Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Transkriptio

1 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B. B Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A. C Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A.

2 Contractor LOGO Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Contractor LOGO Asiakirjan nimi VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA Nord Stream AG 3. marraskuuta syyskuuta 2010 Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: Viittaus : Asiakirjan nro Versio PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A A Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Aliprojekti Ala Asiakirjatyyppi Alkuunpanijan tunnus Yhdistäjä

3 2 Raportin tunniste: VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA 3 MARRASKUUTA SYYSKUUTA 2010 Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen APL 03 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL Nord Streamin kommentit A Antti Lindfors Lopullinen versio Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

4 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Tietojen yleiskatsaus Vedenlaatu- ja virtaustiedot 8 3. Tulokset Lämpötila Suolaisuus Sameus Veteen liuennut happi Virtaukset Vesinäytteet ja CTD profiilit Liitteet 19 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

5 4 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään kiinteiden antureiden mittaustuloksia, jotka on kerätty 3. marraskuuta 2009 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana Suomenlahdella. Tämä raportti sisältää tietoja, jotka on kerätty CONTROL 1 2 -asemilta, jotka on asennettu vedenlaadun tarkkailemiseksi koko rakennusvaiheen ajan, sekä nostetulta FIX3-asemalta. FIX3 asennettiin Venäjän rantautumispaikassa tehdyistä ruoppaustöistä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailemista varten 1. Venäjän rantautumispaikassa 6. kesäkuuta 10. heinäkuuta 2010 tehty ruoppaus oli kokonaistilavuudeltaan m 3. Asemien sijainnit on esitetty kartassa 1. Kaikki asemat oli varustettu automaattisilla vedenlaadun mittauslaitteilla, jotka mittasivat suolapitoisuutta, lämpötilaa, sameutta ja liuenneen hapen määrää 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolella. Lisäksi CONTROL 1 2 -asemilla on 3D akustiset virtausmittarit (ADCPt), joilla tarkkaillaan virtausnopeutta ja suuntaa pohjalta pinnalle. FIX 1 2 -asemat, jotka myös on esitetty kartassa 1, asennettiin ammusten raivaustöistä Venäjän vesillä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailemista varten. Asemat FIX 1 2 nostettiin Näiltä kahdelta asemalta kerätyt tiedot on esitetty raportissa Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta kesäkuuta 2010 välisenä aikana, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L-A. Kartta 1. Pitkän aikavälin tarkkailuasemien sijainti (FIX 1 3, kontrolliasemat CONTROL 1 2). (Kartta: Ramboll Finland Oy) 1 Viite Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, raportti nro. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

6 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Mittaustulosten perusteella meriympäristöön ei havaittu kohdistuvan Nord Streamin rakennustöistä johtuvia vaikutuksia yhdessäkään tarkkailukohteessa. Sameus, suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen määrä eivät poikenneet Suomenlahdella mitatuista tyypillisistä arvoista, eikä rajat ylittäviä vaikutuksia Venäjältä havaittu. Taulukossa 1 on esitetty asemien koordinaatit, veden syvyys ja kultakin asemalta tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema veden syvyys Parametrit Tarkkailusyvyys FIX3 syvyys 42 m suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta CONTROL 1 CONTROL 2 syvyys 43 m syvyys 47 m suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, 3D mittaukset virtauksen nopeudesta ja suunnasta Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Jatkuva pitkän aikavälin tarkkailu toteutetaan kaikilla asemilla ankkuroiduilla laitteilla (sijainnit on merkitty karttaan 1). Mittauslaitteet, YSI-6600-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 60 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta kaikissa tarkkailukohteissa. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee virheelliset mittalukemat. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

7 6 Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla virtausmittauksia tehdään lisäksi 3D ADCP laitteilla (akustinen virtausmittari). Nämä ovat 300 khz:n tai 600 khz:n RD Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP laitteita, jotka on varustettu paine- ja lämpötila-antureilla (kuva 3). Laitteilla mitataan virtausnopeudet ja suunnat pohjalta pintaan kahden metrin vertikaalisella resoluutiolla 60 minuutin välein. ADCP ei mittaa alinta 2 metrin kerrosta. Näyte otetaan 60 sekunnin välein ja keskimääräinen arvo tallennetaan 60 minuutin välein, minkä ansiosta virtauksen nopeuden mittaustarkkuus on parempi kuin 1 cm/s. Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit on ankkuroitu merenpohjaan betonipainoilla, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet (kuva 4). Laitteet asennettiin CONTROL 1 2 -asemille marraskuun alussa vuonna 2009 kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen suunniteltua aloitusta Suomen ja Venäjän vesillä. FIX 3 -asema asennettiin 5. toukokuuta 2010, neljä viikkoa ennen ruoppauksen aloittamista Venäjän rantautumispaikassa. Se nostettiin ylös 2. syyskuuta, kahden kuukauden kuluttua Venäjän rantautumispaikassa tehdyn ruoppauksen päättymisestä. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

8 7 Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennettu kokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin ja YSI-multiparametrisondi. Multiparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelle, ja ADCP-laite asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet kalibroitiin ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennetusta kokoonpanosta. Ei mittakaavassa. 2.2 Tietojen yleiskatsaus Tarkkailulaitteisto asennettiin FIX3-asemalle Ensimmäinen huoltokäynti suoritettiin kesäkuun lopussa ja seuraava huolto-/nostokäynti tehtiin syyskuun alussa. Laitekokoonpanot CONTROL 1 2 -asemilla jätettiin paikalleen talven ajaksi. Ensimmäinen huoltokäynti tehtiin toukokuun alussa, ja toinen huolto-/nostokäynti tehtiin kesäkuun lopussa. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

9 8 CONTROL 1 -asema huollettiin kolmannen kerran 1. syyskuuta ja CONTROL 2 -asema 16. lokakuuta Huoltokäynneillä asemat laukaistaan pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostetaan huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastetaan ja tiedot ladataan. Kultakin asemalta otetaan jokaisen huoltokäynnin aikana sarja vesinäytteitä tarkkailusyvyydeltä sekä mitataan veden laadun vertikaalinen profiili. Vesinäytteet kerätään Limnos-näytteenottimella ja vertikaaliset tiedot tallennetaan samanlaisella YSI-sondilla, jollaista käytetään pitkän aikavälin tarkkailussa. Huoltokäynneillä laitteet puhdistetaan, akut vaihdetaan ja laitteet ohjelmoidaan uudelleenkäyttöä varten. Kaikki laitteet ovat toimineet moitteettomasti alusta kolmannen tarkkailujakson loppuun asti. Taulukossa 2 on esitetty tiedot kaikista tarkkailusijainneista mukaan lukien asennus- ja nostopäivämäärät, tallennettu tietomäärä ja puuttuva tietomäärä. Taulukko 2. Asennuksen, tallennettujen tietojen ja puuttuvien tietojen tiedot Asema Asennus Huoltonosto I / Uudelleenkäyttöönotto Huoltonosto II / Uudelleenkäyttöönotto FIX / Tarkkailu päättyi CONTROL / / / rinnakkainen laite asennettu CONTROL ADCP Huoltonosto III / Uudelleenkäyttöönotto / / / Tallennettu tietomäärä % vedenlaatu tiedot virtaustiedot vedenlaatu tiedot virtaustiedot Puuttuvien tietojen prosenttiosuus 0 % <0,2 % 2.3 Veden laatu- ja virtaustiedot Vedenlaatutiedot kaikilta kolmelta asemalta on esitetty jäljempänä. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus on esitetty diagrammeina (kuvat 6 9). Diagrammien tiedot on kerätty alkaen, jolloin kaikki asemat olivat toiminnassa lukuun ottamatta FIX 3 -asemaa, joka asennettiin Virtausnopeuden tiedot on esitetty asemille CONTROL 1- ja CONTROL 2. Diagrammit esittävät kutakin 10 metrin kerrosta merenpohjasta pintaan (kuvat 10 ja 11). Meren ylin kerros on jätetty pois kuvaajista, koska tuuli ja aallot vaikuttavat voimakkaasti sekä virtausnopeuteen että -suuntaan ylimmässä vesikerroksessa eivätkä ne siksi edusta todellisia virtausnopeuksia tai -suuntia. Aikasarjojen lisäksi virtausnopeutta ja -suuntaa on kuvattu pylväskaavioilla (kuvat 12 ja 13). Virtausten suunnat CONTROL 1 2 -asemilla on esitetty myös virtausruusuina (kuva 14). Huoltokäynneillä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2 ja 3. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

10 9 lämpötila [ ] LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , 7225 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli lämpötila [ ] LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, 1 tunnin kirjausväli , 2870 datapistettä, lämpötila [ ] Kuva 6. Tallennetut lämpötila-arvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 -asemalta ajalta kevät-syksy Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2.. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

11 10 suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , 7225 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, , 2870 datappistettä, 1 tunnin kirjausväli Kuva 7. Tallennetut suolapitoisuusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 -asemalta ajalta kevät-syksy Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

12 11 sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , 7225 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, 1 tunnin kirjausväli , 2870 datapistettä, sameus [NTU] Kuva 8. Tallennetut sameusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 asemalta ajalta kevät-syksy Asteikkoa 0 50 NTU käytetään tavallisesti veden laadun tarkkailussa rakennusprojekteissa Suomessa. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

13 12 14 HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, 1 tunnin kirjausväli , 7225 datapistettä, 12 liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli 12 liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, , 2870 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli 12 liuennut happi [mg/l] Kuva 9. Tallennetut happipitoisuusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 asemalta ajalta kevät-syksy Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

14 13 VIRTAUSNOPEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, datapistettä, 1 tunnin kirjausväli , metriä pohjanabove yläpuolella meters 30 meters bottom virtausnopeus [cm/s] meters 20 meters bottom metriä pohjan above yläpuolella 60 bottom 10metriä meterspohjan above yläpuolella bottom pohja Kuva 10. Tallennettu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. virtausnopeus [cm/s] 100 VIRTAUSNOPEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, datapistettä, 1 tunnin kirjausväli , 90 metriä pohjan above yläpuolella meters 40 meters bottom meters 30 pohjan meters yläpuolella above bottom metriä 70 metriä pohjan above yläpuolella meters 20 meters bottom 60 pohja 10 bottom 10metriä meterspohjan aboveyläpuolella bottom Kuva 11. Tallennettu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

15 14 40 % Virtausnopeus pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, virtausnopeus [% kokonaisajasta] 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom 10 meters above bottom pohja 10 metriä pohjan yläpuolella 0 % % [cm/s] Virtauksen suunta pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, virtauksen suunta [% kokonaisajasta] 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % meters metriä 30 pohjan meters yläpuolella above bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 metriä meters pohjan above yläpuolella bottom Kuva 12. Tallennetut tiedot virtausnopeudesta ja -suunnista CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana pylväskaaviona esitettynä. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 10 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. [ ] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

16 15 40 % Virtausnopeus pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, virtausnopeus [% kokonaisajasta] 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % meters metriä 40 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 meters metriä above pohjan bottom yläpuolella 0 % % [cm/s] Virtauksen suunta pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, virtauksen suunta [% kokonaisajasta] 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % meters metriä 40 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 meters metriä above pohjan bottom yläpuolella 0 % metriä pohjan yläpuolella metriä pohjan yläpuolella pohja 10 metriä pohjan yläpuolella [ ] Kuva 13. Tallennetut tiedot virtausnopeudesta ja -suunnista CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana pylväskaaviona esitettynä. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 10 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

17 16 Control % % % % % meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 metriä meters pohjan above yläpuolella bottom Control % 15 % % % % meters metriä 40 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja metriä meters pohjan above yläpuolella bottom Kuva 14. Virtauksen suunta CONTROL 1 2 -asemilla ruusudiagrammeina esitettynä syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Prosenttiarvot kertovat, kuinka pysyvä virtauksen suunta oli tarkkailujakson aikana. 360 = 0 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

18 17 3. Tulokset 3.1 Lämpötila Lämpötilatiedot vastaavat tyypillistä vaihtelua vuodenaikojen mukaan kaikilla asemilla. CONTROL 1 2 -asemilla lämpötila laski 9 celsiusasteesta kohti nollaa helmikuussa, jota seurasi kahden - neljän asteen nousu. Sen jälkeen arvot pysyivät CONTROL 2 -asemalla suhteellisen muuttumattomina kolmannen tarkkailujakson loppuun asti. CONTROL 1 -asemalla lämpötilavaihtelu oli suurempaa. Lämpötila-arvot ovat nousseet 7 8 asteeseen talven arvoista. Lisäksi havaittiin useita selviä jaksoja, joiden aikana lämpötila nousi 3 5 astetta. Lämpötilavaihtelut olivat pieniä FIX3-asemalla, jossa lämpötila pysyi suurimmaksi osaksi välillä 4 5 C. 3.2 Suolapitoisuus Suolapitoisuusarvojen yleinen vaihtelu osoitti että suolapitoisuus kasvoi CONTROL 1 2 -asemilla yhdestä kahteen PSU:ta talvi- kevät jaksolla, jolloin pystysuuntainen sekoittuminen ja jokien valumat ovat vähäisempiä kuin avovesikaudenaikana. Sama kehitys jatkui edettäessä kesästä kohti syksyä. Yleisestä trendistä huolimatta useita nopeita ja lyhytaikaisia arvojen pienenemisiä tallennettiin molemmilla asemilla. Tällaiset arvojen vaihtelut kertovat tavallisesti siitä, että koko vesimassa on vaihtunut voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta ja alkuperäinen vesimassa on vaihtunut muualta peräisin olevalla vesimassalla. FIX3-asemalla vaihtelu oli vähäistä tarkkailujakson alkuvaiheen aikana, mutta suolapitoisuuden vaihtelut lisääntyivät tarkkailujakson loppua kohden. 3.3 Sameus Vuoden 2010 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana havaittu sameustasojen vaihtelu jatkui samankaltaisena kolmannen vuosineljänneksen aikana. Sameusarvot pysyivät alhaisina, ja kaikilla asemilla tallennettiin vain joitakin lyhytaikaisia huippuarvoja. Vastaavia muutoksia tyypillisesti havaitaan veden sekoittumisten aikana, jolloin koko vesimassa sekoittuu tai liikkuu nopeasti voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta. Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa ei lisännyt sameutta FIX3-asemalla. Keskimääräinen sameusarvo oli kaikilla kolmella asemalla noin 1 NTU. Suurin yksittäinen arvo, 8 NTU, tallennettiin CONTROL 2 -asemalla joulukuun 2009 lopussa. CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemat tallensivat lievästi kohonneita sameusarvoja joulukuun 2009 lopussa. Myös virtaustiedoissa havaittiin suurempia nopeuksia tuona aikana. Samanlaista muutosta havaittiin kesäkuukausina, jolloin kuollut levä sedimentoituu ja aiheuttaa 1-2NTU:n nousun sameusarvoissa. Kerättyjen tulosten perusteella rakennustyöt eivät ole lisänneet sameutta näissä kolmessa tarkkailukohteessa. 3.4 Veteen liuennut happi Happitasot CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla pysyivät suhteellisen hyvänä talvijakson ajan. Yleinen happipitoisuuden aleneminen tallentui kaikilla asemilla vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen aikana, ja trendi jatkui edelleen kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tilanne oli paras CONTROL 1 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

19 18 -asemalla, jolla arvot olivat noin 8 mg/l tarkkailujakson lopussa. CONTROL 2 -asemalla happipitoisuus putosi heinäkuussa alle 2 mg/l. Alhaisia happipitoisuuksia havaitaan usein paikoissa, joissa hajoavaorgaaninen aines kuluttaa vedessä jäljellä olevaa happea. FIX3-asemalla oli harvoin yli 3mg/l pitoisuuksia. Heinäkuun lopusta aseman nostoon ( ) happipitoisuus oli jatkuvasti alle 2 mg/l. Kaikilla asemilla ilmeni arvojen lyhytaikaista ja voimakasta vaihtelua, jolloin arvot muuttuivat 1 2 mg/l muutamassa päivässä. 3.5 Virtaukset CONTROL 1 -asemalla virtauksen tyypilliset suunnat olivat tavallisesti lounas-länsi ja koillinen-itä. Pintakerroksissa läntiset suunnat olivat vallitsevia. Virtausnopeus oli keskimäärin noin 6 cm/s pohjassa ja 9 cm/s ylimmissä kerroksissa. Mahdollinen selitys on että pohjan muodot ohjaavat virtausten käyttäytymistä. Odotusten mukaisesti virtausnopeudet alkoivat kasvaa ja vaihdella voimakkaammin syksyä kohden mentäessä. CONTROL 2 -asemalla virtaussuunnat vaihtelivat enemmän. Kaakko oli hieman tavallisempi suunta kuin muut, mutta selvästi muita yleisempää suuntaa ei havaittu. Keskimääräinen virtausnopeus CONTROL 2 -asemalla voimistui 6 senttimetristä sekunnissa 10 senttimetriin sekunnissa siirryttäessä pintaa kohden. Virtausnopeuden suurin tallennettu arvo pohjakerroksessa oli 37 cm/s CONTROL 1 - asemalla ja 51 cm/s CONTROL 2 -asemalla. Vastaava vuodenaikaisvaihtelu kuin CONTROL 1 - asemalla havaittiin myös CONTROL 2 -asemalla, jolla arvot vaihtelivat enemmän kesäkauden lopulla. 3.6 Vesinäytteet ja CTD-profiilit Kerätyt vesinäytteet eivät osoittaneet voimakkaita muutoksia missään kolmesta sijainnista. Vain ravinnepitoisuudessa havaittiin vaihtelua, joka osoitti tyypillistä vuodenajan mukaista vaihtelua. Termokliinin kausittainen syveneminen kohti syksyä tallentui selvästi pystysuuntaiseen CTD-tietoon kaikilla kolmella asemalla. Odotusten mukaisesti suolapitoisuus kasvoi hieman liikuttaessa kohti syvempiä vesikerroksia, mutta voimakasta halokliinia ei muodostunut vesialueiden suhteellisen mataluuden vuoksi. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

20 19 Liite 1. Automaattisten anturien ja aseman parametrit, mittausalue, resoluutio ja tarkkuus. Parametri Mittausalue Resoluutio Tarkkuus Sameus NTU 0,1 NTU 2 % tai 0,3 NTU Suolapitoisuus 0 70 ppt 0,01 ppt 1 % Johtokyky ms/cm 0,001 0,1 ms/cm 0,5 % Lämpötila C 0,01 0,15 Happi 0 20 mg/l 0,01 mg/l 1 % Virtauksen nopeus cm/s 0,1 cm/s yli 1 cm/s Virtauksen suunta ,1 ±5 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

21 Liite 2. Laboratoriotulokset. Näytteet otettiin huoltokäyntien yhteydessä tarkkailusyvyydeltä kaikissa tarkkailusijainneissa. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 20 Päivämäärä Tarkkailuasema Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N Sameus Kiintoaines Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l CONTROL ,7 5,6 320 <2, CONTROL 1 <0,05 0,25 <0,002 0,2 1,6 0,62 <0,05 0,02 0, ,5 1,2 300 <2, CONTROL 1 0,11 0,59 <0,02 0,62 1,9 0,8 0,8 0,04 0, ,1 1, , CONTROL 2 <0,05 0,1 0,002 0,18 1,2 0,53 <0,05 <0,01 0, ,47 4,3 370 <2,5 150 < CONTROL 2 <0,05 0,33 <0,002 0,17 1,4 0,54 <0,05 0,02 0, <1 400 <2,5 130 < CONTROL 2 0,07 0,81 <0,005 0,30 1,7 0,71 <0,05 0,02 1, ,2 3, ,6 150 <7 82 Ei tiedossa FIX3 <0,05 0,24 <0,002 0,23 1,5 0,56 <0,05 0, ,1 < , FIX3 0,41 0,49 <0,02 0,59 1,7 0,86 0,86 0,04 1, ,1 3, < Luvissa hyväksytyt tarkkailuohjelmat eivät edellytä kontrollinäytteiden metallipitoisuuksien analysointia. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysilistaan taustatietojen keräämiseksi Suomenlahdesta, sen jälkeen kun näytteet CONTROL 1 -asemalta oli otettu Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti verrannollisia 1:1 arvoille <100NTU/FNU Hg ja NO2-N analyyseillä on eri alin määritysraja, johtuen laboratoriossa saatavilla olleista eri analyysimenetelmistä ja -laitteistoista. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

22 21 Liite 3. Pystysuorat profiilit. Lukemat kirjattiin kaikilta asemilta huoltokäyntien aikana. Tiedot kerättiin pinnasta pohjaan. 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1 pystysuorat profiilit 10 syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Salinity Lämpötila Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Lämpötila T [ ]; Suolapitoisuus S [ ]; Sameus Turb [NTU] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

23 22 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2 pystysuora profiili 10 syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Lämpötila T [ ]; Suolaisuus S [ ]; Sameus Turb [NTU] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

24 23 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, 60 22,58 N, ,76 E, pystysuora profiili 10 syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Lämpötila T [ ]; Suolaisuus S [ ]; Sameus Turb [NTU] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

25 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B. B Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A. C Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A.

26 Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Asiakirjan nimi VEDENLAADUN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA -Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: Viittaus : PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Asiakirjan nro G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A Putkilinja Aliprojekti Ala Asiakirjatyyppi Alkuunpanijan tunnus Yhdistäjä Versio A Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

27 2 Raportin tunniste: VEDENLAADUN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA -PUTKENLASKU ANKKUROITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen APL 03 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL NSP:n ja Rambollin kommentit 04 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL NSP:n kommentit A Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen APL Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

28 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Aluksesta tehtävä tarkkailu Tiedot veden laadusta 9 3. Tulokset Liitteet 17 Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

29 4 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään aluksesta tehdyn automaattisen tarkkailun ja kiinteillä antureilla toteutetun tarkkailun tulokset putkenlaskupaikassa LAY2, joka on esitetty kuvassa Kaksi kiinteää anturia ankkuroitiin ennen putkenlaskua merenpohjaan 50 ja 800 metrin etäisyydelle suunnitellusta putkilinjasta 1. Anturilaitteistojen automaattisilla vedenlaadun mittauslaitteilla mitattiin suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja veteen liuenneen hapen määrä 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelta. Aluksesta tehtävään tarkkailuun sisältyi pystysuuntaisen profiilin tietojen kerääminen kahdella mittauslinjalla putkenlaskualuksen ympärillä yhdessä perinteisten vesinäytteiden ottamisen kanssa (katso taulukosta 1 tarkemmat tiedot ajoituksesta). Sedimenttityyppi oli tarkkailualueella pehmeä savi. Putket laskettiin ankkuroitavasta Castoro Sei -putkenlaskualuksesta (C6). Kuva 1. Tarkkailukohteen LAY2 sijaintipaikka, jossa putket laskettiin ankkuroitavalla putkenlaskualuksella C6. (Kartta: Ramboll Finland Oy.) Katso tarkempi kuva 5, jossa esitetään tarkkailulinjan ja ankkuroitavan aseman sijainnit. 1 Tässä viitataan Itämeren poikki kulkevan kaasuputken ympäristöntarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

30 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Kerättyjen tietojen perusteella putkenlaskusta aiheutui paikallisesti sameuden vähäistä suurenemista, mikä havaittiin aluksesta tehtävässä tarkkailussa. Vesinäytteiden perusteella metalli- ja ravinnearvot eivät nousseet vesimassassa putkenlaskutöiden seurauksena. Lähimmässä ankkuroitavassa asemassa (50 metrin etäisyydellä putkilinjasta) sameuden havaittiin suurenevan hieman, kun ankkurit ja alus siirtyivät tarkkailualueen poikki kesäkuun lopussa. Toisessa kiinteässä asemassa (800 metrin etäisyydellä putkilinjasta) ei havaittu sameuden yleistä suurenemista. Suolapitoisuus, lämpötila tai liuenneen hapen määrä eivät poikenneet tyypillisistä mittausarvoista Itämeressä. Yleisesti sameus lisääntyi johtuen ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehdystä putkenlaskusta sekä ROV-laitteella tehdystä putkilinjan tarkkailusta. Toimenpiteet aiheuttivat vain lyhytaikaisen häiriön alueen luonnolliseen sameuden tausta-arvoon. Taulukossa 1 on esitetty asemien (tehtävien) koordinaatit, veden syvyys ja tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema/tehtävä, kilometrikohta (KP) ja syvyys LAY2 (anturi 50 m putkilinjasta) KP 495, syvyys 183 m Aseman tunnus ja sijainti Parametrit Tarkkailusyvyys Tarkkailujakso KP 495/1: 58 52,88 N, 20 30,47 E suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen määrä 1,5 2,0 metriä merenpohjasta LAY2 (anturi 800 m putkilinjasta) KP 495, syvyys 191 m Aluksesta tehtävä tarkkailu, KP KP 495/2: 58 53,14 N, 20 29,84 E Mittauslinja A ja B (katso kuva 3) suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen määrä sameus (lämpötila ja suolapitoisuus), vesinäytteet 1,5 2,0 metriä merenpohjasta pinnasta pohjaan :45-19:00 (paikallista aikaa) 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Jatkuva pitkäaikainen ja alukselta tehtävä tarkkailu toteutettiin LAY2-asemalla samanlaisilla laitteilla. Mittauslaitteet, YSI-6600-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 60 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta. Laitteet tekevät jokaisen tunnin alussa sarjan havaintoja, joiden perusteella laskevat keskiarvon ja tallentavat sen sisäiseen muistiin. Tämän jälkeen laitteet menevät valmiustilaan säästääkseen virtaa. Kierto alkaa uudestaan seuraavan tunnin alussa. YSI-sondin toiminta-alue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee virheelliset mittalukemat. Anturit ankkuroitiin merenpohjaan 50 ja 800 metrin etäisyydelle (suoraan turva- ja ankkurointikäytävän Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

31 6 ulkopuolelle) suunnitellusta putkilinjasta 1 sen pohjoispuolelle. Anturit asennettiin samaan linjaan kohtisuoraan putkilinjan reittiin nähden. Putkenlaskualuksen ja sen ankkurien todelliset sijaintipaikat antureihin nähden on esitetty liitteessä 5. Anturilaitteilla mitattuja arvoja verrattiin asemien noston yhteydessä otettuihin vesinäytteisiin ja CTDprofiiliin. Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. Automaattiset vedenlaadun anturit, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet, ankkuroidaan merenpohjaan kilon painoisilla betonipainoilla (kuva 3). Laitteet asennettiin noin viikko ennen putkenlaskun aloittamista ja poistettiin aikaisintaan viikon kuluttua putkenlaskun lopettamisesta kyseisellä alueella. (katso taulukko 1). Kuva 3. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

32 7 Molemmat pohjaan asennetut laitteet toimivat ongelmitta koko tarkkailujakson ajan. Noston aikana anturit laukaistiin pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostettiin huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastettiin ja tiedot ladattiin. Noston aikana otettiin yksi vesinäyte ja kerättiin tiedot pystysuuntaisesta CTD-profiilista lähimmältä anturilta (50 metrin etäisyydellä putkilinjasta), minkä lisäksi toinen vesinäyte otettiin 800 metrin etäisyydellä putkilinjasta sijaitsevalta asemalta. Vesinäytteet otettiin noston ja aluksesta tehtävän tarkkailun aikana 3.5 litran Limnos-näytteenottolaitteella (kuva 4). Kaikki vesinäytteet tallennettiin pulloihin, merkittiin ja säilytettiin viileässä odottamassa kuljetusta laboratorioon. Kuva 4. Limnos-tyyppinen vesinäytteen ottolaite 2.2 Aluksesta tehtävä tarkkailu Aluksesta tehtävä tarkkailu suoritettiin varsinaisen putkenlaskuprosessin aikana 30. kesäkuuta Tarkkailu toteutettiin laskemalla automaattisesti tallentava laite (kts. kappale 2.1, kuva 2) pinnasta pohjaan etukäteen määritetyillä mittauslinjoilla. Putkenlaskualus liikkui jatkuvasti koilliseen keskinopeudella km/päivä Tarkkailu toteutettiin kerran kahdella mittauslinjalla, joista toinen oli putkilinjan myötäinen putken pohjoispuolella (mittauslinja A kuvassa 5) ja toinen kohtisuoraan putkilinjaan nähden (mittauslinja B kuvassa 5). Pystysuuntaisen profiilin sijainti mittauslinjassa A oli 50m lasketusta putkesta. Mittauslinja B kulki noin 100 m sen kohdan takana, jossa putki osui laskettaessa merenpohjaan. Mittauslinjat olivat ja metrin pituisia (kuva 5). Lisäksi mittauslinjoilta (kuva 5) kerättiin 17 vesinäytteen sarja (taulukko 2) käyttäen kappaleessa 2.1 ja kuvassa 4 esiteltyjä laitteita. Mittauslinjalta B näytteet otettiin molemmista päistä sekä keskeltä kuten tarkkailuohjelmassa oli kuvattu. Mittauslinjalta A näytteenottosijainnit valittiin perustuen sen hetkiseen pisteeseen, jossa putki kosketti merenpohjaa laskun yhteydessä. Alukselta tehtävän tarkkailun tulosten perusteella jokaisessa näytteenottokohdassa näytteet kerättiin pääasiassa 3-4 eri syvyydeltä alimmasta 50 metrin kerroksesta. Alukselta tehtävän tarkkailun tulokset vesinäytteiden osalta on esitetty taulukossa 2. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

33 8 Saipemin kanssa suunnitteluvaiheessa käytyjen keskusteluiden pohjalta putkilinjan reitin kanssa rinnakkainen mittauslinja siirrettiin ankkurointikäytävän ulkorajalta noin 50 m:n etäisyydelle putkilinjasta. Tällä toimella pyrittiin havaitsemaan mittalaitteilla ankkurivaijereiden mahdollisesti aiheuttama sedimentin leviäminen. Ankkurointiin (ankkurivaijereihin) liittyvien turvallisuusnäkökohtien huomioimisen takia tämä mittauslinja piti olla C6:n takana. Tarkkailutyö keskeytyi useita kertoja C6:n pyynnöstä turvallisuuden vuoksi. Yksittäisten näytteidenottopaikkojen sijainteja muutettiin C6:n ohjeiden mukaisesti. Useiden viivästysten vuoksi tarkkailu mittauslinjoilla suoritettiin vain kerran. Viivästysten vuoksi aikaväli kahden mittauskierroksen välillä olisi kasvanut liian suureksi ja sen vuoksi toinen mittauskierros peruttiin. Tämän seurauksena alkuperäinen tarkkailuohjelma poikkeaa toteutuneesta. Muutokset koskevat vain aluksesta tehtävää tarkkailua tarkkailuohjelmassa. Kuva 5. Aluksesta tehtävän tarkkailun mittauslinjat (mustat pisteet), vesinäytteet (WS 1 5) ja ankkurien sijainnit (A1-A12) putkenlaskun ja ankkurien käsittelyn aikana. KP ovat putkilinjan kilometrikohtia, jotka on laskettu alkaen Venäjän rantautumispaikasta. Esitetty putkenlaskualus ja ankkurikaavio ovat suunnilleen alukselta tehtävän tarkkailun aikainen tilanne. Liitteessä 5 tarkempi esitys väliltä KP , Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

34 9 2.3 Tiedot veden laadusta Alla on kuva erikseen molemmista mittauslinjoista (kuvat 6 7). Aluksesta tehtävän tarkkailun aikana kerättyjen vesinäytteiden tulokset on esitetty taulukossa 2. Jäljempänä on esitetty tiedot veden laadusta molemmilla ankkuroitavilla asemilla. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen määrä on esitetty diagrammeina (kuva 8 11). Tarkat sijaintipaikat, joista profiilitiedot kerättiin ja vesinäytteet otettiin, on esitetty kuvassa 5. Sameusarvoissa käytettyä asteikkoa 0-50 NTU (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö) on tyypillisesti käytetty Suomessa tehtyjen rakennusprojektien tarkkailussa. Liitteet 6 ja 7 esittävät mittauslinjojen tulokset uudessa mittakaavassa asteikolla 0-10 NTU, jolloin sameuden pienemmät vaihtelut näkyvät paremmin. Kiinteden anturien noston yhteydessä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2-3. Sameus putkilinjan mittauslinjalla A, LAY NTU 45 NTU NTU 35 NTU syvyys [m] -100 ei tietoja 30 NTU 25 NTU 20 NTU NTU 10 NTU 5 NTU etäisyys [m] 0 NTU Kuva 6. LAY2, sameus mittauslinjalla A, 30. kesäkuuta 2010 (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö). Todelliset sijainnit ja etäisyydet on merkitty kuvaan 5. Mittauslinjan A keskiosasta ei ole tietoja, koska näytteenotosta kyseisessä paikassa jouduttiin luopumaan turvallisuussyistä C6:n vaatimuksesta. Mittauslinjan sameustulokset on esitetty uudessa mittakaavassa Liitteessä 6. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

35 10 0 Sameus mittauslinjalla B, LAY2 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU syvyys [m] NTU 25 NTU 20 NTU NTU 10 NTU 5 NTU etäisyys [m] 0 NTU Kuva 7. LAY2, sameus mittauslinjalla B, 30. kesäkuuta 2010 (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö). WS5 on etäisyyden nollapiste kuvassa 5, jossa on esitetty putkilinjan sijainti. Miinusmerkkiset etäisyydet on mitattu putkilinjasta etelään päin ja plusmerkkiset pohjoiseen päin. Mittauslinjan sameustulokset on esitetty uudessa mittakaavassa Liitteessä 7. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

36 11 Taulukko 2. Laboratoriotulokset aluksesta tehdyn tarkkailun aikana LAY2-asemalta otetuista vesinäytteistä. Näytepisteiden sijainnit ovat esitetty kuvassa 5. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Päivämäärä Tarkkailukohde, näytteenottokoht a ja näytteenottosyvyys ja vedensyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N *Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p lay2, WS1, 155 m, 158 m lay2, WS1, 145 m, 158 m lay2, WS1, 135 m, 158 m lay2, WS2, 155 m, 159 m lay2, WS2, 145 m, 159 m lay2, WS2, 135 m, 159 m lay2, WS3, 160 m, 165 m lay2, WS3, 150 m, 165 m lay2, WS3, 140 m, 165 m lay2, WS4, 160 m, 165 m lay2, WS4, 150 m, 165 m lay2, WS4, 140 m, 165 m lay2, WS4, 110 m, 165 m lay2, WS4, 10 m, 165 m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 0,17 < 0,002 0,36 2,5 0,66 < 0,05 0,03 1,2 < 5 1 < 1 0,26 < 0,002 0,31 2 0,61 < 0,05 0,03 1,1 < 5 0,74 < 1 0,28 0,002 0,29 2,8 0,68 0,06 0,03 1,1 < 5 0,58 < 1 <0,05 < 0,002 0,28 1,9 0,59 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,44 < 1 0,18 < 0,002 0,29 2 0,57 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,74 < 1 0,3 < 0,002 0,28 3,7 0,69 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,97 < 1 <0,05 < 0,002 0,26 1,9 0,58 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,58 < 1 <0,05 < 0,002 0,27 1,9 0,55 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,47 < 1 <0,05 < 0,002 0,23 1,9 0,53 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,69 < 1 <0,05 < 0,002 0,25 2,1 0,55 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,48 < 1 0,12 < 0,002 0,25 3,4 0,57 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,41 < 1 0,93 < 0,002 0,25 3 0,58 0,25 0,02 1,1 < 5 0,51 < 1 0,25 0,002 0,22 2,2 0,54 0,07 0,02 1,1 < 5 0,36 < 1 0,38 < 0,002 0,13 1,2 0,61 < 0,05 0,02 0,76 < 5 0,9 < 1 0,8 0,8 0,8 0,2 0,5 0,7 0,5 0,6 0,8 0,4 0,7 0,7 0,7 10,8 µg /l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l 250 4,4 < ,1 < < 2,5 < ,4 < ,6 < ,6 < ,7 < ,6 < ,4 < ,3 < ,5 < < < < 2,5 < 5 <7 11 <3 Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

37 lay2, WS5, 190 m, 200 m lay2, WS5, 180 m, 200 m lay2, WS5, 170 m, 200 m < 0,05 < 0,05 < 0,05 <0,05 < 0,002 0,27 2,1 0,55 < 0,05 0,02 1,1 < 5 1,2 < 1 <0,05 < 0,002 0,24 1,9 0,5 < 0,05 0,01 1,1 < 5 0,38 < 1 <0,05 < 0,002 0,25 1,9 0,47 < 0,05 0,01 1 < 5 0,36 < 1 1 0,8 0, < ,5 < ,6 < Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

38 13 50 SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Lay 2 (KP495), 58 52,87 N, ,47 E, , 1638 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 2 asemaa sameus [NTU] Turbidity Sameus 50m 50m Turbidity Sameus 800m Kuva 8. Tallennetut sameusarvot ankkuroiduilta laitteilta LAY2-asemalta. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Korostettuna näkyvä pylväs ilmaisee tarkkailuasemien lähettyvillä sijaitsevan ankkurointialueen ( ). Katso liitteestä 4 uudessa mittakaavassa esitetyt sameuden aikasarjat ja vastaavuus tarkkailtuun putkenlaskuun ja putken merenpohjaan osumiseen.. Kuva 9. Tallennetut lämpötila-arvot ankkuroiduilta laitteilta LAY2-asemalta. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A