YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ"

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES

2 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Versio A Päivämäärä Valmistelija Tarkastajat Hyväksyjä Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Viite G-PE-EMS-MON FIN0-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä Luonnos Ari Hanski, Sakari Salonen, Tore Granskog Luonnos Eeva-Maria Hatva, John Adams Heikki Surakka, Luonnos Antti Miettinen A Lopullinen Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO Finland T F

3 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO JOHDANTO YLEISTÄ TAUSTA LUVAT JA TARKKAILU Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Ilmoitukset Tarkkailu RAKENNUSTOIMET JA KÄYTTÖ JAKSON Q3 Q4/2012 AIKANA KIVIAINEKSEN KASAUS (PUTKILINJA 2) KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELUT (PUTKILINJA 2) KÄYTTÖÖNOTTO (PUTKILINJA 2) KÄYTTÖ (PUTKILINJA 1 JA 2) TARKKAILUTOIMET KIVIAINEKSEN KASAUS (PUTKILINJA 2) KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELUT (PUTKILINJA 2) ANODITARKKAILU (PUTKILINJA 1) HELCOM -POHJAELÄINASEMIEN TARKKAILU VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU PUTKILINJAN ULKOINEN TARKASTUS (PUTKILINJA 1) Rakentamisen jälkeistä lähtötilannetta koskeva ROV tutkimus Katodisuojauksen tutkimus Kiviainespenkereiden painumisen tarkkailu Ammusten sijainnin tarkkailu Hylkyjen tarkkailu LAIVALIIKENNE YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TARKKAILUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU KIVIAINEKSEN KASAUS (PUTKILINJA 2) ANODITARKKAILU (PUTKILINJA 1) HELCOM -POHJAELÄINASEMIEN TARKKAILU PITKÄN AIKAVÄLIN VEDENLAADUN TARKKAILU Virtaukset Vedenlaatu PUTKILINJAN ULKOINEN TARKASTUS (PUTKILINJA 1) ODOTTAMATTOMAT LÖYDÖT JA TAPAHTUMAT LAIVALIIKENNE ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 34

4 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista jakson Q3 Q4/2012 aikana 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista jakson Q3 Q4/2012 aikana 3 Lista ilmoituksista 4 Jakson Q3 Q4/2012 aikana suoritettu kiviaineksen kasaus 5 Vedenlaadun tarkkailuraportit: Pitkän aikavälin vedenlaadun tarkkailuraportti Anoditarkkailuraportti 6 HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailuraportti 7 Lista tarkkailussa käytetyistä laitteista

5 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä Akustinen virtausmittari (Acoustic ADCP Doppler Current Profiler) cm Senttimetri Johtavuus, lämpötila, syvyys, äänen CTDS nopeus (Conductivity, Temperature, Depth, Sound velocity) Dynaamisesti asemoitava DPFV laskuputkialus EEZ Talousvyöhyke Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä GOFREP (Gulf of Finland Mandatory Reporting System) h Tunti HELCOM Itämeren suojelukomissio KP Kilometrikohta Penkereet (In-service buckling berms), joita tarvitaan käytön aikana rajoittamaan putkilinjan sivuttais- tai ISB pystysuuntaista liikkumista, joka voisi aiheuttaa pysyviä, paikallisia vaurioita. l Litra m Metri m 3 Kuutiometri Monikeilakaikuluotain (Multibeam MBES Echosounder) mg Milligramma N Typpi NTU Nefelometrinen sameusyksikkö O 2 Happi P Fosfori Kauko-ohjattu vedenalainen laite ROV (Remotely Operated Vehicle) s Sekunti SYKE Suomen ympäristökeskus Ensimmäinen vuosineljännes: 1. Q1 tammikuuta ja 31. maaliskuuta välinen aika (jakso Q1) Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta Q2 ja 30. kesäkuuta välinen aika (jakso Q2) Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta Q3 ja 30. syyskuuta välinen aika (jakso Q3) Neljäs vuosineljännes: 1. lokakuuta Q4 ja 31. joulukuuta välinen aika (jakso Q4) µg Mikrogramma YVA Ympäristövaikutusten arviointi

6 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 1 1. YHTEENVETO Tässä Q3-Q4/2012 yhdistelmäraportissa esitetään vuoden 2012 jälkipuoliskolla tehdyn ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat päätelmät, liittyen Nord Stream -kaasuputkihankkeen rakennustoimiin ja putken käyttöön Suomen talousvyöhykkeellä. Kahden eri vuosineljänneksen tulokset esitetään yhdistelmäraportissa käytännön syistä. Putkilinjan 2 käyttö alkoi jakson Q4/2012 alussa ja vuosineljänneksittäin tapahtuvan raportoinnin oli määrä jatkua rakennusvaiheen loppuun asti. Menettelystä oli sovittu valvontaviranomaisen kanssa. Ramboll Finland Oy on laatinut tämän yhdistelmäraportin niiden raporttien ja tietojen perusteella, jotka se on saanut Nord Streamilta ja sen alihankkijoilta. Esitetyt päätelmät ovat alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 2012 tarkkailusta esitetään vuoden 2012 vuosiraportissa. Jakson Q3 Q4/2012 aikana tehdyt rakennustoimet käsittivät: Putkilinjan 2 käyttöönoton valmistelutyöt heinä elokuussa kiviainespenkereen rakentamisen Putkilinjalle 2 (putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaamisen 3. vaihe) aikavälillä Kokonaistilavuus oli m 3. Käyttöönottotoimet Putkilinjalla 2 syyskuussa 2012 Putkilinjan 1 käyttö jatkui vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla. Putkilinjan 2 käyttö alkoi Suomen etelärannikolla syksy oli normaalia sateisempi. Syyskuussa Helsinki - Kaisaniemen säähavaintoasemalla mitattu sademäärä oli lähes kolminkertainen keskimääräiseen arvoon verrattuna. Havaintoasemilla etelän- ja lännenpuoleiset tuulet olivat vallitsevia. Voimakkaat tuulet (keskinopeus >14 m/s) yleistyivät loppusyksyä kohti. Putkilinjalla 1 anoditarkkailun vesinäytteet otettiin kilometrikohdasta KP 229,958. Näytteet otettiin putkilinjan molemmilta puolilta, anodin välittömästä läheisyydestä. Lisäksi näytteet otettiin referenssikohteelta, vastaavalta syvyydeltä, yhdeltä puolelta putkilinjaa. Vesinäytteistä analysoitiin raskasmetallien kokonaispitoisuudet ja liuenneet pitoisuudet. Kaikissa näytteissä raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Sinkin pitoisuudet lähellä anodia ja referenssikohteessa olivat keskenään samalla tasolla. Näytteenoton aikana fysikaalis-kemialliset olosuhteet vastasivat toisiaan. SYKEn toukokuussa 2012 HELCOM-asemilla tekemän neljännen pohjaeliöstön tarkkailukierroksen lopulliset kvantitatiiviset tulokset osoittivat, että talven 2011/2012 jälkeen pohjan läheiset happipitoisuudet olivat pienentyneet vain vähän syksyn 2011 tilanteesta. Tästä syystä yleisin taksoni, monisukasmato Marenzelleria spp, oli kaikilla tarkkailuasemilla runsaslukuisampi kuin aikaisemmilla kerroilla. Muiden taksonien määrät ja tiheydet olivat alhaisia. Tässä raportissa esitetään tarkkailukierroksen lopulliset tulokset, koska makropohjaeliöstöä koskevan aineiston käsittely valmistui vasta Q1-Q2/2012 raportin toimittamisen jälkeen. Kahdella CONTROL asemalla tehty vedenlaadun ja virtausten pitkän ajan tarkkailu jatkui vuoden 2012 marraskuun loppuun/joulukuun alkuun asti. Syksyllä 2012 CONTROL1 -asemalla virtausnopeudet olivat ajoittain suuria koko vesipatsaassa. Samanaikaisesti Suomen läntisillä vesialueilla esiintyi eniten voimakkaita tuulia. Aiempien vuosien tavoin pohjan läheinen sameus oli vähäistä. Molemmilla pitkän ajan tarkkailuasemilla mitattiin tyypillisesti yksittäisiä sameushuippuja (suurin arvo 23 NTU mitattiin CONTROL1 -asemalla). CONTROL2 -asemalla pohjan läheiset happiarvot olivat loppukesällä suurempia aiempiin vuosiin verrattuna. Heinä-joulukuussa 2012 laivaliikenne sujui normaalisti.

7 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 2 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG on rakentanut putkilinjajärjestelmän, joka kuljettaa maakaasua Itämeren halki Venäjältä Saksaan. Reitti alkaa Viipurista Venäjällä kulkien Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinjan reitti kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 kaasua vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on km, josta 375 km (KP 123 KP 498) kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m. Reitti kulkee km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 2009 jälkipuoliskolla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Putkenlasku Suomen talousvyöhykkeellä alkoi Suomen talousvyöhykkeellä kummankin putkilinjan rakennusvaihe kesti 1,5 vuotta. Merenpohjan muokkaustoimia tehtiin vaiheittain koko rakennusjakson aikana, ennen putkenlaskua ja sen jälkeen. Putkenlaskua edeltävät toimet molemmilla putkilinjoilla kestivät noin neljä kuukautta, mukaan lukien putkien liitoskohdan perustaminen kilometrikohdassa KP 297. Putkenlasku saatiin Suomen talousvyöhykkeellä päätökseen 11. elokuuta Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus Putkilinjalla 2 päättyi Putkilinja 1 otettiin käyttöön ja Putkilinja Putkilinjojen suunniteltu käyttöikä on vähintään 50 vuotta. Vesiluvan (nro 4/2010/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheiden aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit vuosineljänneksittäin sekä vuosittain rakennus- ja käyttövaiheen ajan /1/. Rambollin tarkkailuraportit perustuvat Nord Streamilta ja sen alihankkijoilta saatuihin raportteihin ja aineistoihin. Viranomaisten kanssa on sovittu, että vuoden 2012 kolmannen ja viimeisen vuosineljänneksen tarkkailuraportit voidaan yhdistää ja raportoida yhtenä raporttina /2/. Tässä vuoden 2012 kolmannen ja viimeisen vuosineljänneksen kattavassa raportissa esitetään ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat arviot putkilinjan rakentamistoimien ja käytön vaikutuksista Suomen talousvyöhykkeellä heinä - joulukuussa Lopulliset johtopäätökset ympäristötarkkailutoimista esitetään vuoden 2012 vuosiraportissa, jossa tehdään yhteenveto kaikista tarkkailutuloksista. 2.2 Tausta Putkilinjojen reitin optimoimista ja ympäristövaikutusten minimoimista varten toteutettiin laaja vaikutusten arviointiohjelma vuosina Vuosina laadittiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkeva putkireitin osa arvioitiin erikseen kansallisessa YVAmenettelyssä. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin asianmukaisille Suomen viranomaisille. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuodesta 2010 alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; käytetään tässä raportissa nimitystä Uudenmaan ELY-keskus), antoi lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVAlainsäädännön vaatimukset. Lupamenettelyn jatkuessa, YVA-selostuksen jättämisen jälkeen, lupaviranomaisille toimitettiin lausunnon lisäselvitystarpeiden mukaiset täydentävät arvioinnit sekä hankkeen muutosten vaatimat lisäarvioinnit.

8 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Luvat ja tarkkailu Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Valtioneuvosto antoi suostumuksen (nro 678/601/2009) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiseen putkilinjan rakentamisessa hyödyntämisoikeudellisten säädösten mukaisesti (hyödyntämisoikeus). Päätös oli kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen päättäisi toisin. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupamenettelyn etenemisen Suomen vesilain perusteella. Valtioneuvoston suostumus on lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi päätöksellään (nro 4/2010/4) Nord Stream AG:lle vesilain mukaisen luvan Venäjältä Saksaan kulkevan maakaasuputken rakentamiselle ja käyttämiselle Suomen talousvyöhykkeellä (vesilupa). Luvan mukaan hakija sai aloittaa työt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ehdolla, että Nord Stream AG asettaa 70 miljoonan euron vakuussumman. Keväällä 2010 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, kahdeksan virolaista kansalaisjärjestöä ja kolme yksityishenkilöä jätti Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen vesiluvasta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään (nro 10/0209/1). Syksyllä 2010 kolme virolaista kansalaisjärjestöä valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään (taltionro 1753). Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös on siten lainvoimainen ja sitova. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä (nro 83/2009/2) Nord Stream AG:lle luvan välittömällä täytäntöönpanolla aloittaa ammusten raivaukset Suomen talousvyöhykkeellä. Lupa on lainvoimainen ja sitova Ilmoitukset Tässä luvussa käsitellään Nord Stream AG:n Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille antamia ilmoituksia rakennustoimiin liittyvistä muutoksista, töiden aloittamisesta ja rakentamisen päättymisestä vesiluvan (nro 4/2010/4) lupaehtojen mukaisesti. Lisäksi luvussa esitetään vesiluvan lupaehdon 32 mukaiset tarkkailuun liittyvät ilmoitukset. Tähän sisältyvät kaikki joulukuun 2012 loppuun mennessä annetut ilmoitukset. Jakson Q3-Q4/2012 aikana annetut ilmoitukset on esitetty yksityiskohtaisemmin alla ja yhteenveto kaikista ilmoituksista vuosilta 2010, 2011 ja 2012 on esitetty liitteessä 3. Kaikki ennen annetut ammusten raivausluvan lupaehtojen mukaiset ja vesilupaan sisältyvät, ammusten raivaukseen liittyvien lupaehtojen mukaiset ilmoitukset on listattu ammusten raivauksen tarkkailun loppuraportissa /3/ ja sen täydennyksessä /4/. Ilmoitukset rakennustoimien muutoksista jaksolla Q3 Q4/2012 Jakson Q3-Q4/2012 aikana ei tehty ilmoituksia rakennustoimien muutoksiin liittyen. Ilmoitukset töiden aloittamisesta ja rakennustöiden päättymisestä jaksolla Q3 Q4/2012 Nord Stream on antanut seuraavat ilmoitukset: 6. heinäkuuta Nord Stream täydensi Putkilinjan 1 käytön aloittamista koskenutta ilmoitusta (H-PR-PRT-NOY-000-FI and G-PE-PER-NOT-000-FI ) DNV sertifikaatilla Rev A. Sertifikaatti on voimassa 31. marraskuuta 2012 saakka /7/ 14. elokuuta 2012 Nord Stream täydensi 9. toukokuuta annettua ilmoitusta koskien vaiheen 3 putkenlaskun jälkeistä kiviaineksen kasausta Putkilinjalla 2, vaiheen 3 kiviaineksen kasauksen yksityiskohtaisen suunnitelman valmistumistuttua /8/

9 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain elokuuta Nord Stream ilmoitti Putkilinjan 2 käyttöönoton aloittamisestasyyskuun alussa. Käyttöönottotoimet oli tarkoitus saada valmiiksi syyskuun 2012 loppuun mennessä. /9/ 27. syyskuuta Nord Stream ilmoitti, että Putkilinjan 2 käytön on suunniteltu alkavan lokakuun 2012 ensimmäisellä puoliskolla /10/ 31. lokakuuta Nord Stream ilmoitti DNV sertifikaatit käyttövaiheelle Putkilinjoille 1 ja 2. Sertifikaatit ovat voimassa 31. lokakuuta 2017 saakka /11/ 7. joulukuuta 2012 Nord Stream ilmoitti Putkilinjojen 1 ja 2 rakennustoimien päättymisestä. Tässä ilmoituksessa annettiin tietoja käytetystä katodisesta suojauksesta ja kaapeliristeyksiin rakennetuista tukirakenteista /5/ 11. joulukuuta 2012 Nord Stream täydensi 7. joulukuuta 2012 annettua ilmoitusta koskien Putkilinjojen 1 ja 2 rakennustoimien päättymistä. Täydennyksessä esitettiin tiedot toteutuneista kiviaineksen kasauskohteista ja penkereisiin kasatuista kiviainesmääristä verrattuna suunniteltuihin/6/ Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versio C2 /12/ putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana toteutettavista tarkkailutoimista Suomen talousvyöhykkeellä hyväksyttiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/2010/4. Tarkkailuohjelma on laadittu seuraavien tavoitteiden pohjalta: valvoa, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti varmistaa, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia mahdollistaa tarvittaessa korjaavat toimenpiteet dokumentoida ympäristön palautuminen rakennusvaiheen jälkeen valvoa, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia vahvistaa lupahakemuksessa esitetyt tiedot, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja on liitetty kyseisen ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ensimmäisen vaiheen ammusten raivausta varten laadittiin erillinen "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyi päätöksellään nro 83/2009/2. Ammusten raivauksesta vuonna 2009 saatujen kokemusten sekä päätösten nro 83/2009/2 ja nro 4/2010/4 antamisen jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten pohjalta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitettiin ehdotukset tarkkailuohjelmien "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" tarkentamisesta. Lisäksi vuoden 2010 töiden aikana ELY-keskuksille tehtiin lupaehtojen mukaisesti ilmoituksia, joihin kuului esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamisesta. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeillään ja Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versioon E /13/ ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versioon G /14/. Lisäksi laadittiin "Transboundary Monitoring Programme Finland" -asiakirja /15/ rajat ylittävien vaikutusten tarkkailusta Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan suostumuksellaan nro 71.

10 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 5 Hyväksyttyjen ammusten raivauksen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien /14/ ja /16/ mukaiset tulokset ja ammusten raivauksesta Viron talousvyöhykkeelle aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelman /15/ mukaiset tulokset on esitetty erillisessä raportissa "Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset" /3/ ja sen täydennyksessä /4/. Luvan nro 4/2010/4 ehdon 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, , päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi (UUDELY/742/07.00/2010) jätetyn anodin tarkkailuohjelman tietyin täydennyksin ja tarkennuksin Uudenmaan ELY-keskuksen päiväämän kirjeen mukaan putkilinjan rakentamisen aikaiset vuosineljännesraportit on toimitettava viranomaisille englanninkielisinä kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen lopusta (katso luvun 2.1 toiseksi viimeinen tekstikappale). Suomen- ja ruotsinkieliset versiot tulisi toimittaa kolmen kuukauden kuluessa vuosineljänneksen lopusta. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt muutoksen rakentamisvaiheen aikaisen vuosiraportoinnin aikataulussa. Hyväksynnän mukaisesti raportti on toimitettava asianomaisille viranomaisille englanninkielisenä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja suomen- ja ruotsinkielisenä toukokuun loppuun mennessä. Tarkkailuun liittyvät ilmoitukset, jotka on jätetty jakson Q3-Q4/2012 aikana vesiluvan lupaehdon 32 mukaisesti, on esitetty yksityiskohtaisemmin seuraavassa. Lisäksi on esitetty tammikuussa 2013 jätetty ilmoitus anoditarkkailupisteen paikan siirtämisestä. Yhteenveto kaikista tarkkailuun liittyvistä ilmoituksista vuosilta 2010, 2011 ja 2012 on esitetty liitteessä 3. Kaikki ennen annetut ammusten raivausluvan lupaehtojen mukaiset ja vesilupaan sisältyvät, ammusten raivaukseen liittyvien lupaehtojen mukaiset ilmoitukset on listattu ammusten raivauksen tarkkailun loppuraportissa /3/ ja sen täydennyksessä /4/.

11 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 6 Ilmoitukset tarkkailusta jaksolla Q3 Q4/ marraskuuta 2012 Nord Stream esittii muutoksia tarkkailuohjelmaan, liittyen pohjaeläintarkkailuun Sandkallanin alueella ja kovan kasvualustan muodostavalla putkilinjalla. Lisäksi ehdotettiin tarkennuksia putkilinjojen käytön aikana tehtävien ulkoisten tarkastustsen tulosten raportointiin /17/ 9. tammikuuta 2013 Nord Stream ilmoitti anoditarkkailupaikan (Putkilinja 1) muutoksesta kilometriväliltä KP 267 KP 269 kilometrikohtaan KP 229,958 /18/ Rakennustoimet ja vaikutuskohteet Alla olevassa taulukossa on esitetty rakennustoimet ja niihin liittyvät tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /13/ ja siihen myöhemmin esitettyjen muutosten mukaisesti. Taulukko sisältää lisäksi ne käyttövaiheeseen liittyvät tarkkailutoimet, jotka on aloitettu jo putkilinjan rakennusvaiheessa, kuten uhrautuvan anodin ja HELCOM-pohjaeläintarkkailuasemien tarkkailun. Toiminto Kiviaineksen kasaaminen Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus 1 Vaikutuskohde Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus, hylkeet Kaapelien sijainti ja rakennettujen risteysten kunto Putkenlasku 1 Käyttöönoton valmistelut Putkien vedenalainen yhdistäminen Ammusten siirto 1 Ruoppaus (Venäjällä) 2 Putkilinja merenpohjassa 3 Anodit 4 Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus, hiekka- ja sorasäkit Ammukset, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävät vaikutukset) Pienen mittakaavan virtaukset, HELCOM-pohjaeliöstöasemat Vedenlaatu, sedimentti ja pohjaeliöstö 1 Raportoitu vuosiraporteissa 2010 /19/ ja 2011 /20/ 2 Raportoitu vuosiraportissa 2010 /19/ 3 Pienen mittakaavan virtausten tarkkailutulokset raportoitu vuosiraportissa 2011 /20/ 4 Ensimmäiset anoditarkkailun tulokset raportoidaan tässä Q3-Q4/2012 raportissa

12 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 7 3. RAKENNUSTOIMET JA KÄYTTÖ JAKSON Q3 Q4/2012 AIKANA Jaksolla Q3 Q4/2012 Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä Putkilinjalla 2 käsittivät kolmannen vaiheen kiviaineksen kasausta, käyttöönoton valmisteluja sekä käyttöönoton (kuvat ja liite 1). Putkilinjan 2 käyttö alkoi lokakuussa 2012 ja Putkilinjan 1 käyttö jatkui suunnitellusti. /21 23/ Seuraavassa esitetyt toteutetut toimet ja aikataulu perustuvat Nord Streamin toimittamiin tietoihin. Putkilinja 1 Vuosineljännes Kuukausi Rakennustoim Vko Käyttö Käyttöönoton valmistelut Heinäkuu Q3/2012 Elokuu Q4/2012 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Putkilinja 2 Kiviaineksen kasaus Käyttöönotto Käyttö Kuva 3.1 Rakennustoimet ja putkilinjan käyttö jaksolla Q3 Q4/2012 Kuva 3.2 Rakennustoimien sijainnit jaksolla Q3 Q4/2012 (liite 1)

13 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Kiviaineksen kasaus (Putkilinja 2) Kiviaineksen kasauksella tarkoitetaan karkean soran ja pienten kivien paikallista kasaamista merenpohjaan tukemaan putkilinjaa. Näin varmistetaan putkilinjan eheys pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on ehkäistä liian pitkät vapaat jännevälit ja putkilinjan ylikuormittuminen sekä varmistaa rakenteen dynaaminen vakaus. Kiviaineksen kasausta tehdään kolmessa vaiheessa: 1) ennen putkenlaskua (vaihe 1), 2) putkenlaskun jälkeen, ennen käyttöönoton valmisteluja (vaihe 2) ja 3) käyttöönoton valmisteluihin kuuluvan vedellä täytön jälkeen (vaihe 3). Merenpohjaan kasattu kiviaines on rapautumatonta graniittia, jonka raekoko on keskimäärin 50 mm, vaihteluvälin ollessa mm. Kiviaines on kuljetettu kohteeseen ja kasattu merenpohjaan dynaamisesti asemoitavilla laskuputkialuksilla (DPFV). Jakson Q3/2012 aikana kolmannen vaiheen kiviaineksen kasausta tehtiin 27 kohteessa kilometrikohtien KP 135 ja KP 297 välissä, kokonaismäärän oltua m 3 (taulukko 3.1 ja kuva 3.2). Kasaus tehtiin välisenä aikana Rollingstone ja Seahorse aluksilla. Kiviaines tuotiin Suomesta Kotkan sataman kautta. Taulukko 3.1 Kiviaineksen kasaus jaksolla Q3-Q4/2012 (tarkemmat tiedot liitteessä 4) Kasauksen Pengerten Tilavuus, m 3 Putkilinja Vaihe KP, km Massa, Te ajankohta lukumäärä * Q3/ Q4/ Yhteensä * Tilavuus = Massa / Käyttöönoton valmistelut (Putkilinja 2) Nord Stream -putkilinja valmistellaan käyttöä varten tekemällä sille eri toimenpiteitä asentamisen jälkeen: 1) Putkilinjan täyttö vedellä, puhdistus ja mittaus o Puhdistukseen käytetään käsittelemätöntä ja suodatettua merivettä putkentarkastuslaitteiden edessä ja väleissä. Putkentarkastuslaitteiden takana oleva putkilinjan täyttöön tarkoitettu vesi on käsitelty hapenpoistajalla (natriumbisulfiitti). 2) Painetestaus o Putkilinja painetestataan suurinta sallittua käyttöpainetta korkeammalla paineella (1,1-kertainen), jotta voidaan osoittaa, että putkilinja kestää käyttöpaineen. o Painetestaukseen käytettävä lisävesi (jonka avulla testauspaine saavutetaan) on käsittelemätöntä ja suodatettua merivettä. Vesi poistettiin painetestauksen päätyttyä Suomen talousvyöhykkeellä (raportoitu Q1-Q2/2012 tarkkailuraportissa). o Painetestauksen jälkeen putkijaksot yhdistetään merenpohjassa vedenalaisella liitoksella. Heinäkuussa 2012 Putkilinjan 2 käyttöönoton valmistelut jatkuivat painetestauksen jälkeen vedenpoistolla. Vedenpoisto tehtiin Saksasta päin Venäjän rantautumispaikalle. Vedenpoiston tarkastuslaitteita seurasi OMS Pollux alus. Aiemmin, jakson Q2/2012 aikana, Putkilinjan 2 jaksot 1 ja 2 täytettiin Suomen talousvyöhykkeeltä otetulla vedellä (raportoitu jakson Q1-Q2/2012 tarkkailuraportissa). Edellä mainittuihin jaksoihin Suomen talousvyöhykkeeltä otettu vesi laskettiin pois Venäjän rantautumispaikassa lukuun ottamatta painetestaukseen käytettyä lisävettä, joka laskettiin pois Suomen talousvyöhykkeellä Q2/2012 jaksolla (raportoitu jakson Q1- Q2/2012 tarkkailuraportissa /24/). Vedenpoiston jälkeen putkilinja kuivattiin paineilmalla, joka otettiin Saksan rantautumispaikasta välisenä aikana. Tämän jälkeen putkilinja täytettiin inertillä kaasulla (typpi). /21 22/

14 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Käyttöönotto (Putkilinja 2) Putkilinjan 2 käyttöönotto alkoi, kun putkilinja oli tyhjennetty vedestä, kuivattu ja täytetty typellä. Käyttöönottotoimet käsittivät typpikaasun poiston (ensimmäinen käyttöönoton vaihe) ja putkilinjan paineistuksen eli maakaasun pakkaamisen (käyttöönoton toinen vaihe). Käyttöönotto tapahtui syyskuussa Ensimmäinen käyttöönoton vaihe käynnistyi syyskuun alussa aloittamalla putkilinjan täyttäminen maakaasulla Venäjän rantautumispaikasta. Maakaasu syrjäytti typen, joka johdettiin ulos Saksan rantautumispaikassa. Typen syrjäyttäminen oli tehty, kun maakaasu saavutti vaaditun pitoisuuden Saksan rantautumispaikassa. /23, 25/ Käyttöönoton toinen vaihe alkoi välittömästi typenpoiston ja Saksassa sijainneen poistoventtiilin sulkemisen jälkeen. Kaasun syöttämistä Venäjän rantautumispaikasta jatkettiin, kunnes putkilinjan paine Saksassa oli 70 bargia. /25/ 3.4 Käyttö (Putkilinja 1 ja 2) Putkilinjan 1 käyttö jatkui jakson Q3-Q4/2012 aikana. DNV sertifioi Putkilinjan 1 käytön jatkamisen suurimmalla käyttöpaineella, 220 bargia, Venäjän rantautumispaikalta kilometrikohtaan KP 297 (Suomen talousvyöhyke) ja 200 barin paineella kilometrikohdasta KP 297 kilometrikohtaan KP 675 (Ruotsin talousvyöhyke) /11/. Sertifikaatti on voimassa asti. Putkilinjan 2 käyttö ja kaasun siirto alkoi DNV sertifioi putkilinjan olevan valmis toimimaan suurimmalla käyttöpaineella, 220 bargia, Venäjän rantautumispaikalta kilometrikohtaan KP 297 (Suomen talousvyöhyke) ja 200 bargin paineella kilometrikohdasta KP 297 kilometrikohtaan KP 675 (Ruotsin talousvyöhyke) /11/. Sertifikaatti on voimassa asti. Nord Streamin putkilinjoissa Suomen talousvyöhykkeellä on käytetty sinkki- ja alumiinianodeita katodisena suojauksena korroosiota vastaan. Putkilinjojen käyttöiän (50 vuotta) aikana anodeista on arvioitu liukenevan ympäröivään veteen noin 40 % niiden materiaalista. Lokakuun 25. päivä 2012 Nord Stream AG teki yhteistyössä Suomen viranomaisten kanssa ennalta ilmoitetun hätätilanneharjoituksen. Harjoituksella validoitiin kaikkien osapuolien varautuminen ulkomerellä, Suomen vesillä, esille tulevaan tapahtumaan, jolla voisi olla vaikutusta Nord Streamin putkilinjoihin. /26/

15 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan ympäristötarkkailutoimet jaksolla Q3 Q4/2012. Tarkkailukohteet ja - asemat Suomen vesillä on esitetty taulukossa 4.1, kuvassa 4.1 ja liitteessä 2. Lista tarkkailussa käytetyistä laitteista on esitetty liitteessä 7. Ellei toisin ole mainittu, tarkkailutoimet on toteutettu tarkkailuohjelman /11/ ja ohjelmaan myöhemmin tehtyjen hyväksyttyjen muutosten mukaisesti (kappale ja liite 3). Taulukko 4.1 Tarkkailukohteet ja tarkkaillut toimet Tarkkailukohteet ja -asemat Q3 Q4/2012 Kohde Sijainti / Asema Aktiviteetti Merenpohjan Kaikki kiviaineksen morfologia kasauskohteet Kiviaineksen kasaus Vedenlaatu ANODE1 Anoditarkkailu HELCOM pohjaeläinasemat LL5, LL6A ja LL7 sekä niiden rinnakkaisasemat A ja B HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu liittyen putkilinjoihin merenpohjalla Vedenlaatu ja CONTROL1 Pitkän aikavälin tarkkailu virtaukset CONTROL2 Pitkän aikavälin tarkkailu Putkilinja Putkilinja 1 KP 123 KP 498 Putkilinjan ulkoinen tarkastus Anodit Kaikki anodit Putkilinjan ulkoinen tarkastus Tukirakenteet Kaikki kiviaineksen kasauskohteet sekä kaapelimattojen asennuskohteet Putkilinjan ulkoinen tarkastus Uudet kohteet Putkilinjan 1 Putkilinjan ulkoinen tarkastus asennuskäytävä Ammukset 25 ammusta Putkilinjan ulkoinen tarkastus Hylyt R (08-S-20) S-W8A (S ) S S Putkilinjan ulkoinen tarkastus

16 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 11 Kuva 4.1 Tarkkailutoimien sijainnit jaksolla Q3-Q4/2012 Taulukossa 4.1 ja kuvassa 4.1 esitetyn tarkkailun lisäksi Viron talousvyöhykkeen tarkkailuasemilla SED3 (EST), SED4 (EST) ja SED5 (EST) tehtiin rajat ylittävää sedimentin laadun tarkkailua Putkilinjan 2 rakennustoimien päätyttyä 15. ja 16. marraskuuta. Sedimenttinäytteenotto Suomen vesillä sijaitsevilla tarkkailuasemilla SED2 ja SED3 oli tarkoitus tehdä heti Viron näytteenoton jälkeen, mutta se lykkääntyi voimakkaiden tuulien vuoksi. Sedimenttinäytteenotto asemalla SED2 tehtiin 3. joulukuuta Joulukuun 2012 alussa äkkiä alkaneen rannikkovesien jäätymisen vuoksi näytteenotto asemalla SED3 tehtiin 21. tammikuuta 2013 SYKE:n jääluokitetulla tutkimusalus RV Arandalla. Tämän vuoksi Putkilinjan 2 rakentamistoimien päättymisen jälkeinen sedimentin laadun tarkkailu raportoidaan vuoden 2012 ympäristötarkkailuraportissa.

17 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Kiviaineksen kasaus (Putkilinja 2) Jakson Q3/2012 aikana kiviaineksen kasaukseen liittyvät tarkkailutoimet käsittivät merenpohjan morfologian ja mahdollisten merenpohjalla olevien esteiden tarkkailun (taulukko 4.2). Putkenlaskun jälkeen kasattujen kiviainespenkereiden sijainnit ja kasaukseen käytetyt kiviainesmäärät on esitetty liitteessä 4. Pengerten suunniteltu korkeus ja rakennettujen putkenlaskun jälkeisten kiviainespenkereiden toteutuneet pohjapinta-alat määritetään tarpeellisilta osilta sen jälkeen, kun putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus on saatu päätökseen. Tulokset raportoidaan vuoden 2012 ympäristötarkkailuraportissa. Taulukko 4.2 Kiviaineksen kasaukseen liittyvä tarkkailu /13, 28/. Kursiivilla merkityt parametrit raportoidaan vuoden 2012 vuosiraportissa. Kiviaineksen kasaukseen liittyvä tarkkailu jaksolla Q3 Q4/2012 Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus Esteet ja tuntemattomat kohteet Kyllä / ei, sijainti (koordinaatit) Ennen kiviaineksen kasausta Merenpohjan morfologia ROV-laite tai laskuputki, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamerat Merenpohjan syvyysolosuhteet Kiviainespenger suhteessa suunnitelmaan m (syvyys) m (korkeus) m 3 (tilavuus) m 2 (pohjan pintaala) 27 pengertä Putkilinjalla 2 Ennen putkenlaskun jälkeistä kiviaineksen kasausta Putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasauksen jälkeen ROV-laitteeseen tai laskuputkeen kiinnitetyllä monikeilakaikuluotaimella (MBES) tutkittiin putkilinjan sijainti merenpohjalla tai ennen putkenlaskua kasatulla penkereellä juuri ennen putkenlaskun jälkeistä kiviaineksen kasausta. Jos kiviainespenkereiden välinen etäisyys oli vähemmän kuin 200 m, alueet tutkittiin yhdellä yhteisellä tutkimuksella. Heti kiviaineksen kasauksen päätyttyä samoilla laitteilla tutkittiin putkenlaskun jälkeen kasatut kiviainespenkereet. Tutkimukset ulottuivat 10 m kiviainespenkereiden pohjapinta-alojen ulkopuolelle. /29/ Ennen kiviaineksen kasausta putkilinjan asennuskäytävä (+/-7,5 m putkilinjan suunnitellun reitin molemmilla puolilla) tutkittiin gradiometrilaitteella. Jos jonkin suunnitellun kiviainespenkereen asennusala ulottui asennuskäytävän ulkopuolelle, tutkimus tehtiin laajemmalla alueella. Käytetyn kiviaineksen määrä on tallennettu. Penkereiden korkeus ja todellinen pohjan pinta-ala määritetään vertaamalla maastomalleja, jotka on laadittu ennen ja jälkeen kiviaineksen kasausta kerätystä syvyysaineistosta. Tarkkailussa käytetty laitteisto on esitetty liitteessä 7 ja menetelmät on kuvattu yksityiskohtaisesti lähteissä /30/ ja /29/.

18 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Käyttöönoton valmistelut (Putkilinja 2) Putkilinjan 2 Venäjän rantautumispaikalla tehdyn vedenpoiston aikana poistettavan veden ja meriveden laatua tarkkailtiin päivittäin. Merivesinäytteitä otettiin neljästä pisteestä, 100 m ja 500 m purkukohdan etelä- ja itäpuolelta. Näytteistä analysoitiin mm. suolapitoisuutta, ph:ta, redoxpotentiaalia, liuenneen hapen määrää ja metalleja. Vedenpoisto Venäjällä ei kuulu Suomen ympäristötarkkailun piiriin ja siksi tarkkailutulokset on raportoitu Venäjän ympäristötarkkailuraportissa /27/. 4.3 Anoditarkkailu (Putkilinja 1) Anoditarkkailu asemalla ANODE1 alkoi jaksolla Q3/2012 Putkilinjan 1 käytön ensimmäisenä vuotena (taulukko 4.3). Anoditarkkailuohjelmaan /32/ on hyväksymisen jälkeen tehty seuraavat muutokset: kaksi referenssivesinäytettä on otettu noin 60 m etäisyydeltä anodista tarkkailuasemaa siirrettiin kilometriväliltä KP 267 KP 269 kilometrikohtaan KP 229,958, koska soveltuvaa tarkkailukohdetta ei löytynyt anoditarkailuohjelmassa esitetyltä kilometriväliltä /18/ liuenneen hapen pitoisuus on määritetty YSI600- anturilla vesinäytteenoton yhteydessä laboratorioanalyysin sijaan. Anoditarkkailuohjelman ohjeet on esitetty yksityiskohtaisesti lähteessä /33/. Taulukko 4.3 Anoditarkkailu Putkilinjan 1 asemalla ANODE1 (kuva 4.1) Sinkkianodin tarkkailu Tarkkailu -kohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus Metallit Happipitoisuus ja lämpötila µg/l (As, Cd, Cr, Co, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn), liuennut- ja kokonaispitoisuus mg/l (liuennut happi) C (lämpötila) Vedenlaatu ROV-laite jossa vesinäytteenotin ROV-laite jossa moniparametri anturi ANODE1 ja referenssipiste - kerran Putkilinjan 1 laskun jälkeen ja sen jälkeen noin 5 vuoden välein, kunnes sinkin PNECarvo ylittyy - tämän jälkeen noin 5 vuoden kuluttua CTD-profiili s/cm (johtavuus), C (lämpötila), m (syvyys) CTD-anturi Jaksolla Q3-Q4/2012 vedenlaatua tarkkailtiin 6. elokuuta 2012 noin 60 m syvyydessä kilometrikohdassa KP 229,958 (ANODE1, kuva 4.1). Vesinäytteet otettiin ROV-laitteella 1-2 metrin etäisyydeltä anodista, Putkilinjan 1 molemmilta puolilta 1 m merenpohjan yläpuolelta. Meriveden metallipitoisuuksien tausta-arvojen selvittämiseksi otettiin kaksi referenssinäytettä noin 60 m etäisyydeltä lähimmästä anodista. Vesinäytteistä analysoitiin raskasmetallien (Cr, Cu, Hg, Co, Zn, Ni, Pb, Cd ja As) kokonaispitoisuudet ja liuenneet pitoisuudet. Näytteet pullotettiin, jäähdytettiin ja toimitettiin akkreditoituun laboratorioon. ROV-laitteeseen liitetyllä moniparametrianturilla mitattiin lämpötilaa ja liuenneen hapen pitoisuutta näytteenottokohteissa. /34/

19 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 14 Ennen ANODE1- asemalla ja referenssipisteissä suoritettua vesinäytteenottoa Putkilinjan 1 kilometrikohdasta KP 230, noin 50 metriä näytteenottokohdasta ylävirtaan, mitattiin CTDS-profiili (sähkönjohtavuus, lämpötila, syvyys ja äänennopeus). Havaintoja kerättiin pinnalta pohjalle 1 m välein. Tarkkailua tehtiin Skandi Olympia alukselta. 4.4 HELCOM -pohjaeläinasemien tarkkailu Suomen ympäristökeskus (SYKE) aloitti HELCOM -pohjaeläinasemien ja niiden rinnakkaisasemien tarkkailun ennen Putkilinjan 1 rakentamista. Tarkkailua tehtiin kerran ennen Putkilinjan 1 rakentamista ja kaksi kertaa vuonna 2011 (alkukesällä ja syksyllä). Vuodesta 2012 eteenpäin tarkkailua tehdään vuosittain, alkukesällä, vuoteen 2015 asti (taulukko 4.4). Tarkkailuun kuuluu kolme asemaa (LL5, LL6A ja LL7) ja niiden rinnakkaisasemat (A ja B) (kuva 4.1). Neljäs pohjaeläintarkkailukierros tehtiin välisenä aikana /35, 36/. Pohjaeläinnäytteet otettiin van Veen -näytteenottimella. Taulukossa 4.5 on esitetty kultakin asemalta ja niiden rinnakkaisasemilta otettujen näytteiden määrät. HELCOMin määrittämistä analyyttisistä laatukriteereistä /41/ johtuen pohjaeläinaineiston käsittely saatiin päätökseen vasta Q1-Q2/2012 tarkkailuraportin /35/ valmistumisen jälkeen. Sen vuoksi lopulliset tulokset esitetään tässä tarkkailuraportissa. Asemilta otettiin sedimenttinäytteet pohjaeläintutkimuksia varten. Happipitoisuudet mitattiin koko vesipatsaasta ja metri pohjan yläpuolelta otetuista vesinäytteistä. Lisäksi CTD -laitteella tallennettiin lämpötila- ja suolapitoisuusprofiilit. Sedimenttinäytteet seulottiin aluksessa 1,0 ja 0,5 mm silmäharvuisilla seuloilla. Lajit tunnistettiin ja laskettiin. Näytteet säilöttiin myöhemmin tehtäviä laboratorioanalyysejä varten. Taulukko 4.4 HELCOM -pohjaeläinasemien tarkkailu HELCOM -pohjaeläinasemien tarkkailu Hanketoimi Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus / toistot Putkenlasku ja käyttö Lajien ja yksilöiden runsaus ja biomassa Happipitoisuus ja CTD-profiili yksilöä/m 2, lajia/m 2 mg/m 2 (mp, kp, tp*) ml/l (happi) s/cm (sähkönjohtav uus), C (lämpötila), ja m (syvyys) van Veen - näytteenotin (n. 0,1 m 2 ) Vesinäytteiden otto ja CTD-profiili HELCOM asemat, LL5, LL6A, LL7 ja niiden kaksi rinnakkaisasemaa A ja B Kerran ennen ensimmäisen putkilinjan rakentamista. Vuoden 2011 aikana kahdesti (alkukesä ja syksy). Vuosina vuosittain (alkukesä). *mp= märkäpaino, kp= kuivapaino, tp= tuhkapaino mg/m 2

20 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 15 Taulukko 4.5 HELCOM -pohjaeläinasemien sijainnit ja toteutettu näytteenotto /35/ HELCOM -pohjaeläinasemien tarkkailu Asema Syvyys m Pituutta (WGS84) Leveyttä (WGS84) Rinnakkaisnäytteiden määrä Etäisyys putkilinjasta LL ,6 km (pohj) LL5BEN_A 69 ' 3 3,3 km (pohj) LL5BEN_B ,4 km (pohj) LL6A ,4 km (pohj) LL6ABEN_A ,4 km (pohj) LL6ABEN_B ,3 km (pohj) LL ,6 km (etel) LL7BEN_A* ,5 km (pohj) LL7BEN_B ,4 km (pohj) * Aseman sijaintia siirrettiin aiempiin näytteenottokertoihin verrattuna. Tämä johtui kaapelista, joka havaittiin R/V Arandan merikartalla matkan aikana, näyteaseman LL7BEN-A alkuperäisessä sijaintikohdassa. Yksityiskohtaisempi kuvaus näytteenottomenetelmistä on esitetty SYKE:n tarkkailuraportissa (liite 6) /35, 36/. 4.5 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu jatkui kahdella tarkkailuasemalla, CONTROL1 ja CONTROL2 (kuva 4.1, taulukko 4.6) /37/. Taulukko 4.3 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailuasemien CONTROL1-2 koordinaatit (WGS84) /37/. Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailuasemien koordinaatit Asema Leveysaste Pituusaste CONTROL ' ' CONTROL ' ' Pitkän aikavälin vedenlaadun ja virtausten tarkkailua CONTROL1- ja CONTROL2 - asemalla tehtiin ADCP -laitteella, vedenlaatuanturilla, vesinäytteenotolla ja CTD -profiilin avulla. CONTROL1 sijaitsi Suomenlahden länsiosassa, 43 metrin syvyydessä ja CONTROL2 Suomenlahden itäosassa, 47 metrin syvyydessä. Molemmat asemat sijaitsivat Natura alueiden läheisyydessä (kuva 4.1). Tarkkailulaitteet vietiin asemille marraskuussa 2009, kaksi viikkoa ennen ensimmäistä ammusten raivausvaihetta. Vedenlaatua ja virtauksia tarkkailtiin koko rakentamisvaiheen ajan. Putkilinjojen 1 ja 2 rakentamisen päätyttyä tarkkailu lopetettiin ja laitteet poistettiin 2. joulukuuta (CONTROL1) ja 26. marraskuuta 2012 (CONTROL2). /37/

21 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Putkilinjan ulkoinen tarkastus (Putkilinja 1) Rakentamisen jälkeinen lähtötilannetutkimus koko Putkilinjalle 1 tehtiin 17. kesäkuuta ja 15. lokakuuta 2012 välisenä aikana Skandi Olympia tutkimusaluksella. Tutkimukseen kuuluivat seuraavat tarkkailutoimet /38/: Rakentamisen jälkeistä lähtötilannetta koskeva ROV -tutkimus Katodisuojauksen tutkimus Kiviainespenkereiden painumisen tarkkailu Ammusten sijainnin tarkkailu Hylkyjen tarkkailu Nämä tutkimukset kuvataan tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Nord Stream on esittänyt viranomaisille, että putkilinjojen ulkoisista tarkastuksista raportoitaisiin seuraavat tarkkailtavat parametrit /17/: Putkilinjan sijainti: putkilinjan mahdollinen siirtyminen asennuskäytävän ulkopuolelle. Putkilinjojen vauriot (esimerkiksi betonipinnoitteessa tai liitoksissa) Tukirakenteiden vauriot (esimerkiksi kivipenkereissä tai kaapeliristeyksissä) Vauriot anodeissa ja puutteet katodisuojauksessa Mahdolliset uudet kohteet tai esineet putkilinjojen asennuskäytävissä Kohteet joissa tarvitaan täydentävää kiviaineksen kasausta huoltotoimenpiteenä tukemaan putkilinjoja. Putkilinjojen lähellä olevien 25 ammuksen sijainti (sijainti salainen) Putkilinjojen lähellä olevien neljän hylyn sijainti ja kunto (sijainti salainen) Rakentamisen jälkeistä lähtötilannetta koskeva ROV tutkimus Putkilinjalle 1 tehtiin rakentamisen jälkeistä lähtötilannetta kartoittanut ROV -tutkimus. ROV laite oli varustettu putken paikannuslaitteella, monikeilakaikuluotaimella ja kameroilla (taulukko 4.7). ROV -tutkimuksella voidaan tarkkailla ja havaita mahdollisia putkilinjan vertikaalisia tai horisontaalisia siirtymiä. Niitä on voinut aiheutua esimerkiksi ankkureiden liikkeestä pohjalla. Mikäli putkilinja ei ollut näkyvissä (hautautuneena tai kiviainespenkereen alla liitoskohtien välisellä pituudella), käytettiin putken paikannuslaitetta tai matalataajuusluotainta. Aineistosta tehtiin digitaalinen maastomalli, joka ulottuu 10 metriä putkilinjan molemmille puolille. Putkilinjan merenpohjaan asettumisesta kerättyjen tietojen perusteella voitiin havaita ja arvioida putkilinjan reitillä esiintyviä vapaita jännevälejä, kohtia joissa putki on kohollaan ja putken hautautumista. Monikeilakaikuluotainprofiileita käytettiin putkilinjan vertikaalisen asettumisen määrittämiseen ja arvioitaessa putken suhdetta merenpohjaan sekä merenpohjan muokkaustoimiin. Poikittaiset profiilit laadittiin vähintään metrin välein. Mikäli putken läheisyydestä löydettiin jätettä ja/tai putkilinjassa esiintyi vaurioita, ne tutkittiin huolellisesti ja tiedot dokumentoitiin. Jokainen tapahtuma tunnistettiin, mitattiin ja paikannettiin. Tapahtuman raportoinnissa hyödynnettiin videokuvia /38/. Vuoden 2012 vuosiraportin yhteydessä viranomaisille raportoidaan tutkimustulosten perusteella havaitut mahdolliset putkilinjan siirtymät asennuskäytävän ulkopuolelle, putkilinjan (esimerkiksi liitoskohdat) tai tukirakenteiden (esimerkiksi kaapeliristeykset) vauriot sekä mahdolliset uudet kohteet tai esineet asennuskäytävässä.

22 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 17 Taulukko 4.7 Rakennustoimien jälkeisen lähtötilanteen ROV -tutkimus Rakennustoimien jälkeisen lähtötilanteen ROV -tutkimus Kohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus / toistuvuus Putkilinja Sijainti ja eheys Jäte Koordinaatit, kyllä / ei kyllä / ei, (jos kyllä) koordinaatit ROV -laite varustettuna putken paikannuslaitteella, monikeilakaikuluotai mella ja kameroilla. Lisäksi matalataajuusluotai n, jos tarpeellista. KP 123 KP 498 Jokaisen tarkastuksen yhteydessä Katodisuojauksen tutkimus Katodisuojauksen tutkimuksen tarkoitus on arvioida putkilinjan korroosiosuojauksen kunto ja tehokkuus. Suojaus käsittää katodisuojauksen ja korroosionestopinnoitteen. Tutkimus tehdään koko putkilinjan matkalle /38/. Suomen talousvyöhykkeellä Putkilinjalle 1 anodeita on asennettu yhteensä 2806 kappaletta. Kaikki kyseiset anodit sisältyvät tarkkailuun. Korroosiosuojausjärjestelmän kuntoa tarkkailtiin seuraavilla menetelmillä (taulukko 4.8) /38/: Visuaalinen tarkastelu ROV -laitteella, jotta havaitaan mahdolliset vauriot korroosiosuojauspinnoitteessa, mahdolliset vauriot tai puuttuvat anodit sekä anodin poikkeava kuluminen (suuri tai olematon). Katodisen potentiaalin mittaus, jolla määritetään putkilinjan potentiaali suhteessa elektrolyyttiin ja putken ympärillä esiintyvä sähkökenttä. Kontaktimittaus anodien kohdalla, jolla määritetään anodien sähköpotentiaali suhteessa elektrolyyttiin ja anodeihin liittyvä sähkökenttä. Anodien jäljellä oleva käyttöikä arvioitiin kerätyn aineiston avulla. Taulukko 4.8 Putkilinjan katodisuojauksen tarkkailu rakennustoimien jälkeisessä lähtötilanteen tutkimuksessa Katodisuojauksen tarkkailu Kohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus / toistuvuus Korroosio- suojausjär -jestelmä Vaurio / muutokset, anodin kuluminen Sähköpotentiaali ja gradientti putken ympärillä Anodien sähköpotentiaali ja gradientti kyllä / ei, jäljellä oleva anodin käyttöikä mv, ma/m 2 visuaalinen tarkastus ROV - laitteella ROV -laite varustettuna kaksoisanturilla koko putkilinja, mukaanlukien kaikki anodit joka 15. anodi Jokaisen tarkastuksen yhteydessä

23 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 18 Vuoden 2012 vuosiraportin yhteydessä viranomaisille raportoidaan kerätyn aineiston perusteella havaitut vauriot korroosionestopinnoitteessa, anodien vauriot tai puutteet katodisuojauksessa Kiviainespenkereiden painumisen tarkkailu Kaikkien Putkilinjalla 1 tehtyjen merenpohjan muokkaustoimien sijainti ja muoto suhteessa putkilinjaan ja merenpohjaan tutkittiin ROV -laitteeseen asennetulla monikeilakaikuluotaimella (taulukko 4.9). Tutkimuksen tarkoituksena oli todentaa muokkaustoimien stabiilius ja sortumien mahdollisuus. Kiviainespenkereiden tutkimukset ulottuivat vähintään 5 m penkereen reunan ulkopuolelle häiriintymättömälle merenpohjalle. Jokaisesta kiviainespenkereestä tehtiin monikeilakaikuluotaimella kerättyyn aineistoon perustuva digitaalinen maastomalli. Digitaalista maastomallia käytettiin merkittävien muutosten tai siirtymien havaitsemiseen penkereiden rakenteessa. /38/ Vuoden 2012 vuosiraportin yhteydessä viranomaisille raportoidaan kerätyn aineiston perusteella havaitut merkittävät muutokset tai siirtymät penkereiden rakenteessa. Taulukko 4.9 Kiviainespenkereiden tarkkailu rakennustoimien jälkeisessä lähtötilanteen tutkimuksessa Kiviainespenkereiden tarkkailu Kohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus / toistuvuus Merenpohj an muokkaust oimet sijainti ja muoto koordinaatit, digitaalinen maastomalli Visuaalinen tarkastus ja monikeilakaikul uotaintutkimus ROV -laitteella kaikki merenpohjan muokkaustoimet Jokaisen tarkastuksen yhteydessä Ammusten sijainnin tarkkailu Jotta voidaan varmistua, etteivät ammukset ole siirtyneet tai raahautuneet Putkilinjan 1 läheisyyteen (+/- 7,5 m), rakentamisen jälkeisen lähtötilanteen tutkimuksen aineiston perusteella luotua digitaalista maastomallia käytettiin mahdollisten kohteiden tunnistamiseen merenpohjalla. Kohteita verrattiin olemassa olevaan GIS tietokantaan ja mahdolliset uudet kohteet tarkastettiin visuaalisesti ROV laitteella. Lisäksi tehtiin yksityiskohtainen ROV -tutkimus tunnetuille 25 ammukselle, jotka sijaitsevat lähinnä putkilinjojen turvakäytävää (+/-25 m suunnitellun reitin molemmin puolin; taulukko 4.9). Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkkailla ja arvioida mahdollisia siirtymiä. Lasermittarilla varustettu ROV -laite teki 360 astetta käsittäneen videotarkastelun jokaisessa kohdepaikassa. /38/ ROV -tutkimus käsitti ammuksen tarkan sijainnin määrittämisen myös suhteessa putkilinjan reittiin. Lisäksi havainnoitiin ammuksen dimensiot ja kohde kuvattiin.

24 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 19 Taulukko 4.9 Ammusten tarkkailu rakentamisen jälkeisessä lähtötilanteen tutkimuksessa /17/ Ammusten tarkkailu Kohde Parametri ja yksikkö Menetel mä Etäisyys lähimpään putkilinjaan Ajoitus / toistuvuus Monikeila- Uusi kohde Sijainti (koordinaatit) ja tyyppi kaikuluo- taintutkim us ja visuaalinen tarkastus ROVlaitteella etäisyydellä +/- 7.5 m R m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1 R-W8A m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 2 R m Putkilinjasta 2 R m Putkilinjasta 2 R m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1 Jokaisen tarkastuksen yhteydessä R m Putkilinjasta 2 R m Putkilinjasta 2 R-W11A m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1 R R Visuaalinen Sijainti tarkastus 45 m Putkilinjasta 2 22 m Putkilinjasta 1 R R (koordinaatit) ROV - laitteella -27 m Putkilinjasta 2-52 m Putkilinjasta 2 R-11AG-WW m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 2 R-W11A m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 2 R m Putkilinjasta 1 R m Putkilinjasta 1

25 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain Hylkyjen tarkkailu Neljälle putkilinjojen läheisyydessä sijaitsevalle hylylle tehdyllä ROV -tutkimuksella varmistettiin, etteivät Nord Streamin putkilinjojen rakennustoimet tai käyttö ole vaikuttaneet hylkyihin. Tutkimukseen kuului visuaalinen tarkastelu ROV -laitteella ja monikeilakaikuluotaus (MBES) - tutkimus. MBES tutkimukses kattoi hylyt kokonaisuudessaan. Aiemminn ennen putkenlaskua ja putkenlaskun jälkeen tarkkailtuja hylkyjen ominaisuuksia tutkittiin visuaalisesti uudelleen ottamalla niistä still-kuvia. Vertaamalla nyt havaittua hylkyjen sijaintia ja still-kuvia putkenlaskun jälkeisessä tutkimuksessa todettuun tarkastettiin, oliko käytössä oleva putkilinja ollut kosketuksissa hylkyihin tai putkilinjan käyttö muutoin vaikuttanut hylkyihin (taulukko 4.10) /17/. Taulukko 4.10 Hylkyjen tarkkailu rakennustoimien jälkeisessä lähtötilanteen tutkimuksessa Tarkkailukohde 1 R (08-S-20) 2 R-W8A (S ) R (S ) R (S ) Parametri ja yksikkö Hylkyjen tarkkailu Menetel mä Etäisyys lähimpään putkilinjaan Sijainti (koordinaatit) MBES - tutkimus 2 ja visuaaline 27 m Putkilinjasta 1 Kunto (koskematon n tarkastus / ROVlaitteella vaurioitunut) 91 m Putkilinjasta 2 Ajoitus / toistuvuus 3 m Putkilinjasta 2 Jokaisen tarkastuksen yhteydessä 124 m Putkilinjasta 2 Joka toisen tarkastuksen yhteydessä 1 Hylkyjen tunnuskoodit on yhdenmukaistettu käyttövaihetta varten. Rakennusvaiheen tarkkailussa käytetyt koodit on esitetty suluissa. 2 Hylky on lisätty tarkkailuun Suomen Museoviraston pyynnöstä. 4.7 Laivaliikenne Nord Stream on toimittanut kaikista aluksista ilmoitukset Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle ennen niiden saapumista Suomen vesille. Nord Stream on toimittanut kuukausittaiset ennusteraportit ja kuukausiraportit viranomaisille. Aluksilta on viikoittain ja päivittäin raportoitu töiden edistymisestä asianomaisille viranomaisille. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREP -järjestelmän avulla. Liikennevirasto on julkaissut hankkeen toimiin liittyviä ilmoituksia merenkulkijoille. Kaikkien rakennustoimiin osallistuneiden alusten ympärille perustettiin turvavyöhykkeet estämään kaupalliselle laivaliikenteelle aiheutuvat haitalliset vaikutukset.

26 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Suomenlahden pohjoisrannikon sääolosuhteet vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Aineiston on toimittanut Ilmatieteen laitos /39/. Kesäkuukausien, heinäkuu ja elokuu, jälkeen sateinen sää jatkui Suomen etelärannikolla. Syyskuun sadanta Helsinki-Kaisaniemen havaintoasemalla oli lähes kolminkertainen ajanjakson keskiarvoon verrattuna (kuva 5.1). Ilman lämpötila seurasi melko tarkasti pitkänajan keskiarvoa lukuun ottamatta marraskuuta 2012, jolloin lämpötila oli selvästi yli pitkänajan keskiarvon ja joulukuuta, jolloin lämpötila oli alhaisempi kuin pitkänajan keskiarvo. Sademäärä, mm Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Lämpötila, C Sademäärä 2012 Keskisademäärä Lämpötila 2012 Keskilämpötila Kuva 5.1 Vuonna 2012 Helsinki-Kaisaniemen observatoriossa mitattu sademäärä ja ilman lämpötila (Ilmatieteen laitos) /39/. Tuulensuunta ja -nopeus Kuvissa 5.2 ja 5.3 sekä taulukossa 5.1 on esitetty pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella sijaitsevat säähavaintoasemat joissa Ilmatieteenlaitos tekee tuulihavaintoja.

27 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 22 Kuva 5.2 Meteorologisten ja hydrografisten havaintoasemien sijainnit Taulukko 5.1 Keskimääräiset tuulennopeudet kolmella valitulla säähavaintoasemalla heinäjoulukuussa 2012 /39/ Keskimääräinen tuulennopeus (m/s) jaksolla Q3 Q4/2012 Asema Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Utö 6,2 5,.9 8,6 8,0 10,4 9,1 Harmaja 5,5 4,6 7,0 6,3 8,4 7,2 Rankki 4,7 3,9 5,8 5,2 7,0 6,7 Keskimääräinen tuulennopeus kasvoi tasaisesti syksyä kohti. Kaikilla havaintoasemilla korkeimmat nopeudet mitattiin myöhäissyksyllä. Kesäkuukausiin verrattuna ero on selkeä. Etelän ja lännen puoleiset tuulet olivat yleisimpiä vuoden 2012 toisella puoliskolla. Poikkeuksena oli joulukuu, jolloin kaikilla havaintoasemilla vallitsevat tuulet puhalsivat idästä (kuva 5.2).

28 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 23 Vallitsevat tuulet Utössä % Tammi Maalis Touko Heinä Syys NW W SW S SE E NE N Marras Vallitsevat tuulet Harmajassa NW W % Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras SW S SE E NE N Vallitsevat tuulet Rankissa 100 % Tammi Maalis Touko Heinä Syys NW W SW S SE E NE N Marras Kuva 5.3 Vallitsevat ( 14 %) tuulensuunnat (%) eri ilmansuunnista jaksolla Q3-Q4/2012 kolmella valitulla asemalla) /39/

29 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 24 Myrskyt ja voimakkaat tuulet Jakson Q3-Q4/2012 aikana myrskyisiä päiviä (keskinopeus >21 m/s) havaittiin Harmajalla Vuoden loppua kohti voimakkaat tuulet (keskinopeus >14 m/s) yleistyivät kaikilla asemilla, erityisesti Utössä (kuva 5.4). Voimakkaiden tuulten esiintyminen 15 Päiviä 10 5 Rankki Harmaja Utö 0 Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Kuva 5.4 Vuoden 2012 toisella puoliskolla esiintyneiden voimakastuulisten päivien määrä Suomen vesillä sijaitsevilla sääasemilla /39/ Aallonkorkeus ja pintaveden lämpötila Jakson Q3-Q4/2012 aikana kerätyt aallonkorkeustiedot ja pintaveden lämpötilatiedot on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2 Heinä-joulukuussa kahdelta aaltopoijulta (pohjoinen Itämeri ja Helsinki) kerätyt tiedot (katso kuva 5.3) Aaltopoijun sijainti Pohjoinen Itämeri Helsinki Merkitsevä aallonkorkeus (m) kuukausikeskiarvo (vaihteluväli suluissa) Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 0,90 0,90 1,60 1,45 1,94 1,71 (0,10- (0,20-2,90) (0,50-4,40) (0,30-5,10) (0,20-4,60) (0,40-5,10) 3,40) 0,68 0,58 1,13 0,97 1,45 1,08 (0,09- (0,09-2,52) (0,39-2,69) (0,09-2,76) (0,14-5,19) (0,17-2,66) 2,47) Aaltopoijun sijainti Pohjoinen Itämeri Helsinki Meriveden lämpötila ( C) kuukausikeskiarvo (vaihteluväli suluissa) Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 16,01 18,07 15,40 12,55 9,45 6,60 (12,40- (17,10- (13,10- (10,40- (8,40-10,60) (4,00-8,60) 19,70) 19,90) 17,10) 14,60) 15,85 17,36 14,69 11,72 8,37 3,63 (12,40- (15,25- (12,85- (9,75-13,10) (7,00-9,95) (0,10-6,25) 21,20) 19,55) 17,00)

30 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 6. Virhe. Vain TARKKAILUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Tässä luvussa esitetään vuoden 2012 toisen vuosipuoliskon aikana (Q3 Q4/2012) kerätyt tärkeimmät ympäristötarkkailun tulokset. Lisäksi toukokuun 2012 lopulliset kvantitatiiviset tulokset HELCOM-asemilla tehdystä makropohjaeliöstön tarkkailusta on sisällytetty raporttiin. 6.1 Kiviaineksen kasaus (Putkilinja 2) Merenpohjan morfologiaa tarkkailtiin kiviaineksen kasauspaikoilla ennen ja jälkeen jokaisen kiviainespenkereen rakentamista. Ennen töiden aloittamista erityisiä esteitä ei havaittu. Kiviainesta kasattiin yhteensä 27 kohteessa kilometrikohtien KP 137 ja KP 297 välillä (liite 4). Vaiheen 3 mukaista kiviaineksen kasausta tehtiin 9 kohteessa, kokonaismäärän oltua yhteensä m3. Vaiheessa 3 kiviaineksen kasausta ISB -penkereisiin tehtiin 18 kohteessa, kokonaismäärän oltua yhteensä m2. Kasatun kiviaineksen kokonaismäärä oli m3 ( tonnia). Koska kiviaineksen kasausta tehdään useassa eri vaiheessa, rakennettujen penkereiden korkeudet ja pinta-alat lasketaan sen jälkeen, kun rakentaminen on saatu päätökseen. Tulokset raportoidaan vuoden 2012 vuosiraportissa. 6.2 Anoditarkkailu (Putkilinja 1) Kuten luvussa 4.3 on esitetty, 6. elokuuta 2012 kilometrikohdasta KP 299,958 otettiin näytteitä sinkkianodien vaikutusten tarkkailemiseksi vedenlaatuun. Sinkkianodeissa käytetty seos Suomenlahden osuudella koostuu suurimmaksi osaksi sinkistä, mutta myös kuparista, alumiinista, raudasta, lyijystä ja kadmiumista. Tarkkailukohdassa putkilinja ja anodi olivat lähes täysin näkyvissä merenpohjalla (painuminen <50 %; kuva 6.1). Kohteessa putkilinjassa ei ollut vapaata jänneväliä. Kuva 6.1 Tarkkailtu anodi Putkilinjan 1 kilometrikohdassa KP 299,

31 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 26 Vesinäytteet otettiin putkilinjan molemmin puolin noin 60 metrin syvyydeltä. Etäisyys anodiin oli 1 2 metriä ja näytteet otettiin 1 m merenpohjan yläpuolelta (kuva 6.2). Kuva 6.2 Anoditarkkailu: vesinäytteenottopisteiden sijainnit. Numerointi vastaa viitteessä /34/ esitettyä. Vertailukohde (Ref -näytteet). Kaikissa näytteenottokohdissa olosuhteet lähellä pohjaa pysyivät vakaina koko näytteenottopäivän ajan. CTDS -profiilin havaintojen mukaan vesimassan lämpötilagradientti oli selvä: ylimmän 20 m paksuisen vesikerroksen alapuolella lämpötila laski vaiheittain 18 C - asteesta 3 4 C -asteeseen. Vesi oli kylmintä ja happipitoisuus oli hyvä (>8,0 mg O 2 /l) kaikissa merenpohjan yläpuolisissa näytteissä. Tämän vuoksi eri paikoista saman päivän aikana otettujen metallinäytteiden analyysitulokset olivat vertailukelpoisia keskenään. Raskasmetallien pitoisuudet putkilinjan molemmin puolin, lähellä anodia, olivat pieniä (pääasiassa <1 µg/l) tai alle määritysrajan (Hg yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ja Pb). Vertailualueella, noin 60 metrin etäisyydellä lähimmästä anodista, rinnakkaisnäytteiden elohopeapitoisuudet (0,086 and 0,76 µg Hg/l) olivat määritysrajan yläpuolella (0,005 µg/l). Huomioitaessa luonnollinen vaihtelu ja metallianalyysien tuloksiin liittyvä epävarmuus, metallien pitoisuustasot olivat samaa suuruusluokkaa eri näytteenottopaikoissa. /34/ Anodin läheisyydessä ja vertailualueella vedestä mitattiin muutama mikrogramma sinkkiä (taulukko 6.2). Kirjallisuudessa sinkin ja kadmiumin PNEC-arvoiksi (arvioitu haitaton pitoisuus) makeassa vedessä on mainittu 7,8 µg Zn/l ja 0,19 µg Cd/l /40, 41/.

32 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 27 Taulukko 6.1 Anoditarkkailun aikaiset metallipitoisuudet (rinnakkaisnäytteiden keskiarvo) merivedessä (katso kuva 6.2) Metallipitoisuudet (kokonaispitoisuus µg/l) merivedessä Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As Näytteenottopaikka lähellä anodia (keskiarvo) x (n=4) 0,5 0,6 <0,01 0,1 2,6 0,6 <0,05 <0,02 0,6 Vertailukohta (keskiarvo) x (n=2) 0,5 0,7 0,4 0,1 2,6 0,7 <0,05 0,03 0,8 Taulukko 6.2 Anoditarkkailun aikaiset sinkki- ja kadmiumpitoisuudet (yksittäiset näytteet) merivedessä (suluissa oleva numero viittaa näytteenottopaikkaan katso kuva 6.2). Sinkin ja kadmiumin pitoisuudet (kokonais- ja liuennut pitoisuus µg/l) merivedessä Näytteenotto suhteessa putkilinjaan Zn, kokonais Cd, kokonais Zn, liuennut Cd, liuennut Näytteenottopaikka lähellä anodia Etelä Pohjoinen Etelä Pohjoinen 3,7 (3) 2,0 (11) 2,3 (Ref 5) 2,9 (Ref 6) 2,9 (4) 1,8 (12) *tulosta ei saatavilla (katso selitys alapuolella) 0,02 (3) 0,03 (4) 2,8 (3) * 0,02 (3) * 0,01 <0,01 * 2,3 * * (11) (12) (12) Vertailukohta 0,03 * * (Ref 5) 0,03 * 0,03 (Ref 6) (Ref 6) Anodin läheisyydessä erot metallipitoisuuksissa sekä rinnakkaisnäytteissä että putkilinjan eri puolilta otettujen näytteiden välillä olivat pieniä. Myös tarkkailukohteen ja vertailukohdan sinkkija kadmiumpitoisuudet olivat samaa tasoa (taulukko 6.2). Pitoisuustasosta riippuen merivedestä analysoitujen metallipitoisuuksien määritystarkkuus on luokkaa ±15-25 %. Laboratoriossa on vaikeata analysoida luotettavasti pieniä pitoisuuksia liuennutta sinkkiä ja kadmiumia (myös kuparia). Tämän vuoksi näitä arvoja (* taulukossa) ei ole käytettävissä. 6.3 HELCOM -pohjaeläinasemien tarkkailu Kuten luvussa 4.3 on esitetty, toukokuussa 2012 Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki neljännen pohjaeläin- ja vedenlaadun tarkkailukierroksen kolmella määritellyllä HELCOM -asemalla (kuva 6.3; katso luku 4.3). Tässä raportissa esitetään lopulliset kvantitatiiviset makropohjaeliöstöä koskevat tulokset. Talvella 2011/2012, alueesta riippuen, pohjan läheinen happitaso oli pudonnut noin 0,5 1,5 ml O 2 /l 1. Tutkituista alueista vähäisin muutos happitasossa syksystä 2011 kevääseen 2012 esiintyi aseman LL7 alueella (noin 0,5 ml O 2 /l). Kahdella muulla alueella (LL5 ja LL6A) happipitoisuus metri pohjan yläpuolella oli pienentynyt noin 1,0 1,5 O 2 /l. 1 ml O 2/l = 1.43 mg O 2/l

33 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 28 Toukokuussa 2012 HELCOM asemien alueilla keskimääräiset happipitoisuudet olivat: LL7 alue 3,7 ml O 2 /l LL6A alue 2,9 ml O 2 /l LL5 alue 2,8 ml O 2 /l Kuva 6.3 HELCOM -pohjaeläintarkkailuasemat ja niiden vaihtoehtoiset sijainnit suhteessa kaasuputkilinjoihin 1 ja 2 (numerot viittaavat KP- kilometrikohtiin putkilinjalla). /36/ Toukokuussa 2012 pohjan lähellä vallinneesta tyydyttävästä/välttävästä happitilanteesta johtuen kaikilla alueilla tavattiin makropohjaeliöstöä. Molemmat seulan rakokoot (0,5 ja 1,0 mm) huomioiden asemakohtainen taksonimäärä vaihteli välillä 3 6. Yleisin taksoni Marenzelleria spp. (polychaeta) oli kaikilla näytteenottoasemilla runsaslukuisampi kuin aiemmissa kenttätutkimuksissa. Tiheydet vaihtelivat (1,0 mm seula) välillä yks./m². Kaksi muuta todettua lajia (sama seulakoko) olivat Harmothoe sarsi (polychaeta) ja Monoporeia affinis (crustacea). Vastaavat lajien tiheydet olivat kuitenkin hyvin alhaisia: 6 39 yks./m² ja 3 48 yks./m². /36/ Toukokuussa 2012 asemilla sekä vaihtoehtoisilla alueilla makropohjaeliöstön kokonaisbiomassa (märkäpaino) vaihteli välillä 1,7 25,3 g/m² (kuva 6.4). Biomassan erot johtuivat pääosin Marenzelleria spp. yksilöiden määrästä.

34 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain ,00 Biomassa (märkäpaino mg m -2 ) log 10 asteikolla , ,00 100,00 10,00 Fall 2010 Spring 2011 Fall 2011 Spring ,00 Kuva 6.4 Yleisimmän taksonin Marenzellerian (polychaeta) biomassan vaihtelu tutkimusasemilla vuosina (SYKE) /36/. 6.4 Pitkän aikavälin vedenlaadun tarkkailu Seuraavissa luvuissa on esitetty keskeiset kumulatiiviset tulokset pitkän aikavälin vedenlaadun ja virtausten tarkkailusta CONTROL1- ja CONTROL2- asemilla alkaen syksystä 2009 vuoden 2012 tarkkailun lopettamiseen asti /37/. Yksityiskohtaiset tulokset koko tarkkailujaksolta on esitetty liitteessä Virtaukset Tarkkailujakson aikana (vuoden 2009 loppupuoli ) keskimääräinen virtausnopeus CONTROL1-asemalla alimmassa 10 metrin vesikerroksessa oli noin 0,06 m/s ja 0,09 m/s ylimmässä 10 metrin vesikerroksessa. CONTROL2-asemalla keskimääräinen virtausnopeus vaihteli pohjan läheisen kerroksen arvosta 0,05 m/s pintakerroksen arvoon 0,08 m/s. CONTROL1-asemalla suurin mitattu virtausnopeus pohjan yläpuolisessa kerroksessa oli 0,42 m/s ja CONTROL2-asemalla 0,51 m/s. /37/ Tarkkailujaksolla heinäkuusta joulukuuhun 2012 virtausnopeudet CONTROL1-asemalla olivat ajoittain suuria koko vesimassassa marraskuussa. Tämä ajoittui samanaikaisesti Suomen läntisillä vesillä esiintyneisiin koviin tuuliin. Samaa trendiä ei havaittu CONTROL2-asemalla, joka normaalisti sijoittui halokliinin alapuolelle.

35 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 30 Virtausnopeus [cm/s] CONTROL meters 30 m merenpohjan - 30 meters above yläpuolella bottom meters m merenpohjan - 20 meters above yläpuolella bottom bottom 0-10 m merenpohjan - 10 meters above yläpuolella bottom Virtausnopeus [cm/s] 100 CONTROL meters m merenpinnan - 40 meters yläpuolella above bottom meters m merenpohjan - 30 meters yläpuolella above bottom meters m merenpohjan - 20 meters yläpuolella above bottom 0-10 bottom m merenpohjan - 10 meters above yläpuolella bottom Kuva 6.5 Vuoden 2012 alusta CONTROL1- ja CONTROL 2 asemilla mitattu virtausnopeus /37/ Vedenlaatu Seuraavissa kuvissa on esitetty aikasarjakuvaajina CONTROL1- ja CONTROL2- asemilla mitatut sameuden ja liuenneen hapen pitoisuudet vuoden 2012 alusta lähtien. Koko tarkkailujakson kuvaajat ja muiden mitattujen parametrien kuvaajat (lämpötila, suolapitoisuus) esitetään liitteessä 5. /37/ Molemmilla tarkkailuasemilla pohjanläheisen veden laatu heinäkuun ja marras/joulukuun välillä vastasi melko hyvin aiempien vuosien tuloksia. Sameus Kesällä ja syksyllä sameus pohjan läheisissä vesissä noudatti samaa alhaisten pitoisuuksien trendiä kuin aiempina vuosina. Yksittäiset sameushuiput olivat tyypillisiä molemmilla CONTROL - asemilla. Korkein sameusarvo (23 NTU) mitattiin joulukuun alussa CONTROL1 -asemalla.

36 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 31 Sameus [NTU] Control 1, N, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m Control 2, N, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m Kuva 6.6 Kiinteät anturit. Vuoden 2012 alusta CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla, lähellä pohjaa mitattu sameus (NTU) /37/ Happi Pohjan läheinen happipitoisuus loppukesällä 2012 CONTROL2 -asemalla oli korkeampi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuosien 2010 ja 2011 tavoin pitoisuudet eivät kuitenkaan lähteneet nousuun loppusyksyllä. CONTROL1 -asemalla happipitoisuuden nousu noudatti samaa trendiä kuin aikaisempina vuosina. Veteen liuennut happi [mg/l] Control 1, N, E, monitoring mittaussyvyys depth 41m Control 2, N, E, monitoring mittaussyvyys depth 45m Kuva 6.7 Kiinteät anturit. Vuoden 2012 alusta CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla, lähellä pohjaa mitattu happipitoisuus /37/ 6.5 Putkilinjan ulkoinen tarkastus (Putkilinja 1) Rakentamisen jälkeisen lähtötilanteen mukaiset tarkkailutulokset Putkilinjan 1 ulkoisesta tarkastuksesta esitetään vuoden 2012 vuosiraportissa. 6.6 Odottamattomat löydöt ja tapahtumat Jakson Q3-Q4/2012 aikana ei esiintynyt odottamattomia löytöjä tai suunnittelemattomia tapahtumia. 6.7 Laivaliikenne Yhteydenpito viranomaisten ja Nord Streamin välillä jatkui koko tarkkailujakson ajan raportoinnin ja ilmoitusten avulla. Viimeinen kuukausiraportti koskien syyskuussa 2012 tehtyjä

37 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 32 rakennustoimenpiteitä jätettiin viranomaisille 5. lokakuuta Viimeisin ilmoitus, joka koski Putkilinjojen 1 ja 2 rakennustöiden päättymisestä, annettiin 7. joulukuuta Elokuussa 2012 Rajavartiolaitoksen ja Liikenneviraston kanssa pidettiin kokous, jossa esitettiin hankkeen tilanne ja keskusteltiin suunnitellusta hätätilanneharjoituksesta Suomen talousvyöhykkeellä. Heinä-joulukuussa 2012 laivaliikenne sujui normaalisti.

38 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kiviaineksen kasaus (Putkilinja 2) Vuoden 2012 jälkipuoliskolla elokuussa kiviainesta kasattiin putkilinjan eheyden turvaamiseksi. Putkilinjalla 2 putkenlaskun jälkeistä kiviaineksen kasausta tehtiin 27 kohteessa kilometrikohtien KP 137 ja KP 297 välillä. Kasatun kiviaineksen kokonaismäärä oli yhteensä m 3. Anoditarkkailu (Putkilinja 1) Tarkkailutulosten perusteella anodin vierestä ja vertailukohteelta otettujen vesinäytteiden metallipitoisuudet (sinkki, kadmium) merivedessä olivat samaa suuruusluokkaa keskenään. Alustavana johtopäätöksenä on, että Putkilinjan 1 9 kuukauden käytön jälkeen sinkkianodeilla ei ole ollut vaikutusta vedenlaatuun (metallipitoisuuksiin). Sinkin ja kadmiumin PNEC -arvot eivät ylittyneet. HELCOM -pohjaeläinasemien tarkkailu Tulosten perusteella tarkastelluissa syvyyksissä opportunistiset makropohjaeläintaksonit voivat suotuisissa olosuhteissa kasvattaa esiintymistiheyttään nopeasti. Mikäli olosuhteet muuttuisivat eliöstölle suotuisiksi pysyvästi, myös pohjaeläinyhteisöjen biodiversiteetti alkaisi asteittain kasvaa. On hyvin todennäköistä, että putkilinjoilla ei ole vaikutusta pohjan läheisen veden fysikaalis-kemiallisten olosuhteiden kehittymiseen tarkkailun kohteina olevilla HELCOM -asemilla tai niiden lähiympäristössä. Arvio perustuu putkilinjojen ja tarkkailukohteiden väliseen etäisyyteen. Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailu Molemmilla tarkkailuasemilla havaittiin tuulen aiheuttamia sameushuippuja pohjan tuntumassa. Asemien väliset trendit kesän ja syksyn happiarvoissa erosivat toisistaan. Tämä johtui erosta asemien sijainneissa suhteessa halokliiniin. Kerätyn aineiston perusteella putkilinjan rakennustoimet eivät aiheuttaneet sameuden nousua tarkkailuasemilla. Sameus, suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen pitoisuus olivat tyypillisiä merialueelle. Laivaliikenne Rakennustöillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettuun kauppamerenkulkuun.

39 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain VIITTEET /1/ Etelä Suomen aluehallintovirasto Venäjä Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lupapäätös Nro 4/2010/4, /2/ Ramboll Minutes of meeting at Uusimaa ELY Centre 6 th September PER-MOM /3/ Witteveen+Bos Nord Stream Munitions clearance in the Finnish EEZ. Final monitoring results on Munition by munition basis. G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-B. January 2011 /4/ Witteveen+Bos Nord Stream Munitions clearance in the Finnish EEZ. Addendum to: Final monitoring results on Munition by munition basis. G-PE-EIA- REP-000-MRMCLFAD-A. January 2011 /5/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 35 Ilmoitus Putkilinjan 1 ja 2 rakennustöiden valmistumisesta. (in G-PE-PER-NOT-000-FI , /6/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 35 Täydennys ilmoitukseen Putkilinjan 1 ja 2 rakennustöiden valmistumisesta. G-PE-PER-NOT-000-FI , /7/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 34 Täydennys ilmoitukseen Nord Streamin Putkilinjan 1 käytön aloittamisesta. G-PE-PER-NOT-000-FI , /8/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 34 Täydennys ilmoitukseen vaiheen 3 putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen sijoittamisen aloittamisesta Putkilinjan 2 tukemiseksi. G-PE-PER-NOT- 000-FI , /9/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 34 Ilmoitus Nord Streamin Putkilinjan 2 käyttöönottotoimenpiteiden aloittamisesta. G-PE-PER-NOT-000-FI , /10/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 34 Ilmoitus Nord Streamin Putkilinjan 2 käytön aloittamisesta. G- PE-PER-NOT-000-FI , /11/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 34 Nord Stream Putkilinjan 1 ja 2 käyttövaiheen sertifikaatit. G-PE- PER-NOT-000-FI , /12/ Nord Stream AG Baltic Sea Natural Gas Pipeline Environmental Monitoring Programme Finland. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-C2, /13/ Nord Stream AG Baltic Sea Natural Gas Pipeline Environmental Monitoring Programme Finland. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E /14/ Nord Stream AG Ammusten raivauksen seuranta-ohjelma Suomi. G-PE- PER-REP-000-EMPFINMU-G, /15/ Nord Stream AG Transboundary Monitoring Programme Finland. G-PE-PER- REP-000-TRAMOFI-A,

40 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 35 /16/ Nord Stream AG Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-B, /17/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 32 Esitys tarkkailuohjelman tarkentamiseksi. G-PE-PER-NOT-000- FI , /18/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 32 Esitys sinkkianodin vaikutusten tarkkailua koskevan ohjelman tarkentamiseksi /19/ Ramboll Nord Stream Kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä: Ympäristötarkkailu G-PE-EMS-MON FIN0-B, /20/ Ramboll Nord Stream Kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä: Ympäristötarkkailu G-PE-EMS-MON FIN0-B, /21/ Nord Stream AG Monthly report on construction works of the Nord Stream Gas Pipeline Project in the Finnish EEZ. Monthly report: Construction works carried out in July PER-RMO MR, /22/ Nord Stream AG Monthly report on construction works of the Nord Stream Gas Pipeline Project in the Finnish EEZ. Monthly report: Construction works carried out in August PER-RMO MR, /23/ Nord Stream AG Monthly report on construction works of the Nord Stream Gas Pipeline Project in the Finnish EEZ. Monthly report: Construction works carried out in September PER-RMO MR, /24/ Ramboll Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2012 ensimmäinen ja toinen neljännes. G-PE-EMS-MON FIN0-A /25/ Nord Stream AG Notification of the general implementation plan for commissioning of Nord Stream's Pipeline PER-LET , /26/ Nord Stream Operations Emergency Response Exercise Lion 25 October G-GE-HSE-REP-000-OPEMERX5-A /27/ Nord Stream Nord Stream AG:lta saatu aineisto liittyen vedenpoistoon Venäjällä. Conclusion about the absence of effect of water discharge during hydrostatic testing of the 2 nd line of the Nord Stream gas pipeline on water quality in Portovaya Bay. /28/ Nord Stream AG Nord Stream AG:lta saatu aineisto liittyen kiviaineksen kasaukseen. /29/ Saipem and Boskalis Offshore - Tideway JV Survey and positioning procedure for rock dumping WP11. G-CE-POL-PRO-124-BT A /30/ Saipem Energy Services and Boskalis Offshore Tideway JV Nord Stream project. Survey and positioning procedure for rock dumping WP07. G-CE-PRL-PRO- 124-BT A

41 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Virhe. Vain 36 /31/ Nord Stream AG Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 4/2010/4, lupamääräys 32 Esitys tarkkailuohjelman tarkentamiseksi /32/ Ramboll Nord Stream Monitoring impacts from zinc Anodes in Finnish EEZ. G-PE-EMS-MON ENG /33/ Nord Stream Specifictions for Anode Monitoring Finland. G-PE-EMS-MON- 000-SPECANOD-A /34/ Luode Consulting Anoditarkkailu Suomen talousvesivyöhykkeellä, vedenlaatu. G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A /35/ Suomen Ympäristökeskus, SYKE Merikeskus HELCOM pohjaeläinasemien seuranta Suomenlahdella: -Neljäs osaraportti 31. elokuuta 2012, G-PE-EMS-MON- 193-SYKEHEL6-A /36/ Finnish Environment Institute, SYKE Merikeskus HELCOM pohjaeläinasemien seuranta Suomenlahdella: Neljänen seurantakampanjan pohjaeläinanalyysien lopulliset tulokset. Neljäs pohjaeläindataraportti 9. joulukuuta 2012, G-PE-EMS- MON-193-SYKEHEL7-A /37/ Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella, Marraskuu 2009 Joulukuu Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODEL12B-A /38/ Fugro Nord Stream Post Construction Survey Line 1 (West) Baseline Survey Offshore Section Operations Procedure. C-OP-SUR-PRO-199-L1OFF1EN-A /39/ Ilmatieteenlaitokselta saatu aineisto (FMI) 2012 /40/ Netherlands Organization for Applied Scientific Research (TNO) and the National Institute of Public Health and Environment (RIVM), 2008, "European Union Risk Assessment Report, Zinc Metal, Final Report, Part 1, Environment", prepared for the European Commission Joint Research Centre, Institute for Health and Consumer Protection, Consumer Products & Quality (CPS&Q) Unit /41/ HELCOM Manual for marine monitoring in the COMBINE programme of HELCOM, Annex C-8 Soft bottom macrozoobenthos,

42 LIITE 1 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä jakson Q3-Q4/2011 aikana

43 LIITE 2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Nord Streamin ympäristötarkkailukohteiden sijainnit Suomen talousvyöhykkeellä jakson Q3-Q4/2012 aikana

44 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes ILMOITUKSET Taulukko ilmoituksista 1/3 Rakennustoimien muutoksiin liittyvät, vuosina Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitetut ilmoitukset Päivämäärä Liittyy toimenpiteeseen Aihe Viite Kiviaineksen kasaaminen Uudet kiviainespenkereet ja suunniteltujen penkereiden laajentaminen /42/ Reittimuutos Vähäiset reittimuutokset ammusten raivaamisen välttämiseksi /43/ Kiviaineksen kasaaminen Vähäinen muutos putkilinjan jaksojen vedenalaisen liitoskohdan kiviainespenkereessä (KP 297,3) /44/ Käyttöönoton valmistelu Muutokset putkilinjan käyttöönoton valmistelutoimissa /45/ Putkenlasku Nord Stream projekti ja talven jääpeitteinen kausi tilanneselvitys /46/ Käyttöönoton valmistelu Tarkennus annettuun ilmoitukseen /47/ Kiviaineksen kasaaminen Nord Stream AG:n maalis-huhtikuulle 2011 suunnittelemat kiviaineksen kasaamistoimet ja niiden mahdolliset vaikutukset hylkeisiin /48/ Käyttöönoton valmistelu Vedenalainen painetestausveden päästö mereen kilometrikohdassa KP 297 /49/ Putkilinjan osuuksien vedenalainen yhdistäminen Synteettisten hiekkaa tai soraa sisältävien säkkien käyttö kiviainespenkereen paikallisen epätasaisuuden poistamiseksi putkilinjan jaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa /50/ Uudet ammukset Putkilinjan 2 turvakäytävästä (KP 180) löytyneiden kolmen uuden ammuksen tunnistaminen ja siirto /51/ Uudet ammukset Täydennys annettuun ilmoitukseen /52/ Kiviaineksen kasaaminen Kiviainespenkereen E2331 suunnitelman muutos ja viimeistely /53/ Putkilinjan osuuksien vedenalainen yhdistäminen Biohajoavien hiekka- ja sorasäkkien käyttö tasoittamaan paikallisia epätasaisuuksia putkenkäsittelytelineiden ympäristössä /54/

45 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes ILMOITUKSET Taulukko ilmoituksista 2/3 Vuosina Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitetut töiden aloittamiseen and valmistumiseen liittyvät ilmoitukset Päivämäärä Liittyy toimenpiteeseen Aihe Viite Tukipatjojen asentaminen Tukipatjojen asentamisen aloittaminen kaapeliristeyksiin /55/ Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasauksen aloittaminen /56/ Kiviaineksen kasaaminen Putkenlaskun jälkeisen, vaiheen 2 mukaisen kiviaineksen kasaamisen aloittaminen ensimmäisellä putkilinjalla /57/ Putkilinjan osuuksien vedenalainen yhdistäminen Putkilinjan 1 jaksojen vedenalaisen yhdistämisen aloittaminen /58/ Putkilinjan 2 rakentaminen Putkilinjan 2 rakennustoimien aloittaminen: putkenlasku ja tukipatjojen asentaminen /59/ Kiviaineksen kasaaminen Kymmenen uuden, vaiheen 2 mukaisen kiviainespenkereen rakentamisen aloittaminen Putkilinjan 1 käytön aikaisen liikkumisen estämiseksi /60/ Kiviaineksen kasaaminen Putkenlaskun jälkeisen, vaiheen 3 mukaisen kiviaineksen kasaamisen aloittaminen Putkilinjalla 1 /61/ Käyttöönotto Putkilinjan 1 käyttöönoton aloittaminen /62/ Putkilinjan 1 käyttö Putkilinjan 1 käytön aloittaminen /63/ Kiviaineksen kasaaminen Putkenlaskun jälkeisen, vaiheen 2 mukaisen kiviaineksen kasaamisen aloittaminen Putkilinjalla 2 /64/ Putkilinjan 1 käyttö annetun ilmoituksen täydennys DNV:n sertifiointiraportilla /65/ Putkilinjan 2 käyttöönoton valmistelu Putkilinjan 2 käyttöönoton valmistelun aloittaminen /66/ Putkilinjan 1 käyttö Täydennys toimitettuun ilmoitukseen /67/ Kiviaineksen kasaaminen Putkenlaskun jälkeisen, vaiheen 3 mukaisen kiviaineksen kasauksen aloittaminen Putkilinjalla 2 /68/ Putkilinjan osuuksien vedenalainen yhdistäminen Putkilinjan 2 osuuksien 1 ja 2 vedenalaisen yhdistämisen aloittaminen /69/

46 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes ILMOITUKSET Vuosina Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitetut töiden aloittamiseen and valmistumiseen liittyvät ilmoitukset Päivämäärä Liittyy toimenpiteeseen Aihe Viite Putkilinjan 1 käyttö Putkilinjan 1 DNV sertifikaatin jatkaminen /7/ Kiviaineksen kasaaminen Putkilinjan 2 käyttöönotto Täydennys jätettyyn ilmoitukseen /8/ Putkilinjan 2 käyttöönoton aloittaminen /9/ Putkilinjan 2 käyttö Putkilinjan 2 käytön aloittaminen /10/ Putkilinjan 1 ja 2 käyttö Rakentamistoimien päättyminen Rakentamistoimien päättyminen DNV sertifikaatit Putkilinjojen 1 ja 2 käyttövaiheelle /11/ Putkilinjojen 1 ja 2 rakennustoimien päättyminen /5/ Täydennys jätettyyn ilmoitukseen /6/

47 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes ILMOITUKSET Taulukko ilmoituksista 3/3 Vuosina tehtyyn tarkkailuun liittyvät Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksille toimitetut ilmoitukset Päivämäärä Liittyy toimenpiteeseen Aihe Viite Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Ehdotus tarkkailuohjelman tarkentamiseksi lisäämällä veden laadun tarkkailuasema kiviaineksen kasaamisen aikaisten, rajat ylittävien vaikutusten tarkkailemiseksi /70/ Sinkin vaikutukset, pohjanläheiset virtaukset Ehdotukset yhdestä uhrimetalli-anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailemiseksi ja kertaluontoisesta, mittauksiin perustuvasta selvityksestä pohjanläheisistä virtauksista putkilinjan lähialueella Jätesäiliöt Kolme odottamatonta tapahtumaa putkien betonipäällysteestä peräisin olevaa jätettä sisältävä jätesäiliö tyhjennettiin mereen /71/ Tarkkailun raportointi Ehdotus tarkkailun vuosiraportin toimittamisesta rakennusvaiheen aikana huhtikuun loppuun mennessä /72/ Kiviaineksen kasaaminen Ehdotus hylkeiden näköhavainnoinnista vaiheen 2 putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasaamisen aikana maalis-huhtikuussa 2011 /73/ Kiviaineksen kasaaminen Ehdotus vedenlaadun tarkkailun menetelmien muuttamiseksi VOHE3 -tarkkailuasemalla putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasaamisen aikana /74/ Kiviaineksen kasaaminen tehdyn ilmoituksen täydennys /75/ Odottamatta löytynyt kaapeli Mahdollisen tuntemattoman kaapelin havaitseminen kilometrikohdassa KP 234 /76/ Pohjaeliöstö, tynnyrit, hylyt Ehdotus tarkkailuohjelman tarkentamisesta pohjaeliöstön, tynnyreiden ja kulttuuriperintökohteiden osalta /77/ Pohjanläheiset virtaukset Ehdotus pohjanläheisten virtausten tarkkailuaseman sijainnin muuttamisesta kilometrikohdasta KP 216 kilometrikohtaan KP 190,7 /78/ Odottamatta löytynyt hylky Odottamaton hylyn havaitseminen kilometrikohdassa KP 219,779 /79/ Uudet ammukset Ehdotus tarkkailuohjelman tarkentamisesta, liittyen uusien ammusten siirtämiseen /80/ Uponnut kalastusalus Putkilinjojen 1 ja 2 tutkimukset uponneen kalastusaluksen kohdealueella /81/

48 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes ILMOITUKSET Vuosina tehtyyn tarkkailuun liittyvät Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksille toimitetut ilmoitukset Päivämäärä Liittyy toimenpiteeseen Aihe Viite Sedimentin laatu Ehdotus sedimentin laadun tarkkailuohjelman tarkentamisesta: tarkkailuasemien sijainnit ja näytepisteet sekä tarkkailtavat parametrit /82/ Kiviaineksen kasaaminen Odottamaton tapahtuma: kahden kiviaineksen kasausaluksen törmääminen Kotkan satamassa /83/ Kiviaineksen kasaaminen Odottamaton tapahtuma, liittyen vaiheen 2 mukaiseen kiviaineksen kasaamiseen Putkilinjalla 2: penkereen E2331 sortuminen ja uudelleen suunnittelu kilometrikohdassa KP 480 /84/ Pohjaeliöstön tarkkailu ja putkilinjojen ulkoiset tarkastukset Ehdotus pohjaeliöstön tarkkailun muuttamiseksi Sandkallanin alueella ja putkilinjalla kovana pohjana. Lisäksi tarkennuksia putkilinjojen ulkoisten tarkastusten tulosten raportointiin. /17/ Anoditarkkailu Ehdotus anoditarkkailun siirtämisestä kilometrikohtaan KP 229,958 /18/

49 LIITE 4 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Vaiheen 3 kiviaineksen kasaus jaksolla Q3-Q4 / 2012 Penkeree n ID Tyyppi * Penkereen keskikohda n KP, m Juokseva numerointi Putkilinja Valmistumi s-päivä Kasattu kiviaines -määrä, Tonnia Kasattu kiviainesmäärä Tilavuus, m 3 (laskettu, m 3 =Tonnia/1.5 6) 1 HTI_L2_F ja E E E E E E E EK Yhteensä jaksolla Q3-Q4 / Vaiheen 3 ISB kiviaineksen kasaus jaksolla Q3-Q4 / 2012 Penkereen ID Tyyppi * Penkereen keskikohdan KP, m Juokseva numerointi Putkilinja Valmistumispäivä Kasattu kiviainesmäärä, Tonnia Kasattu kiviainesmäärä Tilavuus, m 3 (laskettu, m 3 =Tonnia/1.56) 1 ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ ASL_E_Lat_ Yhteensä jaksolla Q3-Q4 /

50 LIITE 4 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Kasatun kiviaineksen kokonaismäärä jaksolla Q3-Q4 / * Putkenlaskun jälkeen kasatun penkereen tyyppi; selitykset luokille 1-5: 1: Suunniteltu putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen ennen putkenlaskua kasatun penkereen päälle 2: Suunniteltu putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen merenpohjalle 3: Putkenlaskun jälkeen tehdyssä tutkimuksessa saatuihin tietoihin perustuva putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen merenpohjalle 4: Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen merenpohjalle putken käytönaikaisen liikkumisen estämiseksi (ISB) (In-service buckling - penkereitä tarvitaan rajoittamaan putken käytönaikaisia sivuttaistai pystysuuntaisia liikkeitä, jotka voisivat johtaa paikalliseen liikkumiseen ja putkilinjan pysyvään vaurioitumiseen) 5: Suunniteltu putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen vaiheen 2 kiviainespenkereen päälle.

51 LIITE 5 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes NORD STREAM HANKKEESSA VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Marraskuu 2009 Joulukuu Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A B Luode Consulting Oy Anoditarkkailu Suomen talousvyöhykkeellä, vedenlaatu. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175- LUODEANO-A

52 Contractor LOGO Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL KR APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistellut Tarkastanut Hyväksynyt Luode Consulting Oy Nord Stream AG Contractor LOGO Asiakirjan nimi VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA Marraskuu 2009 Joulukuu 2012 Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Country Code: Viite : PO. No. : Urakoitsijan vastuuhenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Asiakirjan nro G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B Ala Alaprojekti Asiakirjatyyppi Perustajan tunnus Yhdistäjä Versio A

53 2 / 26 Raportin tunniste: VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA MARRASKUU 2009 JOULUKUU 2012 Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastanut Hyväksynyt 02 Antti Lindfors Luonnos Kai Rasmus APL 03 Antti Lindfors NSP:n kommenttien perusteella Kai Rasmus APL korjattu versio A Antti Lindfors Lopullinen versio Kai Rasmus APL Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

54 3 / 26 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Tietojen yleiskatsaus Vedenlaatu- ja virtaustiedot 9 3. Tulokset Lämpötila Suolaisuus Sameus Veteen liuennut happi Virtaukset Vesinäytteet ja CTD profiilit 22 Liitteet 22 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

55 4 / Johdanto Tässä raportissa käsitellään pohjaan asennettujen antureiden mittaustuloksia marraskuun 2009 lähtien aina marraskuuhun 2012 jolloin tarkkailu päättyi. Raportti sisältää tulokset CONTROL1- ja CONTROL2-asemilta, joilta on kerätty vedenlaadun pitkäaikaisvertailuaineistoa putkilinjojen rakentamisen ajalta. Asemat sijoitettiin todennäköisen rakennustöiden vaikutusalueen ulkopuolelle ja niiden sijainnit on esitetty kartassa 1. Kartassa on esitetty myös sijainnit kolmelle FIX-asemalle, joita on käytetty aiempien rakennustoimien yhteydessä. Aineisto näiltä kolmelta asemalta on esitetty raporteissa: "Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa, 3. marraskuuta kesäkuuta 2010, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L- A ja "Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella, 3. marraskuuta syyskuuta 2010, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L- A. Tarkkailu perustuu hyväksyttyyn tarkkailuohjelmaan: G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E. CONTROL1- ja CONTROL2-asemat varustettiin automaattisilla vedenlaadun mittauslaitteilla, jotka mittasivat suolapitoisuutta, lämpötilaa, sameutta ja liuenneen hapen määrää 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolella. Lisäksi asemilla oli akustiset 3D-virtausmittarit (ADCP), joilla tarkkailtiin virtausnopeutta ja -suuntaa useissa kerroksissa pohjasta pintaan. Jatkuvan kiinteillä antureilla tehdyn vedenlaadun mittauksen lisäksi otettiin kontrollivesinäytteet tarkkailuasemilta jokaisen huoltokäynnin yhteydessä. Taulukossa 1 on esitetty eri asemien koordinaatit, vesisyvyys sekä mitatut parametrit. Kartta 1. Pitkän aikavälin tarkkailuasemien sijainnit (FIX1 3 ja kontrolliasemat CONTROL1 2. (Kartta: Ramboll Finland Oy) Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

56 5 / 26 Yhteenveto tärkeimmistä johtopäätöksistä Tulosten perusteella meriympäristöön ei havaittu kohdistuvan Nord Streamin rakennustöistä johtuvia vaikutuksia yhdessäkään tarkkailukohteessa. Sameus, suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen pitoisuus eivät poikenneet Suomenlahden normaalista tasosta. Liuenneen hapen ja lämpötilan vuodenaikaisvaihtelut olivat voimakkaat. Taulukko 1. Mitatut parametrit CONTROL-asemilla. Sijainti ja veden syvyys Parametrit Tarkkailusyvyys CONTROL 'N; 'E Vesisyvyys 43 m Tarkkailusyvyys ~41 m Automaattisesti mitatut parametrit: suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, 3D-mittaukset virtausnopeudesta ja -suunnasta Kontrollivesinäytteet: metallit, ravinteet, sameus ja suspendoitunut aines sekä happipitoisuus Vedenlaatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet CONTROL 'N; 'E Vesisyvyys 47 m Tarkkailusyvyys ~45 m Automaattisesti mitatut parametrit: suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, 3D-mittaukset virtausnopeudesta ja -suunnasta Kontrollivesinäytteet: metallit, ravinteet, sameus ja suspendoitunut aines sekä happipitoisuus Vedenlaatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Jatkuva pitkän aikavälin tarkkailu toteutettiin molemmilla CONTROL-asemilla pohjaan ankkuroiduilla laitteilla (sijainnit on esitetty kartassa 1). Mittalaitteina käytettiin YSI-6600 sarjan Deep Water sondeja (kuva 2), jotka molemmilla tarkkailuasemilla tallentavat 60 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happipitoisuudesta ja sameudesta. Laitteet suorittavat sarjan havaintoja jokaisen tunnin alussa, laskevat havainnoista keskiarvot ja tallentavat ne laitteen sisäiseen muistiin minkä jälkeen palaavat lepotilaan säästääkseen virtaa. Kierto alkaa alusta seuraavan tunnin alussa. YSI-sondin mittausalueet, resoluutiot ja tarkkuudet on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä virheellisten mittauslukemien välttämiseksi. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

57 6 / 26 Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. Vedenlaadun mittausten lisäksi CONTROL1 ja 2-asemilla tehtiin virtausmittauksia tallentavilla 3D- ADCP laitteilla (akustinen virtausmittari). Nämä olivat 300 tai 600 khz:n RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP-laitteita, jotka on varustettu paine- ja lämpötila-antureilla (kuva 3). Laitteilla mitataan virtausnopeudet ja suunnat 60 minuutin välein pohjalta pintaan kaksi metriä paksuissa kerroksissa. ADCP-laite ei mittaa virtauksia alimmasta kahden metrin kerroksesta, koska tällöin lähetettävä ja vastaanotettava signaali sekoittuvat keskenään laitteen lähellä. Kyseiset päällekkäiset signaalit on poistettu saaduista tiedoista. Näyte otetaan 60 sekunnin välein ja keskimääräinen arvo tallennetaan 60 minuutin välein, minkä ansiosta virtausnopeuden mittaustarkkuus on parempi kuin 1cm/s. Tarkempi kuvaus on raportissa: Current Monitoring systems in the Gulf of Finland During Nord Stream Operations, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEMM1-A. Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset vedenlaadun mittarit ankkuroitiin merenpohjaan betonipainoilla, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet (kuva 4). Tarkkailu CONTROL1 ja CONTROL2 asemilla aloitettiin marraskuussa 2009, kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen suunniteltua aloitusta Suomen ja Venäjän vesillä. Putkilinjan 1 käyttö aloitettiin marraskuussa 2011 ja putkilinjan 2 käyttö aloitettiin lokakuussa Tarkkailua jatkettiin yli kaksi viikkoa kaikkien rakennustoimien päättymisen jälkeen. Tarkkailu päätyi CONTROL 2 -asemalla marraskuussa 2012 ja CONTROL 1 - asemalla joulukuussa Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

58 7 / 26 Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on esitetty pitkän aikavälin tarkkailuasemille asenettu laitteisto, johon kuuluvat ADCP-laite, akustinen transponderi sekä vapautin ja YSI-moniparametrisondi. Moniparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2,0 metriä merenpohjasta ja ADCP-laite asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet kalibroitiin ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennetusta laitteistosta. Ei mittakaavassa. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

59 8 / 26 Huoltokäyntien yhteydessä asemat laukaistiin pinnalle akustisilla vapauttimilla ja nostettiin huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastettiin ja aineisto purettiin. Jokaisen huoltokäynnin yhteydessä kummaltakin asemalta otettiin sarja vesinäytteitä tarkkailusyvyydeltä yhdessä pinnalta pohjaan ulottuvan vedenlaatuprofiilin kanssa. Vesinäytteet otettiin Limnos-näytteenottimilla ja pystysuuntainen aineisto kerättiin samanlaisella YSIsondilla kuin pitkän aikavälin tarkkailussa. Huoltokäyntien yhteydessä laitteet puhdistettiin, akut vaihdettiin ja laitteet ohjelmoitiin uudestaan seuraavaa mittausjaksoa varten. 2.2 Tietojen yleiskatsaus Tarkkailulaitteet ovat tuottaneet yhtäjaksoisen aikasarjan vedenlaatu- ja virtausaineistoa CONTROL1- ja 2-asemilla sitten niiden ensimmäisen asennuksen marraskuussa Laitteita huollettiin neljä kertaa vuonna Toisen talvijakson jälkeen laitteet huollettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2011, jonka jälkeen käynnit olivat elokuussa 2011 ja lokakuussa Kolmannen talvijakson jälkeen laitteet huollettiin ensin toukokuussa 2012 ja toisen kerran heinäkuussa Mittaukset päätyivät ja laitteet nostettiin molemmilta asemilta ylös vuoden 2012 lopussa. Huoltokäyntien yhteydessä mittalaitteet laukaistiin pinnalle akustisilla vapauttimilla ja nostettiin alukseen huollettavaksi. Huollon jälkeen laitteet asennettiin takasin alkuperäisille paikoille. Huollon yhteydessä vaihdettiin akut ja laitteet ohjelmoitiin uudestaan seuraavaa mittausjaksoa varten. Kaikki mittalaitteet ovat toimineet lähes ilman ongelmia koko kolmen vuoden tarkkailujakson ajan. Teknisen vian vuoksi yhteensä kuuden päivän suolapitoisuustiedot puuttuvat CONTROL 1-asemalta. Taulukko 2 esittää asennus- ja nostopäivämäärät molemmille pitkän aikavälin tarkkailun asemille. Taulukko 2. Asennusten yksityiskohdat Asema Asennus Nosto Huomiot Käyttöönotto rinnakkaislaite asennettu CONTROL ja Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto ei suolapitoisuusaineistoa mittalaitevian vuoksi Käyttöönotto Käyttöönotto Tarkkailun päättyminen CONTROL2 Käyttöönotto ADCP Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Käyttöönotto Tarkkailun päättyminen Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

60 9 / Vedenlaatu- ja virtaustiedot Vedenlaatutiedot on esitetty erikseen molemmilta asemilta. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen määrä on esitetty diagrammeina (kuvat 6-9). Tiedot esitetään marraskuusta 2009 alkaen kaikkien asemien ollessa toiminnassa aina marras- tai joulukuuhun 2012 asti jolloin tarkkailu päätyi. Kuvissa esitetään tiedot kalenterivuosittain: ensimmäisessä tulokset ajalta 11/ /2009, toisessa vuodelta 2010, kolmannessa vuodelta 2011 ja neljännessä vuodelta Lisäksi kuvassa 10 on esitetty lämpötilan, suolaisuuden, sameuden ja liuenneen hapen histogrammit. Virtausnopeudet on esitetty CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla. Diagrammit esittävät kutakin 10 metrin kerrosta merenpohjasta pintaan (kuvat 11 ja 12). Meren ylin kerros on jätetty pois kuvaajista, koska tuuli ja aallot vaikuttavat voimakkaasti sekä virtausnopeuteen että suuntaan, eivätkä siten edusta todellisia virtausnopeuksia tai suuntia. Aikasarjojen lisäksi virtausnopeutta ja suuntaa on kuvattu histogrammien avulla (kuvat 13 ja 14). Virtaussuunnat CONTROL1- ja CONTROL2 -asemilla on esitetty myös virtausruusuina (kuva 15). Huoltokäynneillä kerätyt CTD- ja vesinäytteet on esitetty liitteissä 2 ja 3. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

61 10 / 26 Lämpötila[ C] Lämpötila, Nord Stream, pitkäaikaisseuranta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 1/ /2009 Control 1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control 2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Lämpötila [ C] / /2010 Control1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Lämpötila [ C] / /2011 Control1, 1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Lämpötila [ C] Control1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m 1/ /2012 Kuva 6. CONTROL1- ja -2-asemilla havaittu lämpötila välisenä aikana. Tarkkailutiedot taulukossa 2. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

62 11 / Suolapitoisuus, Nord Stream, pitkäaikaisseuranta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 1/ /2009 Suolapitoisuus [ ] Control1, N, 59 44'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control Control2, N, 60 12'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m / / Suolapitoisuus [ ] Control1, N, 59 44'N, E, 'E, monitoring mittaussyvyys depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m / /2011 Suolapitoisuus [ ] Control1, N, 59 44'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Suolapitoisuus [ ] 1/ /2012 Control1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Kuva 7. CONTROL1- ja -2-asemilla havaittu suolapitoisuus välisenä aikana. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

63 12 / 26 Sameus [NTU] Sameus, Nord Stream, pitkäaikaisseuranta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 1/ /2009 Control1, N, 59 44'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Sameus [NTU] / /2010 Control1, N, 59 44'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Sameus [NTU] / /2011 Control1, N, 59 44'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Sameus [NTU] 1/ /2012 Control1, N, 59 44'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Kuva 8. CONTROL1- ja -2-asemilla havaittu sameus välisenä aikana. Käytetty sameusasteikko, 0-50 NTU, on tyypillinen tarkkailtaessa veden laatua rakennusprojekteissa Suomessa. (NTU=Nefelometrinen sameusyksikköt). Tarkkailutiedot taulukossa 2. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

64 13 / 26 DVeteen liuennut happi [mg/l] Veteen liuennut happi, Nord Stream, pitkäaikaisseuranta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 1/ / Control1, N, 59 44'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, N, 60 12'N, E, 'E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Veteen liuennut happi [mg/l] / /2010 Control1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m Veteen liuennut happi [mg/l] Control1, 1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m 1/ / Veteen liuennut happi [mg/l] Control1, 1, 59 44'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 41m 41m Control2, 2, 60 12'N, N, 'E, E, mittaussyvyys monitoring depth 45m 45m 1/ / Kuva 9. CONTROL1- ja -2-asemilla havaittu veteen liuenneen hapen pitoisuus välisenä aikana. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

65 14 / 26 30% Lämpötilan histogrammi, Nord Stream, pitkäaikaistarkkailu Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 11/ / % Suolapitoisuuden histogrammi, Nord Stream, pitkäaikaistarkkailu Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 11/ /2012 [% ajasta] 25% 20% 15% 10% 5% 0% Control1 Control >12 Lämpötila [ C] [% ajasta] 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Control1 Control >8.0 Suolapitoisuus [ ] 100% Sameuden histogrammi, Nord Stream, pitkäaikaistarkkailu Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 11/ / % Liuenneen hapen määrän histogrammi, Nord Stream, pitkäaikaistarkkailu Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä, 11/ /2012 [% ajasta] 80% 60% 40% 20% Control1 Control2 [% ajasta] 0% 0% > Sameus [NTU] Veteen liuennut happi [mg/l] Kuva 10. CONTROL1- ja -2-asemilla havaittu lämpötilan, >15 suolapitoisuuden, sameuden ja veteen liuenneen hapen määrän histogrammit 2009 ja 2012 välisenä aikana. 25% 20% 15% 10% 5% Control1 Control2 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

66 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A m merenpohjan yläpuolella bottom - 10 meters above bottom metersmerenpohjan - 20 meters above bottom 10-20m yläpuolella metersmerenpohjan - 30 meters above bottom 20-30m yläpuolella / / m yläpuolella 10 metersmerenpohjan - 20 meters above bottom m yläpuolella 20 metersmerenpohjan - 30 meters above bottom Virtausnopeus [cm/s] Virtausnopeus [cm/s] Virtausnopeus [cm/s] Virtausnopeus [cm/s] 15 / 26 Virtausnopeus, Nord Stream, asema: Control 1, N, E, 1/ / m yläpuolella 20 metersmerenpohjan - 30 meters above bottom 10-20m yläpuolella 10 metersmerenpohjan - 20 meters above bottom 0-10m merenpohjan yläpuolella bottom - 10 meters above bottom 0 1/ / m yläpuolella 20 metersmerenpohjan - 30 meters above bottom 10-20m yläpuolella 10 metersmerenpohjan - 20 meters above bottom m merenpohjan yläpuolella bottom - 10 meters above bottom / /2011 bottom 0-10m merenpohjan - 10 meters above yläpuolella bottom 20 0 Kuva 11. CONTROL1-asemalla havaittu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan välisenä aikana. Tarkkailutiedot taulukossa 2.

67 Virtausnopeus, Nord Stream, asema: Control 2, N, E, 1/ / meters - 40 meters above bottom 30-40m merenpohjan yläpuolella meters - 30 meters above bottom 20-30m merenpohjan yläpuolella meters - 20 meters above bottom 10-20m merenpohjan yläpuolella bottom - 10 metersyläpuolella above bottom 0-10m merenpohjan Virtausnopeus [cm/s] 16 / m merenpohjan yläpuolella 30 meters - 40 meters above bottom m merenpohjan yläpuolella 20 meters - 30 meters above bottom 10-20m merenpohjan yläpuolella 10 meters - 20 meters above bottom m merenpohjan bottom - 10 metersyläpuolella above bottom m merenpohjan yläpuolella 30 meters - 40 meters above bottom m merenpohjan yläpuolella 20 meters - 30 meters above bottom 10-20m merenpohjan yläpuolella 10 meters - 20 meters above bottom m merenpohjan bottom - 10 metersyläpuolella above bottom Virtausnopeus [cm/s] / / / / Virtausnopeus [cm/s] Virtausnopeus [cm/s] 1/ / m merenpohjan yläpuolella 30 meters - 40 meters above bottom m merenpohjan yläpuolella 10 meters - 20 meters above bottom 20-30m merenpohjan yläpuolella 20 meters - 30 meters above bottom 0-10m merenpohjan bottom - 10 metersyläpuolella above bottom Kuva 12. CONTROL2-asemalla havaittu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan välisenä aikana. Tarkkailutiedot taulukossa 2. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

68 17 / 26 50% Virtausnopeuden histogrammi, Nord Stream, asema: Control 1, N, E, 11/ /2012 Virtausnopeus [% kokonaisajasta] 40% 30% 20% 10% 20-30m meters merenpohjan - 30 meters yläpuolella above bottom 10-20m meters merenpohjan - 20 meters yläpuolella above bottom bottom 0-10m merenpohjan - 10 meters yläpuolella above bottom 0% [cm/s] Virtaussuunta [% kokonaisajasta] 20% 15% 10% 5% 0% 0 Virtausnopeuden histogrammi, Nord Stream, asema: Control 1, N, E, 11/ / [ ] m merenpohjan yläpuolella 20 meters - 30 meters above bottom m meters merenpohjan - 20 meters yläpuolella above bottom bottom 0-10m merenpohjan - 10 meters yläpuolella above bottom Kuva 13. CONTROL1-asemalla 2009 ja 2012 välisenä aikana havaitut virtausnopeudet ja suunnat histogrammeina esitettynä. Luokkaväli virtausnopeudessa on 2 cm/s ja virtaussuunnassa 10 astetta. Aineiston huippuarvot edustavat tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Tarkkailutiedot taulukossa 2. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

69 18 / 26 Virtausnopeus [% kokonaisajasta] 50% 40% 30% 20% 10% 0% 20% 0 Virtausnopeuden histrogrammi, Nord Stream, asema: Control 2, N, E, 11/ / [cm/s] m meters merenpohjan - 40 meters above yläpuolella bottom 20-30m meters merenpohjan - 30 meters above yläpuolella bottom m meters merenpohjan - 20 meters above yläpuolella bottom bottom 0-10m - merenpohjan 10 meters above yläpuolella bottom Virtaussuunnan histrogrammi, Nord Stream, asema: Control 2, N, E, 11/ / Virtaussuunta [% kokonaisajasta] 15% 10% 5% 30-40m meters merenpohjan - 40 meters above yläpuolella bottom 20-30m meters merenpohjan - 30 meters above yläpuolella bottom 10-20m meters merenpohjan - 20 meters above yläpuolella bottom bottom 0-10m merenpohjan - 10 meters above yläpuolella bottom 0% [ ] Kuva 14. CONTROL2-asemalla 2009 ja 2012 välisenä aikana havaitut virtausnopeudet ja suunnat histogrammeina esitettynä. Luokkaväli virtausnopeudessa on 2 cm/s ja virtaussuunnassa 10 astetta. Aineiston huippuarvot edustavat tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Tarkkailutiedot taulukossa 2. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

70 19 / % % % Control 1 5% 0% m meters merenpohjan - 30 meters above yläpuolella bottom 10-20m meters merenpohjan - 20 meters above yläpuolella bottom bottom 0-10m merenpohjan - 10 meters above yläpuolella bottom Control % % % 5% % m meters merenpohjan - 40 meters above yläpuolella bottom 20-30m meters merenpohjan - 30 meters above yläpuolella bottom 10-20m meters merenpohjan - 20 meters above yläpuolella bottom bottom 0-10m merenpohjan - 10 meters above yläpuolella bottom Kuva 15. Virtaussuunnat CONTROL1- ja -2-asemilla ruusudiagrammeina esitettynä 2009 ja 2012 välisenä aikana. Prosenttiarvot kertovat kuinka vakio virtauksen suunta oli tarkkailujakson aikana. 360 = 0 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

71 20 / Tulokset 3.1 Lämpötila Lämpötila-aineisto vastasi tyypillistä vuodenaikojen mukaista vaihtelua molemmilla asemilla. Koko vesimassa sekoittui täysin lokakuun alussa 2010 hävittäen kerrostuneisuuden. Syksyllä 2011 kerrostuneisuus hävisi muutamia viikkoja myöhemmin marraskuussa. Sekoittumisen vaikutukset olivat selvästi nähtävissä, kun lämpötila ensin nousi ja alkoi sitten laskea talvea kohden. Talviajan lämpötilat CONTROL1-asemalla olivat lähellä jäätymispistettä. CONTROL1-asemalla havaittiin lämpötilavaihtelua kesän ja syksyn 2011 aikana. Alue on tunnettu säännöllisestä kumpuamisesta, jolloin syvien alueiden kylmää vettä tulee lähelle rannikkoa aiheuttaen nopeita vaihteluita lämpötilalukemissa. Talvi oli yleisesti lämpimämpi kuin talvet ja CONTROL2-asemalla, kylmimmän havaitun lämpötilan ollessa +1 C ja yleisen tason 3-4 C:n välillä. Kesällä ja syksyllä 2011 lämpötila pysyi matalammalla kuin aiempana vuotena. Helmikuun 2012 alussa havaittiin nopea lämpötilan nousu lähellä pohjaa CONTROL1-asemalla. Lämpötila kohosi +0,2 C:sta 2,5 C:een 48 tunnin aikana ja laski sen jälkeen takaisin alle nollan lämpötilaan. Sen jälkeen lämpötila-arvot ovat olleet CONTROL1- ja -2-asemilla tasaisempia kuin aiempina keväinä. Korkeimmat lämpötilat kolmen tarkkailuvuoden aikana mitattiin CONTROL1- asemalla lokakuussa Lämpötila lähellä pohjaa nousi lähelle +13 C. Lämpötilat pysyivät korkeina koko syksyn 2012 ajan. Lämpötilan vaihtelut CONTROL2-asemalla eivät poikenneet aikaisimmista vuosista. Yleinen trendi lämpötila-arvoissa osoittaa CONTROL1-asemalla olevan suurempaa vaihtelua lämpötiloissa ja sen voidaan todeta sijaitsevan halokliinin yläpuolella. CONTROL2-aseman hitaammin vaihtelevat lämpötila-arvot puolestaan osoittavat sen sijaitsevan normaalisti halokliinin alapuolella. Tämä selittää CONTROL1-aseman suuremman vaihtelun kaikissa veden laadun parametreissa ja se vaikuttaa osaltaan virtauksiin. 3.2 Suolapitoisuus Suolapitoisuusarvojen yleinen vaihtelu osoitti suolapitoisuuden nousevan CONTROL1- ja -2-asemilla yhdestä kahteen PSU:ta talvi-kevätjaksolla 2010, jolloin pystysuuntainen sekoittuminen ja jokien valumat ovat vähäisempiä kuin avovesikauden aikana. Samanlainen ilmiö havaittiin talvi-kevätjaksolla Yleisestä trendistä huolimatta molemmilla asemilla havaittiin useita nopeita ja lyhytaikaisia suolapitoisuuden laskuja Tällaiset arvojen vaihtelut kertovat tavallisesti koko vesimassan vaihtuneen voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta, jolloin alkuperäinen vesimassa on korvautunut muualta peräisin olevalla vesimassalla. Lokakuussa 2010 kerrostuneisuuden poistuminen näkyi suolapitoisuuden voimakkaana laskuna vähemmän suolapitoisten pintavesien sekoittuessa suolapitoisemman pohjan läheisten vesien kanssa. Sen jälkeen CONTROL2-asemalla suolapitoisuudessa esiintyi nopeata vaihtelua CONTROL1-asemalla trendin ollessa yleisesti laskeva kohti talvea Tammikuusta syyskuuhun 2011 suolapitoisuusarvot ovat olleet lähes identtiset molemmilla asemilla. Syyskuun jälkeen suolapitoisuus CONTROL2-asemalla on laskenut asteittain ja oli yhden PSU:n alhaisempi kuin CONTROL1-asemalla mitatut pitoisuudet. Helmikuun 2012 alussa molemmilla asemilla havaittiin äkillinen suolapitoisuusarvojen nousu. Sama tapahtuma, joka havaittiin CONTROL1-asemalla lämpötila-arvoissa, oli nähtävissä myös suolapitoisuusarvoissa. Lyhytaikaisen nousun jälkeen arvot palautuivat alkuperäiselle tasolle lyhyeksi ajaksi ja nousivat sitten 1,5. Vastaava muutos suolapitoisuuksissa havaittiin CONTROL2-asemalla kaksi viikkoa aiemmin, jolloin suolapitoisuus nousi 5 :sta 6 :een. Yleisesti ottaen suolapitoisuus molemmilla asemilla oli vuonna 2012 ajan koko kolmen vuoden tarkkailujakson alhaisin. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

72 21 / Sameus Sameusarvot pysyivät yleisesti alhaalla ja vain lyhytaikaisia kohonneita arvoja on havaittu molemmilla asemilla. Vastaavia arvojen vaihteluita on nähtävissä tilanteissa, joissa koko vesimassa sekoittuu kokonaan tai osittain tai siirtyy nopeasti voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta. Keskimääräinen sameustaso molemmilla asemilla on ollut noin 1-2 NTU. Korkein yksittäinen arvo, 22,6 NTU, havaittiin joulukuussa 2012 CONTROL1-asemalla voimakkaiden virtausten aikana. Molemmilla asemilla havaittiin voimakkaita lyhytaikaisia muutoksia vuoden 2010 lopussa kerrostuneisuuden purkauduttua ja koko vesimassan sekoituttua pinnalta pohjaan asti. Myrskyinen sää voi aiheuttaa yleisesti suuren mittakaavan sekoittumista ja sen vuoksi kohonneita sameusarvoja loppuvuodesta kerrostuneisuuden kadotessa, kuten nähtiin erityisesti vuoden 2010 lopussa. Sameusarvot pysyivät vuonna 2011 samalla alhaisella tasolla kuin vuonna Joitain vuodenaikaisvaihteluita oli havaittavissa kuolleen levän upotessa pohjaan kevään ja kesän kukintojen jälkeen. Suomenlahdella raportoitiin useita voimakkaita myrskyjä syksyllä 2011 ja talvella , mikä näkyy kohonneina sameusarvoina etenkin CONTROL1-asemalla. Joulukuu 2011 oli hyvin tuulinen ja useat myrskyt sekoittivat vesimassaa tehokkaasti pohjaan asti kun kerrostuneisuus oli kadonnut. Suomenlahdella ei ollut talvella kattavaa jääpeitettä ja sen vuoksi etenkin CONTROL1-asemalla joitain yksittäisiä kohonneita sameusarvoja havaittiin jopa helmikuussa kovien tuulten kyetessä vaikuttamaan pohjan läheisiin vesiin. Normaalina vuotena jääpeite estää tuulta vaikuttamasta suoraan vesimassaan ja sameusarvot ovat lähellä vuoden minimiä. Muutoin kesä ja syksy 2012 eivät poikenneet kahden aikaisemman vuoden tarkkailutuloksista. Joitakin korkeita sameusarvoja mitattiin molemmilla asemilla myrskyjen aikana. Tulosten perusteella rakennustyöt eivät ole lisänneet sameutta näillä kahdella tarkkailuasemalla. Yleisesti sameus CONTROL2-asemalla on vähäisempää, kun jokien vaikutus ja ravinnekuormitus on pienempää (kuva 15 ja liite 2). 3.4 Veteen liuenneen hapen määrä Talvijaksolla happitilanne CONTROL1- ja -2-asemilla pysyi suhteellisen hyvänä. Molemmilla asemilla havaittiin yleinen happipitoisuuden aleneminen kohti lokakuuta Yleisesti tilanne on parempi CONTROL1-asemalla, jossa alhaisin arvo vuonna 2010 oli 6 mg/l. Heinäkuussa 2010 CONTROL2-asemalla happipitoisuus laski alle 2 mg/l. Happipitoisuus on usein alhainen alueilla, joissa hajoava orgaaninen aines kuluttaa vedessä jäljellä olevan hapen. Vuoden 2010 kesä- ja syyskauden jälkeen pitoisuudet nousivat nopeasti molemmilla asemilla hapekkaiden pintavesien sekoituttua pohjalla olevan veden kanssa. Happipitoisuudet palasivat hyvälle tasolle molemmilla asemilla. CONTROL2-aseman pysyessä yleensä halokliinin alapuolella (kuten voidaan havaita lämpötilavaihteluista), hapen käyttäytyminen on paljon dynaamisempaa ja arvot ovat yleisesti matalammalla tasolla kuin CONTROL1-asemalla. Tämän voi erityisesti havaita hapen histogrammista (kuva 15). CONTROL1-asemalla happipitoisuus osoitti nousevaa trendiä talvikaudesta toukokuuhun 2011 saakka. Sen jälkeen happipitoisuudet laskivat elokuuhun 2011 saakka jolloin alkoivat jälkeen asteittain nousta vuoden 2011 loppua kohden. CONTROL2-asemalla happipitoisuus on ollut yleisesti laskussa talvikaudesta lähtien ja elokuun 2011 alussa pitoisuudet laskivat alle 4 mg/l. Tämän jälkeen pitoisuudet ovat nousseet 1-2 mg/l. Yleisesti ottaen happipitoisuudet olivat paremmat kesällä 2011 kuin kesällä Happipitoisuudet pysyivät kohtuullisen hyvinä läpi vuoden 2011 jopa loppukesän ajan. Talvijakso oli hyvin vakaa molemmilla asemilla ja arvot olivat yli 10mg/l toukokuuhun 2012 asti. Parempi happikonsentraatio liittyy todennäköisesti siihen, että jään kattavuus Suomenlahdella oli Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

73 22 / 26 pienempi ja jäästä vapaa aika pidempi kuin kahtena aikaisempana talvena. Vuoden 2012 kesän ja syksyn happipitoisuudet pysyivät samalla tasolla kuin vuonna CONTROL1- ja CONTROL2- aseman happipitoisuudet olivat lähempänä toisiaan verrattuna vuosiin 2010 ja Yleisesti ottaen happitaso on parantunut paljon CONTROL2-asemalla vuodesta 2010, jolloin alue kärsi hapen puutteesta. 3.5 Virtaukset CONTROL1-asemalla virtaukset ovat tyypillisesti suuntautuneet lounaaseen-länteen ja koilliseenitään. Pintakerroksessa läntiset suunnat ovat vallitsevia. Virtausten suuntaan vaikuttaa todennäköisesti pohjan muodot ja virtauskenttä on pakotettu näihin suuntiin. Pohjan tuntumassa virtausnopeus on ollut keskimäärin 6 cm/s ja ylimmissä kerroksissa noin 9 cm/s. Suurin havaittu virtausnopeus pohjan läheisessä kerroksessa CONTROL1-asemalla oli 42 cm/s, joka mitattiin joulukuussa Odotetusti virtaukset voimistuivat ja olivat vaihtelevampia syksyllä 2010 ja Tarkkailujakson lopulla 2012 virtausnopeudet nousivat CONTROL1-asemalla usean päivän ajaksi. Tämä näkyi myös kohonneena sameutena ja nopeana lämpötilan laskuna CONTROL1-asemalla. CONTROL2-asemalla virtaussuunnat vaihtelevat enemmän. Kaakkoissuunta on hieman tavallisempi kuin muut suunnat, mutta selvästi muita yleisempää vallitsevaa suuntaa ei ollut havaittavissa. Pohjasta pintaan siirryttäessä keskimääräinen virtausnopeus kasvoi 5 senttimetristä sekunnissa 8 senttimetriin sekunnissa. Suurin virtausnopeus pohjan läheisessä kerroksessa oli 51 cm/s. Erityisesti CONTROL2-asemalla joulukuusta 2011 helmikuuhun 2012 virtausvoimakkuudet olivat useita kertoja yli 20 cm/s alimmassa 10 metrin kerroksessa. Huhti toukokuussa 2012 virtaukset olivat hitaita kuten normaalisti keväisin. Vastaavaa vuodenaikaisvaihtelua kuin CONTROL1-asemalla, havaittiin myös CONTROL2-asemalla, jossa havaitut arvot vaihtelivat voimakkaimmin kesäkauden 2010 lopussa. Talvijakson aikana virtaukset ovat yleisesti heikompia johtuen jääpeitteestä ja vähäisestä kerrostuneisuudesta. Molemmilla asemilla virtausnopeuksien vaihtelut kesäkaudella 2011 olivat pienempiä verrattuna kesäkauteen Talvikuukausien ollessa suhteellisen tuulisia ja jääpeitteen kattavuus suppeampi kuin aikaisempina talvina, ADCP havaitsi useita voimakkaan pohjanläheisen virtauksen jaksoja molemmilla asemilla. 3.6 Vesinäytteet ja CTD-profiilit Kerätyt vesinäytteet eivät ole osoittaneet voimakkaita muutoksia CONTROL1- ja -2-tarkkailuasemilla tarkkailun aloittamisen jälkeen (kevät 2010). Vain ravinne- ja liuenneen hapen pitoisuuksissa on esiintynyt tyypillistä vuodenaikaisvaihtelua molemmilla asemilla. Kesän aikana CTD-profiilit osoittivat, että suolapitoisuus kasvoi hieman siirryttäessä syvempiin vesikerroksiin, mutta vesialueiden suhteellisen mataluuden vuoksi voimakasta halokliinia ei ollut havaittavissa. Toukokuussa 2011 kerätyt profiilinäytteet osoittivat vesimassan olleen vielä suhteellisen hyvin sekoittunut. Molemmilla asemilla vähäistä lämpenemistä havaittiin ylimmässä 10 m kerroksessa ja CONTROL2-asemalla suolapitoisuus pintakerroksessa oli 1,0 1,5 alhaisempi. Elokuussa 2011 kerätyissä profiilinäytteissä lämpötila oli 1-2 astetta korkeampi kuin toukokuussa Termokliinin esiintymissyvyys ei noussut enempää kuin 2-3 metriä toukokuun 2011 tilanteeseen verrattuna. Suolapitoisuus ja sameusarvot eivät poikenneet aikaisemmista havainnoista. Viimeisimmät 2011 otetut profiilit osoittivat kerrostuneisuuden häviämistä. Ensimmäiset vuoden 2012 profiilit osoittivat vuodenaikaisen lämpenemisen alkaneen ylimmässä 10 metrin kerroksessa lämpötilojen ollessa lähellä +10 C:tta molemmilla asemilla. Kesän profiili oli vuodenaikaan nähden normaali mutta loppuvuosi 2012 oli aikaisempia vuosia lämpimämpi. Joulukuussa 2012 otetussa viimeisessä sameusprofiilissa havaittiin korkeammat sameusarvot johtuen marraskuun lopun myrskyistä. Kerrostuneisuuden kadottua, tuuli voi sekoittaa vesimassat aina pohjasedimentteihin asti ja aiheuttaa sameuden nousua. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

74 23 / 26 Liitteet Liite 1.Automaattisten anturien ja asemien parametrit, mittausalue, resoluution ja tarkkuus. Parametri Mittausalue Resoluutio Tarkkuus Sameus NTU 0,1 NTU 2 % tai 0,3 NTU Suolapitoisuus 0 70 ppt 0,01 ppt 1 % Johtavuus ms/cm 0,001 ms/cm 0,1 ms/cm 0,5 % Lämpötila C 0,01 C 0,15 C Happi 0 20 mg/l 0,01 mg/l 1 % Virtauksen nopeus cm/s 0,1 cm/s parempi kuin 1 cm/s Virtauksen suunta ,1 ±5 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

75 Liite 2. Laboratoriotulokset. Näytteet otettiin huoltokäyntien yhteydessä tarkkailusyvyydeltä molemmissa tarkkailukohteissa. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 24 / 26 Päivämäärä Tarkkailuasema Cr Cu Hg 3 Co Zn Ni Pb Cd As Veteen liuenneen hapen määrä Sameus Kiintoaines Kokonaistyppi NO2-N 3 NO3-N NO23-N NH4-N Kokonaisfosfori PO4-p CONTROL 1 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l CONTROL ,7 5,6 320 <2, CONTROL 1 <0,05 0,25 <0,002 0,20 1,6 0,62 <0,05 0,02 0,85 11,0 1,5 1,2 300 <2, CONTROL 1 0,11 0,59 <0,02 0,62 1,9 0,8 0,80 0,04 0,94 8,2 1,1 1, , CONTROL 1 0,12 0,77 0,009 0,21 1,5 0,65 <0,05 <0,01 0,82 12,3 1,3 3, , < CONTROL 1 <0,05 0,76 <0,005 0,21 1,9 0,69 <0,05 <0,01 0,90 14,4 0,96 <1, ,3 <5 <5 < CONTROL 1 0,36 0,54 <0,005 0,53 1,7 0,70 <0,05 <0,01 0,94 8,1 2,2 4, , CONTROL 1 0,06 0,88 <0,005 0,25 2,2 0,75 <0,05 <0,01 0,98 9,9 0,98 2, , < CONTROL 1 0,57 0,83 0,014 0,29 2,3 0,75 <0,05 0,02 0,85 10,9 2,0 2, ,2 <5 <5 < CONTROL 1 0,37 0,84 <0,005 0,19 2,9 0,76 <0,05 0,01 0,78 8,5 2,00 1, , < CONTROL 1 0,58 0,64 <0,005 0,17 2,5 0,64 0,10 <0,01 0,79 11,7 3,10 3, , < CONTROL CONTROL 2 <0,05 0,10 0,002 0,18 1,2 0,53 <0,05 <0,01 0,98 5,5 0,47 4,3 370 <2, < CONTROL 2 <0,05 0,33 <0,002 0,17 1,4 0,54 <0,05 0,02 0,93 4,6 1,0 <1,0 400 <2, < CONTROL 2 0,07 0,81 <0,005 0,30 1,7 0,71 <0,05 0,02 1,00 3,2 1,2 3, , < CONTROL 2 0,12 0,73 <0,005 0,19 2,0 0,69 <0,05 <0,01 0,93 8,4 1,5 1, , < CONTROL 2 0,11 1,2 0,008 0,23 3,3 0,85 0,05 0,01 0,98 7,9 0,74 <1, , < CONTROL 2 0,29 0,36 <0,005 0,63 1,9 0,70 <0,05 <0,01 1,30 4,6 2,7 2, , CONTROL 2 0,27 1,20 <0,005 0,26 2,6 0,93 0,06 0,02 1,00 5,1 1,50 1, , < CONTROL 2 0,53 0,62 <0,005 0,25 2,3 0,87 <0,05 0,02 0,86 9,4 1,1 4, , < CONTROL 2 0,33 0,40 <0,005 0,21 2,1 0,71 <0,05 0,01 0,88 7,0 2,70 2, , < CONTROL 2 0,31 1,50 <0,005 0,20 1,7 0,62 <0,05 <0,01 0,84 7,5 1,60 1, , < Luvissa hyväksytyt tarkkailuohjelmat eivät edellytä kontrollinäytteiden metallipitoisuuksien analysointia. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysilistaan taustatietojen keräämiseksi, sen jälkeen kun näytteet CONTROL 1 -asemalta oli otettu Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. 3 Hg- ja NO2-N -analyyseillä on eri alin määritysraja johtuen laboratoriossa saatavilla olleista eri analyysimenetelmistä ja -laitteistoista. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

76 Liite 3. Pystysuuntaiset profiilit. Lukemat otettiin huoltokäyntien yhteydessä molemmissa tarkkailukohteissa. Aineistoa kerättiin pinnasta pohjaan. 25 / Nord Stream, asema: Control 1, pystysuuntainen lämpötilaprofiili Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Nord Stream, asema: Control 1, pystysuuntainen suolapitoisuusprofiili Suolapitoisuus Salinity Salinity Suolapitoisuus Suolapitoisuus Salinity Nord Stream, asema: Control 1, pystysuuntainen sameusprofiili Turbidity Sameus Sameus Turbidity Sameus Turbidity Syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Syvyys [m] Salinity Suolapitoisuus Suolapitoisuus Salinity Suolapitoisuus Salinity Suolapitoisuus Salinity Syvyys [m] Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Suolapitoisuus Salinity Suolapitoisuus Salinity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Lämpötila [ C] Temperature Lämpötila Suolapitoisuus [ ] Suolapitoisuus Salinity Sameus [NTU] Sameus Turbidity Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

77 26 / 26 0 Nord Stream, asema: Control 2, pystysuuntainen lämpötilaprofiili Lämpötila Temperature Nord Stream, asema: Control 2, pystysuuntainen suolapitoisuusprofiili Suolapitoisuus Salinity Nord Stream, asema: Control 2, pystysuuntainensameusprofiili Sameus Turbidity Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Salinity Suolapitoisuus Suolapitoisuus Salinity Turbidity Sameus Sameus Turbidity Syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Lämpötila Temperature Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Syvyys [m] Salinity Suolapitoisuus Salinity Suolapitoisuus Suolapitoisuus Salinity Suolapitoisuus Salinity Salinity Suolapitoisuus Suolapitoisuus Salinity Salinity Suolapitoisuus Syvyys [m] Sameus Turbididy Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Lämpötila [ C] Temperature Lämpötila Suolapitoisuus [ ] Sameus [NTU] Sameus Turbidity Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A

78 LIITE 5 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes NORD STREAM HANKKEESSA VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Marraskuu 2009 Joulukuu Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODE12B-A B Luode Consulting Oy Anoditarkkailu Suomen talousvyöhykkeellä, vedenlaatu. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175- LUODEANO-A

79 Contractor LOGO Nord Stream -hanke A käyttöä varten APL KR APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistellut Tarkastunut Hyväksynyt Luode Consulting Oy Asiakirjan nimi ANODITARKKAILU SUOMEN TALOUSVESIVYÖHYKKEELLÄ, VEDENLAATU Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Country Code: Viite : PO. No. : Urakoitsijan vastuuhenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Asiakirjan nro. G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO Ala Alaprojekti Asiakirjatyyppi Perustajan tunnus Yhdistäjä Rev. A

80 2 Raportin tunniste: ANODITARKKAILU SUOMEN TALOUSVESIVYÖHYKKEELLÄ, VEDENLAATU Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastanut Hyväksynyt 02 Antti Lindfors Luonnos Kai Rasmus APL 03 Antti Lindfors NSP:n kommenttien perusteella Kai Rasmus APL korjattu versio A Antti Lindfors Lopullinen versio Kai Rasmus APL Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

81 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Aineisto ja menetelmät 5 3. Tulokset 8 4. Johtopäätökset Liitteet 11 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

82 4 1. Johdanto Molemmissa Nord Streamin putkilinjoissa on korroosiosuojauksessa käytetty Z2 -tyyppisiä uhrautuvia sinkkianodeja KP 123 ja KP 295 välillä m välein. Jokainen anodi painaa 887 kg ja Suomen talousvesivyöhykkeellä sinkkianodien kokonaismäärä on Sinkkianodin metalliseos on esitetty liitteessä 1. Putkilinjan eliniän (vähintään 50 vuotta) aikana on arvioitu että noin 40 % materiaalista vapautuu ympäröivään veteen. Tämä raportti sisältää tulokset vedenlaadun tarkkailusta, joka on tehty sinkkianodin kohdalla kilometrikohdassa KP 229,958 (ANODE1). Sen likimääräinen ja tarkka sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Tarkkailu sisälsi vesinäytteidenottoa Putkilinjan 1 molemmilta puolilta. Tämän lisäksi otettiin kaksi kontrollinäytettä raskasmetallien taustapitoisuuksien määrittämiseksi. Tarkkailu tehtiin ROV-laitteella (Remotely Operated Vehicle; Kauko-ohjattu vedenalainen laite) työ- ja erikoisaluksesta Skandi Olympia. Tutkitut parametrit olivat raskasmetallien kokonais- ja liukoiset pitoisuudet, veteen liuenneen hapen pitoisuus ja lämpötila. Tarkkailu perustui seuraaviin ohjelmiin: Ramboll Nord Stream. Monitoring Impacts from Zinc Anodes in Finnish EEZ (G-PE-EMS-MON ENG0-A) and Nord Stream Specifications for Anode Monitoring Finland (G-PE-EMS-MON-000- SPECANOD-A). ANODE1 Putkilinjan reitti Aluevesiraja Ahvenanmaan raja Kuva 1. Anoditarkkailuaseman ANODE1 sijainti. (Kartta: Ramboll Finland Oy). Talousvesivyöhykkeen raja Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

83 5 Kuva 2. Anoditarkkailuaseman ANODE1 tarkka sijainti, valkoinen ympyrä osoittaa näytteenottopaikkaa. (Kartta: Witteveen+Bos). Yhteenveto tärkeimmistä johtopäätöksistä Tulosten perusteella, metallipitoisuudet näytteissä, jotka otettiin anodista metri pohjoiseen ja etelään, eivät poikkea referenssinäytteistä. Happiolosuhteet olivat hyvät näytteenottopaikoissa. 2. Aineisto ja menetelmät Anoditarkkailu tehtiin Alustavien tutkimusten perusteella Putkilinjan 1 anodi kilometrikohdassa 229,958 valittiin tarkkailupaikaksi (kuva 3). Tässä kohdassa putkilinja on lähes kokonaan näkyvillä ja vesisyvyys on noin 60 metriä. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

84 6 Kuva 3. Tarkkailuun valittu anodi kilometrikohdassa KP 229,958. Ennen vesinäytteenottoa, kilometrikohdassa KP 230,017 (Putkilinja 1), joka sijaitsee noin 50 metriä tarkkailtavasta anodista ylävirran suuntaan, tehtiin CTDS-profiili (Conductivity, Temperature, Depth and Sound velocity; sähkönjohtavuus, lämpötila, syvyys ja äänennopeus). CTDS-profiili tehtiin Valeport Midas SVX2 -sondilla (kuva 4). Sondi kiinnitettiin kansivinssin, josta se laskettiin merenpohjaan. Laite teki havaintoja 1 metrin välein koko laskun ajan. CTDS-sondiin asennettiin äänennopeutta mittaava Mini SVS-sensori, ja sen tuottamaa dataa käytettiin monikeilakaikuluotaimen lähtötietona. Kuva 4. Valeport MIDAS CTDS sensori. Vesinäytteenotto tehtiin kahdella Beta Horizontal vesinäytteenottimella, jotka asennettiin yhdessä YSI 600OMS -sensorin (kuva 5) kanssa FCV3027 ROV -laitteeseen (kuva 6). YSI-600 sensori mittasi merenpohjan läheisen lämpötilan sekä veteen liuenneen hapen pitoisuuden. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

85 7 Kuva 5. Vasemmalla: Beta vesinäytteenotin ja oikealla: YSI 600 OMS vedenlaatusensori. Kuva 6. FCV3027 ROV -laite jota käytettiin vesinäytteenotossa. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

86 8 Näytteet otettiin Putkilinjan 1 molemmilta puolilta kilometrikohdassa KP 229,958. Etäisyys anodiin oli 1-2 metriä ja näytteet otettiin 1 metri merenpohjan yläpuolelta. Jokaisesta näytteenottopaikasta otettiin kaksi näytettä. Samalla YSI-sensorilla mitattiin lämpötila ja veteen liuenneen hapen pitoisuus. Kaksi ensimmäistä näytettä, jotka otettiin putken pohjoispuolelta, epäonnistuivat. Näytemäärä pulloissa ei ollut riittävä ja näytteet olivat saastuneet pohjasedimentistä. Tästä syystä näytteenottopaikkaan palattiin samana iltapäivänä, jolloin saatiin onnistuneesti otettua kaksi uutta näytettä. Anoditarkkailupaikan näytteenoton lisäksi, referenssinäytepaikasta otettiin kaksi näytettä sekä mitattiin lämpötila ja veteen liuenneen hapen pitoisuus. Referenssinäytteet otettiin putkilinjan molemmin puolin kilometrikohdalta KP 229,896, noin 60 metrin päästä lähimmästä anodista. CTDSprofiili mitattiin kilometrikohdassa KP 229,901. Näytteenoton jälkeen vesinäytteet pullotettiin aluksen kannella. Pullot merkittiin ja säilytettiin viileässä aina laboratoriotoimitukseen asti. Näytteistä analysoidut parametrit olivat kromi-, kupari-, elohopea-, koboltti-, sinkki-, nikkeli-, lyijy-, kadmium- ja arseenipitoisuudet. Metalleista analysoitiin sekä liuennutettä kokonaispitoisuus. Vesinäytteet analysoitiin akredioidussa Kokemäenjoen vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa. 3. Tulokset Analysoidut liuenneet ja kokonais raskasmetallipitoisuudet sekä mitatut happipitoisuudet ja lämpötila on listattu taulukossa 1. Mitatut happipitoisuudet vaihtelivat 8,21 mg/l ja 8,38 mg/l välillä, mikä osoittaa että happitilanne merenpohjan läheisyydessä oli hyvä. CTDS-profiilien tulokset on esitetty liitteessä 2. Merenpohjan lähellä mitatut lämpötilat vaihtelivat 3,2 C ja 3,4 C välillä. Alhaiset lämpötilat ovat tälle vuodenajalle tyypillisiä noin 60 metrin vesisyvyydessä. CTD-profiilien perusteella lämpimämpää pintavettä oli ylimmässä 20 metrin vesikerroksessa. Tämän alla lämpötila laski asteittain 18 C:sta 3-4 C:een. Lämpötila tasaantui 3 4 C:een noin metrin syvyydessä pysyen samana pohjaan asti. Aamun ja iltapäivän happipitoisuus ja lämpötila lukujen vertailtaessa voidaan nähdä, että merenpohjan olosuhteet pysyivät vakaina koko näytteenottopäivän. Aamulla ja iltapäivällä otettuja näytteitä voidaan näin ollen suoraan verrata tausta-arvojen kanssa. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

87 Taulukko 1. Laboratoriotulokset, jotka otettiin aluksesta tehdyssä tarkkailussa ANODE1-asemalla. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Yksittäiset liuenneiden metallien arvot näyttävät isommilta kuin kokonaispitoisuudet äärimmäisen pienistä pitoisuuksista johtuen. Näytteet jaettiin laboratoriossa osanäytteiksi, ja tästä syystä pienet sisäiset vaihtelut voivat aiheuttaa korkeammat arvot liuenneille pitoisuuksille. 9 Päivämäärä Paikallista aikaa Näyte, paikka, Itäinen koord., pohjoinen koord. Näytteenottosyvyys Lämpötila Veteen liuennut happi Kokonais Cr (Kromi) Kokonais Cu (Kupari) Kokonais Hg (Elohopea) Kokonais Co (Koboltti) Kokonais Zn (Sinkki) Kokonais Ni (Nikkeli) Kokonais Pb (Lyijy) Kokonais Cd (Kadmium) Kokonais As (Arseeni) Liuennut Cr (Kromi) Liuennut Cu (Kupari) Liuennut Co (Koboltti) Liuennut Zn (Sinkki) Liuennut Ni (Nikkeli) Liuennut Pb (Lyijy) Liuennut Cd Kadmium) Liuennut As (Arseeni) , 03:24 paikallista aikaa , 03:24 paikallista aikaa , 04:10 paikallista aikaa , 04:12 paikallista aikaa , 13:55 paikallista aikaa , 14:48 paikallista aikaa , 06:07 paikallista aikaa , 05:18 paikallista aikaa [# näyte nro] paikan nimi itäinen [m] pohjoinen [m] #1 Pohjoinen 1 m ,5 I ,3 P #2 Pohjoinen 1 m ,5 I ,3 P #3 Etelä 1 m ,2 I ,2 P #4 Etelä 1 m ,2 I ,2 P #11 Pohjoinen 1 m ,6 I ,6 P #12 Pohjoinen 1 m ,2 I ,1 P REFERENSSI: #5 Etelä 1 m ,1 I ,4 P REFERENSSI: #6 Pohjoinen 1 m ,9 I ,3 P N/A = Ei tulosta. Katso kappale 3. m C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 60,6 3,26 8,38 Vesinäytteenotto epäonnistui, näytteenotto onnistui myöhemmin saman päivän iltapäivällä (katso näytteet 11 ja 12) 60,6 3,26 8,38 Vesinäytteenotto epäonnistui, näytteenotto onnistui myöhemmin saman päivän iltapäivällä (katso näytteet 11 ja 12) 59,5 3,35 8,29 0,47 0,67 <0,005 0,15 3,7 0,60 <0,05 0,02 0,80 0,36 0,77 0,16 2,8 0,61 <0,05 0,02 0,77 59,5 3,35 8,29 0,51 0,72 0,043 0,14 2,9 0,83 <0,05 0,03 0,82 0,37 0,73 0,16 N/A 1,00 <0,05 N/A 0,77 59,1 3,21 8,21 0,55 0,60 <0,005 0,14 2,0 0,53 <0,05 0,01 0,79 0,40 0,57 0,16 N/A 0,61 <0,05 N/A 0,77 59,1 3,45 8,33 0,64 0,35 <0,005 0,14 1,8 0,60 <0,05 <0,01 0,79 0,44 0,36 0,15 2,3 0,60 <0,05 N/A 0,78 58,9 3,42 8,21 0,52 0,96 0,086 0,15 2,3 0,62 <0,05 0,03 0,83 0,39 N/A 0,15 N/A 0,53 <0,05 N/A 0,82 58,9 3,25 8,31 0,46 0,36 0,76 0,14 2,9 0,80 <0,05 0,03 0,82 0,35 N/A 0,16 N/A 0,70 <0,05 0,03 0,80 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

88 10 Yhtään selkeästi koholla olevaa metallipitoisuutta ei todettu. Kokonais- ja liuenneet metallipitoisuudet anodi- ja referenssinäytteille olivat pieniä. Näytteenottopaikkojen rinnakkaisnäytteissä ei havaittu merkittäviä vaihteluja. Kokonaissinkkipitoisuus vaihteli 1,8 µg/l ja 3,7 µg/l välillä eikä kontrolli- ja anodinäytteiden välillä havaittu eroja. Toisessa referenssinäytteessä todettiin yksi kohonnut elohopeapitoisuus (0,76 µg/l). Sinkkipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin aikaisemmin Nord Streamin rakennusvaiheen aikana Suomenlahdella otetuissa näytteissä. Liuenneen sinkin analyysit testattiin kaikille kuudelle näytteelle. Laboratorion kontrollinäytteiden perusteella, kaikki kaupalliset suodatinmateriaalit eivät olleet 100 prosenttisesti sinkkivapaita. Tästä syystä tuloksia ei ole kaikille näytteille. Liuenneen sinkin analyyseja tehtiin useamman kerran jokaiselle näytteelle, mutta lopputuloksena laboratorio päätti hylätä neljä analyysitulosta kuudesta. Myöskään kupari- ja kadmiumpitoisuuksia ei muutamista näytteistä pystytty määrittelemään yllä mainituista syistä. 4. Johtopäätökset Otettujen neljän anodivesinäytteen ja kahden referenssinäytteen perusteella millään tarkkailupaikalla tai -näytteessä raskasmetallipitoisuudet eivät poikenneet taustapitoisuuksista. Pitoisuudet olivat samalla tasolla muiden Suomenlahdelta Nord Streamin molempien putkilinjojen rakennusvaiheen aikana otettujen näytteiden kanssa. Rinnakkaisnäytteissä on pientä luonnollista vaihtelua (± 25 %), mutta yleisesti ottaen tasot olivat pieniä. Havaittu vaihtelevaisuus oli lähellä laboratorion analyysitarkkuutta, joka on yleensä ± 15 % tai ± 0,5 µg/l, riippuen analysoidusta metallista. Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

89 11 Liite Liitteet Sinkkianodin metallikoostumus (Saipem Energy Services Material Specification for Anodes) Alkuaine Massafraktio Pienin %-paino Suurin %-paino Cu - 0,005 Al 0,10 0,50 Si - - Fe - 0,005 Pb - 0,005 Cd 0,025 0,07 Zn loppuosa Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

90 Liite 2 CTDS-profiilit ANODE1-asemalta (KP 230,017) ja kontrollipaikalta (KP 229,901) 12 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

91 Nord Stream -dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEANO-A,

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä 7.3.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 NORD

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen Etelä-Suomi Päätös Nro 68/2010/4 Dnro ESAVI/289/04.09/2010 Annettu 12.5.2010 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 14. Jatkosuunnittelu Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG

Lisätiedot

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Page 1 of 20 Nord Stream 2 Asiakirjan laatija Paul Neale Tarkastanut Tore Granskog Hyväksynyt John Garrard W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Versio Päivämäärä Kuvaus 01 2017-09-18 Julkaistu tarkistettavaksi

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI Tilaaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä 20.9.2017 Dokumentin numero W-PE-EMS-PFI-REP-805-032300FI-04 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI NORD STREAM

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL150, Hämeenlinna

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL150, Hämeenlinna 1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL150, 13101 Hämeenlinna kirjaamo.etela@avi.fi Viite: Hakemuksen täydennyspyyntö 23.1.2017, ESAVI/11775/2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H HAKIJA As. Oy Kyläsepänkatu 9 Kyläsepänkatu 9 33270 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-207-1124-12-H VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 10.5.2010

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki Etelä-Suomi Päätös Nro 50/2011/4 Dnro ESAVI/414/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Helsingin kaupungille antaman vesialueen ruoppaamista,

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2006 ASIA HAKIJA Iiroonjärven vedenkorkeuden tarkkailuohjelmaa koskeva oikaisuvaatimus,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-032200FI-05 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu NS Final Munitions Clearance Monitoring Report FIN EEZ Rev A: 19 Sep 2010 Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu Tämä liite Tässä liitteessä on raportit, joissa esitetään vedenlaadun, sedimentin, pohjaeliöstön

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

UUTTA ITÄRINTAMALLA!

UUTTA ITÄRINTAMALLA! SILVENNOISEN MERIALUE 1 Kuva 1: Kari Silvennoinen tutkii merikarttaa. Kuva 2: On syytä tarkistaa tarkka sijainti! 2 UUTTA ITÄRINTAMALLA! Teksti: VEIKKO SAKSI 14 VARATUOMARI, OIKEUSTIETEEN LISENSIAATTI

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti.

Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti. PÄÄTÖS Nro 75/04/1 Dnro ISY-2004-Y-130 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2004 HAKIJA Iitin Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen,

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen, PÄÄTÖS Nro 85/2013/2 Dnro PSAVI/32/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2013 ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojelun valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojelun valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojelun valvontaohjelma vuodelle 2016 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 16.3.2016 30 16.3.2016 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Ympäristöluvallisten laitosten valvonta...

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Vesi, viemäri ja sähköjohtojen asentaminen mereen Harvan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA Vesialueen rakentamista Karistoon Kymijärven rantaan koskevassa Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10 HAKIJA VR-Yhtymä Oy Länsi-Suomen kiinteistöalue Rautatienkatu 25 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-648-1 osoitteessa Lempääläntie 10 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS Päätös vesientarkkailuohjelmasta. Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto Minttupolku Espoo

PÄÄTÖS. No YS Päätös vesientarkkailuohjelmasta. Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto Minttupolku Espoo PÄÄTÖS Helsinki 1.9.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2005-Y-590-119 No YS 1039 ASIA Päätös vesientarkkailuohjelmasta. TOIMINNAN HARJOITTAJA Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto Minttupolku 7 02920

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot