NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

2 NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Versio 02 Päivämäärä Dokumentti Viite PO Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastaja Hyväksynyt Translation SSAL SURH ANTL Translation SSAL SURH ANTL Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F www ramboll com

3 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN SISÄLLYSLUETTELO 1. TIEDOT TYNNYREIDEN NYKYTILASTA 1 2. TYNNYRIVAURION VAIKUTUSTEN RISKINARVIOINTI Tynnyrivaurion todennäköisyys Arvio haitta-aineen päästöstä ja sen seurauksista 3 3. AMMUSTEN RAIVAUKSEN TARKKAILU NSP-HANKKEEN AIKANA 4 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5. VIITTEET 4

4 1 1. TIEDOT TYNNYREIDEN NYKYTILASTA NSP2:n ammuskartoituksissa havaittiin myös tynnyreitä/säiliöitä asennuskäytävällä ja turvakäytävällä (±35 metriä putkilinjojen A ja B keskilinjoista). Havaittuja kohteita oli noin 370. Kartoitusten jälkeen putkilinjareittiin on tehty vähäisiä muutoksia, jotka sisältyvät lupahakemuksen mukaiseen reittiin (reitti v52). Nämä muutokset eivät kuitenkaan vaikuta lähtökohtiin, joiden perusteella tämän lausunnon johtopäätökset on tehty. Reitti (v52) poikkeaa täysin kartoitetusta reitistä (v27) noin 4 %:n osalta reittiä. Poikkeamat kattavat kuitenkin vain osittain asennus- ja turvakäytävän leveyden. Ramboll on arvioinut NSP2:n toimittamien taulukkoiden tiedot. Taulukoissa on esitetty havaittujen kohteiden tiedoit; sijainti, mitat (pituus, leveys, korkeus) ja kartoittajien kommentit. Arvioinnissa on keskitytty asennuskäytävään, jossa putkenlaskun aikana kosketus näihin kohteisiin on mahdollinen. Ramboll on tehnyt seuraavat päätelmät tietojen perusteella: Havaittujen kohteiden määrä asennuskäytävässä (±7,5 metriä putkilinjan A ja B keskilinjasta) on 130. Suurimman osan kohteista on arvioitu olevan ämpäreitä ja maalipurkkeja. Perustuen taulukon kohteiden mittoihin ja kommentteihin tynnyrien määräksi arvioidaan 7 (ja lisäksi noin kohdetta, jotka voivat olla jäänteitä tynnyreistä) Alla on esitetty esimerkkejä löydetyistä tynnyreistä (Kuva 1-1). Kumpikaan näistä ei ole asennuskäytävässä. Kuva 1-1. Esimerkkejä kartoituksissa löydetyistä tynnyreistä. Seuraavassa (Taulukko 1-1) on esitetty tynnyreiksi arvioitujen kohteiden sijainti ja mitat. Taulukko 1-1. Tunnistetut tynnyrit NSP2:n asennuskäytävässä. Etäisyys KP, linja A Tutkittavan Vesisyvyys putkilinjasta A tai Pituus Leveys Korkeus tai B kohteen ID [m] B [m] [m] [m] [km] [m] R-R ,3 (B) -72,0-0,7 0,9 0,5 0,5 R-R ,5 (B) -69,6 4,0 1 0,5 0,5 R-R ,4 (B) -63,8 0,7 1 0,6 0,6 R-R ,7 (B) -71,7-0,6 0,8 0,6 0,6 R-R ,2 (A) -75,5 6,0 0,8 0,6 0,6 R-R ,6 (B) -77,0 7,2 0,9 0,5 0,5 R-R ,5 (A) -74,1-2,3 0,9 0,6 0,6

5 NSP2-kartoituksissa löydettyjen tynnyrien vähäisestä määrästä johtuen on vaikea tehdä johtopäätöksiä tynnyrien esiintymisestä putkilinjan reitillä. Tästä huolimatta esitetään, että erilliselle tynnyrien nykytilakartoitukselle ei ole tarvetta. On arvioitu, että seuraavia NSP:n (Ramboll, 2010a) aikana tehtyjä päätelmiä voidaan soveltaa myös NSP2-projektissa: 2 merkittäviä tynnyriryppäitä ei esiinny alueilla, missä laivaliikenne on vilkasta, tynnyreitä esiintyy paljon enemmän (2 kilometrin käytävällä 2-4 tynnyriä) kuin alueilla, missä laivaliikenne on vähäistä (0,5 tynnyriä kilometrillä) NSP-projektin tynnyreiden nykytilakartoituksen ja videomateriaalin perusteella tynnyreiden kunto vaihtelee paljon. Valtaosa tynnyreistä on joko hajonnut tai tai muuten avonaisia, mistä johtuen tynnyreihin jääneen kiinteän materiaalin ei katsota aiheuttavan lisäriskiä putkenlaskusta johtuen. Korkeintaan 20 % tynnyreistä on täysin umpinaisia, ja saattavat sisältää samoja aineita kuin niissä oli pudotushetkellä. (Ramboll. 2010a) Koska tynnyreiden esiintymistiheys riippuu suuresti laivaliikenteen vilkkaudesta, on oletettavaa että umpinaiset tynnyrit sisältävät joko vettä tai laivojen toiminnassa syntyneitä jätemateriaaleja (esimerkiksi käyettyjä voiteluöljyjä, liuotinjätettä). 2. TYNNYRIVAURION VAIKUTUSTEN RISKINARVIOINTI NSP-projektin aikana laadittiin riskinarviointi putkenlaskun aiheuttamista tynnyrivaurion vaikutuksista (Ramboll. 2010b). Mahdollisen tynnyrivaurion vaikutus arvioitiin laskemalla tynnyrivaurion todennäköisyys, ja mallintamalla haitta-aineen päästö sekä arvioimalla päästön seuraukset. NSP-projektin aikana laaditussa riskinarvoinnissa tynnyrivaurion todennäköisyys laskettiin alueille, missä käytettiin ankkuroitavaa putkelaskualusta. NSP2-projektissa tämä laskutapa ei ole käyttökelpoinen, koska ankkuroitavaa putkenlaskualusta ei käytetä NSP2 projektissa Suomen talousvyöhykkeellä. Seuraavissa luvuissa on putkenlaskusta johtuvan tynnyrivaurion todennäköisyys laskettu uudella tavalla. Lisäksi esitetään yhteenveto haitta-aineen päästöstä ja sen seurauksista perustuen aikaisempaan arviointiin. Kiviaineksen kasauksen aiheuttama tynnyrivaurion todennäköisyys on lähellä nollaa, koska mikään NSP2-reitin asennuskäytävässä havaituista tynnyreistä ei sijaitse tulevien kiviainespenkereiden kohdalla. 2.1 Tynnyrivaurion todennäköisyys Todennäköisyyden laskenta perustuu seuraaviin oletuksiin: tynnyrin leveys asennuskäytävässä on 0,8 metriä asennuskäytävän leveys on 15 metriä putken leveys on 1,5 metriä putkenlaskun toleranssi on ±7,5 metriä laskettuna putken keskilinjasta, ja putki voi sijaita samalla todennäköisyydellä missä tahansa kohdassa asennuskäytävää. Näiden oletusten perusteella seuraavassa kuvassa (Kuva 2-1) esitetään alue, missä putkilinja osuu tynnyriin. Putkilinja osuu tynnyriin missä tahansa putkilinjan sijainnin A ja sijainnin B välissä.

6 3 Kuva 2-1. Putkilinja ja tynnyri asennuskäytävässä. Tämän alueen leveys on 3,8 metriä (1,5 + 0,8 + 1,5). Todennäköisyys putkilinjan sijaintiin tällä alueella on 0,25 (3,8 metriä / 15 metriä). Varovaisuusperiaatteen mukaisesti tämä on myös tynnyrivaurion todennäköisyys. Siten jokaisessa seitsemän tynnyrin sijaintikohdassa on 25 %:n todennäköisyys sille, että putkenlasku aiheuttaa tynnyrivaurion. Todennäköisyys sille, että yksikään seitsemästä tynnyristä ei vaurioidu on 0,13 perustuen seuraaviin: todennäköisyys sille, että tynnyri ei vaurioidu on 0,75 jokaisessa seitsemässä kohdassa todennäköisyys sille, että yksikään tynnyri ei vaurioidu putkenlaskussa = 0,75 7 = 0,13 Tämän perusteella on luultavasti ainakin yksi tynnyreistä vaurioituu; todennäköisyys tälle on 87 %. 2.2 Arvio haitta-aineen päästöstä ja sen seurauksista Kuten todettu, tynnyrien esiintymistiheys riippuu laivaliikenteen vilkkaudesta. Siten voidaan olettaa, että umpinaisten tynnyrien sisältö on vettä tai laivan toiminnoista peräisin olevaa jätemateriaalia, jota tynnyri sisälsi pudotushetkellä. Riskinarviointiin valitiin tyypillinen laivoilla syntyvä jätetyyppi öljyjäte. Pahinta mahdollista skenaariota varten valitiin myös jätteitä, joilla on akuutteja tai pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöön: perkloorietyleeni-, elohopea-, PCB- ja syanidipitoinen jäte. Periaatteessa näitä aineita sisältäviä jätteitä on voitu tuoda mantereelta ja pudottaa mereen. Riskienarvioinnin useimmissa tapauksissa sekä lyhytaikaiset että pitkäikaiset vaikutukset ovat käytännössä samansuuruisia riippumatta siitä, tapahtuuko päästö äkillisestä iskusta (esimerkiksi putkilinjan osumisesta) tai vähitellen korroosion vaikutuksesta. Kuten todettua tynnyrit sisältävät luultavimmin laivoilla käytettyjä aineita. Ne eivät ole helposti liukenevia tai myrkyllisiä aineita, jotka riskinarvioinnin perusteella aiheuttaisivat suurimman riskin tai aineita, joiden aiheuttama riski poikkeaisi korroosion joka tapauksessa aiheuttamasta riskistä. Merkittävästi poikkeava riski aiheutuisi vain helposti liukenevan, myrkyllisen aineen kohdalla. Tässäkin tapauksessa myrkyllisyysvaikutuksen kesto olisi vain muutamia päiviä. (Ramboll, 2010b) YVA-selostuksen laadinnan yhteydessä suoritetuissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Suomen talousvyöhykkeellä yli 60 metrin syvyyksissä ei ole tai on hyvin vähän pohjaeläinyhteisöjä. Siten tynnyrivauriosta peräisin olevalla haitta-ainepäästöllä ei käytännössä ole vaikutusta.

7 4 3. AMMUSTEN RAIVAUKSEN TARKKAILU NSP-HANKKEEN AIKANA Ennen NSP-hankkeen rakennusvaihetta ajateltiin, että ammusten raivaus paikallaan (in-situ) saattaisi vaikuttaa haitallisesti tynnyreihin. Oli kyseenalaista, miten tynnyrit kestäisivät paineaallon vaikutusta. Ennen ja jälkeen räjäytystöiden tarkkailtiin usean tynnyrin (yli 70 kappaletta) kuntoa. Jotkut tynnyrit olivat yhden tai useamman ammuksen vaikutusetäisyydellä. Tärkein havainto oli, että yksikään tynnyri ei ollut liikkunut tai vahingoittunut raivauksesta aiheutuneen paineaallon vaikutuksesta. (Witteveen + Bos, 2011) 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Yllä esitettyyn viitaten esitetään, että vesilupahakemusta varten ei olisi tarpeen laatia erillisiä tynnyriselvityksiä ja arvioita. Yhteenveto johtopäätöksistä on seuraavassa. NSP-projektin ammusten raivaustöiden aikana meren pohjalla suoritetut ammusten räjäytykset eivät vahingoittaneet yhtäkään tynnyriä. NSP-hankkeessa laadittua kattavaa riskinarviointia voidaan soveltaa myös NSP2-hankkeessa. NSP-hankkeeseen liittyvä arviointi osoitti, että rakennustöistä aiheutuva riski tynnyreille on vähäinen. On oletettavaa, että riski on vielä vähäisempi NSP2-hankkeessa, koska tynnyreitä mahdollisesti vauroittavaa ankkuroitavaa putkenlaskualusta ei käytetä Suomen talousvyöhykkeellä. Todennäköisyyslaskennan perusteella tynnyrien vahingoittumista ei voida poissulkea. Merkittävän ympäristövaikutuksen todennäköisyys on kuitenkin selvästi vähäinen. Pahimmassakaan tapauksessa (erittäin myrkyllistä ja vesiliukoista ainetta sisältävän tynnyrin vahingoittuminen) vaikutus on lyhytaikainen ja korkeita pitoisuuksia esiintyisi alueilla, missä elinolosuhteet ovat heikot. 5. VIITTEET Ramboll, 2010a, "Barrels Baseline Assessment. Pipeline in the Finnish EEZ". Doc. No. G-PE-PER- REP ENG0-B Ramboll, 2010b, "Risk Assessment of the Impact of Barrel Damage. Pipeline in the Finnish EEZ. Doc. No. G-PE-PER-REP ENG0-03 Witteveen + Bos, "Nord Stream munitions clearance in the Finnish EEZ Final monitoring results on munition by munition basis". Doc. No. G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-B31