YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES

2 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES Versio A Päivämäärä 2011/03/07 Valmistelija Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Viite Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen A Lopullinen Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog Tore Granskog Ramboll Piispanmäentie 5 PL ESPOO Suomi T F

3 SISÄLLYS 1. YHTEENVETO JOHDANTO YLEISTÄ TAUSTA LUVAT JA TARKKAILU Rakennus- ja käyttöluvat on myönnetty Tarkkailu RAKENNUSTOIMET VUODEN 2010 VIIMEISEN NELJÄNNEKSEN AIKANA KIVIAINEKSEN KASAAMINEN KAAPELIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU TARKKAILUTOIMET KIVIAINEKSEN KASAAMINEN KAAPELIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Vedenlaatu Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Laivaliikenne TARKKAILU HELCOM-POHJAELIÖSTÖASEMILLA VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TARKKAILUTULOKSET JA NIIDEN KÄSITTELEMINEN KIVIAINEKSEN KASAAMINEN KAAPELIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Vedenlaatu Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat TARKKAILU HELCOM-POHJAELIÖSTÖASEMILLA Hydrografiset olosuhteet HELCOM-asemilla Nykyisten HELCOM-asemien ja uusien alueiden samankaltaisuus Sedimentin laatu ja pohjaeliöstö VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU Virtaukset Vedenlaatu ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 39

4 LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana 3 Tarkkailuraportit, Luode Consulting A B Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella, marraskuu 2009 joulukuu Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella. 4 Finnish Environment Institute, SYKE Marine Research Centre Monitoring of the HELCOM benthos stations in the Gulf of Finlanf. First Progress Report 2 February 2011, G-PE-EMS- MON-193-SYKEHELC-A (*SYKEn Merikeskus (Suomen ympäristökeskus) 2011: Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) mukaisten pohjaeläinasemien seuranta Suomenlahdella. Ensimmäinen väliraportti, ) 5 Lista tarkkailussa käytetyistä laitteista *suomenkielinen versio toimitetaan myöhemmin

5 Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari (ADCP-laite) cm senttimetri CTD Conductivity, Temperature, Depth eli johtavuus, lämpötila, syvyys Dyn. as. Dynaamisesti asemoitava dw Dry Weight, kuivapaino EEZ Talousvyöhyke YVA Ympäristövaikutusten arviointi ITL Ilmatieteen laitos FNU Formatsiininefelometrinen sameusyksikkö FTU Formatsiinisameusyksikkö GoF Suomenlahti GOFREP Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä GVI General Video Inspection, videotutkimus h tunti HELCOM Itämeren suojelukomissio Kilometre Point, kilometrikohta KP putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta l litra m metri m 3 kuutiometri MBES Multibeam Echosounder, monikeilakaikuluotain mg milligramma MPSV Multipurpose Support Vessel, monikäyttöinen tukialus N Typpi NTU Nefelometrinen sameusyksikkö O 2 Happi P Fosfori PSV Pipe Supply Vessel, putkien kuljetusalus ROV Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite s sekunti SYKE Suomen ympäristökeskus Touch Down Monitoring (pipeline), TDM putken pohjaan laskun aikainen tarkkailu ww Wet Weight, märkäpaino Q2 Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 30. kesäkuuta välinen aika Q3 Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 30. syyskuuta välinen aika Viimeinen vuosineljännes: 1. Q4 lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika µg mikrogramma

6 1 1. YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Nord Stream -hankkeessa vuoden 2010 viimeisen neljänneksen (Q4/2010) aikana Suomen talousvyöhykkeellä tehtyjen rakennustoimien ympäristövaikutusten tarkkailutulokset ja alustavat havainnot. Ramboll Finland Oy on laatinut vuoden 2010 viimeisen neljänneksen raportin niiden raporttien ja tietojen perusteella, jotka se on saanut Nord Streamilta ja sen alihankkijoilta. Esitetyt havainnot ovat alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 2010 tarkkailusta esitetään vuosiraportissa huhti-toukokuussa Vuoden 2010 loka-joulukuun aikana on tarkkailtu putken laskemisen jälkeisen kiviaineksen kasaamisen, kaapeliristeysten tukipatjojen asentamisen ja putkenlaskun vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Lisäksi tässä neljännesvuosiraportissa esitetään tärkeimmät tulokset vuoden 2009 lopussa aloitetuista vedenlaadun ja virtausten pitkäaikaistarkkailusta. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana myrskyjä (keskinopeus > 21 m/s) esiintyi vain yhtenä päivänä lokakuussa Suomen läntisimmillä vesialueilla. Täällä voimakkaat tuulet (keskinopeus > 14 m/s) olivat melko yleisiä koko tarkkailujaksolla. Suomenlahdella tuulipäiviä oli selvästi vähemmän, mutta kuitenkin yleisemmin kuin alkusyksystä (Q3/2010). Suomea ympäröivillä merialueilla jäänmuodostus alkoi joulukuun alkupuolella. Dynaamisesti asemoitavalla Solitaire- aluksella tehty putkenlasku ei LAY1-tarkkailuaseman (KP 184) tulosten perusteella aiheuttanut sameuden lisääntymistä pohjan yläpuolella. Mittausanturit oli asennettu putkilinjan asennuskäytävän kummallekin puolelle. Voimakkaiden tuulien vallitessa esiintyi vähäistä sameuden nousua (sameus 1 3 NTU). Tällöin putkenlaskua tehtiin monien kilometrien etäisyydellä kiinteistä antureista. Aluksesta tehdyn tarkkailun aikana sameuden nousua ei todettu. Castoro Sei-aluksen ankkurointikäytävällä, kilometrikohtien KP 350 ja KP 489 välissä, ennen putkenlaskua ja putkenlaskun jälkeen tehtyjen tutkimusten tulosten keskinäisen vertailun perusteella putkenlasku ei aiheuttanut vaikutuksia neljään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen hylkyyn. Nykyisille HELCOM-pohjaeläintarkkailuasemille, LL5, LL6A ja LL7 kartoitettiin mahdolliset vaihtoehtoiset kohdepaikat sen varalle, että merenpohjassa oleva putkilinja vaikuttaisi nykyisten asemien olosuhteisiin. Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki tämän vaihtoehtoisten kohteiden valintakartoituksen. Yksikään vaihtoehtoisista kohdepaikoista ei kuitenkaan täysin vastannut nykyisten HELCOM-pohjaeläintarkkailuasemien olosuhteita. Kaikissa kohteissa pohjan happiolosuhteet olivat huonot, minkä seurauksena makroskooppinen pohjaeliöstö puuttui miltei kokonaan. CONTROL 1 2 -asemilla virtausnopeudet 10 metrin vesikerroksessa pohjan yläpuolella olivat pienempiä verrattuna pintakerroksessa esiintyviin nopeuksiin. CONTROL 1 -asemalla virtausnopeuden keskiarvo nousi arvosta 0,06 m/s arvoon 0,10 m/s ja CONTROL 2 -asemalla arvosta 0,06 m/s arvoon 0,09 m/s. Koko tarkkailujakson aikana suurin mitattu virtausnopeus pohjan läheisessä vedessä oli CONTROL 1 -asemalla 0,37 m/s ja CONTROL 2 -asemalla 0,51 m/s. Nopeuksissa oli kuitenkin suurta vaihtelua. Virtausnopeudet kasvoivat loppusyksyä kohti. Pohjanläheisessä vedessä veden laatu ei poikennut niistä vertailuarvoista, joita Suomenlahdessa kyseisenä vuodenaikana tyypillisesti esiintyy.

7 2 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG rakentaa putkilinjajärjestelmää, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Saksaan Itämeren halki. Reitin alkupää on Viipurissa, Venäjällä, ja se kulkee Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinja kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on km, joista 375 km (KP ) on Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m ja reitti kulkee km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 2009 jälkipuoliskolla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Putkenlasku aloitettiin Ruotsissa 6. huhtikuuta 2010 ja putkenlaskussa edettiin Suomen talousvyöhykkeelle 27. kesäkuuta Ensimmäisen putkilinjan rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin 1,5 vuotta Suomen talousvyöhykkeellä. Merenpohjan muokkaustoimet reitin varrella, mukaan lukien sekä putken laskua edeltävät että sen jälkeiset toimet, suoritetaan vaiheittain koko rakennusperiodin aikana. Putkenlaskua edeltävät toimet kestivät noin neljä kuukautta, ja niihin kuului muun muassa liitoskohdan perustuksen rakentaminen kilometrikohtaan KP 297. Putkenlaskun jälkeisiä toimia tehdään osittain ennen putkilinjan painetestausta ja osittain sen jälkeen alkaen vuoden 2010 viimeisenä neljänneksenä. Putkilinjan suunniteltu käyttöikä on vähintään 50 vuotta. Myönnetyn vesiluvan (nro 4/2010/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheiden aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit vuosineljänneksittäin ja vuosittain rakennusja käyttövaiheen ajan. Rambollin raportit perustuvat Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatuihin raportteihin ja aineistoihin. Tässä jakson Q4/2010 raportissa on esitetty ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat arviot putkilinjan rakennustoimien vaikutuksista Suomen talousvyöhykkeellä. Erityisesti korostettakoon, että päätelmät ovat vasta alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 2010 ympäristötarkkailusta esitetään vuosiraportissa. Siinä esitetään yhteenveto kaikkien tarkkailtujen toimintojen ja parametrien tarkkailutuloksista. Vuosiraportissa verrataan lisäksi sedimentin leviämisen tarkkailutuloksia YVA-selostuksessa ja lupahakemuksessa esitettyihin, mallinnuksen perusteella saatuihin tuloksiin. Tässä raportissa on tarkastelu ajanjaksoa lokakuu-joulukuu Osa ympäristötarkkailutoimista aloitettiin kuitenkin jo ennen sitä ja myös nämä tulokset on esitetty tässä raportissa. Taustatilanteen (pitkän aikavälin) tarkkailu aloitettiin vedenlaadun osalta jo vuoden 2009 lopussa. Nämä tiedot esitetään jatkumona neljännesvuosiraporteissa. Suomen ympäristökeskus kartoitti syyskuun lopussa ja lokakuun alussa 2010 tehdyssä tutkimuksessa sopivat rinnakkaiset sijaintipaikat putkilinjan reittiä lähimpänä sijaitseville HELCOM-pohjaeliöstötarkkailuasemille. 2.2 Tausta Putkilinjojen reitin optimoimista ja ympäristövaikutusten minimoimista varten toteutettiin laaja arviointiohjelma vuosina Vuosina laadittiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkevasta putkireitin osasta esitettiin erillinen arvio kansallisessa YVAselostuksessa. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin 6. maaliskuuta 2009 asianmukaisille Suomen

8 3 viranomaisille. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 2010 alusta alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), antoi 2. heinäkuuta lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset. Lupamenettelyn jatkuessa, YVAselostuksen toimittamisen jälkeen, arviota päivitettiin lausunnon ja hankkeen muutosten perusteella. 2.3 Luvat ja tarkkailu Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Valtioneuvosto antoi 5. marraskuuta 2009 suostumuksen (nro 678/601/2009) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiselle putkilinjan rakentamisessa (hyödyntämisoikeus) hyödyntämisoikeutta säätelevien sääntöjen mukaisesti. Päätös on kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin päätä. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupapäätöksen Suomen vesilain perusteella. Lupa on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12. helmikuuta 2010 Nord Stream AG:lle vesiluvan (nro 4/2010/4) Venäjältä Saksaan kulkevan maakaasuputken rakentamiseksi Suomen talousvyöhykkeelle ja sen käyttämiseksi vyöhykkeellä. Luvan mukaan hakija voi ryhtyä työhön ennen luvan laillista voimaantuloa sillä ehdolla, että Nord Stream AG asettaa 70 miljoonan euron vakuussumman. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 2. lokakuuta 2009 päätöksellään (nro. 83/2009/2) hakijalle luvan raivata ammuksia Suomen talousvyöhykkeellä Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /1/ versio C2 putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana Suomen talousvyöhykkeellä toteutettavista tarkkailutoimista hyväksyttiin 12. helmikuuta 2010 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/2010/4. Tarkkailuohjelma on laadittu seuraavien tavoitteiden pohjalta: on valvottava, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti on varmistettava, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia vaikutuksia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia lieventävien toimenpiteiden perustana käytettävien tietojen saaminen tarvittaessa ympäristön palautumisen dokumentointi rakennusvaiheen jälkeen on valvottava, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia lupahakemuksessa esitettyjen tietojen vahvistaminen, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset. "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi"-asiakirja on liitetty tämän ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ammusten raivauksen vaiheesta 1 on laadittu erillinen "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2. lokakuuta 2009 hyväksynyt päätöksellään nro 83/2009/2. Ammusten raivauksesta vuonna 2009 saatujen kokemusten ja päätösten nro 83/2009/2 ja nro 4/2010/4 jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten vuoksi Uudenmaan ja Lounais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille toimitettiin 21. huhtikuuta 2010 ehdotus "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi"- ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -ohjelmien tarkentamiseksi. Lupaehtojen mukaisesti töiden aikana vuonna 2010 ELY-keskuksille on lisäksi annettu ilmoituksia, joihin on kuulunut esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeellään, joka on päivätty 4. kesäkuuta 2010 (UUDELY/742/07.00/2010), ja kirjeellään, joka on päivätty 23.

9 4 kesäkuuta 2010 (UUDELY/742/07.00/2010). Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" /2/ -asiakirjan versioon E ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versioon G /3/. Lisäksi on laadittu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja /4/ rajat ylittävien vaikutuksien tarkkailusta Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan 7. kesäkuuta 2010 suostumuksellaan nro 71. Tässä neljännesvuosiraportissa keskitytään hyväksyttyyn "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjaan /2/. Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Viron talousvyöhykkeellä liittyen kiviaineksen kasaukseen on esitetty "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan mukaisesti vuoden 2010 kolmannen neljänneksen tarkkailuraportissa. Tarkkailutulokset, jotka perustuvat hyväksyttyihin ammusten raivauksen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmiin /3/ ja /5/ ja ammusten raivauksesta Viron talousvyöhykkeellä aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelmaan /4/, esitetään erillisessä raivaustöitä käsittelevässä raportissa " Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset" /51/ ja siihen tehdyssä täydennyksessä /52/. Jäljempänä on esitetty rakennustyöt ja niihin liittyvät tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /2/ mukaisesti liitettä 4 lukuun ottamatta. Taulukko sisältää lisäksi tarkkailun, joka liittyy putkilinjaan merenpohjassa ja uhrautuvien anodien tarkkailun, jotka alkavat jo rakennusvaiheessa. Toiminto Vaikutuskohde Kiviaineksen kasaaminen Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus Kaapelien sijainti ja rakennettujen ylitysten kunto Putkenlasku* Käyttöönoton valmistelut** Putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen** Ruoppaus (Venäjällä)*** Putkilinja merenpohjassa**** Anodit***** Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävä vaikutus) Pienen mittakaavan virtaukset, HELCOM-pohjaeliöstöasemat Vedenlaatu, sedimentti ja pohjaeliöstö *mukaan lukien ankkurien käsittely ja ohjauspotkureista aiheutuva aaltoilu. Tässä viimeisen vuosineljänneksen raportissa on tiedot vain dynaamisesti asemoitavasta aluksesta. **ei sisälly tähän vuoden 2010 viimeisen neljänneksen raporttiin ***raportoitu vuoden 2010 toisen ja kolmannen neljänneksen raportissa ****Pienen mittakaavan virtauksia tarkkaillaan vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana ******Viranomaiset eivät ole vielä hyväksyneet anodien tarkkailuohjelmaa

10 5 Luvan (nro 4/2010/4) ehtojen kohdan 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Kirjeen UUDELY/48/742/07.00/2010 mukaisesti neljännesvuosiraportit on toimitettava rakennusvaiheen aikana viranomaisille englanniksi kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lisäksi hyväksynyt 7. helmikuuta 2011 vuosittaiseen raportointiaikatauluun rakennusvaiheen aikana tehdyn muutoksen (UUDELY/742/07.00/2010). Vuosiraportista lähetetään tämän mukaisesti asianomaisille viranomaisille englanninkielinen versio huhtikuun lopussa seuraavana vuonna ja suomen- ja ruotsinkieliset versiot toukokuun lopussa seuraavana vuonna. Ehdotukset yhdestä uhrautuvasta anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailusta ja kertaluonteisesta pohjavirtausten mittauksesta on lähetetty Uudenmaan ja Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille 26. kesäkuuta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt 7. helmikuuta 2011 (UUDELY/742/07.00/2010) ohjelman, jonka mukaisesti pohjavirtauksia tutkitaan putkilinjojen läheisyydessä kertaluonteisella mittauksella.

11 6 3. RAKENNUSTOIMET VUODEN 2010 VIIMEISEN NELJÄNNEKSEN AIKANA Nord Streamin rakennustoimia vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen, tukipatjojen asentaminen ja putken laskeminen (kuva 3.1 ja liite 1). Tehtyjen toimien ja aikataulujen kuvaukset perustuvat Nord Streamilta saatuihin tietoihin. Vuosineljännes Q4, 2010 Kuukausi Lokakuu Marraskuu Joulukuu Toiminto Viikko Jatkuu Q1/2011 Kiviaineksen kasaaminen putkenlaskun jälkeen Tukipatjojen asennus Putkenlasku Kuva 3.1 Ankkuroitava putkenlaskualus Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Rakennustoimet jakson Q4/2010 aikana 3.1 Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaamisella tarkoitetaan karkean soran ja pienten kivien paikallista sijoittamista merenpohjan muotoilemiseksi ja tukemaan putkilinjaa. Näin varmistetaan putkilinjan eheys pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on ehkäistä liian pitkät vapaat jännevälit ja putkilinjan kuormittuminen sekä varmistaa paikallinen dynaaminen vakaus. Kiviainesta kasataan kolmessa vaiheessa: ennen putkenlaskua ja kahdessa vaiheessa putkenlaskun jälkeen (ennen käyttöönoton valmisteluja ja niiden jälkeen). Merkittävin kiviaineksen kasaamistoimi Suomen talousvyöhykkeellä tehtiin yhdistettävien putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa. Merenpohjaan kasattu kiviaines on rapautumatonta graniittia, jonka raekoko on keskimäärin 50 mm vaihteluvälillä mm. Kiviaines kuljetetaan kohteeseen ja kasataan merenpohjaan käyttämällä dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana on tehty putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistöitä ensimmäisen putkilinjan reitin varrella Suomen talousvyöhykkeellä. Taulukossa 3.1 on esitetty 13 kivipenkerettä, jotka on kasattu joulukuun päivän välillä dynaamisesti asemoitavalla aluksella Rollingstonella /8/.

12 7 Taulukko 3.1 Tietoja kiviaineksen kasaamisesta penkereittäin jakson Q4/2010 aikana /8/ Penkereen tunnus KP keskellä* Kasatun kiviaineksen määrä, m 3 W W W W W W W W W W W W W2341** Yhteensä * KP keskellä = kilometrikohta kivipenkereen keskikohdassa putkilinjan reitillä **Kiviainespenger W2341 ei ole vielä valmis: 85 prosenttia penkereeseen tarvittavasta kiviaineksesta kasattiin jakson Q4/2010 aikana 3.2 Tukipatjojen asennus Nord Stream putkilinjat risteävät merenpohjassa Suomen talousvyöhykkeellä olevien kaapeleiden kanssa 24 kohdassa. Patjoja ei asenneta kuuteen UCCBF -kaapeliristeykseen, joten suojaavat betonitukipatjat asennetaan yhteensä 18 kaapeliristeykseen kahden putkilinjan reitillä (9 putkilinjaa kohden). Risteyskohdissa betonipatjat varmistavat, ettei putkilinja ole kosketuksissa kaapeleihin eikä vahingoita niitä. Betonipatjat asennetaan joko kaapelin päälle (tyypin 1 patja) tai kaapelin kummallekin puolelle (tyypin 2 patja), jolloin putkilinja nousee ylemmäs ja kaapeleihin kohdistuva kuormitus ja tärinä vähenevät (kuva 3.2). Tyypin 1 patjat (6,0m x 2,5m x 0,3m) ovat betonipaloista koostuvia betonipatjoja, joissa on pyöristetyt reunat ja jotka joustavat sekä pituus- että leveyssuuntaan. Tyypin 2 patjat (10,0m x 3,0m x 0,3m) ovat betonipalkeista koostuvia patjoja, jotka ovat jäykkiä pidemmän sivunsa suhteen.

13 8 Kuva 3.2 Kaaviopiirros tukipatjojen tavallisesta asettelusta kaapeliristeyksessä /18/ Jakson Q4/2010 aikana asennettiin 69 betonipatjaa yhdeksään kaapeliristeykseen toisen putkilinjan reitillä (kaakko). Patjat asennettiin marraskuussa monikäyttöisellä Far Samson - tukialuksella (taulukko 3.2, kuva 3.3) /9-17/. Tukipatjat on nyt asennettu kaikkiin 18 kaapeliristeykseen. Taulukko 3.2 Tietoja tukipatjojen asennuksesta jakson Q4/2010 aikana /9-17/ Kaapeli KP Pituus, Leveys, Asennettujen patjojen Asennuspäivä WGS84 WGS84 määrä Yhteensä (tyyppi 1 + Tyyppi 2) FEC (5+2) EE-SF (5+2) Pangea SEG (5+2) Tuntematon (3+0) kaapeli EE-SF (7+2) Estlink (7+6) FEC (5+2) Pangea SEG (5+2) EE-S (5+4)

14 9 Kuva 3.3 Putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasaamisen sijaintipaikat, tukipatjojen asennukset ja putkenlasku jakson Q4/2010 aikana 3.3 Putkenlasku Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putket kuljetetaan putkenkuljetusaluksilla putkenlaskualukselle, jolla ne hitsataan yhteen ja lasketaan jatkuvana linjana merenpohjaan. Nord Stream putkilinjan asennuksessa Suomen talousvyöhykkeellä käytetään kahta erityyppistä putkenlaskualusta. Castoro Sei on ankkuroitava putkenlaskualus, jonka avulla putki lasketaan kummankin putkilinjan kilometrikohtien KP 498 ja KP 350 välille. Dynaamisesti asemoitavan Solitaire-putkenlaskualuksen avulla lasketaan jäljellä oleva osa kilometrikohtien KP 350 ja KP 123 välille. Solitaire on dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus, jonka asemoimiseen ei käytetä ankkureita. Sen käyttö lisää siten turvallisuutta erityisesti ruuhkaisilla alueilla ja alueilla, joilla ankkurointi on vaikeaa. Putkenlaskutoimia ei tehty Castoro Sei -aluksella jakson Q4/2010 aikana Suomen talousvyöhykkeellä. Solitaire aloitti ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) asentamisen kilometrikohdassa KP 7.5 Venäjän vesillä 1. syyskuuta ja saapui Suomen talousvyöhykkeelle (KP 123) 14. lokakuuta. Alus saapui putkijaksojen liitoskohdan sijaintipaikkaan (KP 297) 31. joulukuuta /19/.

15 10 4. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan jakson Q4/2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Pitkän aikavälin vedenlaadun ja virtausten tarkkailu sekä kaapelipatjojen asennukseen, kaapeliristeyksiin ja putkenlaskuun liittyvää tarkkailua on tehty jakson Q4/2010 aikana. Tarkkailukohteet ja -asemat on esitetty taulukossa 4.1, kuvassa 4.1 ja liitteessä 2. Luettelo käytetyistä laitteista on esitetty liitteessä 5. Tarkkailutoimet on toteutettu tarkkailuohjelman /2/ mukaisesti, ellei erikseen ole toisin mainittu. Taulukko 4.1 Tarkkailutoimet jaksolla Q4/2010 Tarkkailukohteet ja -asemat jaksolla Q4/2010 CONTROL 1 Pitkän aikavälin tarkkailu Vedenlaatu CONTROL 2 Pitkän aikavälin tarkkailu LAY1 Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla aluksella LL5, LL6A ja LL7 sekä Pohjaeliöstö HELCOMasemilla* merenpohjalla HELCOM-asemien tarkkailu liittyen putkilinjoihin rinnakkaisasemilla A ja B Tukipatjojen asennus 9 kohdetta Tukipatjojen asennus merenpohjaan kaapeliristeyksiin Kaapeliristeykset 7 kohdetta Putkenlaskun tarkkailu kaapeliristeyksissä S S Ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus S Hylyt S S S Putkenlaskun jälkeinen tutkimus S Tynnyrit R R R S-88 Ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus *Näytteenotto on tehty jaksolla Q3/2010 ja Q4/2010. Lopullisia laboratorioanalyyseja ei ollut käytettävissä jaksoa Q4/2010 raportoitaessa, minkä vuoksi pohjaeliöstötutkimusten lopulliset tulokset esitetään vuosiraportissa 2010.

16 11 Kuva 4.1 Vedenlaadun ja HELCOM-tarkkailuasemien sijaintipaikat, rakennetut tukipatjat sekä tarkkaillut kaapeliristeykset, hylyt ja tynnyrit jakson Q4/2010 aikana (liite 2). 4.1 Kiviaineksen kasaaminen Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana tehtiin putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistoimia kilometrikohtien KP 155 ja KP 438 välillä taulukossa 3.1 esitetyissä sijaintipaikoissa. Yhteensä kasattiin ,0 m 3 ( tonnia) kiviainesta. Putkenlaskun jälkeen kiviaines kasataan kahdessa vaiheessa. Kivipenkereiden sijaintipaikat ja kasatun kiviaineksen määrä ilmoitetaan neljännesvuosittain penkereiden valmistumisen jälkeen. Muut tarkkailuohjelmassa määritetyt parametrit ilmoitetaan kunkin vaiheen valmistumisen jälkeen erikseen molempien putkilinjojen osalta. 4.2 Tukipatjojen asennus Yhdeksään kaapeliristeykseen asennettiin betonipatjat Suomen talousvyöhykkeellä jakson Q4/2010 aikana. Kaapeliristeyksien sijainnit on esitetty luvussa 3.2 (kuva 3.3 ja taulukko 3.2). Yhteenveto tarkkailusta tukipatjojen asennuksen aikana on esitetty taulukossa 4.2. Patjojen asennuksen tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 3.2.

17 12 Taulukko 4.2 Kaapelien tarkkailu tukipatjojen asennuksen aikana /2/ Olemassa olevien kaapeleiden ja rakennettujen kaapeliristeysten tarkkailu jaksolla Q4/2010 Tarkkailuko hde Parametri Yksikkö Men etelmä Sijainti Ajoitus Olemassa oleva infrastruktuur i (kaapelit) Kaapelien sijainti ja rakennettujen ylitysten kunto Koordinaatit, ylityksen kunto (ehjä, vahingoittunut) Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella (ja kaapelijäljittimellä) 9 kaapeliristeystä Juuri ennen ylityksen asentamista ja välittömästi sen jälkeen Kaapeliristeyksiä on tarkkailtu ennen tukipatjojen asentamista ja niiden asentamisen jälkeen visuaalisesti videotarkastelulla ROV-laitteen avulla kaikissa tukipatjojen asennuspaikoissa Ennen asennusta kaapelit paikannettiin 50 metrin pituiselta putkilinjaa myötäilevältä tutkimuslinjalta ROV-laitteeseen asennetulla kaapelipaikantimella. Tämän jälkeen ROV seurasi kaapelia 50 metrin matkan kaapelin ja putkilinjan risteyskohdan molemmille puolille putkilinjasta poispäin. Lisäksi tarkkailu toteutettiin kolmella tai viidellä tutkimuslinjalla 5 metrin välein (yksi tai kaksi reitin eteläpuolella, yksi tai kaksi pohjoispuolella ja yksi putkilinjan keskiviivan myötäisesti). Näin voitiin varmistaa risteyskohta ja patjojen suunniteltu sijoitus (taulukko 3.1). Tukipatjojen asennuksen aikana käytettiin ROV-laitetta ja USBL (Ultra Short Baseline) -transpondereita. Asennuksen jälkeen risteysrakenne tarkastettiin videotutkimuksella. /9-17/ Tarkkailussa käytetty laitteisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 ja viitteissä /9-17/. 4.3 Putkenlasku Ennen putken asentamista merenpohjan morfologia putken asennuskäytävässä on tutkittu ROVlaitteella. Jaksolla Q4/2010 putkenlaskua edeltäviä tutkimuksia ei ole tehty. Ennalta määrätyt hylyt on myös tutkittu ennen putkenlaskua. Tällainen tutkimus tehtiin jaksolla Q4/2010 kolmelle hylylle. Vedenlaatua tarkkailtiin dynaamisesti asemoitavalla aluksella tehdyn putkenlaskun aikana yhdellä asemalla (LAY1). Putken laskeutumista pohjaan on tarkkailtu varustetulla ROV laitteella tarvittavilla osuuksilla tukemaan putkenlaskua. Putkenlaskun jälkeen tehdään hylkyjen tutkimus ja asennetun putken laskun jälkeinen tutkimus. Jaksolla Q4/2010 putkenlaskun jälkeinen tutkimus tehtiin kilometrikohtien KP 123 ja KP 270 väliltä ja putkenlaskun jälkeinen tarkastus tehtiin hylyille S , S , S ja S (taulukko 4.1). Tiivistelmä putkenlaskuun liittyvistä tarkkailutoimista on esitetty taulukossa 4.3. Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 4.4. Lisätietoa käytetyistä tarkkailulaitteista on liitteessä 5.

18 13 Taulukko 4.3 Putkenlaskun tarkkailu /2/. Kursiivilla merkityt parametrit ja arvot (liittyen putken sijaintiin) raportoidaan koko putkilinjan valmistumisen jälkeen. Putkenlaskuun liittyvä tarkkailu vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana Tarkkailukohde Param etri Yksikkö Me netelmä Sijainti Ajoitus Esteet Kyllä/ei, sijainti (E, N) Merenpohjan morfologia Merenpohjan syvyysolosuhteet Kivipenkereide n korkeus aj sijainti Putken sijainti ja kunto m (syvyys) m (korkeus) m (E, N, syvyys) m (E, N, syvyys) ehjä/vahingoitt unut ROV-laite, jossamonikeila kaikuluotain, ääniluotain ja videokamerat Tutkimusta ennen putkenlaskua ei tehty jakson Q4/2010 aikana Tutkimus putkenlaskun jälkeen tehtiin KP 123 ja 270 välillä vuoden 2010 jakson Q4/2010 aikana Ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus Putkenlaskun jälkeen tehtävä tutkimus Suunniteltu: Alkaen 1 vko Vedenlaatu / dynaamisesti asemoitava alus Suspendoitunut sedimentti, ravinteet, haitta-aineiden leviäminen, johtavuus, syvyys ja lämpötila NTU (sameus), μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja mg/l (happi) NTU (sameus), km (etäisyys ja korkeus), h (kesto), μs/cm (ohtavuus), C (lämpötila) ja m (syvyys) Kiinteät anturit Alukselta tehtävä mittaus 1 anturi noin 50 metrin etäisyydellä putkilinjan kummallakin puolella (LAY1) LAY1 ennen putkenlaskua, päättyen 1 vko putkenlaskun jälkeen. Toteutunut: Putkenlaskun aikana mg/l ja FTU (sameus), mg/l (happi), Vesinäytteet happi-, ravinne- ja metallianalyyse ja varten μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) Vesinäytteiden otto analyysia varten LAY1 Putkenlaskun aikana Vesinäytteet ja CTD-profiili kalibrointia varten mg/l ja FTU (sameus), µg/l (fosforin ja typen Vesinäytteet ja CTD-profiili kalibrointia varten LAY1 Huoltokäyntien / kiinteiden antureiden noston

19 14 Putkenlaskuun liittyvä tarkkailu vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja m (syvyys) yhteydessä. Näyte otettiin vain anturien asennuksen aikana Uusien vieraiden esineiden esiintyminen Kyllä/ei, sijainti (E, N) Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella Putkenlaskua edeltäviä tutkimuksia ei tehty jakson Q4/2010 aikana Ennen putkenlaskua Kulttuuriperintö kohteiden sijainti ja eheys koordinaatit, ehjä/vahingoitt unut Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella 3 hylkyä (S , S , S ) Ennen putkenlaskua Kulttuuriperintök ohteet, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Tynnyreiden sijainti ja eheys koordinaatit, ehjä/vahingoitt unut koordinaatit, ehjä/vahingoitt unut Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella 4 hylkyä (S , S , S ja S ) 4 tynnyriä asennuskäytävässä (R-09-23, R , R ja 11-S- 88) Putken asettuminen pohjaan ja putkenlaskun jälkeen Ennen putkenlaskua Risteysten sijainti ja kunto koordinaatit, ehjä/vahingoitt unut Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella, jossa on kaapelijäljitin 7 risteystä tutkittu jaksolla Q4/2010 (FEC-2, EE-SF2, Pangea SEG3, tuntematon kaapeli (KP 234), EE-SF3, Estlink ja FEC-1) Ennen putken laskua*, putken asettuminen pohjaan ja putkenlaskun jälkeen *Putkenlaskua edeltävä risteysten (FEC-2, EE-SF2, Pangea SEG3, tuntematon kaapeli (KP 234), EE-SF3, Estlink ja FEC-1) tutkimus tehtiin jo jaksolla Q3/2010, mutta tutkimukset on esitetty tässä raportissa.

20 15 Taulukko 4.4 Tiivistelmä putkenlaskun tarkkailun ajoituksesta jakson Q4/2010 aikana Putkenlaskun tarkkailun ajoitus jakson Q4/2010 aikana Asema Alukselta tehtävä mittaus Kiinteät anturit sameusmittarilla Vesinäytteet ja CTDprofiili* Putkenlaskua edeltävä tutkimus Putkenlaskun jälkeinen tutkimus Asennuskäytävä/pu tkilinja KP hylkyä (S , S , S ) hylkyä (S , S , S ja S ) tynnyriä (R-09-23, R , R ja 11-S- 88) Tutkimusra- portteja ei ole 7 kaapeliristeystä (FEC-2, EE-SF2, Pangea SEG3, tuntematon kaapeli (KP 234), EE-SF3, Estlink ja FEC-1) vielä käytettävissä. Yksityiskohdat raportoidaan vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen raportissa. LAY * CTD-profiili määritettiin laitteiden noston yhteydessä Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Ennen putkenlaskua tehdyt ensimmäisen putkilinjan tutkimukset on raportoitu jaksojen Q2/2010 ja Q3/2010 tarkkailuraporteissa /6-7/. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana ei tehty putkenlaskua edeltäviä tutkimuksia asennuskäytävässä. Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehdään putkijaksoittain (taulukko 4.5). Jaksolla Q4/2010 tehtiin tutkimus kilometrikohtien KP 123 ja KP 270 välisestä jaksosta Suomen talousvyöhykkeellä. Putkenlaskun jälkeinen tutkimus tehdään ROV-laitteella, joka on varustettu monikeilakaikuluotaimella (MBES), ääniluotaimella ja videokameroilla (liite 5). Monikeilakaikuluotaimella tutkittiin 10 metrin levyinen alue putkilinjan molemmin puolin (määritettiin putkilinja merenpohjassa). Viereisiä kohteita tarkkailtiin ääniluotaimella. Videokameroita käytettiin putkilinjan kunnon visuaaliseen tarkkailuun. Putkenlaskun jälkeisessä tutkimuksessa määritettiin putken horisontaalinen ja vertikaalinen sijainti sekä mitattiin vapaat jännevälit. Tutkimus tallentaa kaikki tiedot vioista putkilinjan pinnoituksessa, anodeissa ja liitoksissa. ROV-laitteen nopeus oli tutkimuksissa yleisesti m/tunnissa, eikä nopeus ylittänyt m/tunnissa. Putkenlaskun jälkeisten tutkimusten lisäksi putken asettumista pohjaan tarkkailtiin ajoittain ROV-laitteella /20/. Putkenlaskun jälkeisten tutkimusten ajoitus ja kilometrivälit on koottu taulukkoon 4.5. Menetelmät ja käytetyt laitteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raporteissa /21 33/.

21 16 Taulukko 4.5 Jaksolla Q4/2010 putken laskun jälkeen tehdyt tutkimukset/21 33/ Putkilinjan putkenlaskun jälkeiset tutkimukset asennuskäytävässä jakson Q4/2010 aikana KP Tutki muksen ajoitus Veden laatu Putkenlaskun aikana vedenlaatua on tarkkailtu LAY1-asemalla alukselta tehdyllä automaattisella mittauksella ja kahdella kiinteällä sameusmittausanturilla sekä CTD-profiilein ja vesinäyttein (taulukko 4.6) /34/. Pääosa vesinäytteistä otettiin alukselta tehdyn sameusmittauksen yhteydessä. CTD-profiili mitattiinja kaksi vesinäytettä otettiin kiinteiden antureiden asennuksen yhteydessä. Kiinteät sameusanturit (LAY1 S1 ja LAY1 S2) sijaitsivat kohtisuorasti putkilinjaan nähden toinen noin 50 metriä putkilinjan eteläpuolella ja toinen noin 50 metriä sen pohjoispuolella kilometrikohdassa KP 184 (taulukko 4.6 ja kuva 4.1). Alukselta tehtävä tarkkailu toteutettiin kahta mittauslinjaa pitkin suunnilleen kilometrikohdassa KP 179 (kuva 4.2). Mittauslinja A oli likimain kohtisuoraan putkilinjaan nähden ja noin metrin pituinen. Mittauslinja B oli putkilinjan suuntainen ja noin metrin pituinen. Alukselta tehtävä tarkkailu toteutettiin 13. marraskuuta Turvallisuusnäkökohtien ja sääolosuhteiden heikkenemisen vuoksi mittaukset tehtiin mittauslinjoilla vain kerran hyväksytyssä tarkkailuohjelmassa mainitun kahden kerran asemesta /2/. Kiinteät anturit tallensivat tietoja 2. marraskuuta ja 16. joulukuuta 2010 välisenä aikana. Taulukko 4.6 LAY1-tarkkailuaseman kiinteiden sameusanturien (S1 S2) koordinaatit (WGS84) /34/ Kiinteiden anturien koordinaatit LAY1-tarkkailuasemalla Asema K oordinaatit LAY1 S1 E025 24,399' N59 53,482' LAY1 S2 E025 24,372' N59 53,533'

22 17 Aloituskohta mittauslinjalla Bklo 12:00 paikallista aikaa Solit aire Vesinäyte 5 KP 179 Put kenlasku tarkkailun aikana Vesinäyte 3 Vesinäyte 2 Aloituskohta mittauslinjalla A klo 12:55 paikallista aikaa KP 178 Syvyysasteikko [m] Vesinäyte 4 Pohjakosketuskohta 500 m Solitairen takana aluksestatehtävän tarkkailun LOPUSSA klo 15:00 paikallista aikaa Pohjakosketuskohta 500 m Solitairen takana aluksesta tehtävän tarkkailun ALUSSA klo 15:00 paikallista aikaa Lopetuskohta mittauslinjalla A klo 13:40 paikallista aikaa Lopetuskohta mittauslinjalla Bklo 12:45 paikallista aikaa Vesinäyte 1 Kuva 4.2 Aluksesta tehdyn tarkkailun mittauslinjat (mustat pisteet) sekä vesinäytteiden ottopaikat. Putkenlaskun eteneminen tarkkailun aikana on merkitty punaisella nuolella. /34/. Vesinäytteet otettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman /2/ mukaisesti viisi metriä merenpohjan yläpuolelta viidessä sijaintipaikassa (kuva 4.3) aluksesta tehtävän tarkkailun mittauslinjoilta ja tarkkailusyvyydestä kiinteiden anturien asennuksen yhteydessä. Huonot sääolosuhteet estivät vesinäytteiden ottamisen ja CTD-profiilin mittauksen laitteiden noston yhteydessä. Vedenlaadun tarkkailumenetelmät ja -laitteet on kuvattu tarkemmin raportissa /34/, joka on tämän raportin liite 3B Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Tarkkailuohjelmaan kuuluu kahdeksan kulttuuriperinnöllisesti arvokasta hylkyä /2/. Niistä neljä sijaitsee ankkurointikäytävässä putkilinjan reitin osassa, jossa käytetään ankkuroitavaa Castoro Sei -putkenlaskualusta (KP ). Muut neljä hylkyä sijaitsevat 50 metrin säteellä putkilinjan reitistä osassa, jossa käytetään dynaamisesti asemoitavaa Solitaire-putkenlaskualusta (KP ). Kaikki tarkkailuohjelmaan sisälletyt hylyt on esitetty kuvassa 4.3. Osuudella, jolla käytetään Solitaire-alusta, sijaitsevat tarkkaillut hylyt S , S , S ja S Hylyn S putkenlaskua edeltävä tutkimus tehtiin jaksolla Q3/2010 /35/ ja kolmen muun jaksolla Q4/2010 /36-38/. Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehdään alkukeväästä avoveden aikana reitin kyseisissä osissa. Castoro Sein ankkurointikäytävässä sijaitsevat tarkkaillut hylyt S , S , S ja S Putkenlaskua edeltävät tutkimukset tehtiin kesäkuuta 2010 kahden ROV-laitteen avulla. Ensimmäisessä niistä (Mohican ROV) oli monikeilakaikuluotain (MBES), joka tuottaa kolmiulotteisia kuvia ja auttaa navigoimaan visuaalisen tarkastuksen aikana. Toisessa niistä (Comanche ROV) oli kamerat, joilla hylyt voitiin tarkastaa visuaalisesti eli tehdä niiden videotutkimus /39-46/. Hylkyjen merkittäviksi arvioidut kohdat tutkittiin tarkemmin. Näiden hylkyjen putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehtiin 17. lokakuuta 2010 kameroilla varustetun ROV-laitteen avulla. Merkittävistä kohdista otettiin pysäytettyjä videokuvia /43-46/.

23 18 Ennen putkenlaskua ja sen jälkeen otettuja videokuvia vertaamalla arvioitiin, oliko putkenlaskusta aiheutunut hylkyihin kohdistuvia vaikutuksia. Kaksi tarkkailtavaa tynnyriä, R ja R , sijaitsee ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) asennuskäytävässä kilometrikohdan KP 123 ja KP 297 välillä (väli, jolle putki on laskettu jaksolla Q4/2010)). Näiden tynnyrien sekä kahden muun tynnyrin (R ja 11-S-88), jotka sijaitsevat kilometrikohdan KP 297 ja KP 350 välissä, ennen putkenlaskua tehtävät tutkimukset suoritettiin jaksolla Q4/2010 /47/. Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehdään alkukeväästä 2011 avoveden aikana reitin kyseisissä osissa. Kilometrikohtien KP 123 ja KP 297 välillä (väli, jolle putki on laskettu jaksolla Q4/2010) on seitsemän kaapelia, jotka risteävät ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) kanssa: FEC-2, EE-SF2, Pangea SEG3, tuntematon kaapeli (KP 234), EE-SF3, Estlink ja FEC-1. Putkilinja asennettiin tukipatjojen päälle risteyskohtiin 28. marraskuuta ja 9. joulukuuta 2010 välisenä aikana /19/. Putkilinjan tutkimus risteyskohdissa tehtiin joulukuuta 2010 /29-31/. Risteysrakenteiden putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehtiin vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana. Raportit näistä tutkimuksista eivät ole vielä käytettävissä, minkä vuoksi tutkimusten tiedot esitetään jakson Q1/2011 tarkkailuraportissa. Kuva 4.3 Kaikki tarkkailuun kuuluvat hylyt Laivaliikenne Nord Stream on ilmoittanut Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle etukäteen putkenlaskuun osallistuneiden alusten saapumisesta Suomen vesille. Nord Stream on lähettänyt kuukausittaiset

24 19 ennakkoarviot ja raportit viranomaisille. Aluksilta on raportoitu viikoittain ja päivittäin asianmukaisille viranomaisille. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREP-järjestelmän avulla. Liikennevirasto on julkistanut hanketoimiin liittyviä ilmoituksia merenkulkijoille. Viranomaisten ja Nord Streamin välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin raportointijakson aikana. 4.4 HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu HELCOM pohjaeläinasemien ja niiden rinnakkaisasemien tarkkailu aloitettiin ennen ensimmäisen putkilinjan asentamista. Vuonna 2011 tarkkailutoimet tehdään kahdesti (alkukesästä ja syksyllä), minkä jälkeen tarkkailutoimet tehdään kerran vuodessa alkukesällä vuoteen 2015 asti.kolme asemaa on otettu tarkkailuun: LL5, LL6A ja LL7 (taulukko 4.7). Tarkkailu käsittää pohjaeliöstönäytteenoton näiltä asemilta ja niiden rinnakkaisasemilta A ja B. Tarkkailu on toteutettu hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti /2/. R/V Arandalla 27. syyskuuta ja 3. lokakuuta 2010 välisenä aikana tehdyissä tutkimuksissa tarkkailtavien HELCOM-asemien lähialueet kaikuluodattiin. Rinnakkaisasemat määritettiin GIStietojen avulla luomalla kartat ympäristöolosuhteiden vastaavuudesta nykyisten asemien kanssa (kuva 4.4 ja taulukko 4.8) /48/. Näiden HELCOM-asemien lähellä olevalla putkilinjan osuudella aloitettiin putkenlasku marraskuussa Ennen putkenlaskua otettiin pohjaeliöstönäytteitä kaikilta tarkkailuasemilta ja happipitoisuudet mitattiin vesinäytteistä, jotka otettiin 1 metri merenpohjan yläpuolelta. Lisäksi otettiin sedimentin kairausnäytteet ja tallennettiin lämpötila- ja suolapitoisuusprofiilit keräämällä CTD-profiilitiedot.

25 20 Kuva 4.4 HELCOM-pohjaeliöstöasemien LL5, LL6A ja LL7 sijainnit ja valitut rinnakkaiset tarkkailuasemat A ja B /48/. Pohjaeliöstönäytteet otettiin van Veen -näytteenottimella. Kaikilta kolmelta asemalta, LL5, LL6A ja LL7, otettiin kolme samanlaista näytettä (yhteensä yhdeksän näytettä) ja kaikilta rinnakkaisilta A- ja B-asemilta otettiin kymmenen näytettä (taulukko 4.8). Näytteet siivilöitiin aluksessa 1,0 ja 0,5 mm:n verkkokoon siivilöillä (0,5 vain kolmelle näytteelle kullakin asemalla), minkä jälkeen lajit määritettiin ja laskettiin. Näytteet söilöttiin laboratoriossa tehtäviä jatkotutkimuksia varten. Tarkempi kuvaus rinnakkaisasemien sijaintien määritysmenetelmistä ja näytteenottomenetelmistä on esitetty Suomen ympäristökeskuksen tarkkailuraportissa (liite 4). Taulukko 4.7 HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu Hanketoiminnot Parametri Yksikkö Menet elmä Sijainti Ajoitus/taajuus Kerran ennen Putken lasku ja käyttö Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus yksilöä/m 2, lajeja/m 2 (runsaus), biomassa, mg/l (happi) Van Veen - näytteenotin (noin 0,1 m 2 ) Pohjaeliöstönäytteid en otto HELCOMasemilla LL7, LL5 ja LL6A sekä niiden kahdella rinnakkaisasemalla A ja B. ensimmäisen putkilinjan asennusta. Vuonna 2011 kahdesti (alkukesästä ja syksyllä) ja sen jälkeen kerran vuodessa alkukesästä vuoteen 2015 asti

26 21 Taulukko 4.8 HELCOM-rinnakkaisasemien sijainnit ja näytteenottopaikat ennen putkenlaskua /48/ HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu ennen putkenlaskua Asema Syvyys van Veen - Etäisyys Koordinaatit (WGS84) m näytteenottokerrat putkilinjasta LL5 69 E025º N59º ,6 km (pohjoinen) LL5BEN_A 69 E025º N59º ,3 km (pohjoinen) LL5BEN_B 70 E025º N59º ,4 km (pohjoinen) LL6A 24 E025º N59º ,4 km (pohjoinen) LL6ABEN_A 43 E025º N59º ,4 km (pohjoinen) LL6ABEN_B 49 E025º N59º ,3 km (pohjoinen) LL7 43 E024º N59º ,6 km (etelä) LL7BEN_A 54 E024º N59º ,5 km (pohjoinen) LL7BEN_B 17 E024º N59º ,4 km (pohjoinen) 4.5 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu suoritetaan kahdella tarkkailuasemalla, CONTROL 1 ja CONTROL 2 (kuva 4.1 ja taulukko 4.9) /49/. Taulukko 4.9 Vedenlaadun ja virtausten pitkäaikaistarkkailuasemien CONTROL 1 2 koordinaatit (WGS84) /49/ Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailuasemien koordinaatit Asema K oordinaatit CONTROL 1 CONTROL 2 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu CONTROL 1 2 -asemilla on toteutettu ADCPlaitteella, sameusanturilla, ottamalla vesinäytteitä sekä keräämällä CTD-profiilitietoja. CONTROL 1 sijaitsee Suomenlahden länsiosassa 43 metrin syvyydessä ja CONTROL 2 Suomenlahden itäisessä osassa 47 metrin syvyydessä. Kumpikin asema sijaitsee lähellä Natura alueita. Tarkkailulaitteet asennettiin marraskuussa 2009 kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen ensimmäisen vaiheen aloittamista. Vedenlaatua ja virtauksia seurataan koko rakennusvaiheen ajan. Tässä raportissa tulokset esitetään kumulatiivisesti ja väliseltä ajalta asemalta CONTROL 1 ja ja väliseltä ajalta asemalta CONTROL 2 (taulukot 4.10 ja 4.11).

27 22 Taulukko 4.10 Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailu /2/ ja /49/ Pitkän aikavälin tarkkailu jakson Q4/2010 aikana Tarkkailuko hde Parametri Yksikkö Menet elmä Sijainti Ajoitus/taajuus Kaksi asemaa: yksi Vedenlaatu Virtausnopeus ja -suunta, sameus, johtavuus, lämpötila ja happipitoisuus m/s (virtauksen nopeus), astetta (suunta), NTU (sameus), μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja mg/l (happi) Sameusanturi lla varustettu ADCP ja CTD-profiili Suomenlahden itäosassa (CONTROL 2) ja toinen lähellä Natura aluetta Tammisaaren saaristossa (CONTROL 1) Koko rakennusvaiheen ajan. CTD-profiili tietoja ladattaessa Vesinäytteet antureiden kalibrointia sekä ravinneja metallianalyys ejä varten mg/l ja FTU (sameus), mg/l (happi), μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi) Vesinäytteide n otto kalibrointia ja analysointia varten CONTROL 1 ja 2 Tietoja ladattaessa kaksi viikkoa ennen rakennustöiden aloittamista ja päättyen kaksi viikkoa töiden lopettamisesta Taulukko 4.11 Pitkän aikavälin tarkkailun ajoitus ja tietojen lataus /49/ Asema CONTROL 1 CONTROL 2 Pitkän aikavälin tarkkailun ajoitus Sameusanturilla Vesinäytteet ja varustettu ADCP CTD profiili Tarkkailu on toteutettu CONTROL1- ja CONTROL2 -asemilla tarkkailuohjelmassa /2/ esitetyn mukaisesti, lukuun ottamatta metalleja, jotka analysoitiin sameusmittareiden huolto- ja nostokäyntien yhteydessä otetuista vesinäytteistä. Nämä parametrit lisättiin tarkkailuun, jotta alukselta tehtävän tarkkailun yhteydessä otetuille näytteille saadaan vertailunäytteet. Käytetyistä tarkkailulaitteista ja -menetelmistä on yksityiskohtainen kuvaus raportissa /49/, joka on tämän tarkkailuraportin liite 3A.