaasulla täyttäminen linja B: marraskuun loppu 2019 (YVA: joulukuun puoliväli 2019) Ammusten raivaus Putken turvallisen asennuksen ja käytön takaamiseksi tutkitaan putkilinjan asennuskäytävällä ja turvakäytävällä (määritetään luvussa 2.4.5) mahdollisesti olevat ammukset. NSP2-hankkeessa Venäjällä ja Suomessa tullaan kohtaamaan tavanomaisia ammuksia. Tutkimusten perusteella putkilinjan reitti optimoidaan/on optimoitu ammusten välttämiseksi niin laajasti kuin mahdollista. Tutkimuksissa noin 85 ammusta tunnistettiin Suomen talousvyöhykkeellä. Ammusten arvioinnin on suorittanut suomalainen ammusasiantuntija (Eero Auvinen) ja tutkimusurakoitsijan ammusasiantuntijat. Suomenlahden ammustiheyden vuoksi ammusten välttäminen reitittämällä putkilinja paikallisesti uudelleen ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista. Tästä syystä ammuksia on riskiarvioiden perusteella joko siirrettävä tai raivattava putkilinjan asennuskäytävällä ja leveämmällä turvakäytävällä ennen putkilinjan asennusta. NSP2-hankkeessa on selvitetty vaihtoehtoisia menetelmiä ammusten raivaamiseen ja toimenpiteitä vedenalaisen melun vähentämiseksi räjäytettäessä ammuksia paikallaan, ja päädytty raivaamaan ammukset paikallaan, mikä oli myös oletuksena YVA-selostuksessa ja mitä Nord Stream AG käytti. Tämän dokumentin laatimishetkellä toteutettavuustutkimus vaihtoehtoisesta raivausmenetelmästä (joka on kuvattu luvussa 9) on edelleen käynnissä Paikallaan räjäyttäminen Tavanomaisin ja yleisin tapa raivata ammuksia avomerellä on räjäyttää ne paikoillaan. Raivaustyöt suoritetaan siihen erikoistunutta alusta ja henkilöstöä käyttäen. Lisäksi operaatiota tuetaan työaluksella ja ROV-laitetta käytettiin useisiin tehtäviin:

13 8 ammuksen ja merenpohjan tutkiminen räjäytyspaikalla ennen räjäytystä räjähdysaineen sijoittaminen räjäytyspaikkaan lähelle ammusta räjähdyksen varmennus sekä jätteiden ja laitteiden kerääminen talteen räjäytyksen jälkeen herkkien vaikutuskohteiden tutkimus ammuksen läheisyydessä ennen räjäytystä ja sen jälkeen Laivaliikenteen turvallisuus Toimintojen aikana laivaliikenteen turvallisuuden takaamiseksi tiedotetaan viranomaisia tilanteesta. Laivaliikenteen turvallisuuteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi turvakäytävä määritetään jokaisen raivattavan ammuksen ympärille. Ennen ja jälkeen räjäytyksen tehtävien tutkimusten aikaan turvakäytävä on yksi kilometri ja räjäytyksen aikana yksi merimaili. Ennen ammusten raivausta toimenpidealueet ilmoitetaan merenkulkijoille käyttäen NAVTEX ennakkovaroitusjärjestelmää sekä VHF securité -lähetyksillä vaikutusalueella. Merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen Useita toimenpiteitä tullaan soveltamaan merinisäkkäisiin, sukeltaviin merilintuihin ja kaloihin kohdistuvien haittojen lieventämiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi. Merinisäkkäiden tarkkailijat tekevät visuaalisia havaintoja. Tarkkailu aloitetaan tunti ennen räjäytystä ja sitä jatketaan tunti räjäytyksen jälkeen. Ennen räjäytystä työaluksella havainnoidaan kalaparvia kaikuluotauksen avulla ja merinisäkkäiden ääniä havainnoitiin passiivisella akustisella seurantalaiteella. Havaintojen lisäksi käytetään akustisia pelottimia (hylkeiden karkottimia), jotka aktivoidaan ennen räjäytystä. Samoin ennen varsinaisen räjähdyspanoksen räjäytystä tehdään pelotusräjäytys kalojen ja hylkeiden pelottamiseksi pois alueelta. Tyypillinen järjestely haittojen lieventämiseksi NSP2- hankkeessa on esitetty kuvassa 2-4. Kuva 2-3. Seurantalaitteiden ja haittoja lieventävien laitteiden sijainti ammusten raivauksen aikana (Witteveen+Bos 2011). Hyljekarkotin on akustinen laite merinisäkkäiden karkottamiseen ja sitä on käytetty karkottamaan ammusten raivauskohteiden lähellä uivia hylkeitä. Hyljekarkotin lähettää kovaa ääntä (äänenpainetaso noin 189 db/µp/m) veteen sellaisella taajuudella, joka on häiritsevä merinisäkkäille. Tyypillinen hyljekarkotin (Lofitech) karkottaa hylkeitä vähintään joidenkin satojen metrien etäisyydeltä (Mikkelsen et al. 2015). Pidemmällä, noin kilometrin etäisyydellä, hylkeet eivät välttämättä karkotu vaan muuttavat käytöstään ja viettävät enemmän aikaa pinnan läheisyydessä (Gordon et al. 2015). Karkottimet aktivoidaan noin 20 minuuttia ennen räjäytystä ja suljetaan välittömästi raivauksen jälkeen. Niitä käytetään mahdollisimman lyhyen aikaa jotta riski merinisäkkäiden tottuminen olisi mahdollisimman vähäistä eivätkä ne oppisi yhdistämään melua mahdolliseen lisäravinnonlähteeseen räjäytyksen tappaessa kaloja.

14 9 Kuplaverhon käyttö lieventämistoimena valituille ammuksille Nord Stream 2 -hankkeessa suunnitellaan käytettävän kuplaverhoa (bubble curtain) ammusten raivauksen vaikutusten vähentämiseen tietyissä kohteissa paikallaan tehtävissä räjäytyksissä. Yhteensä 20 ammusta on kartoitettu sellaisiksi, joiden raivauksessa vaikutusten lisälieventämiskeinona tullaan käyttämään kuplaverhoa. Lisätietoa valinnasta sekä ammuksista esitetään luvussa 5.8 Merinisäkkäät. Kuplaverhojärjestelmä on suunniteltu käytettäväksi merialueella paalutustöissä. Se vähentää paalutuksen tai räjäytysten aiheuttamaa melua. Paineilma johdetaan suuttimilla varustetun letkun kautta synnyttäen ilmakuplaverhon (katso kuva 2-5) äänilähteen (raivattava ammus) ja sen ympäristön välille. Räjähdyksen ääniaaltojen voimakkuus vähenee ilmakuplista johtuen äänen kulkiessa kuplaverhon läpi ja ääni vaimenee. Kuplaverho-välineet asennetaan, käytetään ja kerätään takaisin erityisestä aluksesta (Nozzle Hose Deployment Vessel, NHDV). Tämä alus on varustettu kompressoreilla (öljytön, dieselkäyttöinen) paineilman tuottamiseksi sekä suurella letkukelalla tai keloilla. Letkukelojen kapasiteetti on riittävä kuplaverhon tekemiseen vaadittavien kelojen varastointiin. Aluksen perä on erityisesti suunniteltu paineilmaletkujen laskuun ja takaisin keräämiseen. Letkujärjestelmään sisältyy kelluva letku (500 m), nousuletku (70 m, neutraali noste) sekä suutinletku (250 m, ei kellu vaan painuu pohjaan). Vesisyvyys suunnitelluissa kohteissa vaihtelee 40 metristä 80 metriin. Vesisyvyyden ja virtausnopeuden perusteella kuplaverhojärjestelmän teoreettinen säde on 40 metriä. Suutinletkun pituudeksi on valittu 250 metriä. Käytettävissä oleva letkun pituus riittää tehokkaan kuplaverhon luomiseen ammuksen ympärille. Suutinletku valmistetaan lujasta paine- ja imuletkusta, jolla on riittävä repeämispaine ja vetolujuus. Letku varustetaan teräsputkiosilla, jotka kytketään toisiinsa ketjulla. Teräsputkiosat letkun ympärillä suojaavat sitä kokoonpuristumiselta, kun kelalla on useita letkukerroksia. Suutinletkussa olevien reikien halkaisija ja etäisyys tehdään sellaiseksi, että kuplaverho rakennusalueen ympärillä on täysin suljettu (ei aukkoja). Kuplaverhon toimintaperiaate merialueella käytettäessä voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Siirtyminen kohteeseen ja aluksen asemointi, kuplaverhon asemointi ja käyttöönotto: a. siirtyminen kohteeseen, pyyntö toiminta-alueelle pääsyyn ja ohjeistus b. siirtyminen sovittuun letkun lähtöpisteeseen c. suutinletkun lasku noin 2 solmun nopeudella haluttuun kohtaan (250 metriä letkua ammuksen ympärille) d. kelluvan letkun asennus ja alus siirtyy 500 metrin etäisyydelle kuplaverhosta e. räjäytysalus siirtyy toiminta-alueelle ja valmistelee ammuksen räjäytyksen. 2) Kuplaverhon käyttö: a. kelluvan letkun kytkeminen kompressoreihin b. kompressorien käynnistys räjäytysaluksen pyynnöstä c. kuplaverhon käyttö räjäytysaluksen ohjeiden mukaisesti d. kuplaverhon pysäytys räjäytyksen jälkeen räjäytysaluksen ohjeiden mukaisesti 3) Kuplaverhon suutinletkun nosto: a. kompressorien pysäyttämisen ja kelluvan letkun keräämisen jälkeen suutinletku nostetaan ylös ja siirrytään seuraavaan räjäytyskohteeseen b. mikäli räjäytystyöt keskeytetään pidemmäksi aikaa ja räjäytysalus pysähtyy, nostetaan kuplaverhon suutinletku ylös

15 10 Kuva 2-4. Kuplaverhojärjestelmä suutinletku toiminnassa (Bitunamel Feldmann 2017) Ammuksen siirtäminen Joidenkin ammusten raivauksessa, riippuen merenpohjan morfologiasta, meren tilasta ja laivaväylän olosuhteista, voi olla tarpeen ammuksen nosto/siirtäminen. Ammuksen nostossa ja siirrossa ammuksen ympärille asennetaan kiinnike ja ilmalla täytettävä kelluke. Kelluke täytetään ilmalla kauko-ohjatusti, jolloin ammus nousee rauhallisesti meren pohjasta. Kun kelluke saavuttaa veden pinnan se hinataan apualuksen avulla (katso kuva 2-5) uuteen sijoituspaikkaan. Uudessa sijoituspaikassa kelluke tyhjennetään ilmasta ja ammus laskeutuu rauhallisesti pohjaan. Sitten kiinnike ja kelluke irrotetaan ammuksesta ja siirrytään seuraavaan kohteeseen. Kuva 2-5. Ammuksen siirto hinaamalla (Ramora 2017) Kiviaineksen kasaus Kiviaineksen kasauksella tarkoitetaan sopivankokoiseksi murskatun kiviaineksen käyttämistä merenpohjan paikalliseen uudelleenmuotoiluun sekä putkilinjaosuuksien tuentaan ja suojaukseen, jotta putkilinja pysyy pitkään ehjänä. Kiviaineksen kasausta tarvitaan pääasiassa seuraaviin toimiin:

16 11 vapaiden jännevälien tukemiseen (ennen ja jälkeen putkenlaskun) tarvittaessa putken peittämiseen putkilinjan vakauden lisäämiseksi putkenlaskun jälkeen putkien risteyskohtien tukemiseen/vakauttamiseen ennen ja jälkeen putkenlaskun Kiviaines kuljetetaan aluksilla tarvittaviin kohtiin. Kiviaines lastataan aluksessa olevilla kuljettimilla laskuputkeen, jossa se putoaa vesipatsaan läpi, kuten YVA-selostuksen kuvassa 4-8 on esitetty. Kiviaineksen kasaukseen käytettävät alukset pystyvät asettamaan kiviaineksen tarkasti ja hallitusti merenpohjaan. Tekniset vaatimukset kiviainekselle ovat: Materiaalin on oltava kemiallisesti ja mekaanisesti vakaata koko putkilinjan 50 vuoden käyttöiän ajan. Vain murskattua, uutta, rapautumatonta kiviainesta käytetään. Kiviaineksen raekoko on mm. Käytetty materiaali ei saa sisältää epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja, jotka voivat liueta vesiympäristössä. Lisäksi kiviaineksen on oltava puhdasta, ts. se ei saa sisältää savea, liejua, kalkkia, kasvillisuutta eikä muita murenevia materiaaleja, eikä jätettä. Suomen talousvyöhykkeellä kiviaineksen kasaus tehdään kahdessa eri vaiheessa: Vaihe 1 ennen putken laskua tehtävä kasaus, Vaihe 2 putken laskun jälkeen tehtävä kasaus. Taulukko 2-2. Yhteenveto Suomen vesillä kiviaineksen kasauksen vaatimista arvioiduista kiviainesmääristä (kokonaismäärä ok, jako tarkistettava). Arvioitu kokonaisnettotilavuus (m 3 ) Putkien risteyskohdat (putkenlaskua ennen ja sen jälkeen) (YVA: ) Rasituksen / vapaiden jännevälien korjaus, ennen ja (YVA: ) Käytönaikaisen taipumisen lieventäminen (putkenlaskun jälkeen) (YVA: ) Pistemäinen kiviaineksen kasaus stabiliteetin varmistamiseksi (putkenlaskun jälkeen) (YVA: -) Kiviaineksen nettokokonaismäärä (YVA: ) Kiviaineksen kokonaismäärä ottaen huomioon hävikki- ja toleranssivaraukset 1,703,000 (YVA: -) YVAssa esitetyt kiviainesmäärät (1,95 miljoonaa m 3 ) ovat nettomääriä, eli kasojen painuminen on otettu huomioon mutta hävikkiä ja asennustoleransseja ei. Nord Stream hankkeessa hävikin ja toleranssien määrä oli noin 28 % kiviaineksen nettomäärästä pohjan pehmeydestä johtuen (Nord Stream tarkkailuraportti 2012). Tämän arviointiraportin perustana olevassa EIA3-datassa kiviainesten nettomäärät ovat vähentyneet 1,33 miljoonaan kuutiometriin, ja hävikki ja asennustoleranssi huomioiden 1,703 miljoonaan kuutiometriin. Tämän raportin arvioinnit perustuvat 1,703 miljoonan m 3 kiviainesmäärään.

17 12 Suunnittelun viimeisimmät muutokset ovat johtaneet kiviaineksen nettomäärän vähenemiseen edelleen 1,1 miljoonaan kuutiometriin eli 1,408 miljoonaan kuutiometriin hävikki ja asennustoleranssivaraukset huomioiden Asennustyöt risteyskohdissa Putkilinjan reitti risteää nykyisten (käytössä olevien, käytöstä poistettujen ja tuntemattomien) kaapeleiden ja putkilinjojen kanssa. Risteyskohdissa voidaan käyttää seuraavia menetelmiä: Taulukko 2-3. Mahdolliset menetelmät risteyskohdissa. Tyyppi Putki Risteyksen toteutus Kiviainespenger, suojaus kiviaineksella ja betonipatjoilla Tietoliikennekaapelit Suojataan kiviaineksella ja betonipatjoilla (YVA: kuva 4-9) Käytöstä poistetut kaapelit Sähkökaapelit Putki lasketaan kaapelin päälle Suojaus kiviaineksella ja betonipatjoilla Nord Stream 2 AG aikoo ottaa yhteyttä kaikkiin kaapelien ja putkilinjojen omistajiin ennen putkenlaskun aloittamista sopiakseen risteyskohdissa käytettävistä menetelmistä sekä risteyksiin liittyvistä vastuista ja taloudellisista kysymyksistä. Suomen vesillä Nord Stream 2 -putkilinjan reitti risteää 28 (YVA: 24) nykyisen kaapelin kanssa, joista neljän on varmistettu olevan käytöstä poistettuja (Taulukko 3-13, 3-14 ja 3-15). 13 nykyistä kaapelia ovat tuntemattomia. Käytössä olevat ja tuntemattomat kaapelit (yhteensä 24 kaapelia ja 58 risteystä Nord Stream 2 -linjojen A ja B kanssa) suojataan betonitukipatjoilla ennen putkenlaskua. Suojaukseen käytetään kahta erityyppistä patjaa: 364 kappaletta joustavia useasta osasta koostuvia betonipatjoja, joiden reunat on viistottu (6 m 2,5 m 0,3 m), ja 114 kappaletta jäykkiä betonipalkkipatjoja (10 m 3 m 0,3 m). Patjat asennetaan Oceanicaluksella. Putkilinjan reitti risteää myös kolmen suunnitellun kaapelin reitin kanssa (ks. taulukko 3-16). Suomen talousvyöhykkeellä NSP2-reitti risteää myös Nord Stream -linjojen 1 ja 2 kanssa yhdessä kohdassa (ts. kaikkiaan 4 risteyskohtaa) Venäjän rajan lähellä. Tyypillinen risteysrakenne on kuvattu YVA-selostuksen kuvassa Lisäksi reitti risteää suunnitellun Balticconnector-putkilinjareitin kanssa Suomessa. Balticconnectorin asennusaikataulua ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu Putkenlasku Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putkikappaleet kuljetetaan putkenkuljetusaluksella putkenlaskualukselle, jossa ne hitsataan yhteen ja lasketaan merenpohjaan jatkuvana putkijonona. Putkenlaskualuksen nopeus on noin 3 km päivässä (YVA: 2 3 km päivässä). Putkenlasku suoritetaan seuraavilla käytävillä: Putkenlaskukäytävä (putken asennuskäytävä) on alue, jonka putkenlaskutoleranssi määrittelee suunnitellun reitin keskiviivalla. Putkenlaskutoleranssi on yleisesti ±7,5 metriä suunnitellun reitin keskiviivasta ja rajoitetuilla alueilla ±2,5 metriä, kuten risteyskohdissa ja putkenlaskua ennen rakennettujen kiviainespenkereiden kohdalla.

18 13 Turvakäytävä on alue, jonka keskikohta on suunnitellun reitin keskiviivalla. Alueelta tunnistetaan ja arvioidaan kaikki räjähtämättömät ammukset, ja jos ne katsotaan riskiksi putkilinjalle, ne poistetaan. Turvakäytävän leveys perustuu vähimmäisetäisyyteen, joka putkilinjalta vaaditaan, jotta se pystyy kestämään turvallisesti räjähtämättömän ammuksen vedenalaisen räjäytyksen vaikutukset. Se sisältää myös putkenlaskutoleranssin. Turvakäytävää laajennetaan paikallisesti käsittämään putkenlaskua edeltävä ja sen jälkeinen kiviaineksen kasaus. Rakentamismenetelmät ja -periaatteet vastaavat yleensä ottaen Nord Streamin menetelmiä ja periaatteita, paitsi että NSP2-putkilinjat on tarkoitus laskea samanaikaisesti. Suomen talousvyöhykkeellä putkenlasku linjan A osalta alkaa Venäjän rajalta ja linjan B osalta Ruotsin rajalta. Suomen talousvyöhykkeellä putkenlaskussa käytetään vain dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta Venäjän rajalta (kilometrikohta KP 0) kilometrikohtaan KP 374. Nykyisen suunnitelman mukaan DP-alus Allseas Solitaire laskee molemmat putkilinjat Suomen talousvyöhykkeellä. Dynaamisesti asemoitavassa putkenlaskualuksessa on useita ohjauspotkureita (Solitairessa on 10 ohjauspotkuria). Ne sijaitsevat aluksen keulassa ja perässä sekä vasemmalla ja oikealla laidalla, jotta aluksen sijainti voidaan varmistaa joka suunnasta. Putkenlaskutyöt kestävät Suomen talousvyöhykkeellä noin 220 (YVA: 300) päivää, kun oletetaan, että putkia lasketaan päivittäin keskimäärin 3,4 (YVA: 2,5) kilometrin matkalle. Putkenlaskun odotetaan kestävän noin 5 kuukautta kummallakin putkilinjalla Suomen osuudella (yhteensä noin 10 kuukautta). Putkenlaskua ei suunnitella suoritettavaksi talven jääolosuhteissa. Putket asennetaan laskemalla ne merenpohjaan perinteistä S-menetelmää käyttäen, kuten YVAselostuksen alaluvussa on kuvattu. Tutkimusaluksen kauko-ohjattavaa vedenalaista laitetta (ROV) käytetään tutkimusaluksesta (Normand Poseidon, Calamity Jane, Highland Navigator) jatkuvaan kosketuskohdan valvontaan kriittisillä alueilla, kuten putkenlaskun käynnistysvaiheessa ja putken merenpohjaan jättämisessä, kiviainestukien ylityskohdissa, putkilinja- ja kaapeliristeyskohdissa, sekä muilla rajoitetuilla alueilla. Putket kuljetetaan laskualuksille erityisillä putkenkuljetusaluksilla, jotka asemoidaan dynaamisesti laskualuksen viereen putkien purkamisen aikana. Laskualuksen putkivaraston ylläpitämiseksi putkitoimitukset ovat lähes jatkuvia Materiaalien ja laitteiden kuljetus Laajamittaisiin merenalaisen putkilinjan rakennustöihin tarvitaan maa-alueella tapahtuvia tukitoimintoja, kuten pinnoituslaitoksia ja varastoalueita. Pinnoittamisen ja putkivarastojen lisäksi tukitoimintoja tarvitaan yleisinä alusten käyttöhyödykkeiden varastoina sekä hallinnollisina tukikohtina Nord Stream 2 AG:lle ja sen alihankkijoille. Lisäksi laivoissa syntynyt jäte kuljetetaan maissa oleviin kierrätys- ja jätteenkäsittelykeskuksiin. Nord Stream -hankkeen haittoja vähentävässä logistiikkakonseptissa keskeistä oli strategisesti sijoitetun logistiikkaverkoston luominen ja käyttäminen Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Turvallisen ja sujuvan tuotantoketjun takaamiseksi hankkeessa käytetään kahta betonipinnoituslaitosta ja neljää varastoaluetta. Betonipinnoituslaitosten sijaintipaikat ovat Suomessa Kotka ja Saksassa Mukran. Mahdollisesti Venäjällä olevaa betonipinnoituslaitosta voidaan myös käyttää. Varastoalueiden suunnitellut sijaintipaikat ovat Kotka ja Hangon Koverhar Suomessa, Karlshamn Ruotsissa sekä Mukran Saksassa (ks. YVA-selostuksen kuva 4-14). Hankkeeseen sisältyvät seuraavat merikuljetukset: pinnoitettujen putkien kuljetus varastoalueille

19 14 pinnoitettujen putkien kuljetus pinnoituslaitoksista ja varastoalueilta putkenlaskualuksille kiviaineksen kuljetus maalla olevista välivarastoista kiviaineksen kasauspaikkoihin polttoaineen ja muun materiaalin kuljetus putkenlaskualuksille ja tukialuksille Logistiikkakonsepti on suunniteltu vähentämään kuljetuksia maissa ja merellä. Uusia rakennustöitä on pyritty välttämään suosimalla mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia laitoksia. Logistiikkakonseptin kehittämisessä pääpaino on siten ollut ympäristövaikutusten minimoinnissa ja kustannussäästöissä Putkilogistiikka Suomen talousvyöhykkeellä Putkilogistiikka perustuu Itämeren alueen nykyisten satamien käyttöön. HaminaKotkan (Mussalon) satamaa käytetään itäisen putkilinjan reitin pinnoituspaikkana ja varastoalueena. Pinnoittamisen jälkeen putket varastoidaan pinnoituslaitoksen lähelle. Kotkasta ne kuljetetaan suoraan putkenlaskualukselle tai Hangon Koverharin varastoalueelle. Tavoitteena on, että matka pinnoituslaitoksista ja varastoalueilta putkenlaskualuksiin olisi mahdollisimman lyhyt. Tämä lyhentää matkaa, jonka huoltoalus kulkee edestakaisin eli varastoalueelta putkenlaskualuksen luo ja takaisin. Kuljetusalukset kuljettavat pinnoitetut putket varastoalueilta NSP2-reitin varrella oleville putkenlaskualuksille. Suomen talousvyöhykkeelle laskettavat pinnoitetut putket (64 300; YVA putkea) tulevat Kotkan Mussalosta (29 300; YVA putkea) ja Hangon Koverharista ( putkea) Kiviaineksen kuljetus merellä Suomen talousvyöhykkeellä tarvittava kiviaines otetaan kahdesta maalla sijaitsevasta ottopaikasta Suomessa (Inkoon satama ja Pyhtään Rajavuori). Kiviaines kuljetetaan Kotkan Mussalon ja Inkoon sataman välivarastoista rakennuspaikoille. Merikuljetuksia varten arvioidun kiviaineksen määräksi Suomessa on arvioitu m 3 (YVA: m 3 ) ja koko reitin osalta noin 2,98 miljoonaa kuutiometriä sisältäen varauksen hävikkiä ja asennustoleranssia varten (YVA: 2,66 miljoonaa kuutiometriä ilman varausta hävikkiä ja asennustoleranssia varten). Kiviaines kuljetetaan kasauskohtaan laskuputkialuksella (Rockpiper ja Nordnes) hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan nykyisiä laivareittejä. Aluksen keskimääräinen kapasiteetti on tonnia. Arvioitu laivausten määrä käytettäessä 2 3 alusta noin 15 kuukauden aikana on noin 200 laivausta Suomen talousvyöhykkeellä olevalle putkilinjalle, ts laivausta kuukaudessa Merellä syntyvä jäte Laivoissa syntyvä jäte kuljetetaan johonkin Itämeren satamaan tai satamien kautta asianmukaiseen kierrätys- tai jätteenkäsittelykeskukseen. Arvio jätteiden laadusta ja määrästä on kuvattu YVA-selostuksen alaluvuissa ja Merellä syntyvän jätteen käsittelyssä noudatetaan YVA-selostuksen alaluvuissa kuvattuja periaatteita. Näin varmistutaan, että päästöjä ilmaan tai veteen ei synny. Tämän vuoksi jätemateriaaleja ei käsitellä tarkemmin ympäristövaikutusten arvioinnissa Muut kuljetukset merellä Muita kuljetuksia ovat polttoaineen ja muiden materiaalien kuljetukset putkenlaskualuksille ja tukialuksille.

20 Käyttöönoton valmistelut Asennuksen jälkeen NSP2-putkilinjat valmistellaan järjestelmän käyttöönottoa varten. Käyttöönoton valmistelu tehdään ns. kuivalla menetelmällä. Kuivassa käyttöönoton valmistelussa putkilinjoja ei täytetä vedellä, eikä Suomen talousvyöhykkeelle tule veden ottoa tai veden purkua. Putkistot puhdistetaan ja mitataan käyttämällä kuivaa ilmaa ja sen jälkeen typpeä väliaineena. Vuototarkastus tehdään tilapäisellä kaasukromatografilla. Käyttöönoton valmistelussa ei tarvita vedenalaisia putkiliitoksia. Kuiva käyttöönoton valmistelu on kuvattu YVA-selostuksen luvussa Käyttöönotto Kaasua ei lasketa putkilinjaan, ennen kuin kaikki käyttöönoton valmistelut on saatu onnistuneesti päätökseen ja putkilinja on täytetty kuivalla ilmalla, jonka paine on lähellä ilmanpainetta. Käyttöönotto toteutetaan dokumentissa Commissioning Philosophy (W-EN-PRO-GEN-REP EN-03) kuvatun vaihtoehdon nro 1 mukaisesti, eli ennen putkien täyttämistä maakaasulla putkiin syötetään inerttiä puskurina toimivaa typpikaasua. Käyttöönotto on kuvattu YVA-selostuksen alaluvussa Käyttö ja kunnossapito Nord Stream 2 AG on putkijärjestelmän omistaja ja käyttäjä. Järjestelmä on suunniteltu vähintään 50 vuoden käyttöikää varten. Putkilinjan turvallisen käytön varmistamiseksi laaditaan käyttö- ja turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla vältetään ylipaineistus, hallitaan ja tarkkaillaan mahdollisia kaasuvuotoja sekä suojataan materiaaleja. Käyttöjärjestelmä on tällä hetkellä suunniteltu vastaavanlaiseksi kuin NSP-hankkeessa. Käyttö ja kunnossapito (mukaan lukien korjaukset) on kuvattu YVA-selostuksen luvussa Käytöstä poistaminen NSP2-hankeen suunniteltu käyttöikä on noin 50 vuotta. NSP2 käyttövaiheen aikana laaditaan suunnitelma käytöstä poistamiselle, jossa huomioidaan mahdollinen uusi ja päivitetty lainsäädäntö sekä ohjeet, kansainväliset alan hyvät käytännöt (GIIP, Good International Industry Practise) sekä NSP2-hankkeen elinkaaren aikana kerätty tekninen osaaminen. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että käytöstä poistamiseen liittyvät lakisääteiset vaatimukset, tekniset vaihtoehdot sekä ensisijaiset menetelmät tulevat muuttumaan 50 vuoden aikana. Myös NSP2-infrastruktuurin kunto (maa-alueilla ja merellä) saattaa vaikuttaa ensisijaiseen käytöstä poistamismenetelmään ja käyttökelpoisiin haittojen lieventämistoimiin. Käytöstä poistamiseen liittyvää lainsäädännön ja toimintatapojen sisältöä ja NSP2-putkien käytöstä poistamisen vaihtoehtoja (merellä ja maa-alueella) on kuvattu YVA-selostuksen luvussa 4.4. Tästä huolimatta NSP2-hankeelle on YVA-vaiheessa arvioitu kahta käytöstä poistamisskenaariota (perusskenaario ja teoreettinen vaihtoehto). Arvioidut vaihtoehdot ovat seuraavat: Aikaisempien tapausten ja toimialan parhaiden käytäntöjen perusteella halkaisijaltaan suurten putkien tapauksessa perusskenaariona on jättää putki paikoilleen merenpohjaan Muiden mahdollisten vaihtoehtojen arvioinnin perusteella teoreettinen vaihtoehto on putken poistaminen, mikä suoritettaisiin päinvastaisessa järjestyksessä putken laskuun nähden tai paloittelemalla osa kerrallaan poistoa seuraisi jätehuolto. Nämä vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksen luvussa

21 16 Myös hybridivaihtoehtoja (yllä olevien yhdistelmiä) voidaan harkita. Koska putket kuitenkin käyttöikänsä aikana tulevat kiinteäksi osaksi merenpohjaa (hautautumisen tähden), putkien jättäminen paikoilleen (perusskenaario) tulee todennäköisesti pysymään parhaana vaihtoehtona. 2.7 Tekniset muutokset YVA-vaiheen jälkeen Päivitetyssä projektikuvauksessa edellä esitetyt tekniset muutokset on koottu alla oleviin taulukoihin. Taulukko 2-4. Yhteenveto teknisistä muutoksista YVA-vaiheen jälkeen. Alaluku YVA YVA-päivitys lupahakemuksia Putkilinjan reitti Sisälsi alavaihtoehtoja (reitti v27) Eteläiset reittivaihtoehdot valittu; uudelleen reititys joissakin kohteissa (reitti v52) Putkilinjan suunnittelu Materiaalit teknisen kuvauksen EIA2 mukaan ( ) Materiaalit teknisen kuvauksen EIA3 mukaan ( ) Putkilinjoissa tarvittavien materiaalien määrä väheni 1 %, alumiinianodien määrä väheni 2 %. Tutkimukset Ammusten raivaus Perustuen Nord Stream hankkeen ammustietoihin Ei muutoksia Todellinen tutkimustieto ammuksista Kiviaineksen kasaus Kiviainesmäärä teknisen kuvauksen EIA2 mukaan ( ) Kiviainesmäärä teknisen kuvauksen EIA3 mukaan Kiviainesmäärä väheni yhteensä noin 11 % 1 Asennustyöt risteyskohdissa Risteyskohtien määrä pieneni maksimista 75:stä 60:en Putkenlasku Sekä DP- että ankkuroitava alus Vain DP-alus Materiaalien ja laitteiden kuljetus Muutoksia kuljetusten määrässä (johtuen reitityksestä ja kiviaineksen kasauksesta) Inkoo uusi satama kiviaineskuljetuksissa, kiviaines kuljetetaan Inkoon satamasta putkilinjan reitille. Suomesta otettavan putkilinjalle sijoitettavan kiviaineksen määrä suurempi kuin YVA-selostuksessa (hävikin ja asennustoleranssien huomioon ottamisesta johtuen). 1 Viitatut kiviainesmäärät ja suunnitelmat perustuvat EIA3-tietoihin (heinäkuu 2017). Oletuksena on, että määrät voivat muuttua yksityiskohtaisen suunnittelun edetessä, mutta muutosten koko ei tule olemaan merkittävä.

22 17 Käyttöönoton valmistelu Kaksi vaihtoehtoa: kuiva ja märkä käyttöönoton valmistelu Kuiva käyttöönoton valmistelumenetelmä valittu Käyttöönotto Kolme vaihtoehtoa käyttöönotolle Kaasu täytetään suoraan osittain typellä täytettyyn putkeen Käyttö ja kunnossapito Käytöstä poisto Ei muutoksia Ei muutoksia Taulukko 2-5. Vertailu teknisistä muutoksista YVA-vaiheessa ja sen jälkeen. YVA * Reitin pituus, km 373,9 378,3 YVA-päivitys lupahakemuksia varten Linja A: 374,3 Linja B: 373,9 Etäisyys Suomen aluevesille, km 0,6 62 Linja A: 0,6 62 Linja B: 1,2 62 Etäisyys Viron talousvyöhykkeelle, km 1,8 9,3 Etäisyys Nord Stream -putkilinjoihin, km ** 0,2 6,6 Linja A: 1,9 8,3 Linja B: 1,8 8,2 Linja A: 0,3 4,8 Linja B: 0,2 4,7 Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjoihin tarvittavat materiaalit - Teräs, tonnia - Betonipinnoite, tonnia - Sinkkianodit, tonnia Kiviaineksen tilavuus, milj. m 3 *** 1,78 2,11 1,703 Vapaat jännevälit **** - Vapaiden jännevälien pituus yhteensä, km - Vapaiden jännevälien lukumäärä 97,3 106, , Putkilinjojen risteyskohtien lukumäärä***** 4 4 Kaapeliristeämien lukumäärä****** Linja A: 38 Linja B: 34 Jalanjälki, km 2 ******* 2,05 2,28 Vesisyvyys, m 33,2 183,6 Linja A: 33,6 183,5 Linja B: 36,7 183,3 * YVA:n vaihtoehdot huomioitu minimi- ja maksimiarvoissa. ** Etäisyys pois lukien putkilinjan risteysalue. *** Tässä on esitetty kiviainesten kokonaismäärä EIA3 mukaisten suunnittelutietojen perusteella ottaen huomioon hävikin ja asennustoleranssin. Kiviainesmäärä on vähentynyt noin 1,408 miljoonaan kuutiometriin.

23 18 Kiviainesmäärät tarkentuvat yksityiskohtaisen suunnittelun edetessä. Muutokset tässä suuruusluokassa eivät vaikuta arviointien lopputuloksiin. **** YVA: vapaat jännevälit joiden pituus > 25 m ja korkeus > 0,5 m; YVA-päivitys: kaikki vapaat jännevälit joiden korkeus > 0,46 m ***** Risteämät Nord Stream putkilinjan 1 ja 2 kanssa. ****** Olemassa olevat kaapelit, joko käytössä olevat, käytöstä poistetut tai tuntemattomat kaapelit, sisältyvät lukuihin. Kaikkiaan 58 kaapeliristeyksessä (käytössä olevat ja tuntemattomat kaapelit) tarvitaan betonitukipatjojen asennusta. ******* YVA-selostuksessa jalanjäljen laskenta perustui Nord Stream -tietoihin. Lupahakemusta varten on käytetty kiviainespenkereiden suunnittelutietoa. 3. MERIALUEIDEN NYKYTILA (PÄIVITYS) Tämän luvun tarkoituksena on esittää mahdolliset uudet olennaiset nykytilaa koskevat tiedot, jotka voisivat vaikuttaa vaikutusarviointien päätelmiin. Luku seuraa YVA-selostuksen rakennetta. Yhteenvetona esitetään vain uudet tai muutetut perustiedot. 3.1 Ilmasto ja ilmanlaatu Laivaliikenteen päästöt Itämerellä päivitetään viimeisimpien tilastojen mukaisiksi. SO x -päästöt ovat vähentyneet merkittävästi (-88 % verrattuna vuoteen 2014) johtuen uusista päästörajoituksista. Taulukko 3-1. Itämeren ilmapäästöt vuonna NO X [tonnia] SO X [tonnia] PM 2.5 [tonnia] CO [tonnia] CO 2 [kilotonnia] Kattegat Suomenlahti Pohjanlahti Riianlahti Muut Itämeren alueet Yhteensä Merenpohjan morfologia ja sedimentit Reitin optimoinnin seurauksena syvyysvyöhykkeiden arvioidut pinta-alat on päivitetty (taulukko 7-9) YVA-selostuksessa. Taulukko 3-2. Arvioidut syvyysvyöhykkeet putkikäytävässä Suomen talousvyöhykkeellä. Syvyys m Pinta-ala km 2 Osuus putkikäytävän kokonaispinta-alasta % > Taulukossa esitetyt pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia YVA-selotuksessa (2017) esitettyihin lukuihin, koska laskentatapa on erilainen. 3.3 Hydrografia Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin.

24 Vedenlaatu Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin. 3.5 Ilmassa kantautuva melu Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin. 3.6 Vedenalainen melu Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin. 3.7 Pelaginen ympäristö (plankton) Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin. 3.8 Pohjaeliöstö Pohjaeliöstöön liittyen ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin. Reitin optimoinnin takia syvyysvyöhykkeiden likimääräiset pinta-alat (YVA-selostuksen taulukko 7-9) on päivitetty (ks. luku 3.2). On huomioitava, että pohjaeläinyhteisön koostumuksen selvityksessä käytetyt syvyysvyöhykkeet eroavat hieman YVA-selostuksessa käytetyistä syvyysvyöhykkeistä luvussa 3.2. Tämä johtuu siitä, että alueellisten näytteenottoasemien syvyys vaihteli perustilatutkimuksessa välillä m. 3.9 Kalat Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin Merinisäkkäät Reitin optimoinnin takia etäisyydet hylkeiden suojelualueisiin (YVA-selostuksen taulukko 7-15) on päivitetty. Taulukko 3-3. Hylkeidensuojelualueet Suomen vesillä lähimpänä putkilinjan reittiä. Hylkeidensuojelualue Pinta-ala,hehtaaria Lyhin etäisyys NSP2-reitistä, km Sandkallan ,4 (linja A), 12,6 (linja B) Stora Kölhällan ,0 (linja A), 17,3 (linja B) Kallbådan ,8 (linja A) 10,0 (linja B) 3.11 Linnut Reitin optimoinnin takia etäisyydet hylkeiden suojelualueisiin (YVA-selostuksen taulukko 7-16) on päivitetty. Taulukko 3-4. Lähimpänä NSP2-putkilinjan reittiä olevat IBA-alueet Suomen rannikolla. Tärkeä lintualue Aluekoodi Lyhin etäisyys NSP2-reitistä, km Itäisen Suomenlahden kansallispuisto FI072 23,5 (linja A) Pernajan ulkosaaristo FI075 12,6 (linja A) Porvoon ulkosaaristo FI077 20,2 (linja A) Espoon Helsingin saariston matalat alueet FI098 13,5 (linja A) Kirkkonummen saaristo FI082 10,0 (linja A) Tammisaaren ja Inkoon läntinen saaristo FI080 14,5 (linja A) Hangon läntinen saaristo FI081 21,2 (linja A) Örö Bengtskär FI099 25,1 (linja A) Korppoon ja Nauvon eteläinen saaristo FI089 38,8 (linja A)

25 Suojelualueet Reitin optimoinnin takia etäisyydet Natura 2000 alueisiin, kansallispuistoihin, HELCOMin merensuojelualueisiin ja UNESCO-alueeseen (YVA-selostuksen taulukot ) on päivitetty. Taulukko 3-5. Suomen meri- ja rannikkoalueiden Natura 2000 alueet putkilinjan läheisyydessä. Asteriski (*) viittaa Natura-alueen vahvistamattomaan uuteen suojeluperusteeseen. Natura alue Tyyppi Aluekoodi Itäisen Suomenlahden saaristo ja vesialueet Pinta-ala, hehtaaria SPA/SAC FI Luodematalat SAC FI Länsileton alue SAC FI Pernaja ja Pernajan saaristo Sandkallanin eteläpuoleinen merialue Söderskärin ja Långörenin saaristo Kirkkonummen saaristo Kallbådanin luodot ja vesialueet SPA/SAC FI SAC FI SPA/SAC FI SPA/SAC FI ja FI SAC FI Inkoon saaristo SPA/SAC FI Tammisaaren ja Hangon saaristo ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue SPA/SAC FI Hangon itäinen selkä SAC FI Tulliniemen lintujensuojelualue SPA//SAC FI Örö SAC FI Saaristomeri SPA/SAC Ehdotetut laajennukset Natura alueilla Tulliniemen lintujensuojelualue Saaristomeri SPA/SAC SPA/SAC FI ja FI FI FI ja FI ja ja ja Lähin etäisyys NSP2- reitistä, km 23,5 (linja A) 19,7 (linja A) 29,8 (linja A) 13,1 (linja A) 1,9 (linja A) 12,5 (linja A) 13,0 (linja A) 9,8 (linja A) 18,8 (linja A) 17,8 (linja A) 13,7 (linja A) 29,0 (linja A) 38,3 (linja A) 27,4 (linja A) 23,3 (linja A) 14,5 (linja A) Suojelun perusteena oleva hyljelaji norppa* harmaahylje norppa* harmaahylje harmaahylje harmaahylje harmaahylje norppa harmaahylje norppa harmaahylje

26 21 Taulukko 3-6. Suomen meri- ja rannikkoalueiden kansallispuistot putkilinjan läheisyydessä. Kansallispuisto Aluekoodi Pinta-ala, hehtaaria Lähin etäisyys NSP2-reitistä, km Itäisen Suomenlahden kansallispuisto KPU ,5 (linja A) Tammisaaren saaristo KPU ,2 (linja A) Saaristomeren kansallispuisto KPU ,5 (linja A) Taulukko 3-7. Suomen meri- ja rannikkoalueiden HELCOMin merensuojelualueet putkilinjan läheisyydessä. HELCOMin merensuojelualue Itäisen Suomenlahden saaristo ja vesialueet Aluekoodi Pinta-ala, hehtaaria Lähin etäisyys NSP2- reitistä, km ,5 (linja A) Luodematalat ,7 (linja A) Länsileton alue ,8 (linja A) Pernajanlahden ja Pernajan saariston merensuojelualueet Söderskärin ja Långörenin saaristo Sandkallanin eteläpuoleinen merialue ,1 (linja A) ,5 (linja A) ,9 (linja A) Kirkkonummen saaristo ,0 (linja A) Tammisaaren ja Hangon saaristo sekä Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueet Hangon kaakkoispuolella oleva avomerialue ,9 (linja A) ,7 (linja A) Taulukko 3-8. Suomen meri- ja rannikkoalueiden UNESCO-alueet putkilinjan läheisyydessä. Pinta-ala, hehtaaria reitistä, km Lähin etäisyys NSP2- UNESCO-alue Alueen tyyppi Saaristomeri Biosfäärialue ,8 (linja A) 3.13 Vieraslajit Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin Biologinen monimuotoisuus Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin Laivaliikenne Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyihin nykytilatietoihin Kaupallinen kalastus Rekisteröityjen suomalaisten kaupallisten kalastajien määrä hankealueella (Suomenlahti ja Pohjois-Itämeri; ICES-ruudut joiden kautta tai läheisyydessä putkilinja kulkee) on vähentynyt lähes 7 prosentilla vuodesta 2015 (1 153) vuoteen 2016 mennessä (1 074). Kaupallisten kalastusalusten lukumäärä oli vuonna 2016 hieman suurempi kuin vuotta aiemmin. Avomerikalastukseen

27 22 lisensoitujen alusten (pituudeltaan yli 12 m) lukumäärä oli kuitenkin pysynyt samalla tasolla (taulukko 3-9 (taulukko 7-24 YVA-selostuksessa)). Vuonna 2017 yli 12 metrisiä kalastusaluksia oli 40 kpl (ELY-keskus 2017). Taulukko 3-9. Suomen eteläisille vesialueille rekisteröityjen Suomen kalastuslaivaston alusten lukumäärät jaoteltuna pituuden mukaan vuosille 2014, 2015 ja (Luken tietokanta 2017) Merialue Aluksen pituus Kaakkois-Suomi <10 m (Suomenlahti) m m m m >40 m Uusimaa <10 m (Suomenlahti) m m m m >40 m Lounais-Suomi <10 m 1, (Suomenlahti/Saaristomeri) m m m m >40 m Ahvenanmaa <10 m (Varsinaisen Itämeren pohjoisosa/saaristomeri) m m m m >40 m Yli 12 m pitkien alusten kokonaismäärä Kaikki yhteensä 1,894 1,506 1,584 Vuoden 2016 vahvistettu kalastustilasto on saatavilla Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta. (taulukko 3-10 (taulukko 7-25 YVA-selostuksessa)). Kilohaili ja silakka ovat edelleen kaupallisesti tärkeimmät saalislajit. Näiden lajien kalastus on keskittynyt Suomea ympäröiville merialueille, tärkeimmän silakankalastusalueen ollessa suomalaisen kalastuksen osalta Selkämeri. Kilohaililla on kuitenkin suurempi merkitys Suomenlahden kalastuksessa. Perustilanne on pysynyt YVAselostuksen kirjoittamisajankohdasta samana. Silakka ja kilohaili kattoivat 97 % kaikkien kalalajien kaupallisen kalastuksen saaliista Suomen merialueella vuona YVA-selostuksen taulukossa 7-25 oli kuitenkin virhe, jossa summarivin numerot olivat vääriä, vaikuttaen myös taulukon prosenttilukuihin. Korjatut numerot on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 3-11). Silakkasaalis pieneni projektialueella (kalastusalueet 29 ja 32) vuonna 2016 (taulukko 3-10). Kilohailisaalis pieneni Suomenlahdella, mutta kasvoi Saaristomerellä, joka pitää sisällään myös Varsinaisen Itämeren pohjoisosan. Nämä muutokset ovat kuitenkin niin marginaalisia, ettei niillä ole vaikutusta arvioinnin lopputulokseen.

28 23 Taulukko Suomen silakka- ja kilohailisaalis eri Itämeren osa-alueilta vuonna 2016 (Luken tietokanta 2017) Silakka Kilohaili ICES alue (1000 kg) % (1000 kg) % 24 Etelä-Itämeren läntinen osa Etelä-Itämeren keskinen osa Etelä-Itämeren itäinen osa Gotlannin länsipuoli Gotlannin itäpuoli Saaristomeri 23, , Selkämeri 99, , Pohjanlahti 4, Suomenlahti 2, , Kaikki yhteensä 131, , Taulukko Suomen silakka- ja kilohailisaalis eri Itämeren osa-alueilta vuonna 2015 (Luken tietokanta 2017) Silakka Kilohaili ICES alue (1000 kg) % (1000 kg) % 24 Etelä-Itämeren läntinen osa Etelä-Itämeren keskinen osa Etelä-Itämeren itäinen osa Gotlannin länsipuoli Gotlannin itäpuoli Saaristomeri 26, , Selkämeri 95, , Pohjanlahti 4, Suomenlahti 4, , Kaikki yhteensä 131, , Troolaussyvyys Suomen hankealueella Putkilinja asennetaan merenpohjalle ja Suomen hankealueen merenpohjan ollessa topografialtaan epätapainen tulee täällä esiintymään paljon putken vapaita jännevälejä. Tästä voi aiheutua haittaa pohjanläheiselle välivesitroolaukselle, riippuen tämänkaltaisen kalastustoiminnan laajuudesta alueella toimivien kalastusalusten keskuudessa. EU:n kalastusvalvontamekanismi seuraa muuttujia, kuten kalastusalusten satelliittipaikannusta, alusten kulkusuuntaa ja nopeutta kussakin paikassa. Troolauslaitteiden operointisyvyyttä ei seurata eikä rekisteröidä viranomaisten tietokantoihin. Siten riippumatonta ja puolueetonta tietoa troolaussyvyydestä ei ole saatavilla Ammukset Ammusten kartoitus ja visuaaliset arvioinnit tehtiin vuoden 2016 loppupuolella ja vuoden 2017 alkupuoliskolla. Tutkimuksissa kartoitettiin asennus- ja turvakäytävien potentiaaliset ammukset, jotka myöhemmin analysoitiin ammusasiantuntijoiden toimesta [yhtiöiden nimet tähän]. Yhteensä 85 ammuskohdetta löydettiin asennuskäytävältä (26 kohdetta) ja turvakäytävältä (59 kohdetta). Niiden tarkka sijainti ja mitat (pituus, leveys ja korkeus) arvioitiin. Ammusasiantuntijat analysoivat ammusten tyypin ja alkuperän sekä määrittelivät ammusten räjähdysaineen massan.

29 24 47 ammusta 85:stä luokiteltiin erityyppisiksi venäläistä tai saksalaista alkuperää oleviksi miinoiksi. Niiden räjähdysainemassat vaihtelivat välillä kg. Loput sotatarvikkeista olivat tykistön ammuksia, miinanraivauksen estäjiä, syvyyspommeja, sukellusvenepommeja tai muita sotatarvikkeita alle 1 kg:sta 200 kg:aan (räjähdysaineen massa). Mahdollisen 795 kg:n ammuksen tiedot eivät ole varmistettuja, koska asiantuntija-arviot ammuksen tyypistä ja koosta poikkesivat toisistaan. Pahimman mahdollisen tilanteen huomioimiseksi suurin luku on valittu arvioinnin perustaksi. Analyysi perustuu konservatiiviseen lähestymistapaan, jotta arvioitaisiin pahin mahdollinen tilanne. Siksi on mahdollista, että osa arvioiduista ammuksista ei ole ammuksia tai niissä ei ole räjähteitä tai räjähdysaineen määrä on arvioitua pienempi Tynnyrit NSP2:n ammuskartoituksissa havaittiin myös tynnyreitä / säiliöitä asennuskäytävästä ja turvakäytävästä (±35 metriä putkilinjojen A ja B keskilinjoista). Havaittujen kohteiden määrä oli noin 370. Ramboll on arvioinut NSP2:n toimittamien taulukkojen tiedot. Taulukot sisältävät havaittujen kohteiden tiedoista sijainnin, mitat (pituus, leveys, korkeus) ja tarkastajien kommentit. Ramboll on tehnyt seuraavat päätelmät tietojen perusteella: Havaittujen kohteiden määrä asennuskäytävässä (±7,5 metriä putkilinjan A ja B keskilinjasta) on 125. Suurimman osan kohteista on arvioitu olevan tynnyreitä ja maalipurkkeja. Taulukon kohteiden mittojen ja kommenttien perusteella tynnyrien määräksi arvioidaan ja (ja lisäksi noin kohdetta, jotka voivat olla jäänteitä tynnyreistä) Taulukossa 3-12 on esitetty tynnyreiksi arvioitujen kohteiden sijainnit ja mitat. Taulukko Tunnistetut tynnyrit NSP2:n asennuskäytävässä. Tutkittavan kohteen ID Etäisyys putkilinjasta A tai B KP, linja A tai B Pituus Leveys Korkeus [km] [m] [m] [m] [m] R-R (B) -0,7 0,9 0,5 0,5 R-R (B) 4,0 1 0,5 0,5 R-R (B) 0,7 1 0,6 0,6 R-R (B) -0,6 0,8 0,6 0,6 R-R (A) 6,0 0,8 0,6 0,6 R-R (B) 7,2 0,9 0,5 0,5 R-R (A) -2,3 0,9 0,6 0, Sotilasalueet Eteläisen reittivaihtoehdon valitseminen muuttaa YVA-selostuksessa (2017) kuvattujen sotilasalueiden tietoja etäisyyksien osalta. Lähimmät merivoimien suoja-alueet sijaitsevat nyt kauempana putkilinjan reitistä. Lyhin etäisyys on noin 3,5 km Porkkalan eteläpuolella. Putkilinjan reitti kulkee ilmatilan vaara-alueiden (D-alueiden) halki kahdessa kohtaa, kun YVA-selostuksessa reitti kulki kolmen D-alueen halki. D-alueiden halki kulkevan reittiosuuden kokonaispituus on noin 66 km, joka on noin 7 km vähemmän kuin YVA-selostuksen mukaisessa reitissä Nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri Päätös valita eteläiset alavaihtoehdot lupahakemusta varten aiheuttaa muutoksia YVAselostuksessa (2017) kuvatun nykyisen ja suunnitellun infrastruktuurin tietoihin. Kaapelitietoja on päivitetty myös kartoitustietojen ja kaapelien omistajien antamien tietojen perusteella. Olemassa olevien kaapelien (käytössä olevat, käytöstä poistetut ja tuntemattomat) risteysten luku-

30 25 määrä on vähentynyt 72:een, kun se aiemmin oli enimmillään 75. Neljän olemassa olevan kaapelin on varmistettu olevan käytöstä poistettuja ja siten Nord Stream 2 ei asenna risteysrakenteita näiden kaapelien risteyksiin (yhteensä 14 risteystä). Risteysrakenteet asennetaan kaikkien käytössä olevien ja tuntemattomien kaapelien risteyksiin, yhteensä 58 risteykseen. Seuraavissa taulukoissa esitetään nykyiset (käytössä olevat, käytöstä poistetut ja tuntemattomat) ja suunnitellut kaapelit, jotka risteävät putkilinjan reitin kanssa (nämä taulukot vastaavat YVA-selostuksen taulukkoa 7-27). Taulukko Käytössä olevat kaapelit, jotka risteävät putkilinjan reitin kanssa (lähteet: Nord Stream 2 AG, Nord Stream AG, Liikennevirasto ja Ramboll). Risteysrakenteet asennetaan näihin risteyksiin ennen putkenlaskua. Kaapeli Tyyppi Reitti Tila Estlink 2 C-Lion1 (Sea Lion) FEC 2 Pangea EE-SF2 EE-SF3 UESF2 Estlink 1 FEC 1 UPT/KS-SFOTS EE-S1 Sähkökaapeli Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Sähkökaapeli Tietoliikenne Tietoliikenne Tietoliikenne Anttila (Suomi) Püssi (Viro) Helsinki (Suomi) Markgrafenheid (Saksa) Lauttasaari (Suomi) Randvere (Viro) Helsinki (Suomi) Tallinna (Viro) ja Sandhamn (Ruotsi) Hiidenmaa (Viro) Helsinki (Suomi) Tallinna (Viro) Lauttasaari (Suomi) Meremoisa (Viro) Helsinki (Suomi) Hanko (Suomi) Espoo (Suomi) Harku (Viro) Porkkala (Suomi) Kakumae (Viro) Pietari (Venäjä) Kaliningrad (Venäjä) Stavsnäs (Ruotsi) Tahkuna (Viro) Risteysten lukumäärä Linja A Linja B Käytössä 1 1 Käytössä 2 2 Käytössä 1 1 Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Käytössä Taulukko Käytöstä poistetut kaapelit, jotka risteävät putkilinjan reitin kanssa (lähteet: Nord Stream 2 AG, Nord Stream AG, Liikennevirasto ja Ramboll). Risteysrakenteita ei asenneta näihin risteyksiin. Kaapeli Tyyppi Reitti Tila UCCBF Jollas-Leningrad Tietoliikenne Tietoliikenne Pietari (Venäjä) Kaliningrad (Venäjä) Jollas (Suomi) Pietari (Venäjä) FIN-EST Out of use 2 Tuntematon Suomi Viro FIN-EST Out of use 1 Tuntematon Suomi Viro Käytöstä poistettu Käytöstä poistettu Käytöstä poistettu Käytöstä Risteysten lukumäärä Linja A Linja B

31 26 Kaapeli Tyyppi Reitti Tila poistettu Risteysten lukumäärä Linja A Linja B Taulukko Tuntemattomat kaapelit, jotka risteävät putkilinjan reitin kanssa (lähteet: Nord Stream 2 AG, Nord Stream AG, Liikennevirasto ja Ramboll). Risteysrakenteet asennetaan näihin risteyksiin ennen putkenlaskua. Kaapeli Tyyppi Reitti Tila UNID3 Tuntematon Tuntematon Tuntematon Risteysten lukumäärä Linja A Linja B 2 2 Mahdollisesti UCCBF Tietoliikenne Tuntematon Tuntematon 1 0 NSP2_R05_Unknown_ 02 NSP2_R05_Unknown_ 01 NSP2_R06_Unknown_ 01 NSP2_R07_Unknown_ 01 NSP2_R07_Unknown_ 02 NSP2_R08_Unknown_ 01 NSP2_R08_Unknown_ 03 NSP2_R08_Unknown_ 02 Unknown_ R13 (löydetty 2015/2016) Unknown_ R15 (löydetty 2015/2016) Unknown_ R16 (löydetty 2015/2016) Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Tuntematon Taulukko Suunnitellut kaapelit, jotka risteävät putkilinjan reitin kanssa (lähteet: Nord Stream 2 AG, Nord Stream AG, Liikennevirasto, Ramboll ja Eastern Light). Risteysrakenteita ei asenneta näihin risteyksiin. Kaapeli Tyyppi Reitti Tila Linx (east) Tuntematon Tuntematon IP-Only Tietoliikenne Helsinki (Suomi) Tallinna (Viro) Hanko (Suomi) Eastern Light Tietoliikenne Suomi - Viro Risteysten lukumäärä Linja A Linja B 1 1 Suunniteltu Suunniteltu 2 2 Suunniteltu 1 1

32 27 Suunnitellusta Eastern Light -tietoliikennekaapelista, jonka on tarkoitus kulkea Ruotsista Suomen, Baltian maiden ja Puolan kautta Saksaan, on uutta tietoa saatavilla. Suunniteltu kaapeli risteäisi Nord Stream 2 -putkilinjojen kanssa yhden kerran Suomen ja Viron välillä. Suunniteltu reitti kulkee Helsingistä etelään, mutta yksityiskohtaista reittitietoa ei ole vielä saatavilla. Kaapeli on tarkoitus rakentaa vuonna ( Suunniteltu Balticconnector-putkilinja on saanut Valtioneuvoston suostumuksen Tämänhetkisen tiedon mukaan putkilinja tullaan rakentamaan samoihin aikoihin kuin Nord Stream 2 -putkilinjat. Yksi Nord Stream 2 -YVA-selostuksessa mainituista läjitysalueista liittyi Inkooseen suunniteltuun LNG-terminaaliin. Koska LNG-terminaalin suunnittelusta luovuttiin jo vuoden 2015 lopulla, läjitysalue ei siten ole enää ajankohtainen Tieteellinen perintö Reitin eteläisten alavaihtoehtojen valinta lupahakemukseen on aiheuttanut muutoksia YVAselostuksessa (2017) kuvatun tieteellisen perinnön tietoihin. Viiden kilometrin etäisyydellä putkilinjan reitistä on 16 pitkäaikaisseuranta-asemaa. YVA-selostukseen nähden kaksi vedenlaadun pitkäaikaisseuranta-asemaa on nyt kauempana kuin 5 km (TPDEEP ja AALTO_PI). Tämän lisäksi yksi vedenlaadun pitkäaikaisseuranta-asema, BY27, on nyt lähempänä putkilinjan reittiä, eli 0,2 km etäisyydellä putkilinjasta A ja 0,6 km etäisyydellä putkilinjasta B. YVA-selostuksen jälkeen tehdyn reittioptimoinnin pohjalta muuttuneet etäisyydet pitkäaikaisseuranta-asemiin on päivitetty taulukkoon 3-17 (vastaa YVA-selostuksen taulukkoa 7-28). Taulukko Suomen vesillä lähimpänä putkilinjan reittiä sijaitsevat pitkäaikaisseuranta-asemat idästä länteen. Alle 2 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista putkilinjoista sijaitseville pohjaeläinasemille on esitetty etäisyydet linjoista A ja B (oranssi taustaväri) (lähde: Suomen ympäristökeskus). Asema Vedensyvyys (m) Maa LL3A 68 Suomi F1 * 81 Viro Parametrit Pohjaeliöstö, radioaktiiviset aineet Vedenlaatu, pohjaeliöstö Lähin etäisyys NSP2-reitistä Putkilinja Etäisyys, km Linja A 4,2 Linja A 4,2 LL4A 57 Suomi Pohjaeliöstö Linja A 2,4 LL5 69 Suomi Pohjaeliöstö LL6A 72 Suomi Pohjaeliöstö Linja A Linja B Linja A Linja B 1,0 1,1 0,8 0,9 LL7D 101 Suomi Vedenlaatu Linja B 1,9 LL7S Suomi Pohjaeliöstö Linja A Linja B 1,6 1,4 LL9 66 Suomi Pohjaeliöstö Linja A 2,1 JML 80 Suomi Vedenlaatu, pohjaeliöstö, radioaktiiviset aineet Linja B 3,5 CTD_JV_1 127 Suomi Vedenlaatu Linja B 3,0 LL11 67 Suomi H1 ** 81 Viro Vedenlaatu, pohjaeliöstö Vedenlaatu, pohjaeliöstö Linja A 1,4 Linja B 1,5 Linja B 2,4

33 28 Asema Vedensyvyys Maa Parametrit Lähin etäisyys NSP2-reitistä LL12 82 Suomi Pohjaeliöstö Linja B 2, Viro Vedenlaatu, pohjaeliöstö Linja A 2,9 BY Ruotsi Vedenlaatu Linja A 0,2 Linja B 0,6 TPDEEP *** 199 Suomi Vedenlaatu Linja A 8,8 AALTO_PI 98 Suomi Vedenlaatu Linja A 6,2 NCB **** 175 Suomi Vedenlaatu Linja B 1,4 * Lähes sama sijaintipaikka kuin LL3A ** Lähes sama sijaintipaikka kuin LL12 *** Käytetty CTD-laitteiden ja muiden antureiden kalibrointiin **** Ei mitattu säännöllisesti 3.22 Kulttuuriperintö Päätös valita eteläiset alavaihtoehdot lupahakemusta varten aiheuttaa muutokset YVAselostuksessa (2017) kuvatun kulttuuriperinnön tietoihin. Tärkein muutos on, että 1700-luvulta peräisin oleva vedenalaiseksi kulttuuriperinnöksi luokiteltu puinen kauppalaiva (S-R ) on nyt noin 4,5 km etäisyydellä putkilinjan reitistä, kun se aiemmin oli lähellä putkilinjan reittiä (alavaihtoehtoa ALT W1). Etäisyyden vuoksi kohdetta ei enää oteta huomioon luvun 5.19 arvioinnissa. Reittioptimoinnin vuoksi muuttuneet etäisyydet kulttuuriperintökohteisiin (YVA-selostuksen taulukot 7-29 ja 7-30) on päivitetty. Estonian hylky sijaitsee 5,6 km etäisyydellä putkilinjasta A. Taulukko Merkittävät vedenalaiset kulttuuriperintökohteet ja toisen maailmansodan aikaiset historialliset kohteet alle 250 metrin päässä putkilinjan reitistä. Lähimmillään 253 metrin päässä putkilinjan reitistä sijaitseva kohde S-R on sisällytetty taulukkoon varovaisuusperiaatteen vuoksi. Kohde (NSP2 ID) S-R ) Kategoria Kuvaus Arvo Hylky (puinen proomu) Sulkueste S-R09- (SD-Alt1- (sukellusveneiden torjuntaverkko) Luultavasti 1700-luvun lopun tai 1800-luvun alkupuolen tykkiproomu. Toisen maailmansodan torjuntaverkon (sulkueste), Walross", läntisiä ja itäisiä osia. Ikä > 100 vuotta. Merkittävä ve- den- alainen kulttuuri- perintö- kohde. aikaisen sukellusveneiden Merkittävä toisen maail- aikainen manso- dan historiallinen kohde. Etäisyys linjoihin A ja B* 147 m (Linja A) 65 m (Linja B) 131 m (Linja A) 207 m (Linja B) Etäisyys linjoihin A ja B** 147 m (Linja A, jäänteitä) 58 m (Linja B, jäänteitä) 0 m (Linja A ja Linja B) Kulkee putkilinjan reittien A ja B yli Kohteen suojelu Suositellaan hylkykohteelle vähintään 50 metrin turvavyöhykettä. Alueelle suositellaan putkenlaskun jälkeistä tarkastusta johtuen suhteellisen lyhyestä etäisyydestä linjan B reittiin. Kohteelle haitalliset toimenpiteet on minimoitava. Putkenlaskun jälkeistä tarkastusta suositellaan, koska sekä A- että B- linjan reitit todennäköisesti ylittävät torjuntaverkon.

34 29 Etäisyys Etäisyys Kohde Kategoria Kuvaus Arvo linjoihin A linjoihin A (NSP2 ID) ja B* ja B** Pahoin vaurioitunut teräsrunkoinenen Mahdolli- 296 m moottorialus. toisen 386 m (Linja A, Hylky Kyseessä on maail- (Linja A) jäänteitä) (teräs, rahtilaivatyyppinendamanso- S-R moottorialus) mahdollisesti aikainen 311 m 253 m (Linja B) (Linja B, avomerellä historiallinen jäänteitä) käytettävä alus, jossa on kohde. nostokurjet. * Etäisyys hylyn pääosan/-kohteen keskikohtaan ** Poikkeama kohteen lähimmästä pisteestä (levinneet jäänteet, irtonaiset esineet jne.) Kohteen suojelu Koska hylyn jäänteet ovat levinneet laajalle, kohteelle suositellaan 250 metrin turvavyöhykettä. Taulukko Mahdolliset kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä mahdolliset toisen maailmansodan aikaiset historialliset kohteet, jotka on löydetty metrin päästä putkilinjasta. Yli 250 metrin päässä putkilinjan reitistä sijaitseva kohde S-R on esitetty taulukossa Kohde tunniste) (NSP2 Kategoria Ikäarvio Lähin etäisyys NSP2- reitistä S-R Mahdollinen hajonnut hylky Tuntematon 499 m (Linja B) S-R S-R S-R Mahdollinen hylky (pieni vene tai suuri esine) Hylky (puinen purjealus) Hylky (suuri alus) Tuntematon 266 m (Linja B) Tuntematon 359 m (Linja A) m (Linja A) S-R Esine Tuntematon 901 m (Linja A) S-R Hylky Tuntematon 696 m (Linja A) S-R Hylky (mahdollinen toisen maailmansodan aikainen saksalainen moottoritorpedovene) Toinen maailmansota / nykyaikainen 818 m (Linja A) S-R Esine Tuntematon 582 m (Linja A) S-R Mahdollinen hylky Tuntematon 721 m (Linja A) S-R Mahdollinen hylky Tuntematon 364 m (Linja A) S-R Hylky Tuntematon 706 m (Linja A) S-R Esine Tuntematon 491 m (Linja B) S-R S-R S-R Hylky (puinen purjealus) Hylky (puinen purjealus) Hylky (puinen purjealus) Tuntematon 394 m (Linja B) Tuntematon 326 m (Linja B) Tuntematon 522 m (Linja B) S-R Mahdollinen hylky 1900-luku 351 m (Linja A)

35 30 Kohde (NSP2 tunniste) S-R S-R Kategoria Hylky (puinen purjealus) Hylky (teräs/moottorialus) Ikäarvio Lähin etäisyys NSP2- reitistä > 100 vuotta vanha 751 m (Linja A) Toinen maailmansota / sodanjälkeinen aika 566 m (Linja A) S-R Mahdollinen hylky Tuntematon 995 m (Linja B) S-R S-R Hylky (puinen purjealus) Mahdollinen hylky > 100 vuotta (vahvistettu kohde, NSP1) Toinen maailmansota / sodanjälkeinen aika 960 (Linja B) 568 m (Linja B) S-R Mahdollinen hylky > 100 vuotta 810 m (Linja B) S-R Esine Tuntematon 271 m (Linja B) S-R Mahdollinen hylky > 100 vuotta 820 m (Linja B) S-R Mahdollinen hylky 1900-luku 786 m (Linja B) S-R Hylky (puinen moottorialus) (mahdollisesti troolari Mitzy, vahvistamaton) 748 m (Linja A) S-R Mahdollinen hylky > 100 vuotta 882 m (Linja A) 3.23 Ihmiset ja yhteiskunta Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyyn nykytilan kuvaukseen.

36 31 4. NYKYTILA NAAPURIMAIDEN RAJA-ALUEILLA (PÄIVITYS) 4.1 Venäjä Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyyn nykytilan kuvaukseen. 4.2 Viro Viron Espoo-raportista antaman lausunnon mukaan Naissaaren lähellä sijaitsee kiviainesten ottoalue, joka sijaitsee yli 21 km:n päässä putkilinjan reitistä, joten hankkeella ei ole alueeseen kohdistuvia vaikutuksia ja kiviainesten ottoaluetta ei siksi tarvitse huomioida. YVA-vaiheen jälkeen tehdyn reitin optimoinnin takia on päivitetty etäisyydet Viron Natura alueisiin sekä muihin NSP2-reittiä lähimpiin kohteisiin Taulukko 4-1 ja 4-2 (YVA-selostuksen taulukot 9-6 ja 9-7). Taulukko 4-1. Viron vesien Natura 2000 alueet, joiden tavoitteena on suojella norppia ja/tai harmaahylkeitä. Alueen koodi Alueen nimi Suojeltu laji Vähimmäisetäisyys NSP2- hankkeesta (km) EE Uhtju Norppa ja harmaahylje 35 EE Kolga lahe Harmaahylje 30 EE Krassi Harmaahylje 31 EE Väinamere Norppa ja harmaahylje 43 EE Väinamere Norppa ja harmaahylje 43 EE Klaasrahu Harmaahylje 66 EE Tagamõisa Harmaahylje 81 EE Raudrahu Harmaahylje 82 EE Vilsandi Harmaahylje 92 Taulukko 4-2. NSP2-hankkeen reittiä lähinnä olevat kohteet Viron talousvyöhykkeellä. Kohde Etäisyys NSP2-hankkeen reitistä (linja B), km Hylky Virsaitis (rek. nro 30209) 4,4 Kulttuuriperintö Hylky Stella Maris (rek. nro 27881) 10,7 Tuntematon kulttuuriperintökohde 5,3 Tuulivoimapuisto 23,7 14 8,0 Seuranta-asemat* F1 11,1 F3 2,8 H2 13,0 * Kullakin seuranta-asemalla seurataan vedenlaatua ja pohjaeläimistöä. Kaupallinen kalastus Uudet satelliittiseurantatiedot (VMS) Viron kalatalousviranomaisilta osoittavat, että virolaiset kalastusalukset eivät ole harjoittaneet kalastustoimintaa NSP2-hankkeen putkikäytävällä (±75 m kummastakin putkilinjasta) Suomen talousvyöhykkeellä vuosina (Melk 2017) (Kuva 4-1).

37 32 Kuva 4-1. Viron troolarilaivaston troolaustoiminta Suomen, Viron ja Ruotsin talousvyöhykkeillä Tiedot: Viron ympäristövirasto, kalastuksensuojeluosasto. Pisteet edustavat Viron kalastusalusten satelliittiseurannassa rekisteröityneitä havaintoja kalastusnopeudella (2 4 solmua). Ei muita muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyyn nykytilan kuvaukseen. 4.3 Ruotsi Ruotsin kalastusviranomaisilta on saatu uutta tietoa ruotsalaisten merellä kalastavien alusten liikkeistä (Engquiest 2017). Uudet tiedot sisältävät satelliittipaikannushavaintoja (VMS), jotka osoittavat ruotsalaisten alusten liikkeet (kuva 4-2).

38 33 Kuva 4-2. Ruotsin troolarilaivaston troolaustoiminta Suomen, Viron ja Ruotsin talousvyöhykkeillä Tiedot: Ruotsin vesihallinto. Pisteet edustavat Ruotsin kalastusalusten satelliittiseurannassa rekisteröityneitä havaintoja kalastusnopeudella (2 4 solmua). Ei muita muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyyn nykytilan kuvaukseen. 4.4 Muut maat Ei muutoksia YVA-selostuksessa (2017) esitettyyn nykytilan kuvaukseen.

39 34 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA (PÄIVITYS) 5.1 Tämän luvun rakenne ja menetelmät Luvussa kootaan yhteen muutokset ympäristövaikutusten arviointiin Nord Stream 2 -hankkeesta. Muutokset johtuvat etupäässä reitin optimoinnista sekä tutkimuksista, jotka on suoritettu YVAvaiheen jälkeen. Luvun rakenne ja järjestys noudattavat YVA-selostusta. Menetelmät ovat samat. Jokainen alaluku tiivistää mahdolliset muutokset yksittäiseen vaikutukseen. Yhteenvetotaulukko sisältää mahdolliset muutokset verrattuna YVA-selostukseen ja mahdollinen selittävä teksti on lisätty taulukon jälkeen, jos se on tarpeen. Jokainen alaluku sisältää myös vertailutaulukon vaikutuksen merkittävyydestä verrattuna YVA-selostuksessa esitettyyn arvioon. On huomattava, että koska vaikutusten arviointi YVA-selostuksessa perustui konservatiiviseen lähestymistapaan ja koska muutokset YVA:aan verrattuna koskevat lähinnä reittimuutoksia ja päivitettyjä nykytilan tietoja ja arvioita, YVA-vaiheessa arvioidut vaikutukset eivät juuri ole muuttuneet tai muutokset ovat pieniä.

40 Ilmasto ja ilmanlaatu Taulukko 5-1. Mahdolliset muutokset ilmastoon ja ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismi on sama kuin YVA:ssa kuvattu: alusten pakokaasupäästöjen vaikutukset ilmaan rakentamis- ja käyttövaiheen aikana. Aineisto ja menetelmät Aineistot ja menetelmät eivät ole muuttuneet YVA:ssa esitetystä. Päästöt on laskettu CO 2:lle, NO x:lle, SO 2:lle ja hiukkasille (PM). Em. päästökomponentit on arvioitu merkittävimmiksi alusten pakokaasupäästöjen osalta. Muiden päästökomponenttien osuus alusten pakokaasuissa on arvioitu merkityksettömäksi pääkomponentteihin verrattuna, eikä niitä sen vuoksi ole sisällytetty arviointiin. Huom. Uutta päästödataa on käytetty. Laivaliikenteen rikkipäästöt Itämerellä ovat merkittävästi vähentyneet uusien päästörajoitusten vuoksi. Päästölaskelmat perustuvat oletuksiin alusten käyttöajasta, moottorien energiankulutuksesta ja kyseisen päästökomponentin päästökertoimesta. Putkilinjareitin pituus lyheni muutamia kilometrejä verrattuna YVA:n päästölaskelmiin, mutta tällä ei ole vaikutusta laskelmiin. Merenpohjaan laskettavan kiviaineksen määrä väheni noin 11 %:lla YVAvaiheeseen verrattuna. YVA-vaiheessa oletuksena oli, että osa kiviaineskuljetuksista Venäjälle hoidetaan Suomen kautta. Logistiikkakonseptia on tämän jälkeen kehitetty eikä Suomen satamien kautta ole enää kiviaineskuljetuksia Venäjälle. Tämän vaikutus otetaan huomioon päivitettäessä vaikutusarviointia. Ammusten raivaustiedot ovat tarkentuneet, mutta vaikutus on merkityksetön (2 3 kuukautta ammusten raivausta oli oletuksena YVA:ssa). Käyttöönoton valmistelun osalta kuiva menetelmä on valittu. Vaikutusten arviointi Tarkentuneen projektikuvauksen perusteella kuljetettavan kiviaineksen väheneminen vähentää myös kiviaineksia kuljettavien alusten päästöjä verrattuna YVA-selostukseen. Putkenlaskuun valittu dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus aiheuttaa suurimman osan rakennusajan päästöistä, mikä oli päätelmänä myös YVA:ssa. Huom. Rakentamisen ajan päästöt on arvioitu uudelleen. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon pienenevät. Käyttövaiheen päästöjen ei arvioida muuttuvan. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia YVA-selostuksessa esitettyyn. Tietojen puuttuminen ja epävarmuustekijät YVA-selostuksessa esitetyt päästöt kuvaavat pahinta mahdollista tilannetta. YVA-selostuksessa esitetyt epävarmuudet ovat edelleen jäljellä (täsmälliset alusten ja moottorien tyypit, käytettävä polttoaine, työskentelyaika).

41 36 Vaikutuksen merkittävyys / Päätelmät Vähentyneen kiviainesmäärän, rajat ylittävien kiviaineskuljetusten pois jäännin sekä yleisten päästörajoitusten vuoksi päästöt vähenevät YVA-selostuksessa esitettyyn verrattuna. Vaikutukset ovat edelleen merkityksettömiä. Avomerellä päästöt leviävät ja laimenevat merkittävästi ennen mantereelle saapumista (maaperä, eläimistö, kasvillisuus, asutut alueet). NSP2-hankkeen merellä tapahtuvien päästöjen epäsuora vaikutus esimerkiksi luontoon ja ihmisten terveyteen on siten arvioitu merkityksettömäksi. 5.3 Merenpohjan morfologia ja sedimentit Taulukko 5-2. Mahdolliset muutokset merenpohjan morfologiaan ja sedimentteihin liittyvään vaikutusten arviointiin. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismit Dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta tullaan käyttämään Suomen putkilinjan osuudella. Näin ollen ankkureista aiheutuvaa merenpohjan fysikaalista häiriötä ei tule aiheutumaan. YVA -selostukseen verrattuna ei ole muita muutoksia. Aineisto ja menetelmät YVA -selostukseen verrattuna ei ole muita muutoksia. Selvennykset Johtuen vaikutusalueella (merenpohjan lähellä) vallitsevista ympäristöolosuhteista ja hydrografisista olosuhteista, yleisestä pitoisuustasosta ja tunnetusta haitta-aineiden käyttäytymisestä suspensiossa on arvioitu, että haitallisten yhdisteiden lyhytkestoinen, väliaikainen esiintyminen vesifaasissa ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia eliöstöön tai ravintoketjuihin Suomenlahden ulkomeriolosuhteissa. Vapautuvien haitta-aineiden vaikutus ravintoketjun eri osissa on verrannollinen yhdisteiden pitoisuuksiin vedessä jossa niiden arvioidaan laskevan nopeasti.

42 37 Vaikutusten arviointi Ammusten todellinen lukumäärä on alle 70 % suurempi kuin YVA arvioinneissa oli käytetty. Vain osa tunnistetuista ammuksista on ylipäänsä riittävän suuria aiheuttamaan vaikutuksia. Nord Stream -projektin aikaiset ammusten räjäytysten tarkkailutulokset osoittivat, että kraatterit olivat arvioitua paljon pienempiä. Vapautuneen sedimentin määrä oli vain noin 10 % arvioidusta kraatterin tilavuudesta. NSP 2:n tilavuuslaskelmat perustuvat näihin havaintoihin, lisättynä ylimääräisellä turvamarginaalilla. Tuloksena on, että vapautuvan sedimentin määrä on 50 % Nord Stream - projektissa todetusta tilavuudesta. Kraatterikoko vaihtelee sedimentin ominaisuuksista (partikkelikoko) riippuen välillä m 2 (ACRB 2017). Viimeisimmän projektisuunnitelman mukaan merenpohjalle Suomen talousvyöhykkeellä tullaan sijoittamaan yhteensä noin 11 % vähemmän kiviainesta kuin mitä YVA-selostuksessa on arvioitu. Määrissä on huomioitu penkereiden painumista, mutta ei hävikkiä ja asennustarkkuuden vaikutusta. Tämän ei kuitenkaan arvioida muuttavan arvioinnin johtopäätöstä. Koska käyttöönoton valmistelu toteutetaan kuivalla menetelmällä, ei vedenalaisen liitoskohdan kiviainespenkerettä tarvitse rakentaa, ja siitä ei aiheudu paikallisia muutoksia merenpohjan topografiassa. Viimeisimpien laskelmien mukaan putkilinjan aiheuttama merenpohjan peittoalue Suomen talousvyöhykkeellä on noin 0,03 % kokonaispintaalasta. Putkilinjan peittävyyden laskenta perustuu nyt kiviainespenkereiden tietoihin, kun YVA:ssa laskenta perustui Nord Stream -tietoihin. Siksi peittävyys on nyt hieman suurempi kuin YVA:ssa. Ero on kuitenkin niin pieni, että vaikutuksen merkittävyys ei muutu. Valittu eteläinen reitti on kauempana Natura-alueesta Sandkallanin eteläpuolinen merialue sekä rannikkoalueesta. Tämä vähentää sedimentaatiosta aiheutuvia vaikutuksia, jotka jo alun perin arvioitiin vähäisiksi YVA- Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen YVA-selostukseen verrattuna ei ole muita muutoksia. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Raivausta vaativien ammusten määrä putkilinjalla sekä merenpohjalle sijoitettavan kiviaineksen kokonaismäärä tunnetaan tällä hetkellä tarkasti. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Vähäiset muutokset vaikutusten suuruudessa tiettyjen toimintojen osalta eivät muuta vaikutusten merkittävyyttä koskevia loppupäätelmiä. Ankkuroitavasta putkenlaskualuksesta aiheutuvat vaikutukset on poistettu alla olevasta merkittävyystaulukosta.

43 38 Taulukko 5-3. Merenpohjan morfologiaan ja sedimentteihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Vaikutukset merenpohjan morfologiaan ja sedimentteihin Vaikutuksen merkittävyys YVA-selostuksessa Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Ammusten raivaus Kiviaineksen sijoitus Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla aluksella Putkenlasku ankkuroitavalla aluksella [Ei relevantti koska ankkuroitavaa putkenlaskualusta ei tulla käyttämään] Putkilinja ja tukirakenteet merenpohjassa 5.4 Hydrografia ja veden laatu Taulukko 5-4. Mahdolliset muutokset hydrografiaan ja veden laatuun liittyvään vaikutusten arviointiin. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismit Dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta tullaan käyttämään Suomen putkilinjan osuudella. YVA-selostukseen verrattuna ei ole muita muutoksia. Aineisto ja menetelmät YVA-selostukseen verrattuna ei ole muita muutoksia. Selvennykset Suunnitellut haittojen lieventämistoimet vedenalaisen melun vähentämiseksi ammusten räjäytysten yhteydessä eivät muuta johtopäätöstä vähäisistä vedenlaatuvaikutuksista. Projektissa tarvittavan kiviaineksen kokonaismäärän pieneneminen vähentää paikallisesti vedenlaatuvaikutuksia YVA-selostuksessa arvioituun verrattuna.

44 39 Vaikutusten arviointi Merenpohjaan sijoitettavan kiviaineksen määrä on noin 11 % alhaisempi kuin YVA -selostuksessa. Näin ollen tilapäiset veden laatuun kohdistuvat muutokset (suspendoituneen sedimentin kokonaismäärä vedessä) voidaan yleisesti arvioida vastaavasti vähenevän. Lieventämistoimilla (kuplaverhot) vedenalaisen melun vähentämiseksi ammusten räjäytysten yhteydessä on vain vähäinen vaikutus vedenlaatuun mikäli merenpohja koostuu hienojakoisista partikkeleista. Nousevat ilmakuplat aiheuttavat ylöspäin suuntautuvan virtauksen verhon molemmilla puolilla. Veden joutuessa kiertoliikkeeseen, samalla aiheutuu hienojakoisen sedimentin resuspendoitumista. Suhteellisen pienestä poistettavan ammuksen ympärillä olevasta kuplaverhon halkaisijasta (80 m) ja aktiivisen kuplituksen lyhyestä kestosta johtuen (vain räjäytyksen aikana), virtauksen vaikutuksen eroosioon ja sedimentin kulkeutumiseen arvioidaan olevan pientä. Tämä aiheuttaa vain vähäistä kiintoainepitoisuuden nousua vedessä (ACRB 2017). Räjäytysten arvioidaan pääasiassa aiheuttavan sedimentin, kerrostuneiden ravinteiden ja haitta-aineiden siirtymää. Kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien paikallisen levinneisyyden ja lyhyen keston vuoksi sekä siitä, että räjäytykset rajoittuvat tiettyihin kohtiin putkilinjan reitillä, arvio on, että muutoksen suuruus vedenlaatuun on vähäinen ja siten merkitykseltään pieni. Liuenneessa muodossa esiintyvien vapautuneiden haitta-aineiden vaikutus ravintoketjujen eri osiin on suhteessa yhdisteiden pitoisuuksiin vedessä. Pitoisuuksien arvioidaan pienenevän nopeasti ja olevan siksi pieniä. Tämän vuoksi vaikutus eliöstölle arvioidaan merkityksettömäksi. Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen käyttö ankkuroitavan aluksen sijaan arvioidaan vähentävän putkenlaskusta aiheutuvat pohjanläheiseen vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset vähäisistä merkityksettömiksi Suomen talousvyöhykkeellä (katso taulukko 11-5 YVA-selostuksessa). Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen YVA-selostukseen verrattuna ei ole muita muutoksia. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Raivausta vaativien ammusten määrä putkilinjalla sekä merenpohjalle sijoitettavan kiviaineksen kokonaismäärä tunnetaan tällä hetkellä melko tarkasti. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Vaikutusten merkittävyys ei yleisesti ottaen muutu. Ankkuroitavasta putkenlaskualuksesta aiheutuvat vaikutukset on poistettu alla olevasta merkittävyystaulukosta.

45 40 Taulukko 5-5. Hydrografiaan ja veden laatuun kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Vaikutukset hydrografiaan ja vedenlaatuun Vaikutuksen merkittävyys YVA-selostuksessa Päivitetty vaikuteuksen merkittävyys Ammusten raivauksen aiheuttama sedimentin leviäminen Kiviaineksen sijoituksen aiheuttama sedimentin leviäminen Liuenneiden haitta-aineiden ja ravinteiden vapautuminen Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen aiheuttama sedimentin leviäminen [Ei relevantti koska ankkuroitavaa putkenlaskualusta ei Ankkuroitavalla aluksella tehdyn putkenlaskun aiheuttama sedimentin leviäminen tulla käyttämään] Hydrografiset muutokset pohjalla olevien putkilinjojen ja tukirakenteiden läheisyydessä tai vähäinen (paikallinen) tai vähäinen (paikallinen) Metallien liukeneminen anodeista Putkissa virtaavan kaasun lämmittävä vaikutus 5.5 Melu Taulukko 5-6. Mahdolliset muutokset melua koskevaan arviointiin. Muutokset YVAssa suoritettuun vaikutusten arviointiin Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismit ovat samat kuin YVAssa. Vaikutukset eri vaikutuskohteisiin (nisäkkäät, kalat, linnut ja luonnonsuojelualueet) on arvioitu erikseen muissa luvuissa. Aineisto ja menetelmät Uusi ja tarkentunut ammusten raivausta koskeva tutkimus (ammusten todellinen räjähdeainemäärä sekä sijainti) on mahdollistanut tarkemman mallinnuksen liittyen ammusten raivauksesta aiheutuvan vedenalaisen melun leviämiseen. Mallinnusmenetelmät eivät poikkea YVA-selostuksessa esitetystä. Vedenalaisen melun vaikutusten lieventämiseksi Nord Stream 2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tiettyjen ammusten raivaamisen aikana. Kuplaverhoja tullaan käyttämään raivatessa Itäisellä Suomenlahdella sijaitsevia ammuksia sekä ammuksia, jotka sijaitsevat lähellä Kallbådanin luodot ja vesialue Naturaaluetta. Toteutettavuustutkimus, jossa tutkittiin kuplaverhojen käyttöä räjäytysten aikana, osoittaa että räjähdyksestä aiheutuvaa huippupainetta on mahdollista alentaa noin 6 8 db (6 db on konservatiivinen arvo). (Bitunamel Feldmann 2017). Kuplaverhot vähentävät vedenalaisen melun etenemistä.

46 41 Selvennykset Tässä luvussa (luku 11.4 YVA-selostuksessa) on arvioitu vaikutusten merkittävyyttä pääosin ilmassa kantautuvat melun osalta (katso taulukko 11-31, YVAselostus) ja vedenalaista melua on käsitelty lähinnä fysikaalisen ilmiön osalta. Vedenalaisen melun aiheuttamat vaikutukset arvioitiin YVA-selostuksen luvussa 11.7 (merinisäkkäät). Päivitetty arvio on (mm. päivitetty vedenalaisen melun mallinnus) esitetty tämän dokumentin luvussa 5.8. Vaikutusten arviointi Ilman kautta kulkeutuvaa melua arvioitiin YVA-menettelyn aikana siten että ankkuroitavan putkenlaskualuksen käytön oletettiin olevan konservatiivinen lähtökohta arviolle. Ankkuroitavan putkenlaskualuksen asemesta tullaan kuitenkin käyttämään dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta Suomen talousvyöhykkeellä. Putkenlaskun meluvaikutusten ei arvioida olevan suurempia kuin YVA-selostuksessa arvioitiin, koska dynaamisesti asemoitavan aluksen kanssa ei tarvita ylimääräisiä ankkurointialuksia. Vedenalaisen melun päivitetty mallinnus ammusten raivauksen osalta on tehty Natura alueen Kallbådanin luodot ja vesialue läheisten ammusten osalta sekä joillekin itäisellä Suomenlahdella sijaitseville ammuksille. Perusteena päivitetyssä mallinnuksessa olivat havaittujen ammusten sijainnit ja räjähdeainemäärät. Lisäksi mallinnuksen avulla selvitettiin kuplaverhojen lieventävää vaikutusta vedenalaisen melun etenemiseen. Vaikutukset eri vaikutuskohteisiin (merinisäkkäät, kalat, linnut ja luonnonsuojelualueet) on arvioitu erikseen muissa luvuissa. Merenpohjalle sijoitettavan kiviaineksen määrä on pienempi kuin YVAselostuksessa on arvioitu, mutta tämä ei merkittävästi vaikuta arviointiin. Putkenlaskutavassa tai putkilinjan käyttövaiheessa ei ole vedenalaiseen meluun merkittävästi vaikuttavia muutoksia. Dynaamisesti asemoitavan aluksen käytön vaikutus melutasoon on samalla tasolla tai alhaisempi kuin ankkuroitavaa alusta käytettäessä, koska tukialuksia tarvitaan vähemmän. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia YVA-selostukseen verrattuna. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Lähtötietojen epävarmuutta ovat vähentäneet ammusten raivausta koskevat ammuskohtaiset asiantuntija-arviot sekä vedenalaisen melun päivitetty mallinnus. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Tässä vaikutuksen merkittävyyttä on arvioitu ainoastaan ilman kautta leviävän melun osalta. Johtopäätökset eivät ole muuttuneet YVA-selostukseen verrattuna. Vedenalaisen melun vaikutuksia suojelualueisiin ja eliöihin on arvioitu erikseen omissa luvuissaan.

47 42 Taulukko 5-7. Hankkeen toimintojen vaikutusten merkittävyys vedenalaiseen meluun. Vedenalaisen melun vaikutus Vaikutuksen merkittävyys YVA-selostuksessa Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Lisääntyvä melu toimintojen lähellä. Ammusten raivauksen aiheuttamat yksittäiset korkeat melupiikäille, linnuille, kaloille ym.] [YVA:ssa esitetty erikseen nisäk- Ks. luvut , 5.12 ja kit. Putkilinjoista aiheutuvan äänen pysyvä vaikutus. Melutason kohoaminen putkilinjan lähellä huoltoaluksiin liittyen. Taulukko 5-8. Hankkeen toimintojen vaikutusten merkittävyys ilmassa kantautuvaan meluun Ilmassa kantautuvan melon vaikutukset Vaikutuksen merkittävyys YVA-selostuksessa Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Putken laskun aiheuttama melutaso lähimmällä herkällä alueella putkenlaskun aikana Kunnossapitotarkastusten aiheuttama melutaso lähimmällä herkällä alueella 5.6 Pohjaeliöstö Taulukko 5-9. Mahdolliset muutokset pohjaeliöstöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Muutokset verrattuna YVA-selostuksen vaikutusarviointiin Vaikutusmekanismi Putkenlaskuun käytetään dynaamisesti asemoitavaa alusta koko Suomen osuudella. Tämän vuoksi merenpohjaan ei kohdistu ankkuroinnista johtuvia fyysisiä vaikutuksia. Muut vaikutusmekanismit säilyvät samoina. Aineisto ja menetemät Ei muutoksia YVA-selostukseen verrattuna.

48 43 Vaikutusten arviointi Viimeisimmän ammustutkimuksen perusteella ammusten kokonaismäärä on noin 70 % suurempi verrattuna YVA-selostuksessa käytettyihin määriin, jotka perustuivat Nord Stream -hankkeeseen. Raivausta vaativien ammusten räjähdeaineen määrien arvioidaan viimeisimmän tutkimuksen mukaan olevan keskimäärin myös hieman suurempia verrattuna Nord Streamin yhteydessä raivattuihin ammuksiin. Siitä huolimatta pohjaeliöstöön kohdistuvat vaikutukset (suora mekaaninen häiriö) säilyy alueellisesti erittäin rajautuneena eikä vaikutuksen merkittävyys muutu. Merenpohjaan sijoitettavan kiviaineksen määrä on noin 11 % vähäisempi kuin YVA:ssa on arvioitu, mutta raivattavien ammusten määrä on noin 70 % suurempi. Tästä huolimatta väliaikaiset vedenlaadun muutokset (veteen suspendoituneen kiintoaineksen kokonaismäärä) ja vastaavat muutokset sedimentaatiossa säilyvät karkeasti arvioituna samoina. Vaikutuksen merkittävyys säilyy samana, eli merkityksettömänä. Toiminnan aikana putkilinjan peittoala on noin 0,35 km 2 ja noin 0,014 % meren pohjan pinta-alasta alueilla, joilla syvyys on alle 60 m Suomen talousvyöhykkeellä. Peittävyys on hieman pienempi YVA:ssa arvioituun verrattuna ja on linjassa vähentyneen kiviaineksen määrän kanssa. Tämä vähäinen muutos ei muuta vaikutuksen merkittävyyttä, joka arvioitiin vähäiseksi. YVA-selostuksessa arvioitiin, että eri alavaihtoehtojen välillä ei ole havaittavia eroja, vaikkakin kovan merenpohjan osuus oli hieman suurempi alavaihtoehdon ALT W1 alueella verrattuna alavaihtoehtoon ALT W2. Valittu eteläisempi reitti (ALT W2 ja ALT E2) on siten hieman parempi pohjaeliöstön kannalta, mutta ero ei ole merkittävä. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia YVA:an verrattuna. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet säilyvät muuttumattomina. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Arvioinnin johtopäätökset säilyvät muuttumattomina Taulukko Pohjaeläimistöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Vaikutukset pohjaeläimistöön Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Suora mekaaninen häiriö merenpohjassa Sedimentin uudelleen suspensio ja muutokset nettosedimentaatiossa Haitta-aineet vedessä Merenpohjan peittyminen Elinympäristön muutos Sedimentaatio- ja eroosio-olosuhteiden muutos

49 44 Vaikutukset Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen pohjaeläimistöön merkittävyys Metallien vapautuminen anodeista 5.7 Kalat Taulukko Kaloihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mahdolliset muutokset Muutokset verrattuna YVA-selostuksen vaikutusarviointiin Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismi on sama kuin YVA:ssa esitetty: Melulla ja rakentamisesta aiheutuvasta sedimentin leviämisestä voi aiheutua kaloihin kohdistuvia vaikutuksia. Ammusten raivaus voi vahingoittaa tai tappaa kaloja. Putkenlaskuun käytetään dynaamisesti asemoitavaa alusta, joten ankkuroinnin aiheuttamia vaikutuksia ei synny. Aineisto ja menetemät Vedenalaisen melun mallinnuksen ja sedimentin leviämisen mallinnusmenetelmä oli sama kuin YVA:ssa. Uuden ja tarkentuneen ammustiedon perusteella on voitu tarkentaa ammusten raivauksen vaikutusten mallintamista Kallbådanin hylkeidensuojelualueen ja Kallbådanin luodot ja vesialueet - Natura-alueen ympäristössä. Tämä on kuitenkin merkityksetöntä suojelualueen kalastovaikutusten arvioinnin kannalta. Vaikutusten arviointi YVA-selostuksen perusteella eri reittivaihtoehdoilla tai vaihtoehtoisilla rakennusmenetelmillä ei ollut eroa kaloihin kohdistuvien vaikutusten kannalta. Arvioinnin lopputulos rakentamisvaiheen ja käytön aikaisista vaikutuksista on säilynyt merkityksettömänä. Käytettävän kiviaineksen määrän vähenemisen, dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen käyttö ja tarkentuneen ammustiedon perusteella kaloihin kohdistuvien vaikutusten on arvioitu ennemmin vähenevän kuin kasvavan. YVA-vaiheen jälkeen tehdyllä reitin optimoinnilla ei ole kaloihin kohdistuvia vaikutuksia. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Käytettävät haittavaikutusten lievennyskeinot on esitetty YVA-selostuksen luvussa Reitin optimointi on päivitetty ja ammustietoja tarkennettu. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Kalojen todellinen reagointi rakennusvaiheessa säilyy epävarmana, kuten YVA-selostuksessa on kuvattu. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Ei muutoksia, arvioinnin lopputulos säilyy muuttumattomana. Liittyen haitta-aineiden veteen vapautumisen vaikutuksista kaloihin ja ravintoverkkoihin: Mallinnetut liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet vedessä säilyivät pienempinä kuin ympäristönormi (EQS). Valtioneuvoston asetuksen 1308/2015 mukaan bentso(a)pyreenin EQS-pitoisuus meriympäristössä on 0,027 µg/l. Näin ollen mallinnettu maksimipitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin ympäristönlaatunormi. Mallinnuksen perusteella kalojen ja niiden ravintona käyttämän planktonin altistusaika säilyy lyhyenä. Sen vuoksi arvioitiin, ettei haitta-aineiden kulkeutumisesta ravintoverkkoihin tarvitse laatia lisäselvityksiä arvioinnin johtopäätösten vahvistamiseksi.

50 45 Taulukko Kaloihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys Vaikutukset kaloihin Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Ammusten raivauksen vaikutukset kaloihin Sedimenttien leviämisen aiheuttamat karttamisreaktiot Suspendoituneen aineksen vapautumisen vaikutukset kalojen mätiin ja poikasiin Haitta-aineiden vapautumisen vaikutukset kaloihin Keinotekoisen suoja-alueen muodostumisen vaikutukset kaloihin 5.8 Merinisäkkäät Taulukko Merinisäkäsarvioinnin mahdolliset muutokset. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismit Ei muutoksia suhteessa ympäristövaikutusten arviointiin.

51 46 Aineisto ja menetelmät Vedenalainen impulsiivinen melu tunnistettiin eniten huolta aiheuttavaksi toiminnoksi YVA-selostuksessa. Natura-arviointien valmistelun aikana päivitettiin vedenalaisen melun mallinnusta. Perusteena mallinnukselle olivat havaittujen ammusten sijainnit ja räjähdeainemäärät. Mallinnettuja ammuksia oli kaikkiaan kuusi kappaletta Kallbådanin luodot ja vesialue Natura-alueen lähellä sekä 2 kappaletta itäisen Suomenlahden alueella. Tutkimustulokset putkilinjan Suomen osuuden asennus- ja turvakäytävässä olevien ammusten sijainnista ja räjähdeainemäärästä ovat tulleet saataville päivitettyä vaikutusarviointia varten. Vedenalaisen melun vaikutusten lieventämiseksi Nord Stream 2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tiettyjen ammusten raivaamisen aikana. Kuplaverhoja tullaan käyttämään raivatessa Itäisellä Suomenlahdella sijaitsevia ammuksia sekä ammuksia, jotka sijaitsevat lähellä suojelualueita, joiden suojeluperusteena ovat hylkeet. Tätä menetelmää käyttäen on mahdollista vähentää merkittävästi hylkeisiin kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia (PTSvyöhykkeen pinta-ala). Suomenlahden pieni ja eristyksissä oleva itämerennorpan osapopulaatio itäisellä Suomenlahdella on erityisen huolenaiheen kohteena. Toteutettavuustutkimus, jossa tutkittiin kuplaverhojen käyttöä räjäytysten aikana, osoittaa että räjähdyksestä aiheutuvaa huippuäänenpainetta on mahdollista alentaa noin 6-8 db (6 db on konservatiivinen arvo). Kuplaverho on muodoltaan pyöreä ja se asennetaan siten että raivattava ammus jää keskelle (Bitunamel Feldmann 2017). Kuplaverhot vähentävä melun etenemistä ja pienentävät siten PTSvyöhykkeiden pinta-alaa. Selvennykset Hylkeisiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan uudelleen, jotta voidaan arvioida kuplaverhojen lieventävää vaikutusta. Arvio on esitetty tämän koostetaulukon alapuolella. Päivitettyyn arviointiin perustuen ainoa merkittävä muutos liittyy ammusten raivauksesta aiheutuvan vedenalaisen melun vaikutuksiin. Vaikutusten arviointi Yleisesti ottaen vaikutukset pysyvät muuttumattomina. Merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys arvioitiin uudelleen liittyen pysyvään kuulokynnyksen muutokseen (PTS) ja painevammoihin. Yksilö- ja populaatiotason merkittävyys laski Suomenlahden norpan osapopulaatiolla (itäinen Suomenlahti) kohtalaisesta vähäiseen. Johtopäätös perustuu päivitettyihin tietoihin ammusten sijainneista, niiden räjähdeainemääristä sekä uusien lievennystoimenpiteiden käyttöön. Kuplaverhoja tullaan käyttämään ammusten raivauksen aikana itäisellä Suomenlahdella sekä sellaisten suojelualueiden läheisyydessä, joissa suojeluperusteena ovat hylkeet.

52 47 Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Haittavaikutusten lieventämiseksi otetaan käyttöön uusia lievennystoimenpiteitä. Kuplaverhoja tullaan käyttämään ammusten raivauksesta aiheutuvien vaikutusten lieventämiseen itäisellä Suomenlahdella sekä sellaisten suojelualueiden läheisyydessä, joissa suojeluperusteena ovat hylkeet. Tätä toimenpidettä sovelletaan 20 ammukseen. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet, jotka liittyvät lajispesifiseen herkkyyteen vedenalaiselle melulle sekä merinisäkkäiden alueelliseen jakautumiseen, pysyvät muuttumattomina. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Vaikutusten merkittävyys (PTS/painevammat) arvioitiin yksilö- ja populaatiotasolla Suomenlahden norppien osapopulaation osalta laskevan kohtalaisesta vähäiseksi. Arvioinnin johtopäätökset pysyvät muuttumattomina muiden vaikutusten osalta. Melun aiheuttamat vauriot ja kuulon alenema päivitetty arviointi Putkilinjan Suomen osuudella tehdyt ammuksia koskevat tutkimukset osoittavat, että reitiltä on raivattava 85 ammusta (näistä ammuksista yhteensä 25 kappaletta on räjähdeainemäärältään yli 100 kg), jotta putkilinjan turvallinen asentaminen ja toiminta voidaan varmistaa. Perusmenetelmänä raivaukselle on ammuksen räjäyttäminen paikalla. Tämä on standardimenetelmä ammusten raivaukselle, jonka Itämeren valtiot yhdessä NATO-maiden kanssa ovat hyväksyneet käytettäväksi menetelmäksi vuosittain toteutettavissa ammusten raivauksissa, joita on tehty vuodesta 1996 Itämerellä. Nord Stream 2 tulee, osana tätä standardimenetelmää, ottamaan käyttöön lieventämistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan välttää tai vähentää merinisäkkäisiin ja lintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Nämä lieventämistoimenpiteet sisältävät sitoumuksen soveltaa Joint Nature Conservation Commitee (JNCC) työryhmän ohjeistusta merinisäkkäisiin kohdistuvan häirinnän ja vaurioitumisen riskin vähentämiseksi käytettäessä räjähteitä (JNCC 2010). Kyseessä olevaa ohjeistusta sovellettiin Nord Stream -hankkeessa toteutettuun ammusten raivaukseen. Lieventämistoimenpiteet, jotka NSP2-hanke tulee ottamaan käyttöön sisältävät mm. merinisäkkäiden tarkkailijoiden käytön (MMO, marine mammal observer), passiivisen akustisen monitoroinnin (PAM, passive acoustic monitoring), sekä akustisten hyljekarkottimien käytön (ADD, acoustic deterrence devices), jotka toteutetaan ennen räjäytystä hylkeisiin ja pyöriäisiin kohdistuvien haittavaikutusten vähentämiseksi. Ammusten raivauksessa käytettäviä lieventämistoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin luvussa Kyseessä olevia toimenpiteitä sovelletaan kaikkiin räjäyttämällä tehtäviin ammustenraivaustoimintoihin ammusten koosta ja sijainnista riippumatta. Jotta voidaan lieventää kaikkein herkimpiin vaikutuskohteisiin kohdistuvia vaikutuksia, tullaan seuraavien vaikutuskohteiden lähistöllä käyttämään kuplaverhoja vedenalaisen melun etenemisen vähentämiseksi: Natura 2000-alueet (joiden suojeluperusteena ovat hylkeet) ja joissa PTS-vyöhyke (PTS, pysyvä kuulokynnyksen muutos) ulottuu 5 km etäisyydelle suojelualueen rajasta. Tämä on varovainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon mahdolliset epävarmuustekijät mallinnuksessa sekä sellaisten yksittäisten hylkeiden esiintymisen, jotka voivat väliaikaisesti oleskella lähellä suojelualuetta mutta sen rajojen ulkopuolella. Itämerennorpan tunnetut esiintymisalueet itäisellä Suomenlahdella

53 48 Yllä olevien kriteerien perusteella on päädytty 20 ammuksen kokonaismäärään, joiden raivauksessa käytetään kuplaverhoa lisälieventämistoimenpiteenä. Näitä ovat: Kaikki ammukset itään putkilinjan kilometrikohdasta 60. Tavoitteena on vähentää itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia. Yhteensä 12 ammusta. Ammukset, jotka sijaitsevat etelään Kallbådanin hylkeidensuojelualueesta. Tavoitteena on vähentää hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia suojelualueen lähellä. Yhteensä 7 ammusta, joiden räjähdeainemäärä ylittää 137 kg. Yksi ammus, joka sijaitsee Tammisaaren ja Hangon saariston eteläpuolella. Tavoitteena on vähentää hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia suojelualueiden lähellä. Kuplaverho syntyy pumpattaessa paineilmaa meren pohjalle asennetun suuttimella varustetun letkun reikien kautta veteen. Ilmakuplaverho muodostuu vesipatsaaseen veden nosteen vaikutuksesta, jolloin ammuksen ympärille muodostuu kuplaverho. Ammusten raivauksesta aiheutuva äänipaineaalto kulkeutuu kuplaverhon läpi ja vaimenee. Ilmakuplien aiheuttama äänen vaimeneminen on seurausta kuplien aiheuttamasta äänen sironnasta ja heijastumisesta kuplaverhon ja veden rajapinnasta. (Bitunamel Feldmann 2017). Samalla tavalla kuin melueste ilmassa kulkeutuvalle melulle, kuplaverho tuottaa enemmän vaimennusta äänen suuriin taajuuksiin kuin pieniin taajuuksiin. Vaimennusero eri taajuuksilla voidaan esittää äänenvaimennusspektrinä. Olemassa olevaan mittaustietoon perustuvaa konservatiivista arviota kuplaverhon äänenvaimennusspektristä käytettiin vedenalaisen melun etenemismallissa, mikä tuotti 6 8 db:n kokonaisvaimenemisen ja vähensi vaikutusten laajuutta noin 2/3:aan verrattuna tilanteeseen ilman kuplaverhoa. 6 8 db:n vaimeneminen vastaa yli 70 % alenemaa äänipaineessa (Pa), eli on merkittävä alenema (Ramboll 2017). Koska ammusten raivauksen äänen lähdespektri on luonteeltaan pienitaajuista, ja kuplaverhon vaimennuskyky pieniä taajuuksia vastaan on rajallinen, äänen kokonaisvaimennus on rajoitettu 6-8 db:iin. Kuplaverhot voivat vähentää toisen tyyppisten melulähteiden (joissa on vähemmän pieniä taajuuksia) kokonaistasoja db:n asti (Bitunamel Feldmann 2017). Hyljekarkottimien vaikutukset ovat samat kuin YVA-selostuksessa on esitetty. Pyöriäiset reagoivat voimakkaasti hyljekarkottimiin siirtymällä pois alueelta. Karkottumisalue näyttää olevan vähintään 350 metriä täydellisen karkottumisen osalta ja välillä 1 2 kilometriä lähes täydellisen karkottumisen osalta. Hylkeet reagoivat eri tavalla hyljekarkottimiin. Näiden laitteiden arvioidaan olevan tehokkaita vähintään muutaman sadan metrin etäisyydelle ja kauempana, noin yhden kilometrin etäisyydellä, hylkeiden karkottuminen ei enää ole niin tehokasta, mutta ne muuttavat käyttäytymistään ja viettävät enemmän aikaa vedenpinnan yläpuolella. Myös tämä toimii haittojen lieventämistoimenpiteenä, koska hylkeet, jotka eivät ole vedenpinnan alapuolella, eivät saa tilapäistä tai pysyvää kuulonalenemaa (katso Sveegaard ym ja Ramboll 2017). Ympäristövaikutusten arvioinnissa akustisten hyljekarkottimien käytöllä oletettiin olevan hylkeiden osalta merkittävin lieventämisvaikutus ja on arvioitu, että näiden laitteiden käyttö alentaa kuolemaan johtavien vaurioiden riskiä. Hyljekarkottimien käyttö vähentää todennäköisyyttä sille, että hylkeitä esiintyy vaikutusalueella räjähdyshetkellä (eli vaikutuskohteen herkkyyttä vähentävä vaikutus) ja näin ollen vähentää todennäköisyyttä, että yksittäinen eläin altistuisi vaurioille (eli muutoksen suuruutta vähentävä vaikutus). Samojen periaatteiden mukaan, jotka esiteltiin kuvattaessa hyljekarkottimien tehokkuutta, myös kuplaverhojen käyttö vähentää edelleen riskiä saada painevamma tai pysyvä kuulonalenema. Toisin sanoen kuplaverhojen käyttö vähentää edelleen riskiä sille, että hylkeitä esiintyy vaikutusalueella räjäytyshetkellä (eli vaikutuskohteen herkkyyttä vähentävä vaikutus) ja näin ollen vähentää todennäköisyyttä, että yksittäinen eläin altistuisi vammoille (eli muutoksen suuruutta vähentävä vaikutus). Lisäksi kuplaverhojen käyttö vähentää myös yksilöihin kohdistuvien vam-

54 49 mojen vakavuutta (eli muutoksen suuruutta vähentävä vaikutus), koska lähtevän melun määrä vähenee. On arvioitu, että kuplaverhot ovat soveltuva menetelmä vähentää 20 ammuksen raivauksen vaikutuksia, jotka sijaitsevat joko herkillä alueilla (itäinen Suomenlahti) tai lähellä merkittäviä hylkeidensuojelualueita (esim. Kallbådan) tai muita herkkiä alueita. Vaikutuksen pienenemistä on havainnollistettu taulukossa Mallinnuksen perusteella kuplaverhojen aikaansaama, noin 6 8 db, melun väheneminen pienentää vaikutusetäisyyttä (PTS) noin 2/3-osaan verrattuna tilanteeseen, jossa kuplaverhoa ei käytetä (Ramboll 2017). Parametrisoitu laskelma osoittaa, että 6 db vähennys lähtöarvoissa pienentää etäisyyttä (PTS-etäisyys), jossa voi aiheutua pysyvää kuulokynnyksen muutosta noin % ja 8 db vähennys johtaisi vastaavasti noin % pienenemiseen (taulukko 5-14, ACRB 2017). Tämän seurauksena PTS-vyöhykkeiden pinta-alat pienenevät merkittävästi. PTS-etäisyyden pieneneminen johtaa suhteellisesti paljon suurempaan pienenemiseen PTS-vyöhykkeen pinta-alassa. Mallinnus osoittaa, että PTS-vyöhykkeiden pinta-ala voi olla noin km 2, mikäli kuplaverhoja ei käytetä ja noin km 2 käytettäessä kuplaverhoja. Pinta-alojen pieneneminen on luokkaa % (kuva 5-1). Etäisyyden, jonka sisäpuolella voi aiheutua kohtalaisen vakavia painevammoja, on arvioitu olevan noin m räjäytettäessä 300 kg ammus ilman että käytetään kuplaverhoa. Käytettäessä kuplaverhoa etäisyys on noin 520 m (ACRB 2017). Kuplaverhojen käyttö vähentää vaikutusetäisyyttä merkittävästi ja samalla myös pinta-alaa, jonka sisäpuolella vammat ovat mahdollisia. Tämän seurauksena todennäköisyys sille, että yksittäinen hylje altistuu painevammoille tai pysyvälle kuulonalenemalle vähenee merkittävästi.

55 50 Taulukko PTS-etäisyyksien vaihteluväli ilman lieventämistoimenpiteitä ja käytettäessä kuplaverhoja, jolloin huippuäänenpainetaso vähenee noin -6 db SEL tai -8 db SEL. PTS-etäisyyksien vaihtelu perustuu ammuskohtaiseen arviointiin (ACRB 2017). NSP2 ID Kuplaverhverhverhverho Kupla- Kupla- Kupla- Ilman Ilman lievennys lievennys (SEL - (SEL -8 (SEL - (SEL -8 toimia toimia 6dB) db) 6dB) db) kg m m m m m m m M88 R-R M89 R-R M1 R-R M2 R-R M3 R-R Suomenlahden M5 R-R norppapopulaatio M6 R-R (itäinen Suomenlahti) M7 R-R M8 R-R M91 R-R M92 R-R M98 R-R M36 R-R PTS > 5 km etäisyydellä N alueesta, jonka suojeluperusteena hylkeet M39 R-R PTS < 5 km etäisyydellä N alueesta, jonka M44 R-R09ALT suojeluperusteena hylkeet M47 R-R PTS > 5 km etäisyydellä N alueesta, jonka suojeluperusteena hylkeet M48 R-R09ALT PTS < 5 km etäisyydellä N M49 R-R09ALT alueesta, jonka suojeluperusteena M55 R-R hylkeet M65 Ammus ID R-R Herkkien Räjähdeainemäärä vaikutuskohteiden läheisyys PTS > 5 km etäisyydellä N alueesta, jonka suojeluperusteena hylkeet Kaikki suunnat PTS-vyöhykkeen laajuuden vaihtelu merinisäkkäillä 179 db e 1µPa 2 s Natura alueiden suuntaan PTS-vyöhykkeiden laajuuden vaihtelu merinisäkkäillä 179 db e 1µPa 2 s Ammuksen etäisyys lähim-pään Naturaaluee-seen Olennainen Naturaalue FI FI FI FI FI

56 51 Kuva 5-1. Mallinnettujen PTS-vyöhykkeiden maksimikoko ilman lieventämistoimenpiteitä ja kun kuplaverhoja käytetään lieventämistoimenpiteenä. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaisesti käsittelemme tulevissa kappaleissa merinisäkkäisiin kohdistuvia vaikutuksia sekä yksilö- että populaatiotasolla. Vaikutusten merkittävyydessä yksilötasolla otetaan huomioon se, että vaikka yksittäisten hylkeiden saamat vauriot eivät vaikuttaisikaan populaatioihin ja ympäristöön merkittävästi, voi niillä olla eettisiä vaikutuksia. Merkittävässä asemassa ekosysteemin toiminnan kannalta (ja siten merkitys ympäristövaikutusten arvioinnissa) ovat kuitenkin populaatiotason vaikutukset. Populaatiotason vaikutuksissa huomioidaan hylkeiden alueellinen esiintyminen ja populaatioiden runsaus. Pyöriäinen Painevammat ja pysyvä kuulonalenema, yksilö- ja populaatiotaso: Ei muutoksia suhteessa YVAselostukseen. Riski sille että pyöriäisiä esiintyy vyöhykkeillä, joissa eläin voi altistua painevammoille ja pysyvälle kuulonalenemalle on erittäin pieni. Arviointi perustuu hyljekarkottimien tehokkuuteen pyöriäisten karkottamisessa sekä näiden eläinten hyvin alhaiseen esiintymiseen Suomen vesillä. Kuplaverhot ovat myös merkittävä tekijä mahdollisten vaikutusten lieventämisessä niiden ammusten osalta, joiden räjäytyksissä käytetään kuplaverhoa. Merkittävyystaso pysyy samana sekä yksilö- että populaatiotasolla.

57 52 Harmaahylje Painevammat ja pysyvä kuulonalenema, yksilö- ja populaatiotaso: Hyljekarkottimien käytöstä aiheutuvat karkottumisalueet ovat samat kuin YVA-selostuksessa on esitetty. Harmaahylkeitä esiintyy kaikkialla Suomenlahdella ja siten näiden eläinten alueelliseen esiintymiseen liittyvät epävarmuudet ovat samat kuin YVA-selostuksessa. Epävarmuustekijöistä huolimatta, on erittäin todennäköistä, että suurin osa hylkeistä esiintyy lähellä lepäily- ja ruokailualueita, jolloin tiheydet näillä alueilla ovat suurimmat. Muilla alueilla (esim. avomerialue) hylkeiden tiheydet ovat mitä luultavimmin alhaisempia. Tässä suhteessa alueet, jotka on perustettu hylkeiden suojelua varten, ovat kriittisimpiä. Kuplaverhot pienentävät merkittävästi aluetta, jonka sisäpuolella eläimelle voi aiheutua pysyvä kuulonalenema. Samalla tavoin pienenee myös vyöhyke, jossa painevammat ovat mahdollisia. Näin ollen painevammoista ja pysyvästä kuulonalenemasta aiheutuvat vaikutukset tulevat olemaan merkittävästi vähäisempiä niiden ammusten osalta, jotka räjäytetään kuplaverhojen sisällä. Tämä vähentää myös todennäköisyyttä sille, että hylkeitä esiintyy vaikutusalueella räjäytyksen aikana (vaikutusalue on pienempi ja yksittäisen ammuksen räjäytys kestää vain muutaman sekunnin). Vaikutuksen merkittävyyden (enintään kohtalainen) arvioidaan pysyvän yksilötasolla samana, koska harmaahylkeet ovat melko runsaita kun niiden määriä verrataan Itämerennorppaan. Näin ollen todennäköisyys sille, että vaikutusalueella oleilee harmaahylje räjäytyksen aikana, on myös hieman korkeampi ja jotkut yksilöt voivat siten altistua jonkinasteisille pysyville kuulokynnyksen muutoksille. Yleisesti ottaen kuplaverhojen käyttö vähentää hylkeisiin kohdistuvaa kokonaisvaikutusta. Populaatiotasolla merkittävyys on kuitenkin jo YVA-selostuksessa arvioitu vähäiseksi, koska Itämeren harmaahyljepopulaatio on runsas ja on viime vuosikymmeninä kasvanut. Kuplaverhojen käyttö vähentää myös suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia, erityisesti Kallbådanin hylkeidensuojelualueeseen, joka on tärkeä alue harmaahylkeiden suojelun kannalta. Tätä vaikutusta on käsitelty luvussa 5.10 (suojelualueet). Tilapäinen kuulonalenema ja häirintä, yksilö- ja populaatiotaso: Vaikutusten merkittävyys pysyy samana huolimatta siitä, että kuplaverhojen käyttö pienentää vaikutusten laajuutta niiden ammusten osalta, jotka räjäytetään kuplaverhojen sisällä. Itämerennorppa Painevammat ja pysyvä kuulonalenema, yksilö- ja populaatiotaso: Hyljekarkottimien käytöstä aiheutuvat karkottumisalueet ovat samat kuin YVA-selostuksessa on esitetty. Suunniteltujen NSP2 putkilinjojen Suomen osuudelta ei ole saatavilla päivitettyä tietoa norppien levinneisyydestä. Vaikka hylkeet voivat mahdollisesti esiintyä missä tahansa Suomen vesillä, ovat tiheydet yleisesti ottaen korkeampia lähellä lepäily- ja ruokailualueita. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnin päivityksessä keskitytään pääosin arvioimaan uudelleen Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon kohdistuvia vaikutuksia. Syynä tähän on se, että tämä itäisen Suomenlahden alueelle keskittynyt osapopulaatio on mitä todennäköisimmin lisääntymisen kannalta eristynyt ja sen populaatiokoko voi olla vakavassa laskussa. Tämä osapopulaatio on myös erittäin pieni (noin yksilöä) verrattuna Riianlahden osapopulaatioon (Riianlahden ja Saaristomeren lisääntymisalueet). Näin ollen Suomenlahden osapopulaation oletetaan olevan herkkä mille tahansa häiriölle. Pienestä populaatiokoosta johtuen jo muutaman lisääntymiskykyisen naaraan menetys ihmisen aiheuttamien häiriöiden takia voi aiheuttaa merkittäviä ja pysyviä populaatiotason vaikutuksia. Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaation kannalta kriittisimmällä (YVA-selostuksessa alueet M1-M2, putkilinjan kilometrikohta 0-60) alueella on 12 raivausta vaativaa ammusta NSP2 putkilinjan Suomen osuudella asennus- ja turvakäytävässä. Alue M3 (Suomenlahden keskiosa) ei ole niin kriittinen Suomenlahden osapopulaation osalta, koska se on verrattain etäällä norppien lepäilyalueista. Alueella voi silti esiintyä vähäinen määrä alueella tilapäisesti oleskelevia yksilöitä, jotka ovat peräisin eri lisääntymisalueilta. Alueelta M1-M2 havaittujen ammusten räjähdeainemäärä vaihtelee välillä kg ja suurin osa ammuksista on pienikokoisia (taulukko 5-14). Hyljekarkottimien lisäksi tullaan tällä alueella käyt-

58 53 tämään kuplaverhoja kaikkien havaittujen ammusten räjäytysten yhteydessä meluvaikutusten lisälieventämistoimenpiteenä. Kuplaverhot lyhentävät merkittävästi aluetta, jolle PTS-vyöhyke ulottuu (katso Taulukko 5-14) ja pienentävät siten myös niiden alueiden pinta-alaa, joiden sisäpuolella hylje voi saada pysyvän kuulonaleneman tai painevamman. Norppien tiheydet avomerialueilla ovat otaksuttavasti pienempiä verrattuna lepäilyalueisiin, jotka ovat keskittyneet lähemmäksi rannikkoa. Täten todennäköisyys, että yksittäinen norppa esiintyisi vaikutusalueella räjäytyksen aikana (vaikutusalue on pienempi ja yksittäisen ammuksen räjäytys kestää vain muutaman sekunnin) tulee olemaan erittäin pieni. Vaikutuksen merkittävyyden arvioidaan yksilötasolla laskevan kohtalaisesta vähäiseen. Lisäksi on huomioitava, että kuplaverhojen vaikutuksesta johtuen pysyvien kuulokynnysten muutosten vakavuusasteet ovat vähäisempiä, ja kaikissa tapauksissa todennäköisyys, että yksittäinen eläin altistuisi pysyvälle kuulonalenemalle, on merkittävästi vähentynyt. Tarkasteltaessa populaatiotasoa Itäisen Suomenlahden alueelle valituilla lieventämistoimenpiteillä ja päivitetyllä ammustiedolla on selvästi vaikutuksia vähentävä vaikutus verrattuna YVA-vaiheen aikana arvioituihin vaikutuksiin. Tälle on monia perusteita: 1) Kriittisellä alueella on vain vähän räjähdeainemäärältään suhteellisen pieniä ammuksia, jotka vaativat raivausta 2) Kuten jo YVA-vaiheen aikana arvioitiin, hyljekarkottimien käyttö vähentää riskiä, että hylkeet altistuvat äänipainetasoille, joka voivat aiheuttaa vakavan kuulonaleneman tai painevammoja, ja siten kaikkein vakavimmat vaikutukset ovat erittäin epätodennäköisiä 3) Kuplaverhojen käyttö pienentää tehokkaasti vyöhykettä, jonka sisäpuolella hylkeille voi aiheutua pysyvä kuulonalenema tai painevamma, tarjoten siten suojaa myös vakavammille paineaallon aiheuttamille vammoille 4) Pienemmät PTS-/painevamma-vyöhykkeet sekä yksittäisen räjäytyksen lyhyt kesto yhdessä varmistavat, että todennäköisyys yksittäisen hylkeen esiintymiselle vaikutusalueella räjäytyksen aikana on erittäin pieni. Perustuen edellä mainittuihin seikkoihin, norpan Suomenlahden osapopulaation herkkyyden arvioidaan laskevan populaatiotasolla suuresta keskisuureksi. Lisäksi koska kuplaverhojen käyttö vähentää lähtevää melua noin 6-8 db, pienenee myös pysyvien kuulovaurioiden vakavuusaste, jolloin muutoksen suuruuden arvioidaan laskevan keskisuuresta pieneksi. Täten vaikutuksen merkittävyyden arvioidaan Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaation osalta laskevan populaatiotasolla kohtalaisesta vähäiseksi alueella M1-M2 (itäinen Suomenlahti). Samalla tavoin yksilötason ja populaatiotason vaikutukset M3-alueella tulevat laskemaan kohtalaisesta vähäiseen, koska kuplaverhoja käytetään kriittisimmille ammuksille (räjähdeainemäärä yli 137 kg) Suomenlahden keskiosissa. Populaatiotason vaikutukset Riianlahden osapopulaation osalta pysyvät samana (vähäinen), vaikka kuplaverhojen käyttö joidenkin räjäytysten yhteydessä läntisellä Suomenlahdella jossain määrin vähentääkin kokonaisvaikutusta. Tilapäinen kuulonalenema ja häirintä, yksilö- ja populaatiotaso: Vaikutusten merkittävyys pysyy samana huolimatta siitä, että kuplaverhojen käyttö pienentää vaikutusten laajuutta niiden ammusten osalta, jotka räjäytetään kuplaverhojen sisällä. Valittu eteläinen reitti (Alt E2 ja Alt W2 YVA-selostuksessa) on jossain määrin parempi merinisäkkäiden suojelun kannalta. Tämä johtuu siitä, että reitti on kauempana rannikosta sekä alueista, jotka ovat hylkeidensuojelun kannalta tärkeitä. Muut vaikutukset Kaikista muista toiminnoista aiheutuvien vaikutusten merkittävyys, poislukien ammusten raivaus, arvioidaan pysyvän samana kuin YVA-selostuksessa on arvioitu sekä yksilö- että populaatiotasolla.

59 54 Taulukko Pyöriäisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys, kun NSP2-hankkeen lieventämistoimenpiteet on otettu huomioon. Vaikutukset pyöriäisiin Vedenalainen melu Toiminto Ammusten raivaus: yksilö- ja populaatiotaso (M1- M4) Ammusten raivaus: yksilö- ja populaatiotaso Kiviaineksen kasaus Rakentaminen, tukialusten liikkeet Vaikutus Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Painevamma ja PTS TTS, välttämisreaktiot, äänten peittyminen PTS/TTS, välttämisreaktiot, äänten peittyminen Välttämisreaktiot Sedimentin leviämisen aiheuttamat vaikutukset Haitta-aineiden vapautuminen Vedenalainen melu Ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus Ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus Rutiinitarkastukset, kunnossapito, tukialusten liikkeet Heikentynyt näkyvyys Välttämisreaktiot, häiriö luonnollisessa käyttäytymisessä Terveyden heikentyminen Välttämisreaktiot

60 55 Taulukko Harmaahylkeisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys, kun NSP2-hankkeen lieventämistoimenpiteet on otettu huomioon. Vaikutukset hyljelajeihin Vedenalainen melu Toiminto Ammusten raivaus: yksilötaso (M1- M4) Ammusten raivaus: populaatiotaso (M1-M4) Ammusten raivaus: yksilö- ja populaatiotaso Kiviaineksen kasaus Rakentaminen, tukialusten liikkeet Vaikutus Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Painevamma ja PTS Kohtalainen Kohtalainen Painevamma ja PTS TTS, välttämisreaktiot, äänten peittyminen PTS/TTS, välttämisreaktiot, äänten peittyminen Välttämisreaktiot Sedimentin leviämisen aiheuttamat vaikutukset Haitta-aineiden vapautuminen Vedenalainen melu Ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus Ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus Rutiinitarkastukset, kunnossapito, tukialusten liikkeet Heikentynyt näkyvyys Välttämisreaktiot, häiriö luonnollisessa käyttäytymisessä Terveyden heikentyminen Välttämisreaktiot

61 56 Table Vaikutukset hyljelajeihin Vedenalainen melu Itämerennorppaan kohdistuvien vaikutusten merkittävyys, kun NSP2-hankkeen lieventämistoimenpiteet on otettu huomioon. Toiminto Ammusten raivaus: yksilötaso (M1-M4) Ammusten raivaus: populaatiotaso (M1-M2) Ammusten raivaus: populaatiotaso (M3) Ammusten raivaus: populaatiotaso (M4) Ammusten raivaus: yksilö- ja populaatiotaso Kiviaineksen kasaus Rakentaminen, tukialusten liikkeet Vaikutus Painevamma ja PTS Painevamma ja PTS Painevamma ja PTS Painevamma ja PTS TTS, välttämisreaktiot, äänten peittyminen PTS/TTS, välttämisreaktiot, äänten peittyminen Vaikutuksen merkittävyys Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Välttämisreaktiot Sedimentin leviämisen aiheuttamat vaikutukset Haitta-aineiden vapautuminen Vedenalainen melu Heikentynyt näkyvyys Välttämisreaktiot, häiriö luonnollisessa käyttäytymisessä Terveyden heikentyminen Välttämisreaktiot Ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus Ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus Rutiinitarkastukset, kunnossapito, tukialusten liikkeet 5.9 Linnut Taulukko Lintuihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mahdolliset muutokset. Muutokset verrattuna YVA-selostuksen vaikutusarviointiin Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismi ei ole muuttunut: melulla, häiriöllä ja vedenlaadun muutoksilla voi olla vaikutuksia merialueen linnustoon. Aineisto ja menetelmät Menetelmät eivät ole muuttuneet YVA:n selostusvaiheesta. Todellisia ammusten sijaintitietoja ja räjähdeainemassoja on käytetty tässä arvioinnissa.

62 57 Vaikutusten arviointi Putkilinjan reitin valitut alavaihtoehdot ALT E2 ja ALT W2 sijoittuvat kauemmas IBA- ja FINIBA-alueista sekä muista tärkeistä talvehtivien ja muuttavien lintujen ruokailu- ja levähdysalueista kuin pohjoisemmat alavaihtoehdot, vaikkakin alavaihtoehtojen erot arvioitiin merkityksettömiksi. Reitin optimoinnilla ei ole minkäänlaisia vaikutuksia arviointiin. Tarkentuneiden ammustietojen perusteella tärkeiden lintualueiden ja raivattavien ammusten välinen etäisyys ei ole muuttunut YVA:ssa arvioituun nähden. Muut pienet rakennusvaiheen muutokset eivät aiheuta muutoksia linnustovaikutusten arviointiin. Valittu eteläisempi reitti (ALT W2 ja ALT E2) on hieman parempi linnuston kannalta, koska se sijaitsee kauempana rannikosta. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia YVA:an verrattuna Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet säilyvät muuttumattomina. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Arvioinnin johtopäätökset säilyvät muuttumattomina Taulukko Linnustoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyys Vaikutukset linnustoon Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Rakennusvaihe Visuaalinen häiriö ja ilmassa kantautuva melu Vedenalainen melu Sedimenttien leviäminen Käyttövaihe Visuaalinen häiriö ja ilmassa kantautuva melu Vedenalainen melu Sedimenttien leviäminen

63 Suojelualueet Taulukko Mahdolliset muutokset suojelualueisiin kohdistuvissa vaikutuksissa. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismit ovat samoja kuin YVA-selostuksessa: melusta aiheutuva häirintä (erityisesti vedenalainen melu), visuaalinen häirintä ja mahdollinen (vedenalaisiin) habitaatteihin kohdistuva vaikutus sedimentin leviämisestä johtuen. Aineisto ja menetelmät Vedenalaisen melun ja sedimentin leviämisen mallinnusten menetelmät ovat samat kuin YVA-vaiheessa. Putkilinjan reitin eteläinen vaihtoehto valittiin jatkosuunnitteluun. Tämä vaihtoehto on kauempana Natura-alueista kuin pohjoinen vaihtoehto. Tämän jälkeen putkilinjan reitti on muuttunut vähäisessä määrin uudelleenreitityksen takia. Uusi ammustutkimuksen havaintoihin perustuva arvio on mahdollistanut tarkemman ammusten raivauksesta aiheutuvan vedenalaisen melun mallinnuksen, joka perustuu ammusten tunnettuun sijaintiin ja niiden kokoon (räjähdeainemäärä). Vedenalaisen melun vaikutusten lieventämiseksi Nord Stream 2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tiettyjen ammusten raivaamisen aikana hylkeiden osalta kaikkein kriittisimmillä alueilla (katso luku 2.4.2). Tätä menetelmää käyttäen on mahdollista vähentää merkittävästi hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia (PTS-vyöhykkeen koko). Kuplaverhoja tullaan käyttämään raivatessa itäisellä Suomenlahdella sijaitsevia ammuksia, jotta voidaan vähentää pieneen ja eristyneeseen Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia. Lisäksi kuplaverhoja suunnitellaan käytettävän sellaisten Natura-alueiden lähellä, joiden suojeluperusteena ovat hylkeet (esim. Kallbådanin luodot ja vesialue). Toteutettavuustutkimus, jossa tutkittiin kuplaverhojen käyttöä räjäytysten aikana, osoittaa että räjäytyksestä aiheutuvaa huippuäänenpainetta on mahdollista alentaa noin 6-8 db (6 db on konservatiivinen arvo). Ammuksen ympärille asennettavan ympyrän muotoisen kuplaverhon läpimitta tulee olemaan 80 m, jolloin kuplaverhon kokonaispituus on noin 250 m (Bitunamel Feldmann 2017). Kuplaverhot vaimentavat melua ja pienentävät siten PTS-vyöhykkeitä. Näitä kuplaverhojen tunnettuja vaikutuksia on käytetty PTS-etäisyyksien päivitetyssä laskelmassa herkkien alueiden lähellä.

64 59 Vaikutusten arviointi Eteläisen reittivaihtoehdon valinta vähentää yleisellä tasolla vaikutuksia alueisiin, jotka on suojeltu eläimistön perusteella: reitti sijaitsee kauempana rannikosta sekä suojelualueista. Ero näyttää kuitenkin vähäiseltä. YVA-vaiheessa arvioidut vaikutusten merkittävyydet ovat pääosin pysyneet samoina (esim. vaikutukset Natura-alueisiin, joiden suojeluperusteena ovat vedenalaiset luontotyypit/linnut, kansallispuistoihin, UNESCO alueisiin, Ramsar alueisiin ja HELCOM:in merensuojelualueisiin). YVA-selostuksen jättämisen jälkeen on tehty kaksi Natura-arviointia ( Sandkallanin eteläpuoleinen merialue ja Kallbådanin luodot ja vesialue ) sekä kaksi Natura-arvioinnin tarveharkintaa, joissa käsitellään yhteensä neljää Natura-aluetta. Perusteena näille arvioinneille ovat olleet: viimeisin tieto Suomen putkilinjan reitillä olevista ammuksista, päivitetyt vedenalaisen melun mallinnukset, viimeisimmät muutokset projektin teknisessä kuvauksessa sekä päivitetty tieto vaikutusten lisälieventämistoimenpiteistä (kuplaverhot). Johtopäätökset, jotka perustuvat näihin raportteihin on esitetty tämän yhteenvetotaulukon jälkeen. Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Haittavaikutusten lieventämiseksi otetaan käyttöön uusia lisälieventämistoimenpiteitä. Kuplaverhoja tullaan käyttämään tiettyjen ammusten raivauksesta aiheutuvien vaikutusten lieventämiseen (luku 2.4.2). Tätä toimenpidettä sovelletaan 20 ammukseen. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Lähtöaineiston epävarmuus on vähentynyt, koska arvioinnissa käytetään viimeisintä asiantuntijoiden varmistamaa tietoa ammuksista sekä uutta päivitettyä vedenalaisen melun mallinnusta. YVA-selostuksessa mainitut epävarmuudet ovat silti edelleen relevantteja: epätäydellinen tieto merinisäkkäiden lajispesifisestä herkkyydestä melulle ja paineaalloille sekä rajoitettu tieto eri merinisäkäslajien vaellusreiteistä ja eläinten esiintymisestä Suomen talousvyöhykkeen avomerialueella. Alla olevat johtopäätökset liittyen Natura-arviointeihin ja Natura-arviointien tarveharkintoihin perustuvat kriteereihin, jotka eroavat ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyistä kriteereistä. Natura-arvioinneissa ja tarveharkinnoissa arvioitiin Natura-alueen luontoarvojen heikentymistä (merkittävä/ei merkittävä). Näin ollen johtopäätökset eivät ole täysin vertailukelpoisia YVA-selostukseen. Perustuen Natura-arviointeihin ja Natura-arviointien tarveharkintoihin, Nord Stream 2 -hanke ei yksinään tai yhdessä jonkin muun hankkeen tai suunnitelman kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Nord Stream 2 -hankkeen potentiaalisia vaikutuksia Natura alueisiin, jotka on perustettu lajien/elinympäristöjen suojelemiseksi, selvitettiin. Seuraavat Natura-arvioinnit/tarveharkinnat tehtiin pääosin silmällä pitäen hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia: Natura-arviointi ( Kallbådanin luodot ja vesialue ), tarveharkinnat ( Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, Söderskärin ja Långörenin saaristo, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue sekä Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet ). Natura-arviointi ( Sandkallanin eteläpuolinen merialue ) tehtiin, jotta voitiin tutkia vaikutuksia vedenalaiseen riutat elinympäristöön.

65 60 Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos jokin seuraavista ehdoista toteutuu: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan Johtopäätökset liittyen läheisimpään Natura-alueeseen Sandkallanin eteläpuolinen merialue (1,9 km etäisyydellä putkilinjan valitusta reitistä) ovat samat kuin YVA-selostuksessa: hanke ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja (elinympäristö riutat ), joiden perusteella alue on sisällytetty Natura verkostoon. Arvioidut vaikutukset sisälsivät arvioinnin sedimentin leviämisestä sekä haitta-aineiden vapautumisesta veteen. Vaikutukset suojelualueen suojeluperusteisiin, vedenalaiset elinympäristöt ja linnut, arvioitiin merkityksettömiksi. Vedenalainen impulsiivinen melu ja sen vaikutukset hylkeisiin arvioitiin kaikkein merkittävimmäksi vaikutuksiksi niihin Natura-alueisiin, joiden suojeluperusteena ovat hylkeet. Vaikutukset Natura-alueeseen Kallbådanin luodot ja vesialue, joka sijaitsee lähimpänä (9,8 km etäisyydellä putkilinjasta) ja jonka suojeluperusteena ovat harmaahylkeet, arvioitiin perustuen päivitettyyn vedenalaisen melun mallinnukseen. Kuplaverhoja käytetään niiden ammusten räjäytysten yhteydessä, jotka potentiaalisesti voisivat aiheuttaa PTS-vyöhykkeen, joka ulottuisi 5 km etäisyydelle Natura-alueen rajasta. Tämä on varovainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon mahdolliset epävarmuustekijät mallinnuksessa sekä yksittäisten hylkeiden esiintymisen, jotka voivat väliaikaisesti oleskella lähellä suojelualuetta sen rajojen ulkopuolella. Tämän kriteerin perusteella kuplaverhoja tullaan käyttämään 7 ammuksen räjäytyksen yhteydessä, jotka ovat suurempia kuin 137 kg ja sijaitsevat lähellä Kallbådanin Natura-aluetta sekä yhdelle ammukselle, joka sijaitsee Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen läheisyydessä ja jonka räjähdeainemäärä on 300 kg. Tämä lieventämistoimenpide lyhentää merkittävästi aluetta, jolle PTS-vyöhyke ulottuu eikä vyöhyke tule ulottumaan Natura-alueen sisäpuolelle minkään ammuksen osalta. Harmaahylkeet, jotka ovat Natura-alueella räjäytyksen aikana, eivät tule saamaan mitään pysyviä vaikutuksia, koska ne ovat selvästi arvioitujen PTS-vyöhykkeiden ulkopuolella. Harmaahylkeitä voi kuitenkin esiintyä missä tahansa Suomenlahdella ja siten yksilöt, jotka ovat esimerkiksi etsimässä ravintoa Natura-alueen ulkopuolella yli 4 5 km etäisyydellä Natura-alueesta räjäytyksen aikana voivat olla alttiina vaikutuksille. Valitut lieventämistoimenpiteet, joita ovat merinisäkkäiden tarkkailu ennen räjäytystä, hyljekarkottimet sekä lisäksi kuplaverhojen käyttö kriittisimpien ammusten räjäytyksen yhteydessä vähentävät yhdessä haitallisten vaikutusten (pysyvä kuulonalenema, painevammat) todennäköisyyden hyvin alhaiselle tasolle. On myös arvioitu, että riski demografisesti merkittäville muutoksille on hyvin epätodennäköinen, koska harmaahyljepopulaatio on hyvässä tilassa ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmenevät ainoastaan rakentamisen aikana. Vaikutusten merkittävyys harmaahylkeille arvioitiin populaatiotasolla vähäiseksi (pienempi kuin merkittävä), koska yksittäiset hylkeet, jotka oleskelevat Natura-alueen ulkopuolella voivat altistua pysyvälle kuulonalenemalle. Kuplaverhojen käyttö varmistaa, että Natura-alueen lähellä olevat hylkeet (noin 4 5 km etäisyydellä) eivät ole vaarassa altistua pysyvän kuulonaleneman vaikutuksille. Natura-arvioinnin tarveharkintoja tehtiin neljälle alueelle: Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, Söderskärin ja Långörenin saaristo, Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue sekä Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet. Mallinnuksen perusteella räjäytyksistä aiheutuva vyöhyke, jonka sisäpuolella hylkeet voivat altistua tilapäiselle kuulonalenemalle (TTS-vyöhyke), voi ulottua Tammisaaren Natura-alueelle. Pahimman

66 61 skenaarion mukaan Venäjän aluevesien länsiosissa mahdollisesti tehtävistä ammusten raivauksista aiheutuvat TTS-vyöhykkeet voivat ulottua Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Natura-alueelle. Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatio itäisellä Suomenlahdella on hyvin herkkä häiriöille. Nord Stream 2 tulee siten käyttämään kuplaverhoja kaikkien ammusten raivauksessa Suomen talousvyöhykkeen itäosissa. Tämä lisälieventämistoimenpide vähentää merkittävästi todennäköisyyttä sille, että norpat altistuisivat vaikutuksille itäisellä Suomenlahdella. Vaikutusten merkittävyys harmaahylkeille ja norpille arvioidaan olevan enintään vähäinen populaatiotasolla (ks. luku 5.8). Natura-arviointien ja tarveharkintojen tulokset osoittavat, että Nord Stream 2 -hanke yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Natura-alueet on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Taulukko Vaikutusten merkittävyys niiden suojelualueiden osalta, joiden suojelun perusteena ovat hylkeet. Vaikutukset suojelualueen ekologisiin arvoihin Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Kallbådanin luodot ja vesialue (Natura-arviointi on tehty) Kallbådanin hylkeidensuojelualue Rakennusvaihe Vedenalainen melu Kohtalainen Sedimentin leviäminen Käyttövaihe Vedenalainen melu Natura-alueen, jotka on sisällytetty tarveharkintoihin: Söderskärit ja Långörenin saaristo Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet Sandkallanin hylkeidensuojelualue Stora Kölhällanin hylkeidensuojelualue Söderskärin ja Långörenin saaristo HELCOM MPA Pernajanlahtien ja Pernajan saariston HELCOM MPA Hangon itäisen selän HELCOM MPA Söderskärin ja Långörenin saariston Ramsar-alue Hangon ja Tammisaaren lintuvesien Ramsar-alue Tammisaaren saariston kansallispuisto Rakennusvaihe Vedenalainen melu Sedimentin leviäminen Käyttövaihe Vedenalainen melu Kaikki muut suojelualueet, joiden suojelun perusteena ovat hylkeet Rakennusvaihe Vedenalainen melu Sedimentin leviäminen Käyttövaihe Vedenalainen melu

67 62 Taulukko Vaikutusten merkittävyys niiden suojelualueiden osalta, joiden suojelun perusteena ovat vedenalaiset luontotyypit ja/tai linnut. Vaikutukset suojelualueiden ekologisiin arvoihin Vaikutuksen merkittävyys Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Suojelualueet, joiden suojelun perusteena ovat vedenalaiset luontotyypit Rakennusvaihe Sedimenttien leviäminen Käyttövaihe Sedimenttien leviäminen Suojelualueet, joiden suojelun perusteena on lintulajeja Rakennusvaihe Häiriöt ja ilmassa kantautuva melu Vedenalainen melu Sedimenttien leviäminen Käyttövaihe Häiriöt ja ilmassa kantautuva melu Vedenalainen melu Sedimenttien leviäminen 5.11 Vieraslajit Taulukko Mahdolliset muutokset vieraslajien arvioinnissa. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn vieraslajien arviointiin Vaikutusmekanismi Projektitoiminnoissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat muutoksia vaikutusmekanismeissa. Vaikutusmekanismit ovat samat kuin YVA:ssa esitetty: vieraslajien pääsy tietyille alueille painolastiveden vapauttamisen tai rungon likaantumisen seurauksena. Aineisto ja menetelnät Menetelmä ja lähtötiedot ovat samat kuin YVA:ssa. Vaikutukset arvioidaan asiantuntija-arviona. Vaikutusten arviointi Valittu eteläinen reitti, dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen käyttö ja kiviainesmäärän vähentyminen eivät muuta YVA:ssa arvioituja vaikutuksia, jotka aiheutuvat pääosin laivaliikenteestä.

68 63 Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Sovellettavat haittavaikutusten lieventämistoimenpiteet on esitetty YVAselostuksessa (luku ). Suomi on ratifioinut IMO:n kansainvälisen yleissopimuksen painolastivesien käsittelystä ja sedimenteistä. Tämä oikeudellisesti sitova sopimus tulee voimaan maailmanlaajuisesti Nord Stream 2 yhteensovittaa painolastivesien hallinnan suunnitelmat HELCOMyleissopimuksen ja Marpol-yleissopimuksen vuoden 1978 pöytäkirjan vaatimusten kanssa, jossa Itämeri on kuvattu erityisalueeksi. Vieraslajien osalta vaatimus on seuraavanlainen: Painolastivesien hallintasuunnitelmien tulee sisältää toimenpiteet, joilla varmistetaan OSPAR:in/HELCOM:in Koillis-Atlantilla tapahtuvaa painolastivesien vaihtoa koskevan standardin D1 vapaaehtoista ja tilapäistä soveltamista koskevien yleisohjeiden noudattaminen. Jotta voidaan rajoittaa vieraslajien leviämisen riskiä painolastivesien kautta, hankkeeseen liittyvien alusten tulee suorittaa painolastivesien vaihto ennen saapumistaan Itämerelle. Alukset, jotka poistuvat Itämereltä ja matkustavat Koillis-Atlantin halki muihin määränpäihin, eivät saa vaihtaa painolastivettä Itämerellä tai kunnes alus on 200 merimailin etäisyydellä Luoteis-Euroopan rannikosta vesialueella, jonka syvyys ylittää 200 m. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Samat epävarmuudet ovat jäljellä: Itämerellä vaihdettavan painolastiveden määrä ja haasteet ennustaa vieraslajien leviämistä. On huomattava, että NSP2:n sitoumuksen perusteella yhdenkään projektialuksen ei pitäisi vaihtaa painolastivettään Itämerellä. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät YVA-selostuksen päätelmät säilyvät ennallaan. Vaikutukset ovat merkityksettömiä. Rungon likaantumisesta aiheutuvaa vaikutusta ei arvioitu YVA:ssa. Tällä voi olla merkitystä vain, jos alukset viettävät pitkiä aikoja satamassa. Hankekuvauksen perusteella näin ei ole, vaan rakentamisalukset (esim. putkenlaskualus) toimivat pääosin Suomen talousvyöhykkeellä ja pienempien alusten (kuten huoltoalusten ja putkien kuljetusalusten) vierailuajat satamassa ovat varsin lyhyitä. Taulukko Vieraslajien leviämisestä aiheutuvien vaikutusten merkittävyys. Vaikutukset vieraslajeihin Vaikutuksen kokonaismerkittävyys Päivitetty vaikutuksen kokonaismerkittävyys Painolastiveden poistaminen Leviäminen putkirakenteita pitkin

69 Biologinen monimuotoisuus Taulukko Mahdolliset muutokset monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismeissa ei ole muutoksia. Arviointi perustui pohjaeläimistön, kalojen, merinisäkkäiden, lintujen, suojelualueiden ja vieraslajien vaikutusarviointien tuloksiin (luvut päivitetyssä YVA-dokumentissa). Dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta käytetään putkilinjan Suomen osuudella ja siten merenpohjaan ei kohdistu ankkureista aiheutuvaa fysikaalista häiriötä. Aineisto ja menetelmät Putkilinjan eteläinen reittivaihtoehto (ALT E2 and ALT W2) on valittu jatkosuunnitteluun. Viimeisimmät tutkimustulokset ammusten sijainnista ja koosta (räjähdeainemäärä) ovat tulleet saataville päivitettyä arviointia varten. Nord Stream 2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tiettyjen ammusten räjäyttämisen aikana lieventääkseen vedenalaisesta melusta aiheutuvia hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia (ks. luku 5.8). Selvennykset Hylkeisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on arvioitu uudelleen niin että uudet lisälieventämistoimenpiteet (kuplaverhot) on otettu huomioon. Tällä on myös vaikutusta monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin.

70 65 Vaikutusten arviointi Mahdollisia vaikutuksia voi kohdistua kolmeen vaikutuskohteeseen: pohjaeläimistö, hylkeet ja suojelualueet. Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen käyttö ei muuta pohjaeläimistöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä. Arvioinnin mukaan kuplaverhojen käyttö itäisellä Suomenlahdella vähentää merkittävästi PTS/painevamma -vyöhykkeen pinta-alaa. Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon (itäinen Suomenlahti) kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä populaatiotasolla on arvioitu uudelleen. Vaikutusten merkittävyys laski kohtalaisesta vähäiseen. Johtopäätös perustui todellisiin havaittuihin ammuksiin sekä kuplaverhojen käyttöön lisälieventämistoimenpiteenä (yksityiskohtaisempi arviointi on esitetty luvussa 5.8). Kuplaverhojen käyttö kaikkein kriittisimpien ammusten räjäytysten aikana Kallbådanin luodot ja vesialue Natura-alueen lähellä on samalla tavoin arvioitu vähentävän hylkeisiin kohdistuvia kokonaisvaikutuksia. Kuplaverhojen käyttö ei kuitenkaan muuta populaatiotason arviointitulosta (vähäinen). Natura-arvioinnin ja tarveharkintojen johtopäätös oli, että Nord Stream 2 hanke yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Natura-alueet on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Yllä mainittujen selvitysten perusteella arvioidaan, että hankkeen toiminnot eivät aiheuta monimuotoisuudelle pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vaikutusalueella. Lajitason vaikutusten ei arvioida olevan enempää kuin vähäinen ja elinympäristötason vaikutukset arvioidaan merkityksettömiksi. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen YVA-selostuksen lukuun 17 kootut lieventämistoimenpiteet ovat pysyneet pääosin samana, pois lukien hyljevaikutusten lieventämiseen liittyvät toimenpiteet. Kuplaverhoja tullaan käyttämään noin 20 ammuksen raivauksen aikana vedenalaisen melun vaikutusten lieventämiseen. Yksityiskohtaisempi kuvaus lieventämistoimenpiteistä on esitetty luvuissa ja 5.8. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet ovat pysyneet muuttumattomina. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Hankkeen toiminnot eivät aiheuta pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia monimuotoisuudelle vaikutusalueella. Lajitason vaikutusten ei arvioida olevan enempää kuin vähäinen ja elinympäristötason vaikutukset jäävät merkityksettömälle tasolle.

71 66 Taulukko Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Elinympäristötason Vaikutukset monimuotoisuuteekohdvio YVA:ssa tetty taso päivitetty Vaikutus- Lajitason ar- Lajitaso päivi- Elinympäristö- arvio YVA:ssa Rakennusvaihe Vedenalainen melu kalat ja (painevammat) linnut Ilmassa kantautuva melu, visuaalinen häirintä Linnut Vedenalainen melu Vähäisestä Itämerennorppa Kohtalaiseen (painevammat, kuulonalenema) Vedenalainen melu Harmaahylje (painevammat, kuulonalenema) Käyttövaihe Pehmeän Merenpohjan peittyminen, elinym- ja kovan pohjan päristön muutos eliöstö 5.13 Laivaliikenne Taulukko Mahdolliset muutokset laivaliikenteen arviointiin. Muutokset verrattuna alkuperäiseen arviointiraporttiin Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismi ei ole muuttunut; arviointi perustuu laivojen reititysten muutoksiin, jotka johtuvat projektialusten ja niihin liittyvien turva-alueiden sijainnista ja liikkumisesta laivojen kulkuväylillä ja niiden läheisyydessä. Aineisto ja menetelmät Putken eteläiset vaihtoehdot (ALT E2 and ALT W2) on valittu toteutettavaksi. Reitti ALT E2 on Porkkalan majakan edustalla sijaitsevan reittijakojärjestelmän läheisyydessä, ja projektiin liittyvien aluksien turva-alueella on vaikutuksia laivaliikenteeseen. Dynaamista paikannusta käyttäviä aluksia käytetään koko putken reitillä. Tämä tarkoittaa, että putkenlaskuun osallistuu vähemmän aluksia; ankkurikäsittelyhinaajia ei tarvita.

72 67 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon väliaikainen turva-alue (kolmansien osapuolien sulkualue), joka perustetaan putkenlaskualuksen ja muiden projektiin liittyvien alusten (tutkimus, kiviaineksen kasaus, räjähteiden raivaus) ympärille. Nämä alukset ovat joko paikoillaan tai liikkuvat hyvin hitaasti ja aluksilla on rajoitettu ohjailukyky. Tämän takia eri projektialuksilla on samantyyppinen vaikutus, jonka suuruus riippuu turva-alueen koosta. Putkenlaskualuksella ja sen tukialuksilla on suurin turva-alue. Vastaavasti niillä on suurin vaikutus laivaliikenteeseen. Tämän takia arviointi keskittyy varsinaisen putkenlaskuoperaation vaikutuksiin. Projektialueella on 85 raivattavaa räjähdettä. Kahteenkymmeneen näistä käytetään ilmakuplaverhoa vedenalaisen meluvaikutuksen vähentämiseksi. Suutinletkun käsittelyalus pumppaa ilmaa raivausalueelle letkulla. Letkun kelluvan osan pituus on noin 250 metriä, mikä määrittää suutinletkun käsittelyaluksen etäisyyden raivausalueelta. Väliaikainen turva-alue perustetaan raivausalueelle työn ajaksi samoilla perusteilla. Vaikutus laivaliikenteeseen on samanlainen kuin muillakin putkenlaskuun liittyvillä toimenpiteillä. Vaikutusten arvioinnin johtopäätökset ovat muuttumattomia, koska vaikutukset ovat arvioitu samankaltaisiksi eri vaihtoehdoissa. Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia vaikutusten lievennystoimenpiteisiin. Liikennevirasto on ehdottanut lausunnossaan koordinoivalle viranomaiselle, että NSP2:n ja viraston tulisi järjestää neuvottelut viimeistään kolme kuukautta ennen rakennustöitä. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Ei muutoksia; tietoja pidetään riittävänä arvioinnin toteuttamiselle. Vaikutuksen merkittävyys / Päätelmät Ei muutoksia; arvioinnin johtopäätökset pysyvät samanlaisina. Taulukko Vaikutusten merkittävyys laivaliikenteelle. Vaikutukset laivaliikenteelle YVA:n vaikutuksien kokonaismerkittävyys Projektin rakennustoimenpiteiden vaikutukset suurimmalla osalla putken reittiä Päivitetty vaikutuksien merkittävyys Projektin rakennustoimenpiteiden vaikutukset Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan edustan reittijakoalueilla Projektin ylläpitotoimenpiteiden vaikutukset koko putkilinjan reitillä Pieni Pieni

73 Kaupallinen kalastus Kaupallinen kalastus käsitellään erillisessä raportissa Sotilasalueet Taulukko Mahdolliset sotilasalueiden arviointeja koskevat muutokset. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismit YVA-selostukseen verrattuna vaikutusmekanismeissa ei ole muutoksia. Aineisto ja menetelmät Sotilasalueita koskevat nykytilatieto ei ole muuttunut YVA-selostuksesta. Arviointimenetelmissä ei ole muutoksia. Vaikutusten arviointi Koska eteläiset alavaihtoehdot on valittu lupamenettelyyn, lähin Merivoimien suoja-alue sijaitsee nyt noin 3,5 km etäisyydellä putkilinjan reitistä. YVAselostukseen verrattuna etäisyys on nyt 2 km pidempi. Putkilinjan reitti kulkee kahdessa kohdassa ilmatilan vaara-alueiden (Dalueiden) halki, kun YVA-selostuksessa reitti kulki kolmen D-alueen halki. D- alueiden läpi kulkevan reittiosuuden kokonaispituus on noin 66 km, joka on YVA-selostukseen verrattuna 7 km lyhyempi. Nämä muutokset johtuvat eteläisten alavaihtoehtojen valitsemisesta. Liikkumista ei ole rajoitettu D-alueilla. Koska etäisyys lähimpään Merivoimien suoja-alueeseen on kasvanut ja D- alueiden halki kulkevan putkilinjan reittiosuuden pituus lyhentynyt, vaikutus sotilasalueisiin on enintään yhtä suuri kuin YVA-selostuksessa. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Uusia menetelmiä haittavaikutusten ehkäisemiseen tai lieventämiseen ei ole. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Sotilasalueisiin ei liity epävarmuustekijöitä. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät YVA-selostuksen johtopäätös oli, että Puolustusvoimien sotilasalueiden käyttöön ei aiheudu vaikutuksia. Tämä johtopäätös oli myös varmistettu Puolustusvoimilta. Johtopäätös on edelleen sama, koska arvioitu vaikutus on enintään yhtä suuri kuin YVA-selostuksessa.

74 Nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri sekä luonnonvarojen hyödyntäminen Taulukko Mahdolliset muutokset arvioinnissa koskien nykyistä ja suunniteltua infrastruktuuria sekä luonnonvarojen hyödyntämistä. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Ainoa muutos vaikutusmekanismissa on, että ankkurien käsittely ei ole enää projektitoiminto, johtuen päätöksestä käyttää putkenlaskussa dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta. Aineisto ja menetelmät Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointimenetelmät ovat samat kuin YVA-selostuksessa. Huomattava muutos olemassa olevissa ja suunnitelluissa infrastruktuurikohteissa on olemassa olevien kaapeliristeysten väheneminen 75:stä 72:een. 4 kaapelia on varmistettu olevan käytöstä poistettuja ja siten vain 58 risteystä on käytössä olevien ja tuntemattomien kaapelien kanssa. Niihin asennetaan betonitukipatjat. Lisäksi päivityksessä on käytetty asennus- ja turvakäytäviltä kartoitettujen ammusten yksityiskohtaisia tietoja ja niiden etäisyyksiä olemassa olevista kaapeleista ja putkista. Ankkurien käsittely ei ole enää projektitoiminto, joten ankkureiden käsittelystä ei aiheudu vaikutuksia olemassa oleviin kaapeleihin ja putkilinjoihin. Joka tapauksessa arvioinnin tulos on sama kuin YVA-selostuksessa, koska ankkurointikuviot olisi suunniteltu ankkureiden käsittelyn vaikutusten välttämiseksi. Yksityiskohtaisia tietoja ammuksista, niiden etäisyyksiä kaapeleihin ja mahdollisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat kaapeleiden altistumisesta, on analysoitu (ACRB 2017). Alustavat tulokset osoittavat, että yhdelle tuntemattomalle kaapelille (NSP2_R08_Tuntematon_01) saattaa aiheutua vaikutuksia, jos lähellä olevat ammukset raivataan paikan päällä tapahtuvalla räjäytyksellä. Tämä kaapeli on 5 metrin etäisyydellä mahdollisista ammuksista ja räjäyttäminen aiheuttaisi suuren paineen, joka voi vaurioittaa kaapelia. Kaikkien muiden kaapelien etäisyys ammuksista, jotka raivataan paikan päällä räjäyttämällä, on vähintään 110 m. Tapauskohtaisen arvioinnin (ACRB 2017) mukaan ammusten raivauksesta ei aiheudu vaikutuksia muihin kaapeleihin. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ankkurien käsittely ei ole enää projektitoiminto, ja siten ei ole tarvetta haittavaikutusten lieventämistoimille liittyen ankkurien käsittelyyn. Jotta vältetään tuntemattomalle kaapelille (NSP2_R08_Tuntematon_01) aiheutuvat vaikutukset 5 metrin etäisyydellä ammuksesta, raivausmenetelmäksi valitaan muu kuin paikan päällä tehtävä räjäytys. Raivausmenetelmä päätetään tarkemmin tapauskohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Ammusten raivaukseen YVA-selostuksessa esitetty epävarmuus on vähentynyt huomattavasti.

75 70 Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Arvioinnin lopputulos pysyy muuttumattomana, jos ammuksen raivausmenetelmä lähellä tuntematonta kaapelia (NSP2_R08_Tuntematon_01) on muu kuin paikan päällä tehtävä räjäytys. Taulukko Olemassa olevaan ja suunniteltuun infrastruktuuriin kohdistuvien vaikutustsen merkittävyys (sekä rakentamisen että käytön aikana). Vaikutukset olemassa olevaan ja suunniteltuun infrastruktuuriin ja luonnonvarojen käyttöön Vaikutuksen kokonaismerkittävyys Päivitetty vaikutuksen kokonaismerkittävyys Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri ja luonnonvarojen käyttö 5.17 Suomen talousvyöhykkeen tuleva käyttö Taulukko Mahdolliset muutokset arvioinnissa koskien Suomen talousvyöhykkeen tulevaa käyttöä. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin koskien Suomen talousvyöhykkeen tulevaa käyttöä Vaikutusmekanismi YVA-selostukseen verrattuna vaikutusmekanismiin ei ole muutoksia. Aineisto ja menetemät Putkijärjestelmän aiheuttama peittoalue ( jalanjälki ) laskettiin uudelleen viimeisimmän projektisuunnitelman perusteella. Vaikutusten arviointi Kahden putkilinjan ja tukirakenteiden muodostaman putkijärjestelmän peittoalue ( jalanjälki ) on 2,28 km 2, joka on 0,032 prosenttia Suomen talousvyöhykkeestä Suomenlahdella ja varsinaisen Itämeren pohjoisosassa. Jalanjälki on suurempi kuin arvioitiin YVA-selostuksessa (2,05 km 2 ja 0,029 prosenttia), mutta silti samaa suuruusluokkaa. Jalanjäljen laskenta perustuu nyt kiviainespengertietoihin, kun YVA:ssa laskenta perustui Nord Stream -tietoihin. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen YVA-selostukseen verrattuna ei ole muutoksia haittavaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinoissa. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät YVA-selostuksessa esitetty epävarmuus kivipenkereiden peittoalueeseen on vähentynyt huomattavasti. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Vaikutuksen kokonaismerkittävyys pysyy samana kuin YVA:ssa. Taulukko Suomen talousvyöhykkeen tulevaan käyttöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Vaikutukset Suomen talousvyöhykkeen tulevaan käyttöön Vaikutuksen kokonaismerkittävyys Päivitetty vaikutuksen kokonaismerkittävyys Putkilinjat ja tukirakenteet merenpohjassa

76 Tieteellinen perintö Taulukko Mahdolliset muutokset arvioinnissa koskien tieteellistä perintöä. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismit ja toiminnot eivät yleisesti ottaen ole muuttuneet. Hankkeen rakentamistoiminnot voivat vaikuttaa pitkäaikaisasemiin merenpohjan suoran häirinnän sekä kasvaneen sameuden ja sedimentaation kautta Putkilinjan toiminta voi aiheuttaa muutoksia veden virtauksiin sekä sedimentaatioon, metallien vapautuminen anodeista voi aiheuttaa riskin pohjaeliöstölle. Aineisto ja menetelmät Putkenlaskuun käytetään dynaamisesti asemoitavaa alusta koko Suomen osuudella. Tämän vuoksi merenpohjaan ei kohdistu ankkuroinnista johtuvia fyysisiä vaikutuksia. Sinkkianodien lukumäärä on pienentynyt 2 % ja merenpohjalle sijoitettavan kiviaineksen määrä noin 11 %. Vaikutusten arviointi Sijoitettavan kiviaineksen määrän pienenemisen, DP putkenlaskualusten käytön ja sinkkianodien kokonaismäärän laskun sekä päivitetyn ammustiedon arvioidaan vähentävän tieteelliseen perintöön kohdistuvia vaikutuksia. Jatkosuunnitteluun valitulla eteläisellä reittivaihtoehdolla ei ole vaikutusta arviointituloksiin. Tunnistettujen ammusten etäisyydet lähimpiin seuranta-asemiin ovat viimeisimmän ammustutkimuksen perusteella: LL6A 1.1 km etäisyydellä pienikokoisesta ammuksesta (räjähdeainemäärä 50 kg) ei vaikutusta LL km etäisyydellä pienikokoisesta ammuksesta (räjähdeainemäärä 2 kg) ei vaikutusta LL9 2.1 km etäisyydellä pienikokoisesta ammuksesta (räjähdeainemäärä 7 kg) ei vaikutusta H1 ja LL km etäisyydellä keskikokoisesta ammuksesta (räjähdeainemäärä 100 kg) ei vaikutusta Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Lieventämistoimenpiteissä ei ole muutoksia. Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on ehdotettu vaihtoehtoisia meriympäristön seuranta-asemia jos pitkän-ajan seuranta-asemien lähelle sijoittuu rakennustoimintoja, joista aiheutuu laaja-alaista häiriötä sedimentteihin. Päivitettyyn tietoon perustuen pohjaeläimistön seuranta-asemien lähistölle ei sijoitu sellaisia rakennustoimintoja, jotka laukaisisivat tarpeen vaihtoehtoisille asemille. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät YVA-selostuksessa kuvattu epävarmuus liittyen metallien vapautumiseen anodeista.. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Rakentamisen- ja toiminnan aikaiset arviointitulokset, joiden mukaan vaikutukset ovat merkityksettömiä, eivät ole muuttuneet.

77 72 Taulukko Tieteelliseen perintöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Impacts on scientific heritage Vaikutuksen merkittävyys YVA:ssa Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Vedenlaatua tarkkailevat pitkäaikaisasemat Pohjaeliöstöä tarkkailevat pitkäaikaisasemat 5.19 Kulttuuriperintö Taulukko Kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mahdolliset muutokset. Muutokset verrattuna YVA-selostuksen vaikutusarviointiin Vaikutusmekanismi Ainoa muutos vaikutusmekanismeihin on, että putkenlaskuun käytetään dynaamisesti asemoitavaa alusta, joten ankkuroinnin aiheuttamia vaikutuksia ei synny. Aineisto ja menetelmät Vaikutusten arviointimenetelmät ovat samat kuin YVA-selostuksessa. Huomattava muutos vedenalaisen kulttuuriperinnön tiedoissa on, että 1700-luvulta peräisin oleva kauppalaiva (S-R ) ei sijoitu enää putkilinjan läheisyyteen ja se poistetaan arvioinnista. Päivitetyssä arvioinnissa on käytetty yksityiskohtaista tietoa todellisista ammuksista asennus- ja turvakäytävän alueella ja niiden etäisyyksistä kulttuuriperintökohteisiin. Päivitetyssä arvioinnissa on käytetty päivitettyä tietoa rakennettavien kiviainespenkereiden sijainneista ja käytettävistä kiviainesmääristä.

78 73 Vaikutusten arviointi Rakennusvaiheen toimintoihin ei enää liity ankkuroitavia aluksia, joten ankkuroinnista ei aiheudu vaikutuksia vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteille. Tämä ei kuitenkaan muuta YVA-selostuksessa esitettyä arvioinnin lopputulosta. Kiviainespenkereiden rakentaminen aiheuttaa pysyvän vaurion kohteessa S- R , jossa sukellusveneverkon jäänteet sijoittuvat poikittain linjaan B nähden. Kiviaines tulee peittämään molemmat todetut verkon ketjut koko penkereen 32,4 metrin leveydeltä. Lisäksi ennen putkilinjan A putkenlaskua tehtävä verkon raivaaminen risteyskohdasta on haitallinen vaikutus kohteelle. Hylyn S-R kohdalla putkenlaskussa käytetään tavallista tarkempaa putkenlaskutoleranssia, eli +7,5 m (oikealle) ja -2,5 m (vasemmalle), jotta etäisyys hylyn ja putkilinjan B välillä voidaan saada mahdollisimman suureksi (SAIPEM, Pipeline Route Optimisation Report Finland, taulukko 46). Kiviaineksen kasaus ei ulotu hylyn 50 metrin turvaetäisyydelle. Alustavan arvion mukaan paikallaan räjäyttämällä tehdyn ammusraivauksen paineaalto aiheuttaa vähäisiä tai merkityksettömiä vaikutuksia vedenalaiselle kulttuuriperinnölle. Ammusten raivaamisella voi olla lievä vaikutus kohteeseen S-R Tähän teräsrunkoiseen moottorialukseen kohdistuva enimmäispaine on 0,38 MPa. Enimmäispaine tuskin liikuttaa tai vahingoittaa osin hautautunutta hylkyä, vaikkakin jotkin levinneet pienet osat voivat siirtyä vähän. Tällä ei kuitenkaan todennäköisesti ole vaikutusta hylyn eheyteen (ACRB 2017, taulukko 3.5). Ammusten raivaus noin etäisyydellä sukellusveneverkon (S-R ) "ketjuista" aiheuttaa arviolta 0,02-0,04 MPa:n huippupainevaikutuksen verkon jäänteisiin. Paineaalto saattaa aiheuttaa verkon jäänteiden paikallista siirtymistä. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia YVA-selostukseen verrattuna. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät YVA-selostukseen verrattuna ammusten raivaamiseen liittyvät epävarmuustekijät ovat vähentyneet huomattavasti. Vaikutuksen merkittävyys / Päätelmät Ammusten raivaus putkilinjan ja sukellusveneverkon S-R risteyskohdassa samoin kuin kiviainespenkereiden rakentaminen aiheuttaa pysyvän paikallisen vaurion. Kun otetaan kuitenkin huomioon verkon kokonaismitta, muutoksen suuruus arvioidaan pieneksi ja vaikutukset vähäisiksi. Kaikkien muiden kohteiden osalta vaikutukset voidaan arvioida merkityksettömiksi. Taulukko Kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mahdolliset muutokset. Kulttuuriperintöön kohdistuvat Vaikutuskohteen herkkyys Muutoksen suuruus Vaikutuksen merkittävyys vaikutukset Rakennusvaihe S-R , hylky, merkittävä vedenalainen kulttuuriperintö- Suuri

79 74 kohde S-R , sukellusveneverkko, merkittävä toisen maailmansodan aikainen historiallinen kohde Kohtalainen S-R , hylky, mahdollinen toisen maailmansodan historiallinen kohde Kohtalainen S-R , hylky, merkittävä vedenalainen kulttuuriperintökohde Muu kulttuuriperintökohde, yli 100-vuotiaat vedenalaiset kulttuuriperintökohteet Suuri Suuri Muut toisen maailmansodan aikaiset historialliset kohteet Kohtalainen Käyttövaihe S-R , hylky, merkittävä vedenalainen kulttuuriperintökohde S-R , sukellusveneverkko, merkittävä toisen maailmansodan aikainen historiallinen kohde Suuri Kohtalainen S-R , hylky, mahdollinen toisen maailmansodan aikainen historiallinen kohde Kohtalainen S-R , hylky, merkittävä vedenalainen kulttuuriperintökohde Muu kulttuuriperintökohde, yli 100-vuotiaat vedenalaiset kulttuuriperintökohteet Suuri Suuri Muut toisen maailmansodan aikaiset historialliset kohteet Kohtalainen

80 Sosiaaliset vaikutukset Taulukko Mahdolliset muutokset sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Muutokset YVA-selostuksen vaikutusarviointiin Vaikutusmekanismi Yksilöihin, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutusmekanismit ovat samat kuin YVA-selostuksessa: hankkeen aiheuttamat suorat vaikutukset kuten pelko, huolet tai epävarmuus tai epäsuorat vaikutukset reaktioina meluun tai muutoksiin ympäristössä. Aineisto ja menetelmät Uutta aineistoa tai uusia menetelmiä sosiaalisten vaikutusten arviointiin ei ole. Kuulemisen yhteydessä saatiin yksi yksityishenkilön mielipide YVAselostukseen koskien kiinteistö omistusta putkilinjareitillä. YVAselostuksesta saadut lausunnot keskittyivät teknisiin ja ympäristöasioihin eikä sosiaalisiin vaikutuksiin. Yleisötilaisuuksissa yleisöltä saatiin vain muutamia kysymyksiä eivätkä kysymykset käsitelleet merialueen toiminnoista aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi YVA-vaiheen jälkeen uusia asukaskyselyitä ei ole tehty eikä uutta tietoa ole kerätty rannikkoalueiden sosiaalisiin vaikutuksiin liittyen. Yleisön kiinnostus YVA:n on ollut melko vähäistä. Siten vaikutusten arvioinnin päätelmät eivät ole muuttuneet YVA:ssa esitetystä. Valittu eteläinen putkilinjan reitti, dynaamisen putkenlaskualuksen käyttö ja kiviainestarpeen väheneminen eivät muuta arvioinnin lopputulosta YVA:ssa esitetystä. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja pienentäminen Sovellettavat haittavaikutusten lieventämiskeinot on esitetty YVAselostuksessa (luku ). Tietojen puuttuminen ja epävarmuustekijät Samat epävarmuustekijät jotka YVA:ssa esitettiin ovat edelleen voimassa: sosiaalisten vaikutusten luonne, asiantuntija-arvion subjektiivisuus ja käytetyn lähtöaineiston antama sen hetkinen ajan kuva. Vaikutuksen merkittävyys / Päätelmät Vaikutusarvioinnin päätelmät eivät ole muuttuneet. Taulukko Sosiaalisten vaikutusten merkittävyys merialueella. Sosiaaliset vaikutukset Vaikutuksen merkittävyys YVA:ssa Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Vaikutus yleiseen luottamukseen (huolet ja odotukset) suunnitteluvaiheessa Kohtalainen Kohtalainen Vaikutus yleiseen luottamukseen (huolet ja odotukset) asennusvaiheessa Kohtalainen Kohtalainen Matkailu ja virkistystoiminta asennusvaiheessa

81 76 Vaikutus yleiseen luottamukseen (huolet ja odotukset) käyttövaiheessa Matkailu ja virkistystoiminta käyttövaiheessa 5.21 Arvio vaatimustenmukaisuudesta Taulukko Mahdolliset muutokset arvioinnissa liittyen NSP2-hankkeen säädöstenmukaisuuteen. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arvioon Vaikutusmekanismi Vaikutusmekanismit eivät yleisesti ottaen ole muuttuneet. Arviointi perustui YVA-selostuksen lukujen 11.3 ja arviointeihin. Dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta käytetään putkilinjan Suomen osuudella ja siten merenpohjaan ei kohdistu ankkureista aiheutuvaa fysikaalista häiriötä. Aineisto ja menetelmät Arvioinnissa käytettiin pääosin samoja menetelmiä kuin YVA-selostuksessa. Tutkimustulokset putkilinjan Suomen osuuden asennus- ja turvakäytävässä olevien ammusten sijainnista ja räjähdeainemäärästä ovat tulleet saataville päivitettyä vaikutusarviointia varten. Vedenalaisen melun päivitetyssä mallinnuksessa käytettiin lähtötietoina ammusten todellisia sijainti- ja räjähdeainemäärätietoja. Lisäksi mallinnusoletuksena oli kuplaverhojen käyttö itäisellä Suomenlahdella sekä Kallbådanin luodot ja vesialue Natura-alueen lähellä. Nord Stream 2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tiettyjen ammusten räjäyttämisen aikana lieventääkseen vedenalaisesta melusta aiheutuvia hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kuplaverhot vaimentavat melun kulkeutumista ja pienentävät siten PTS-vyöhykkeiden kokoa. Kuplaverhojen tunnettuja vaikutuksia on käytetty PTS-vyöhykkeiden laajuuden päivitettyyn laskelmaan herkillä alueilla. Yksityiskohtaisempia tietoja on esitetty luvuissa ja 5.8.

82 77 Vaikutusten arviointi NSP2-hankkeen vaikutukset meristrategiadirektiivin kansalliseen noudattamiseen Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella suurin osa vaikutuksista aiheutuu vedenalaisesta impulsiivisesta melusta ja voi siten vaikuttaa laadullisiin kuvaajiin, jotka koskevat luonnon monimuotoisuutta, ravintoverkkoja sekä energian mereen johtamista ja vedenalaista melua. Yleinen johtopäätös oli, että NSP2-hanke ei estä ympäristön hyvän tilan pitkäaikaisen tavoitteen saavuttamista minkään laadullisen kuvaajan osalta. Tämä johtopäätös on pysynyt samana. Lisäksi on huomioitava, että hanke tulee toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joiden avulla voidaan edelleen lieventää hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kuplaverhojen käyttö (katso luvut ja 5.8) itäisellä Suomenlahdella ja Natura-alueiden lähistöllä vähentää hylkeisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä. Itämerennorpan Suomenlahden osapopulaation (itäinen Suomenlahti) osalta on arvioitu, että vedenalaisen melun aiheuttamien vaikutusten merkittävyys populaatiotasolla laskee kohtalaisesta vähäiseksi. Näin ollen vaikutukset indikaattoriin hylkeiden levinneisyys arvioidaan epätodennäköisiksi. Samalla tavoin kuplaverhojen melua vaimentava vaikutus pienentää vaikutusten merkittävyyttä ympäristön hyvän tilan laadulliseen kuvaajan energian mereen johtaminen ja vedenalainen melu osalta ja negatiiviset vaikutukset ekosysteemiin ovat erittäin epätodennäköisiä. Lisäksi valittu eteläinen reitti (ALT E2 and ALT W2) on hieman parempi bioottisen ympäristön osalta, koska putkilinja tulee sijaitsemaan kauempana rannikosta. Erot ovat kuitenkin merkityksettömiä. Lukujen 5.4 ja päivitettyihin vaikutusten arviointeihin perustuen ei ole tullut ilmi sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat arvioinnin yleistä johtopäätöstä. Lisälieventämistoimenpiteiden (kuplaverhot) käyttö tulee vähentämään hylkeisiin kohdistuvia vaikutuksia verrattuna YVA-selostuksessa tehtyihin arviointeihin. Vesipuitedirektiivi Johtopäätökset ovat pysyneet samoina. NSP2-hanke ei lisää ympäristöpaineita, jotka liittyvät rehevöitymiseen. Näin ollen hanke ei toimi vesipuitedirektiivissä määriteltyjen tavoitteiden ja aloitteiden vastaisesti. HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma Johtopäätökset ovat pysyneet samoina. Kuplaverhojen käyttö vähentää edelleen merinisäkkäisiin kohdistuvia vaikutuksia. NSP2-hanke ei estä Itämeren suojelun toimintaohjelmaan kuuluvan ympäristön hyvän tilan tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2021 mennessä. Kuten yllä olevissa johtopäätöksissä on todettu, vaikutusten merkittävyys itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatioon, joka pääosin esiintyy itäisellä Suomenlahdella, arvioidaan laskevan kohtalaisesta vähäiseen. Näin ollen vaikutukset indikaattoreihin, jotka liittyvät hylkeiden runsauteen, trendeihin ja levinneisyyteen, ovat hyvin epätodennäköisiä.

83 78 Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Lieventämistoimenpiteet, jotka on koottu YVA-selostuksen lukuun 17, ovat pääosin pysyneet samoina, lukuun ottamatta hylkeisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämistoimenpiteitä. Vedenalaisen melun vaikutusten vähentämiseksi kuplaverhoja tullaan käyttämään noin 20 ammuksen räjäyttämisen aikana. Yksityiskohtaisemmat tiedot lieventämistoimenpiteistä on koottu lukuihin ja 5.8. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet ovat pääosin pysyneet muuttumattomina, lukuun ottamatta päivittyneitä ammustietoja (sijainnit ja ammusten räjähdeainemäärät). Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Arvioinnin päätelmät ovat pysyneet samoina.

84 79 6. RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (PÄIVITYS) 6.1 Rajat ylittävät vaikutukset Venäjällä Taulukko 6-1. Mahdolliset muutokset rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa Venäjällä. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa on käytetty samoja menetelmiä ja kriteerejä, jotka on kuvattu edellisissä luvuissa, ottaen kuitenkin huomioon nykytilatietojen saatavuuden kohdevaltiossa. Aineisto ja menetelmät Rajaus on pysynyt samana (samat vaikutuskohteet kuin YVA:ssa: veden laatu ja merinisäkkäät). Arvioinnin päivityksessä on ollut käytettävissä ammusten koko- ja sijaintitiedot putkilinjan Suomen osuuden asennus- ja turvakäytävistä. Lieventääkseen paikan päällä tehtävistä räjäytyksistä aiheutuvan vedenalaisen melun vaikutuksia hylkeisiin, NSP2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tietyille ammuksille (ks. luvut ja 5.8). Kuplaverhot vaimentavat melua ja siten kasvattavat PTS-alueiden laajuutta. Kuplaverhojen tunnettuja vaikutuksia on käytetty PTS-etäisyyksien uudelleen laskentaan herkillä alueilla. Tarkennukset Vaikutuksen kokonaismerkittävyys hylkeille on uudelleenarvioitu ottaen huomioon uusi haittojen lieventämismenetelmä (kuplaverhot). Tämä vaikuttaa myös rajat ylittävien vaikutusten arviointiin.

85 80 Vaikutusten arviointi Vaikutukset pysyvät yleisesti ennallaan (veden laatu). Kuitenkin PTS- ja painevammojen osalta vaikutusten kokonaismerkittävyys yksilö- ja populaatiotasolla itäisen Suomenlahden itämerennorppiin arvioitiin uudelleen. Merkittävyys laski kohtalaisesta vähäiseksi. Päätelmä perustuu ammusten todellisiin sijaintitietoihin ja räjähdeainemääriin sekä kuplaverhomenetelmän käyttöön vedenalaisen melun haittavaikutusten lieventämisessä. Kuplaverhoja käytetään paikan päällä räjäyttämällä tapahtuvassa ammusten raivauksessa itäisellä Suomenlahdella asennus- ja turvakäytävässä putkilinjan Suomen osuudella. Harmaahylkeiden osalta kuplaverhot ja hyljekarkoittimet yhdessä vähentävät tehokkaasti todennäköisyyttä sille, että yksittäiset hylkeet voisivat altistua vakavammille painevammoille tai kuulovaurioille. Näihin arvioihin perustuen merkittävyyden arviointi (painevammat, pysyvä kuulonalenema) ei yksilötasolla arvioida olevan enempää kuin vähäinen hylkeille, jotka oleskelevat Venäjän rajan läheisyydessä. Suomenlahdella harmaahylkeiden populaatiokoko on kasvussa ja populaation tila on arvioitu hyväksi. Vaikutuksille mahdollisesti altistuvien harmaahylkeiden todellisia määriä alueella ei varmuudella tiedetä, mutta kun otetaan huomioon yksittäisen räjäytyksen kesto (alle sekunti) sekä kuplaverhojen käyttö räjäyttäessä kaikkein kriittisimpiä ammuksia, voidaan altistuvien eläinten määrän arvioida olevan hyvin alhainen. Näiden seikkojen takia ja johtuen harmaahyljepopulaation suotuisasta tilasta, arvioidaan merkittävyyden olevan populaatiotasolla vähäinen. Yksityiskohtaisempi arviointi on luettavissa luvussa 5.8. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Haittavaikutusten lieventämistoimenpiteet ovat enimmäkseen pysyneet samoina (veden laatu). Lisäksi kuplaverhoja käytetään vähentämään tiettyjen ammusten paikan päällä tehtävien räjäytysten kokonaisvaikutusta itäisellä Suomenlahdella. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet ovat enimmäkseen pysyneet samoina, mutta reitistä ja ammuksista on saatu tarkempaa tietoa. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Vaikutusten merkittävyys Suomenlahden itämerennorppiin laski kohtalaisesta vähäiseksi yksilö- ja populaatiotasolla. Taulukko 6-2. Vaikutukset Vedenalainen melu Rajat ylittävien vaikutusten merkittävyys Venäjällä. Vaikutuskohde Vaikutuksen merkittävyys YVA-selostus Päivitetty vaikutuksen merkittävyys Vedenlaatu ja sedimentit Vedenlaatu ja sedimentit Sedimentin leviäminen ammusten raivauksen seurauksena Sedimentin leviäminen kiviaineksen sijoituksen seurauksena Itämerennorppa, harmaahylje ja pyöriäinen TTS/välttämisreaktio: yksilö- ja populaatiotaso Itämerennorppa, painevamma ja PTS: yksilötaso Harmaahylje, painevamma ja PTS: yksilötaso Kohtalainen Kohtalainen

86 81 Itämerennorppa, painevamma ja PTS: populaatiotaso Harmaahylje, painevamma ja PTS: populaatiotaso Pyöriäinen, painevamma ja PTS: yksilö- ja populaatiotaso Kohtalainen 6.2 Rajat ylittävät vaikutukset Virossa Taulukko 6-3. Mahdolliset muutokset rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa Virossa. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa on käytetty samoja menetelmiä ja kriteerejä, jotka on kuvattu edellisissä luvuissa, ottaen kuitenkin huomioon nykytilatietojen saatavuuden kohdevaltiossa. Aineisto ja menetelmät Rajaus on pysynyt samana (samat vaikutuskohteet kuin YVA:ssa: veden laatu ja sedimentit, merinisäkkäät, vaikutukset meristrategiadirektiivin noudattamiseen Virossa, kalastus ja sosiaaliset vaikutukset). Arvioinnin päivityksessä on ollut käytettävissä ammusten koko- ja sijaintitiedot putkilinjan Suomen osuuden asennus- ja turvakäytävistä. Lieventääkseen paikan päällä tehtävistä räjäytyksistä aiheutuvan vedenalaisen melun vaikutuksia hylkeisiin, NSP2 on päättänyt käyttää kuplaverhoja tietyille ammuksille (ks. luvut ja 5.8). Kuplaverhot vaimentavat melua ja siten kasvattavat PTS-alueiden laajuutta. Vapaiden jännevälien määrä on laskettu uudelleen perustuen viimeisimpään hankesuunnitelmaan. Vapailla jänneväleillä on vaikutus kalastukseen käyttövaiheessa (luku 5.14). Viron kalatalousviranomaisilta saadut uudet tiedot Viron kalastuslaivaston liikkeistä viime vuosina on otettu huomioon.

87 82 Vaikutusten arviointi Suurin osa vaikutuksista (vedenlaatu ja sedimentit, vaikutukset meristrategiadirektiivin noudattamiseen Virossa, sosiaaliset vaikutukset) on pysynyt samoina. Merinisäkkäät Kuplaverhojen käyttö itäisellä Suomenlahdella pienentää huomattavasti PTS- ja kudosvaurio -etäisyyttä sekä vastaavasti TTS-vyöhykkeen laajuutta. Itäisen Suomenlahden norppien yksilö- ja populaatiotason vaikutuksen merkittävyys arvioitiin uudelleen. Merkittävyys (PTS/painevammat) laski kohtalaisesta vähäiseen. Päätelmä perustuu ammusten todellisiin sijaintitietoihin ja räjähdeainemääriin sekä kuplaverhomenetelmän käyttöön vedenalaisen melun haittavaikutusten lieventämisessä (yksityiskohtaisempaa arviointia, ks. luku 5.8). Tämän arvioinnin perusteella vaikutusten merkittävyydet hylkeisiin (molemmat lajit) populaatiotasolla ovat enintään vähäisiä. Vaikutukset meristrategiadirektiivin noudattamiseen Virossa Ammusten raivauksesta aiheutuvan vedenalaisen melun on arvioitu mahdollisesti vaikuttavan biologiseen monimuotoisuuteen (D1), ravintoverkkoihin (D2) sekä energian mereen johtamiseen ja vedenalaiseen meluun (D11), jos vaikutuksia hylkeiden esiintymiseen ilmenisi. Päivitetyn arvioinnin mukaan populaatiotason vaikutukset hylkeisiin ovat enintään vähäisiä (Suomenlahden norpan populaatiotason vaikutus pieneni kohtalaisesta vähäiseksi, ks. luku 5.8). Arvioitiin, että muutoksella ei ole vaikutusta päätelmiin vastaavista MSFDkuvaajista, eikä NSP2 estä näiden pitkän aikavälin hyvän ympäristön tilan (GES) saavuttamista. Kalastus Satelliittiseurannan perusteella Viron kalastuslaivasto on pysynyt Viron talousvyöhykkeellä harjoittamatta troolausta NSP2:n putkikäytävällä. Nämä uudet tiedot vahvistavat YVA-selostuksessa tehtyä vaikutusarviointia. Vaikutuksia kalastukseen käsitellään erillisessä raportissa. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Haittavaikutusten lieventämistoimenpiteet ovat enimmäkseen pysyneet samoina (veden laatu). Lisäksi kuplaverhoja käytetään putkilinjan Suomen osuudella asennus- ja turvakäytävässä vähentämään tiettyjen ammusten paikan päällä tehtävien räjäytysten kokonaisvaikutusta. Yksityiskohtaisempaa kuvausta haittavaikutusten lieventämistoimenpiteistä, ks. luvut ja 5.8. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet ovat enimmäkseen pysyneet samoina, mutta reitistä ja ammuksista on saatu tarkempaa tietoa. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Kokonaisvaikutukset (PTS/kudosvaurio) populaatiotasolla Suomenlahden norppiin arvioitiin pienentyneen kohtalaisesta vähäiseksi. Muiden vaikutusten osalta arvioinnin johtopäätökset säilyvät ennallaan.

88 83 Taulukko 6-4. Rajat ylittävien vaikutusten merkittävyys Virossa. Vaikutukset Sedimentin leviäminen ammusten raivauksen seurauksena Sedimentin leviäminen kiviaineksen sijoituksen seurauksena Vedenalainen melu Sosiaaliset vaikutukset Vaikutuskohde Vedenlaatu ja sedimentit Vedenlaatu ja sedimentit Itämerennorppa, harmaahylje ja pyöriäinen TTS/välttämisreaktio: yksilö- ja populaatiotaso Pyöriäinen, PTS ja painevamma: yksilöja populaatiotaso 1 Alue M4 (Riianlahden osapopulaatio) Vaikutuksen kokonaismerkittävyys Päivitetty vaikutuksen kokonaismerkittävyys Itämerennorppa, PTS ja painevamma: yksilötaso Kohtalainen Harmaahylje, PTS ja painevamma: yksilötaso Kohtalainen Kohtalainen Itämerennorppa, PTS ja painevamma: populaatiotaso 1 Kohtalainen 2 3 Harmaahylje, PTS ja painevamma: populaatiotaso Viron pohjoisrannikon asukkaat (huolet ja Kohtalainen Kohtalainen odotukset) Matkailu ja virkistys Viron talous 2 Alueet M1 M2 ja M3 (M1 M2: Suomenlahden osapopulaatio, M3: alueella tilapäisesti oleskelevia yksilöitä itämerennorpan Suomenlahden osapopulaatiosta). 3 Kaikki yllä mainitut alueet

89 Rajat ylittävät vaikutukset Ruotsissa Taulukko 6-5. Mahdolliset muutokset rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa Ruotsissa. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Aineisto ja menetelmät Rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa on käytetty samoja menetelmiä ja kriteerejä, jotka on kuvattu edellisissä luvuissa, ottaen kuitenkin huomioon nykytilatietojen saatavuuden kohdevaltiossa. Rajaus on pysynyt samana (samat vaikutuskohteet kuin YVA:ssa: veden laatu ja sedimentit, kalastus). Arvioinnin päivityksessä on ollut käytettävissä ammusten koko- ja sijaintitiedot putkilinjan Suomen osuuden asennus- ja turvakäytävistä. Vapaiden jännevälien määrä on laskettu uudelleen perustuen viimeisimpään hankesuunnitelmaan. Vapailla jänneväleillä on vaikutus kalastukseen käyttövaiheessa (luku 5.14). Ruotsin kalatalousviranomaisilta saadut uudet tiedot Ruotsin kalastuslaivaston liikkeistä viime vuosina on otettu huomioon. Vaikutusten arviointi Suurin osa vaikutuksista (vedenlaatu, sedimentit, kalastus) on pysynyt samoina. Uudet tiedot Ruotsin troolausalusten liikkeistä vahvistavat YVA:n johtopäätöksiä. Vaikutuksia kalastukseen on käsitelty erillisessä raportissa. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Haittavaikutusten lieventämismenetelmät ovat enimmäkseen pysyneet samoina. Yksityiskohtaisempaa kuvausta, ks. luvut ja 9. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet ovat enimmäkseen pysyneet samoina, mutta reitistä ja ammuksista on saatu tarkempaa tietoa. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Ei muutoksia kokonaismerkittävyyteen verrattuna YVA-selostukseen. Taulukko 6-6. Rajat ylittävien vaikutusten merkittävyys Ruotsissa. Vaikutukset Vaikutuskohde Vaikutuksen kokonaismerkittävyys Sedimentin leviäminen ammusten Vedenlaatu ja raivauksen seurauksena sedimentit Sedimentin leviäminen kiviaineksen Vedenlaatu ja sijoituksen seurauksena sedimentit Päivitetty vaikutuksen kokonaismerkittävyys 6.4 Rajat ylittävät vaikutukset muissa maissa

90 85 Taulukko 6-7. Mahdolliset muutokset rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa muissa maissa. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa on käytetty samoja menetelmiä ja kriteerejä, jotka on kuvattu edellisissä luvuissa, ottaen kuitenkin huomioon nykytilatietojen saatavuus kohdevaltioissa. Aineisto ja menetelmät Rajaus on pysynyt samana (samat vaikutuskohteet kuin YVA:ssa: kalastus). Vaikutuksia kalastukseen on käsitelty erillisessä raportissa. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Haittavaikutusten lieventämismenetelmät ovat enimmäkseen pysyneet samoina. Yksityiskohtaisempaa kuvausta, ks. luvut ja 9. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Epävarmuudet ovat enimmäkseen pysyneet samoina. Huomattakoon kuitenkin, että vapaiden jännevälien kokonaismäärä on tarkentunut. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Päätelmät säilyvät ennallaan.

91 86 7. YHTEISVAIKUTUKSET (PÄIVITYS) 7.1 Tarkasteltava nykyinen ja suunniteltu infrastruktuuri Ei muutoksia YVA-selostuksessa esitettyyn. 7.2 Yhteisvaikutusten arviointi olemassa olevat NSP-putkilinjat Taulukko 7-1. Mahdolliset muutokset yhteisvaikutusten arvioinnissa olemassa olevat NSP-putkilinjat. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Aineisto ja menetelmät Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Vaikutusten arviointi Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Eteläisten reittivaihtoehtojen E2 ja W2 valinta putkilinjan reitille tuo NSP2- ja NSP-putkistot lähemmäksi toisiaan ja jättää siten enemmän vaihtoehtoja merenpohjan tulevalle käytölle näiden alueiden ympärillä. Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. 7.3 Yhteisvaikutusten arviointi suunniteltu Balticconnector-putkilinja Taulukko 7-2. Mahdolliset muutokset yhteisvaikutusten arvioinnissa suunniteltu Balticconnectorputkilinja. Muutokset verrattuna YVA-selostuksessa tehtyyn arviointiin Vaikutusmekanismi Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Aineisto ja menetelmät Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Vaikutusten arviointi Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Haittavaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Tiedon puuttuminen ja epävarmuustekijät Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen. Vaikutusten merkittävyys / Päätelmät Ei muutoksia verrattuna YVA-selostukseen.

92 87 8. KÄYTÖSTÄ POISTAMISEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Käytöstä poistamisen tekninen kuvaus ei ole muuttunut. Ympäristövaikutusten katsotaan pysyvän ennallaan. 9. HAITTOJEN LIEVENTÄMISTOIMENPITEET (PÄIVITYS) Haittojen lieventämistoimenpiteet eivät ole muuttuneet paljoa YVA-vaiheen jälkeen. Ne integroidaan hankkeen eri vaiheisiin lieventämishierarkian mukaan (ks. YVA-selostus, luku 17.1). Vaikutuksen kohteesta ja vaikutuksesta riippuen käytetään kaikkia menetelmiä: ehkäiseminen, lieventäminen ja korvaavat toimenpiteet. 9.1 Merinisäkkäät ja linnut Karkottimet Hyljekarkotin on akustinen laite, jota käytetään karkottamaan merinisäkkäät, jotka uivat lähellä raivattavia ammuksia. Karkotin tuottaa vesipatsaaseen voimakkaan äänen (äänenpaine noin 189 db/µp/m), joka häiritsee (karkottaa) merinisäkkäitä. Arvioinnit perustuvat hyljekarkottimien käyttöön (johon Nord Stream 2 on sitoutunut), mikä vähentää huomattavasti riskiä vaikutusten muodostumiselle. Tyypillistä karkotinlaitetta (Lofitech) pidetään tehokkaana karkottamaan hylkeet vähintään joidenkin satojen metrien etäisyydelle (Mikkelsen ym. 2015). Kauempana, noin kilometrin etäisyydellä, hylkeet eivät karkoitu, mutta ne muuttavat käyttäytymistään ja viettävät enemmän aikaa pinnalla (Gordon ym. 2015). Ehdotetulla järjestelyllä, jossa käytetään useita (neljää) karkotinlaitetta, hylkeet saadaan karkotettua vähintään 500 metrin etäisyydeltä räjäytyspaikalta, minkä lisäksi ne ovat pinta-aktiivisempia jopa noin metrin etäisyydellä räjäytyspaikasta. Näin ollen hyljekarkottimien käyttö vähentää suuresti riskiä, että merinisäkkäitä olisi hyvin lähellä kun räjäytys tapahtuu, ja että hylkeet kärsisivät kudosvaurioita tai menehtyisivät räjähdyksen paineaallolle altistumisen takia. Tämä perustuu havaintoihin, jotka koskevat 300 kg TNTräjäytystä noin 1 km etäisyydellä eläimistä pinnalla ja 2,8 km etäisyydellä pohjalla (Yelverton ym. 1973), jolloin hylkeiden menehtymisen todennäköisyys räjäytyksen takia on pieni. Karkottimet aktivoidaan noin 20 minuuttia ennen räjäytystä ja sammutetaan välittömästi ennen räjäytystä. Niitä käytetään niin lyhyen aikaa kuin mahdollista, jotta minimoidaan riski, että merinisäkkäät tottuvat ääneen tai jopa oppivat yhdistämään äänen mahdolliseen myöhempään ravinnonlähteeseen, johtuen räjähdyksestä kuolleista kaloista. Karkotinlaitteiden käytön lisäksi koulutetut merinisäkkäiden tarkkailija tekevät havaintoja vähintään tunnin ennen ja jälkeen räjäytystä. Jos merinisäkkäitä havaitaan, tarkkailijat keskeyttävät operaation Ehdotetut bioottiset suojatoimenpiteet ammusten raivauksen aikana Merinisäkkäiden tarkkailijat Väintään 1 tunti ennen ja jälkeen raivaustapahtumaa Hyljekarkottimet 3, standardimuodostelmassa ja 1 työaluksessa Passiivinen akustinen mittari 1, standardimuodostelmassa Kaikuluotain kaloja varten Työaluksessa raivauksen valmistelun aikana. Ilmaisee kalaparvien läsnäolon

93 88 Kalojen karkotuspanos Räjäytetään välittömästi ennen päälatausta Vaikutus luontoon: Näkö- ja kuulohavainnointi ennen räjäytystä: kirjataan olosuhteet, merinisäkkäiden ja - lintujen lukumäärä ja lajit Näköhavainnointi räjäytyksen jälkeen: kirjataan kuolleet/vaurioituneet merinisäkkäät ja linnut (kyllä/ei, lukumäärät ja lajit). Arvio kuolleiden kalojen lukumäärästä ja lajeista Seuraavassa piirroksessa havainnollistetaan ammusten raivauksessa käytettävien ympäristötarkkailu- ja karkotinlaitteistojen käyttöä: Edellä kuvattujen lieventämistoimenpiteiden lisäksi vedenalaista melua mitataan ammusten raivaustoimintojen aikana. Tätä varten on laadittu erillinen melumittausohjelma (Nord Stream 2, 2017) Mahdolliset lisälieventämistoimet Nord Stream 2 on tutkinut mahdollisuutta ammusten proomulla tapahtuvaan raivaamiseen tietyissä kohteissa. Päätöstä menetelmän käytöstä ei ole tehty vielä. Raivaus aluksella koostuu seuraavista vaiheista: ammus nostetaan merenpohjasta pinnalle ja hinataan proomun viereen, ammus nostetaan proomun kannelle hiekalla täytettävään kannettomaan räjäytyskonttiin, ja ammus räjäytetään kannella vastapanosta käyttäen. Raivausta varten tarvitaan tukialus, raivausproomu, jonka kannella räjäytykset tehdään sekä apuvene. Ammusten nostaminen merenpohjasta pintaan Ammukset nostetaan pinnalle laskemalla ammuksen lähelle kauko-ohjattu nostolaitteisto, jolla ammus tuodaan lähelle pintaa. Tukialus pysyttelee etukäteen määritellyllä turvaetäisyydellä ammuksesta. Ammus tutkitaan ROV-laitteella ennen nostoa, jotta voidaan varmistua siitä, miten nostolaitteisto kiinnitetään.

94 89 Kuva 9-1. Ammuksen nostaminen ja hinaus (Ramora 2017). Nostopussi lasketaan meren pohjaan ja kiinnitetään ammukseen. Pussi täytetään ilmalla aluksesta käsin. Kun pussi nousee pintaan, ammuksen hinaus kohti työskentelyproomua alkaa (kuva 9-1). Minimietäisyys työproomun ja ammuksen välillä on 150 metriä. Tukialus pysyttelee 1 km etäisyydellä ammuksesta. Ammusta hinattaessa aallonkorkeus saa olla enintään 0,5 metriä (Hs). Ammuksen nosto työskentelyproomulle Tässä työvaiheessa ammus nostetaan nosturilla työskentelyproomulle. Noston jälkeen ammus kiinnitetään paikalleen. Kun ammus on hinattu riittävän lähellä proomua ja nosturia, kiinnitetään nostopussiin nostokoukut ja niiden turvallisuus varmistetaan. Noston pitää tapahtua hitaasti kunnes lasti on ainakin metrin vedenpinnan yläpuolella ja se on riittävän stabiili. Ammus nostetaan proomun kannella olevalle tasolle kauko-ohjatusti. Aallonkorkeus noston aikana saa olla enintään 0,5 metriä (Hs). Tasolle laskettu ammus punnitaan ja ylimääräisen veden annetaan valua pois. Nostopussi poistetaan ja vastapanos asennetaan paikoilleen. Ammus peitetään hiekkasäkein Iso-Britannian armeijan noudattamien raivauskäytäntöjen mukaisesti (kuva 9-2). Suojaamaton ammus vaatii 40 kpl 25 kg:n hiekkasäkkejä yhtä räjähdekiloa kohden. Suojaus on välttämätön räjähdys- ja meluhaittojen estämiseksi.

95 90 Kuva 9-2. Hiekkasuojauksen valmistelu (Ramora 2017). Ammuksen raivaaminen proomun kannella Proomun kannella ammus tuhotaan vastapanosta käyttäen. Raivausproomun tärkein tarkoitus on sisältää hiekka, joka toimii pohjana ja suojana räjäytyksen aikana. Proomu on suunniteltu hiekan kuljetusta ja hiekkatäyttöä varten. Räjäytyksen aikana turvaetäisyys muihin aluksiin varmistetaan. Tukialus pysyy metrin päässä työskentelyproomusta ja aallon korkeus saa olla enintään 1,5 metriä (Hs). Varoitukset muulle liikenteelle annetaan VHF-järjestelmän avulla. Räjäytyspanos sytytetään sytytyslankaa käyttäen. Kun räjähdys on tapahtunut, proomun henkilökunta voi tulla palata tukialukselta ja poistaa hiekkasäkit ammuksen ympäriltä. Proomun on käytettävissä seuraavaa kohdetta varten ja myös hiekka on käytettävissä uudestaan myöhempiin raivaustoimiin. Proomun avulla tapahtuva ammuksen raivaaminen - vaikutukset Raivaus proomulla on valittu ylimääräiseksi ympäristövaikutusten lieventämistoimenpiteeksi. Koska ammuksen räjäytys suoritetaan proomun kannella eikä meren pohjassa, merenalainen melu ja sedimentin leviäminen on huomattavasti vähäisempää kuin paikallaan toteutettavassa raivauksessa. Raivaus proomulla aiheuttaa kuitenkin melua ulkoilmaan. Kuitenkin ympäristövaikutukset kokonaisuutena ovat vähäisemmät kuin paikallaan tehtävässä raivauksessa. Tapauskohtainen riskinarviointi raivauksen turvallisuuden varmistamiseksi, mukaan lukien ammuksen nostaminen ja räjäytys, tehdään kaikille kohteille, joihin päätetään käyttää ammuksen raivaamista proomun avulla.

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 14. Jatkosuunnittelu Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI ) Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 4.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI0408001)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 6.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA 2000 -KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 351 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL150, Hämeenlinna

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL150, Hämeenlinna 1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL150, 13101 Hämeenlinna kirjaamo.etela@avi.fi Viite: Hakemuksen täydennyspyyntö 23.1.2017, ESAVI/11775/2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä Lokakuu 2016 Asiakirjan numero W-PE-EIA-POF-REP-805-060400FI-02 NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden

Lisätiedot

Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille

Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille Herkko Plit Toimitusjohtaja 28.9.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka toteuttaa Suomen osuuden Suomen ja Viron välille

Lisätiedot

Balticconnector-hanke

Balticconnector-hanke Balticconnector-hanke Herkko Plit, toimitusjohtaja Maakaasumarkkinalain uudistus ja kaasumarkkinan kehittäminen -infotilaisuus 15.5.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI Tilaaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä 20.9.2017 Dokumentin numero W-PE-EMS-PFI-REP-805-032300FI-04 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI NORD STREAM

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten Lausunto UUDELY/4/07.04/2013 4.7.2013 Julkinen Nord Stream AG Grafenauweg 2 CH-6304 Zug Switzerland sähköposti: info@nord-stream.com Viite Ympäristövaikutusten arviointiohjelma saapui yhteysviranomaiselle

Lisätiedot

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Page 1 of 20 Nord Stream 2 Asiakirjan laatija Paul Neale Tarkastanut Tore Granskog Hyväksynyt John Garrard W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Versio Päivämäärä Kuvaus 01 2017-09-18 Julkaistu tarkistettavaksi

Lisätiedot

Nord Stream laajennushanke >

Nord Stream laajennushanke > Nord Stream laajennushanke > Yleisötilaisuus Helsinki 16.4.2013, Turku 17.4.2013, Hanko 18.4.2013, Kotka 22.4.2013, Maarianhamina 24.4.2013 1 Hankkeen historia > 1997-1999 Nord Stream -hankkeen toteutettavuustutkimus

Lisätiedot

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 NORD

Lisätiedot

Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet

Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Luku 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 679 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tunnistetaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen Etelä-Suomi Päätös Nro 68/2010/4 Dnro ESAVI/289/04.09/2010 Annettu 12.5.2010 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017 NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Asiakas: Nord Stream 2 Ammusten raivaus Ammuskohtaiset ympäristövaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä

Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä TAUSTATIETOA Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä Turvallisen reitin suunnittelu Nord Stream - kaasuputkelle Itämerellä Syyskuu 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Itämeressä olevat ammukset mitä

Lisätiedot

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Nord Stream -laajennushanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Suomi

Nord Stream -laajennushanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Suomi Nord Stream -laajennushanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Suomi Maaliskuu 2013 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi YVA-ohjelma Päiväys 25.3.2013 NORD STREAM -LAAJENNUSHANKE

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Arviointiraportti Päiväys 04.09.2017 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI0100106) NORD

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR. Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TIIVISTELMÄ BALTICCONNECTOR Maakaasuputki Suomen ja Viron välillä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Tammikuu 2014 TIIVISTELMÄ HANKKEEN TARKOITUS Balticconnector -maakaasuputkihankkeella on tarkoitus

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

1. PAKKAUKSESSA ON MUKANA

1. PAKKAUKSESSA ON MUKANA FinnPri Oy AT600 Pikaohje 1 (8) ASENNUSOHJE Elektroniikka Anturikapeli U- rauta Tehonsyöttökaapeli Kiinnityspanta Antureiden asennuskisko 1. PAKKAUKSESSA ON MUKANA - 10 AT600 Elektroniikka - 20 Antureiden

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Kunkun parkki, Tampere

Kunkun parkki, Tampere Kunkun parkki, Tampere YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristösi parhaat tekijät Lähtökohtia vaikutusten selvittämiseen Hanke on osa laajempaa Tampereen

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA HÖGFORS 06/06/2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 2 Kuljetus ja varastointi... 3 Nostaminen... 4 Venttiilin paikka putkistossa... 5 Suositeltava asennustapa... 10 Hitsaus... 11 Huuhtelu... 12 Käyttöönotto...

Lisätiedot

Venäjä Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista

Venäjä Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Etelä-Suomi Lupapäätös Nro 4/2010/4 Dnro ESAVI/28/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Venäjä Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä ja töiden

Lisätiedot

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

KARTASTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus. Nord Stream 2. Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG FI-01

KARTASTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus. Nord Stream 2. Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG FI-01 KARTASTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus Nord Stream 2 Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG-805-030100FI-01 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI KARTASTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X RAPORTTI TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys - Päivitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Yleisesti Sääsuoja on tilapäiseen suojaukseen tehty rakenne, jota ei ole mitoitettu täysille tuuli ja lumikuormille.

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA

MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA 22.4.2013 NORD STREAM -LAAJENNUSHANKE YVA-OHJELMA 1. Esitykset Osanottajat - 7 yksityishenkilöä - Yhteysviranomainen - 4 henkilöä Nord Streamista ja - 3 henkilöä Rambollista.

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto 19.4.2013 Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä.

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot