Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes"

Transkriptio

1 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B. B Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A. C Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A.

2 Contractor LOGO Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Contractor LOGO Asiakirjan nimi VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA Nord Stream AG 3. marraskuuta syyskuuta 2010 Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: Viittaus : Asiakirjan nro Versio PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A A Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Aliprojekti Ala Asiakirjatyyppi Alkuunpanijan tunnus Yhdistäjä

3 2 Raportin tunniste: VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDESSA 3 MARRASKUUTA SYYSKUUTA 2010 Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen APL 03 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL Nord Streamin kommentit A Antti Lindfors Lopullinen versio Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

4 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Tietojen yleiskatsaus Vedenlaatu- ja virtaustiedot 8 3. Tulokset Lämpötila Suolaisuus Sameus Veteen liuennut happi Virtaukset Vesinäytteet ja CTD profiilit Liitteet 19 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

5 4 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään kiinteiden antureiden mittaustuloksia, jotka on kerätty 3. marraskuuta 2009 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana Suomenlahdella. Tämä raportti sisältää tietoja, jotka on kerätty CONTROL 1 2 -asemilta, jotka on asennettu vedenlaadun tarkkailemiseksi koko rakennusvaiheen ajan, sekä nostetulta FIX3-asemalta. FIX3 asennettiin Venäjän rantautumispaikassa tehdyistä ruoppaustöistä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailemista varten 1. Venäjän rantautumispaikassa 6. kesäkuuta 10. heinäkuuta 2010 tehty ruoppaus oli kokonaistilavuudeltaan m 3. Asemien sijainnit on esitetty kartassa 1. Kaikki asemat oli varustettu automaattisilla vedenlaadun mittauslaitteilla, jotka mittasivat suolapitoisuutta, lämpötilaa, sameutta ja liuenneen hapen määrää 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolella. Lisäksi CONTROL 1 2 -asemilla on 3D akustiset virtausmittarit (ADCPt), joilla tarkkaillaan virtausnopeutta ja suuntaa pohjalta pinnalle. FIX 1 2 -asemat, jotka myös on esitetty kartassa 1, asennettiin ammusten raivaustöistä Venäjän vesillä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailemista varten. Asemat FIX 1 2 nostettiin Näiltä kahdelta asemalta kerätyt tiedot on esitetty raportissa Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta kesäkuuta 2010 välisenä aikana, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L-A. Kartta 1. Pitkän aikavälin tarkkailuasemien sijainti (FIX 1 3, kontrolliasemat CONTROL 1 2). (Kartta: Ramboll Finland Oy) 1 Viite Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, raportti nro. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

6 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Mittaustulosten perusteella meriympäristöön ei havaittu kohdistuvan Nord Streamin rakennustöistä johtuvia vaikutuksia yhdessäkään tarkkailukohteessa. Sameus, suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen määrä eivät poikenneet Suomenlahdella mitatuista tyypillisistä arvoista, eikä rajat ylittäviä vaikutuksia Venäjältä havaittu. Taulukossa 1 on esitetty asemien koordinaatit, veden syvyys ja kultakin asemalta tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema veden syvyys Parametrit Tarkkailusyvyys FIX3 syvyys 42 m suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta CONTROL 1 CONTROL 2 syvyys 43 m syvyys 47 m suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, 3D mittaukset virtauksen nopeudesta ja suunnasta Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Jatkuva pitkän aikavälin tarkkailu toteutetaan kaikilla asemilla ankkuroiduilla laitteilla (sijainnit on merkitty karttaan 1). Mittauslaitteet, YSI-6600-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 60 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta kaikissa tarkkailukohteissa. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee virheelliset mittalukemat. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

7 6 Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla virtausmittauksia tehdään lisäksi 3D ADCP laitteilla (akustinen virtausmittari). Nämä ovat 300 khz:n tai 600 khz:n RD Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP laitteita, jotka on varustettu paine- ja lämpötila-antureilla (kuva 3). Laitteilla mitataan virtausnopeudet ja suunnat pohjalta pintaan kahden metrin vertikaalisella resoluutiolla 60 minuutin välein. ADCP ei mittaa alinta 2 metrin kerrosta. Näyte otetaan 60 sekunnin välein ja keskimääräinen arvo tallennetaan 60 minuutin välein, minkä ansiosta virtauksen nopeuden mittaustarkkuus on parempi kuin 1 cm/s. Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit on ankkuroitu merenpohjaan betonipainoilla, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet (kuva 4). Laitteet asennettiin CONTROL 1 2 -asemille marraskuun alussa vuonna 2009 kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen suunniteltua aloitusta Suomen ja Venäjän vesillä. FIX 3 -asema asennettiin 5. toukokuuta 2010, neljä viikkoa ennen ruoppauksen aloittamista Venäjän rantautumispaikassa. Se nostettiin ylös 2. syyskuuta, kahden kuukauden kuluttua Venäjän rantautumispaikassa tehdyn ruoppauksen päättymisestä. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

8 7 Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennettu kokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin ja YSI-multiparametrisondi. Multiparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelle, ja ADCP-laite asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet kalibroitiin ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennetusta kokoonpanosta. Ei mittakaavassa. 2.2 Tietojen yleiskatsaus Tarkkailulaitteisto asennettiin FIX3-asemalle Ensimmäinen huoltokäynti suoritettiin kesäkuun lopussa ja seuraava huolto-/nostokäynti tehtiin syyskuun alussa. Laitekokoonpanot CONTROL 1 2 -asemilla jätettiin paikalleen talven ajaksi. Ensimmäinen huoltokäynti tehtiin toukokuun alussa, ja toinen huolto-/nostokäynti tehtiin kesäkuun lopussa. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

9 8 CONTROL 1 -asema huollettiin kolmannen kerran 1. syyskuuta ja CONTROL 2 -asema 16. lokakuuta Huoltokäynneillä asemat laukaistaan pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostetaan huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastetaan ja tiedot ladataan. Kultakin asemalta otetaan jokaisen huoltokäynnin aikana sarja vesinäytteitä tarkkailusyvyydeltä sekä mitataan veden laadun vertikaalinen profiili. Vesinäytteet kerätään Limnos-näytteenottimella ja vertikaaliset tiedot tallennetaan samanlaisella YSI-sondilla, jollaista käytetään pitkän aikavälin tarkkailussa. Huoltokäynneillä laitteet puhdistetaan, akut vaihdetaan ja laitteet ohjelmoidaan uudelleenkäyttöä varten. Kaikki laitteet ovat toimineet moitteettomasti alusta kolmannen tarkkailujakson loppuun asti. Taulukossa 2 on esitetty tiedot kaikista tarkkailusijainneista mukaan lukien asennus- ja nostopäivämäärät, tallennettu tietomäärä ja puuttuva tietomäärä. Taulukko 2. Asennuksen, tallennettujen tietojen ja puuttuvien tietojen tiedot Asema Asennus Huoltonosto I / Uudelleenkäyttöönotto Huoltonosto II / Uudelleenkäyttöönotto FIX / Tarkkailu päättyi CONTROL / / / rinnakkainen laite asennettu CONTROL ADCP Huoltonosto III / Uudelleenkäyttöönotto / / / Tallennettu tietomäärä % vedenlaatu tiedot virtaustiedot vedenlaatu tiedot virtaustiedot Puuttuvien tietojen prosenttiosuus 0 % <0,2 % 2.3 Veden laatu- ja virtaustiedot Vedenlaatutiedot kaikilta kolmelta asemalta on esitetty jäljempänä. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus on esitetty diagrammeina (kuvat 6 9). Diagrammien tiedot on kerätty alkaen, jolloin kaikki asemat olivat toiminnassa lukuun ottamatta FIX 3 -asemaa, joka asennettiin Virtausnopeuden tiedot on esitetty asemille CONTROL 1- ja CONTROL 2. Diagrammit esittävät kutakin 10 metrin kerrosta merenpohjasta pintaan (kuvat 10 ja 11). Meren ylin kerros on jätetty pois kuvaajista, koska tuuli ja aallot vaikuttavat voimakkaasti sekä virtausnopeuteen että -suuntaan ylimmässä vesikerroksessa eivätkä ne siksi edusta todellisia virtausnopeuksia tai -suuntia. Aikasarjojen lisäksi virtausnopeutta ja -suuntaa on kuvattu pylväskaavioilla (kuvat 12 ja 13). Virtausten suunnat CONTROL 1 2 -asemilla on esitetty myös virtausruusuina (kuva 14). Huoltokäynneillä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2 ja 3. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

10 9 lämpötila [ ] LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , 7225 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli lämpötila [ ] LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, 1 tunnin kirjausväli , 2870 datapistettä, lämpötila [ ] Kuva 6. Tallennetut lämpötila-arvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 -asemalta ajalta kevät-syksy Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2.. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

11 10 suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , 7225 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, , 2870 datappistettä, 1 tunnin kirjausväli Kuva 7. Tallennetut suolapitoisuusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 -asemalta ajalta kevät-syksy Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

12 11 sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , 7225 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, 1 tunnin kirjausväli , 2870 datapistettä, sameus [NTU] Kuva 8. Tallennetut sameusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 asemalta ajalta kevät-syksy Asteikkoa 0 50 NTU käytetään tavallisesti veden laadun tarkkailussa rakennusprojekteissa Suomessa. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

13 12 14 HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, 1 tunnin kirjausväli , 7225 datapistettä, 12 liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , 7930 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli 12 liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, , 2870 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli 12 liuennut happi [mg/l] Kuva 9. Tallennetut happipitoisuusarvot CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja syksyn 2010 väliseltä ajalta, sekä FIX3 asemalta ajalta kevät-syksy Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

14 13 VIRTAUSNOPEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, datapistettä, 1 tunnin kirjausväli , metriä pohjanabove yläpuolella meters 30 meters bottom virtausnopeus [cm/s] meters 20 meters bottom metriä pohjan above yläpuolella 60 bottom 10metriä meterspohjan above yläpuolella bottom pohja Kuva 10. Tallennettu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. virtausnopeus [cm/s] 100 VIRTAUSNOPEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, datapistettä, 1 tunnin kirjausväli , 90 metriä pohjan above yläpuolella meters 40 meters bottom meters 30 pohjan meters yläpuolella above bottom metriä 70 metriä pohjan above yläpuolella meters 20 meters bottom 60 pohja 10 bottom 10metriä meterspohjan aboveyläpuolella bottom Kuva 11. Tallennettu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa merenpohjasta pintaan CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

15 14 40 % Virtausnopeus pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, virtausnopeus [% kokonaisajasta] 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom 10 meters above bottom pohja 10 metriä pohjan yläpuolella 0 % % [cm/s] Virtauksen suunta pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, virtauksen suunta [% kokonaisajasta] 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % meters metriä 30 pohjan meters yläpuolella above bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 metriä meters pohjan above yläpuolella bottom Kuva 12. Tallennetut tiedot virtausnopeudesta ja -suunnista CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana pylväskaaviona esitettynä. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 10 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. [ ] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

16 15 40 % Virtausnopeus pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, virtausnopeus [% kokonaisajasta] 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % meters metriä 40 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 meters metriä above pohjan bottom yläpuolella 0 % % [cm/s] Virtauksen suunta pylväsdiagrammi, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, virtauksen suunta [% kokonaisajasta] 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % meters metriä 40 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 meters metriä above pohjan bottom yläpuolella 0 % metriä pohjan yläpuolella metriä pohjan yläpuolella pohja 10 metriä pohjan yläpuolella [ ] Kuva 13. Tallennetut tiedot virtausnopeudesta ja -suunnista CONTROL 1 -asemalla syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana pylväskaaviona esitettynä. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 10 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

17 16 Control % % % % % meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja 10 metriä meters pohjan above yläpuolella bottom Control % 15 % % % % meters metriä 40 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 30 meters pohjan above yläpuolella bottom meters metriä 20 meters pohjan above yläpuolella bottom bottom pohja metriä meters pohjan above yläpuolella bottom Kuva 14. Virtauksen suunta CONTROL 1 2 -asemilla ruusudiagrammeina esitettynä syksyn 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Prosenttiarvot kertovat, kuinka pysyvä virtauksen suunta oli tarkkailujakson aikana. 360 = 0 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

18 17 3. Tulokset 3.1 Lämpötila Lämpötilatiedot vastaavat tyypillistä vaihtelua vuodenaikojen mukaan kaikilla asemilla. CONTROL 1 2 -asemilla lämpötila laski 9 celsiusasteesta kohti nollaa helmikuussa, jota seurasi kahden - neljän asteen nousu. Sen jälkeen arvot pysyivät CONTROL 2 -asemalla suhteellisen muuttumattomina kolmannen tarkkailujakson loppuun asti. CONTROL 1 -asemalla lämpötilavaihtelu oli suurempaa. Lämpötila-arvot ovat nousseet 7 8 asteeseen talven arvoista. Lisäksi havaittiin useita selviä jaksoja, joiden aikana lämpötila nousi 3 5 astetta. Lämpötilavaihtelut olivat pieniä FIX3-asemalla, jossa lämpötila pysyi suurimmaksi osaksi välillä 4 5 C. 3.2 Suolapitoisuus Suolapitoisuusarvojen yleinen vaihtelu osoitti että suolapitoisuus kasvoi CONTROL 1 2 -asemilla yhdestä kahteen PSU:ta talvi- kevät jaksolla, jolloin pystysuuntainen sekoittuminen ja jokien valumat ovat vähäisempiä kuin avovesikaudenaikana. Sama kehitys jatkui edettäessä kesästä kohti syksyä. Yleisestä trendistä huolimatta useita nopeita ja lyhytaikaisia arvojen pienenemisiä tallennettiin molemmilla asemilla. Tällaiset arvojen vaihtelut kertovat tavallisesti siitä, että koko vesimassa on vaihtunut voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta ja alkuperäinen vesimassa on vaihtunut muualta peräisin olevalla vesimassalla. FIX3-asemalla vaihtelu oli vähäistä tarkkailujakson alkuvaiheen aikana, mutta suolapitoisuuden vaihtelut lisääntyivät tarkkailujakson loppua kohden. 3.3 Sameus Vuoden 2010 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana havaittu sameustasojen vaihtelu jatkui samankaltaisena kolmannen vuosineljänneksen aikana. Sameusarvot pysyivät alhaisina, ja kaikilla asemilla tallennettiin vain joitakin lyhytaikaisia huippuarvoja. Vastaavia muutoksia tyypillisesti havaitaan veden sekoittumisten aikana, jolloin koko vesimassa sekoittuu tai liikkuu nopeasti voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta. Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa ei lisännyt sameutta FIX3-asemalla. Keskimääräinen sameusarvo oli kaikilla kolmella asemalla noin 1 NTU. Suurin yksittäinen arvo, 8 NTU, tallennettiin CONTROL 2 -asemalla joulukuun 2009 lopussa. CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemat tallensivat lievästi kohonneita sameusarvoja joulukuun 2009 lopussa. Myös virtaustiedoissa havaittiin suurempia nopeuksia tuona aikana. Samanlaista muutosta havaittiin kesäkuukausina, jolloin kuollut levä sedimentoituu ja aiheuttaa 1-2NTU:n nousun sameusarvoissa. Kerättyjen tulosten perusteella rakennustyöt eivät ole lisänneet sameutta näissä kolmessa tarkkailukohteessa. 3.4 Veteen liuennut happi Happitasot CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla pysyivät suhteellisen hyvänä talvijakson ajan. Yleinen happipitoisuuden aleneminen tallentui kaikilla asemilla vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen aikana, ja trendi jatkui edelleen kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tilanne oli paras CONTROL 1 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

19 18 -asemalla, jolla arvot olivat noin 8 mg/l tarkkailujakson lopussa. CONTROL 2 -asemalla happipitoisuus putosi heinäkuussa alle 2 mg/l. Alhaisia happipitoisuuksia havaitaan usein paikoissa, joissa hajoavaorgaaninen aines kuluttaa vedessä jäljellä olevaa happea. FIX3-asemalla oli harvoin yli 3mg/l pitoisuuksia. Heinäkuun lopusta aseman nostoon ( ) happipitoisuus oli jatkuvasti alle 2 mg/l. Kaikilla asemilla ilmeni arvojen lyhytaikaista ja voimakasta vaihtelua, jolloin arvot muuttuivat 1 2 mg/l muutamassa päivässä. 3.5 Virtaukset CONTROL 1 -asemalla virtauksen tyypilliset suunnat olivat tavallisesti lounas-länsi ja koillinen-itä. Pintakerroksissa läntiset suunnat olivat vallitsevia. Virtausnopeus oli keskimäärin noin 6 cm/s pohjassa ja 9 cm/s ylimmissä kerroksissa. Mahdollinen selitys on että pohjan muodot ohjaavat virtausten käyttäytymistä. Odotusten mukaisesti virtausnopeudet alkoivat kasvaa ja vaihdella voimakkaammin syksyä kohden mentäessä. CONTROL 2 -asemalla virtaussuunnat vaihtelivat enemmän. Kaakko oli hieman tavallisempi suunta kuin muut, mutta selvästi muita yleisempää suuntaa ei havaittu. Keskimääräinen virtausnopeus CONTROL 2 -asemalla voimistui 6 senttimetristä sekunnissa 10 senttimetriin sekunnissa siirryttäessä pintaa kohden. Virtausnopeuden suurin tallennettu arvo pohjakerroksessa oli 37 cm/s CONTROL 1 - asemalla ja 51 cm/s CONTROL 2 -asemalla. Vastaava vuodenaikaisvaihtelu kuin CONTROL 1 - asemalla havaittiin myös CONTROL 2 -asemalla, jolla arvot vaihtelivat enemmän kesäkauden lopulla. 3.6 Vesinäytteet ja CTD-profiilit Kerätyt vesinäytteet eivät osoittaneet voimakkaita muutoksia missään kolmesta sijainnista. Vain ravinnepitoisuudessa havaittiin vaihtelua, joka osoitti tyypillistä vuodenajan mukaista vaihtelua. Termokliinin kausittainen syveneminen kohti syksyä tallentui selvästi pystysuuntaiseen CTD-tietoon kaikilla kolmella asemalla. Odotusten mukaisesti suolapitoisuus kasvoi hieman liikuttaessa kohti syvempiä vesikerroksia, mutta voimakasta halokliinia ei muodostunut vesialueiden suhteellisen mataluuden vuoksi. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

20 19 Liite 1. Automaattisten anturien ja aseman parametrit, mittausalue, resoluutio ja tarkkuus. Parametri Mittausalue Resoluutio Tarkkuus Sameus NTU 0,1 NTU 2 % tai 0,3 NTU Suolapitoisuus 0 70 ppt 0,01 ppt 1 % Johtokyky ms/cm 0,001 0,1 ms/cm 0,5 % Lämpötila C 0,01 0,15 Happi 0 20 mg/l 0,01 mg/l 1 % Virtauksen nopeus cm/s 0,1 cm/s yli 1 cm/s Virtauksen suunta ,1 ±5 Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

21 Liite 2. Laboratoriotulokset. Näytteet otettiin huoltokäyntien yhteydessä tarkkailusyvyydeltä kaikissa tarkkailusijainneissa. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 20 Päivämäärä Tarkkailuasema Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N Sameus Kiintoaines Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l CONTROL ,7 5,6 320 <2, CONTROL 1 <0,05 0,25 <0,002 0,2 1,6 0,62 <0,05 0,02 0, ,5 1,2 300 <2, CONTROL 1 0,11 0,59 <0,02 0,62 1,9 0,8 0,8 0,04 0, ,1 1, , CONTROL 2 <0,05 0,1 0,002 0,18 1,2 0,53 <0,05 <0,01 0, ,47 4,3 370 <2,5 150 < CONTROL 2 <0,05 0,33 <0,002 0,17 1,4 0,54 <0,05 0,02 0, <1 400 <2,5 130 < CONTROL 2 0,07 0,81 <0,005 0,30 1,7 0,71 <0,05 0,02 1, ,2 3, ,6 150 <7 82 Ei tiedossa FIX3 <0,05 0,24 <0,002 0,23 1,5 0,56 <0,05 0, ,1 < , FIX3 0,41 0,49 <0,02 0,59 1,7 0,86 0,86 0,04 1, ,1 3, < Luvissa hyväksytyt tarkkailuohjelmat eivät edellytä kontrollinäytteiden metallipitoisuuksien analysointia. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysilistaan taustatietojen keräämiseksi Suomenlahdesta, sen jälkeen kun näytteet CONTROL 1 -asemalta oli otettu Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti verrannollisia 1:1 arvoille <100NTU/FNU Hg ja NO2-N analyyseillä on eri alin määritysraja, johtuen laboratoriossa saatavilla olleista eri analyysimenetelmistä ja -laitteistoista. Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

22 21 Liite 3. Pystysuorat profiilit. Lukemat kirjattiin kaikilta asemilta huoltokäyntien aikana. Tiedot kerättiin pinnasta pohjaan. 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1 pystysuorat profiilit 10 syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Salinity Lämpötila Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Lämpötila T [ ]; Suolapitoisuus S [ ]; Sameus Turb [NTU] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

23 22 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2 pystysuora profiili 10 syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Lämpötila T [ ]; Suolaisuus S [ ]; Sameus Turb [NTU] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

24 23 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Fix 3, 60 22,58 N, ,76 E, pystysuora profiili 10 syvyys [m] Temperature Lämpötila Temperature Lämpötila Salinity Suolaisuus Salinity Suolaisuus Turbidity Sameus Turbidity Sameus Lämpötila T [ ]; Suolaisuus S [ ]; Sameus Turb [NTU] Nord Stream dokumentti numero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A

25 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B. B Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A. C Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A.

26 Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Asiakirjan nimi VEDENLAADUN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA -Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: Viittaus : PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Asiakirjan nro G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A Putkilinja Aliprojekti Ala Asiakirjatyyppi Alkuunpanijan tunnus Yhdistäjä Versio A Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

27 2 Raportin tunniste: VEDENLAADUN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA -PUTKENLASKU ANKKUROITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen APL 03 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL NSP:n ja Rambollin kommentit 04 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL NSP:n kommentit A Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen APL Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

28 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Aluksesta tehtävä tarkkailu Tiedot veden laadusta 9 3. Tulokset Liitteet 17 Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

29 4 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään aluksesta tehdyn automaattisen tarkkailun ja kiinteillä antureilla toteutetun tarkkailun tulokset putkenlaskupaikassa LAY2, joka on esitetty kuvassa Kaksi kiinteää anturia ankkuroitiin ennen putkenlaskua merenpohjaan 50 ja 800 metrin etäisyydelle suunnitellusta putkilinjasta 1. Anturilaitteistojen automaattisilla vedenlaadun mittauslaitteilla mitattiin suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja veteen liuenneen hapen määrä 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelta. Aluksesta tehtävään tarkkailuun sisältyi pystysuuntaisen profiilin tietojen kerääminen kahdella mittauslinjalla putkenlaskualuksen ympärillä yhdessä perinteisten vesinäytteiden ottamisen kanssa (katso taulukosta 1 tarkemmat tiedot ajoituksesta). Sedimenttityyppi oli tarkkailualueella pehmeä savi. Putket laskettiin ankkuroitavasta Castoro Sei -putkenlaskualuksesta (C6). Kuva 1. Tarkkailukohteen LAY2 sijaintipaikka, jossa putket laskettiin ankkuroitavalla putkenlaskualuksella C6. (Kartta: Ramboll Finland Oy.) Katso tarkempi kuva 5, jossa esitetään tarkkailulinjan ja ankkuroitavan aseman sijainnit. 1 Tässä viitataan Itämeren poikki kulkevan kaasuputken ympäristöntarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

30 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Kerättyjen tietojen perusteella putkenlaskusta aiheutui paikallisesti sameuden vähäistä suurenemista, mikä havaittiin aluksesta tehtävässä tarkkailussa. Vesinäytteiden perusteella metalli- ja ravinnearvot eivät nousseet vesimassassa putkenlaskutöiden seurauksena. Lähimmässä ankkuroitavassa asemassa (50 metrin etäisyydellä putkilinjasta) sameuden havaittiin suurenevan hieman, kun ankkurit ja alus siirtyivät tarkkailualueen poikki kesäkuun lopussa. Toisessa kiinteässä asemassa (800 metrin etäisyydellä putkilinjasta) ei havaittu sameuden yleistä suurenemista. Suolapitoisuus, lämpötila tai liuenneen hapen määrä eivät poikenneet tyypillisistä mittausarvoista Itämeressä. Yleisesti sameus lisääntyi johtuen ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehdystä putkenlaskusta sekä ROV-laitteella tehdystä putkilinjan tarkkailusta. Toimenpiteet aiheuttivat vain lyhytaikaisen häiriön alueen luonnolliseen sameuden tausta-arvoon. Taulukossa 1 on esitetty asemien (tehtävien) koordinaatit, veden syvyys ja tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Asema/tehtävä, kilometrikohta (KP) ja syvyys LAY2 (anturi 50 m putkilinjasta) KP 495, syvyys 183 m Aseman tunnus ja sijainti Parametrit Tarkkailusyvyys Tarkkailujakso KP 495/1: 58 52,88 N, 20 30,47 E suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen määrä 1,5 2,0 metriä merenpohjasta LAY2 (anturi 800 m putkilinjasta) KP 495, syvyys 191 m Aluksesta tehtävä tarkkailu, KP KP 495/2: 58 53,14 N, 20 29,84 E Mittauslinja A ja B (katso kuva 3) suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen määrä sameus (lämpötila ja suolapitoisuus), vesinäytteet 1,5 2,0 metriä merenpohjasta pinnasta pohjaan :45-19:00 (paikallista aikaa) 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva seuranta ankkuroiduilla asemilla Jatkuva pitkäaikainen ja alukselta tehtävä tarkkailu toteutettiin LAY2-asemalla samanlaisilla laitteilla. Mittauslaitteet, YSI-6600-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 60 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta. Laitteet tekevät jokaisen tunnin alussa sarjan havaintoja, joiden perusteella laskevat keskiarvon ja tallentavat sen sisäiseen muistiin. Tämän jälkeen laitteet menevät valmiustilaan säästääkseen virtaa. Kierto alkaa uudestaan seuraavan tunnin alussa. YSI-sondin toiminta-alue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee virheelliset mittalukemat. Anturit ankkuroitiin merenpohjaan 50 ja 800 metrin etäisyydelle (suoraan turva- ja ankkurointikäytävän Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

31 6 ulkopuolelle) suunnitellusta putkilinjasta 1 sen pohjoispuolelle. Anturit asennettiin samaan linjaan kohtisuoraan putkilinjan reittiin nähden. Putkenlaskualuksen ja sen ankkurien todelliset sijaintipaikat antureihin nähden on esitetty liitteessä 5. Anturilaitteilla mitattuja arvoja verrattiin asemien noston yhteydessä otettuihin vesinäytteisiin ja CTDprofiiliin. Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. Automaattiset vedenlaadun anturit, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet, ankkuroidaan merenpohjaan kilon painoisilla betonipainoilla (kuva 3). Laitteet asennettiin noin viikko ennen putkenlaskun aloittamista ja poistettiin aikaisintaan viikon kuluttua putkenlaskun lopettamisesta kyseisellä alueella. (katso taulukko 1). Kuva 3. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

32 7 Molemmat pohjaan asennetut laitteet toimivat ongelmitta koko tarkkailujakson ajan. Noston aikana anturit laukaistiin pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostettiin huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastettiin ja tiedot ladattiin. Noston aikana otettiin yksi vesinäyte ja kerättiin tiedot pystysuuntaisesta CTD-profiilista lähimmältä anturilta (50 metrin etäisyydellä putkilinjasta), minkä lisäksi toinen vesinäyte otettiin 800 metrin etäisyydellä putkilinjasta sijaitsevalta asemalta. Vesinäytteet otettiin noston ja aluksesta tehtävän tarkkailun aikana 3.5 litran Limnos-näytteenottolaitteella (kuva 4). Kaikki vesinäytteet tallennettiin pulloihin, merkittiin ja säilytettiin viileässä odottamassa kuljetusta laboratorioon. Kuva 4. Limnos-tyyppinen vesinäytteen ottolaite 2.2 Aluksesta tehtävä tarkkailu Aluksesta tehtävä tarkkailu suoritettiin varsinaisen putkenlaskuprosessin aikana 30. kesäkuuta Tarkkailu toteutettiin laskemalla automaattisesti tallentava laite (kts. kappale 2.1, kuva 2) pinnasta pohjaan etukäteen määritetyillä mittauslinjoilla. Putkenlaskualus liikkui jatkuvasti koilliseen keskinopeudella km/päivä Tarkkailu toteutettiin kerran kahdella mittauslinjalla, joista toinen oli putkilinjan myötäinen putken pohjoispuolella (mittauslinja A kuvassa 5) ja toinen kohtisuoraan putkilinjaan nähden (mittauslinja B kuvassa 5). Pystysuuntaisen profiilin sijainti mittauslinjassa A oli 50m lasketusta putkesta. Mittauslinja B kulki noin 100 m sen kohdan takana, jossa putki osui laskettaessa merenpohjaan. Mittauslinjat olivat ja metrin pituisia (kuva 5). Lisäksi mittauslinjoilta (kuva 5) kerättiin 17 vesinäytteen sarja (taulukko 2) käyttäen kappaleessa 2.1 ja kuvassa 4 esiteltyjä laitteita. Mittauslinjalta B näytteet otettiin molemmista päistä sekä keskeltä kuten tarkkailuohjelmassa oli kuvattu. Mittauslinjalta A näytteenottosijainnit valittiin perustuen sen hetkiseen pisteeseen, jossa putki kosketti merenpohjaa laskun yhteydessä. Alukselta tehtävän tarkkailun tulosten perusteella jokaisessa näytteenottokohdassa näytteet kerättiin pääasiassa 3-4 eri syvyydeltä alimmasta 50 metrin kerroksesta. Alukselta tehtävän tarkkailun tulokset vesinäytteiden osalta on esitetty taulukossa 2. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

33 8 Saipemin kanssa suunnitteluvaiheessa käytyjen keskusteluiden pohjalta putkilinjan reitin kanssa rinnakkainen mittauslinja siirrettiin ankkurointikäytävän ulkorajalta noin 50 m:n etäisyydelle putkilinjasta. Tällä toimella pyrittiin havaitsemaan mittalaitteilla ankkurivaijereiden mahdollisesti aiheuttama sedimentin leviäminen. Ankkurointiin (ankkurivaijereihin) liittyvien turvallisuusnäkökohtien huomioimisen takia tämä mittauslinja piti olla C6:n takana. Tarkkailutyö keskeytyi useita kertoja C6:n pyynnöstä turvallisuuden vuoksi. Yksittäisten näytteidenottopaikkojen sijainteja muutettiin C6:n ohjeiden mukaisesti. Useiden viivästysten vuoksi tarkkailu mittauslinjoilla suoritettiin vain kerran. Viivästysten vuoksi aikaväli kahden mittauskierroksen välillä olisi kasvanut liian suureksi ja sen vuoksi toinen mittauskierros peruttiin. Tämän seurauksena alkuperäinen tarkkailuohjelma poikkeaa toteutuneesta. Muutokset koskevat vain aluksesta tehtävää tarkkailua tarkkailuohjelmassa. Kuva 5. Aluksesta tehtävän tarkkailun mittauslinjat (mustat pisteet), vesinäytteet (WS 1 5) ja ankkurien sijainnit (A1-A12) putkenlaskun ja ankkurien käsittelyn aikana. KP ovat putkilinjan kilometrikohtia, jotka on laskettu alkaen Venäjän rantautumispaikasta. Esitetty putkenlaskualus ja ankkurikaavio ovat suunnilleen alukselta tehtävän tarkkailun aikainen tilanne. Liitteessä 5 tarkempi esitys väliltä KP , Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

34 9 2.3 Tiedot veden laadusta Alla on kuva erikseen molemmista mittauslinjoista (kuvat 6 7). Aluksesta tehtävän tarkkailun aikana kerättyjen vesinäytteiden tulokset on esitetty taulukossa 2. Jäljempänä on esitetty tiedot veden laadusta molemmilla ankkuroitavilla asemilla. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen määrä on esitetty diagrammeina (kuva 8 11). Tarkat sijaintipaikat, joista profiilitiedot kerättiin ja vesinäytteet otettiin, on esitetty kuvassa 5. Sameusarvoissa käytettyä asteikkoa 0-50 NTU (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö) on tyypillisesti käytetty Suomessa tehtyjen rakennusprojektien tarkkailussa. Liitteet 6 ja 7 esittävät mittauslinjojen tulokset uudessa mittakaavassa asteikolla 0-10 NTU, jolloin sameuden pienemmät vaihtelut näkyvät paremmin. Kiinteden anturien noston yhteydessä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2-3. Sameus putkilinjan mittauslinjalla A, LAY NTU 45 NTU NTU 35 NTU syvyys [m] -100 ei tietoja 30 NTU 25 NTU 20 NTU NTU 10 NTU 5 NTU etäisyys [m] 0 NTU Kuva 6. LAY2, sameus mittauslinjalla A, 30. kesäkuuta 2010 (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö). Todelliset sijainnit ja etäisyydet on merkitty kuvaan 5. Mittauslinjan A keskiosasta ei ole tietoja, koska näytteenotosta kyseisessä paikassa jouduttiin luopumaan turvallisuussyistä C6:n vaatimuksesta. Mittauslinjan sameustulokset on esitetty uudessa mittakaavassa Liitteessä 6. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

35 10 0 Sameus mittauslinjalla B, LAY2 50 NTU 45 NTU NTU 35 NTU syvyys [m] NTU 25 NTU 20 NTU NTU 10 NTU 5 NTU etäisyys [m] 0 NTU Kuva 7. LAY2, sameus mittauslinjalla B, 30. kesäkuuta 2010 (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö). WS5 on etäisyyden nollapiste kuvassa 5, jossa on esitetty putkilinjan sijainti. Miinusmerkkiset etäisyydet on mitattu putkilinjasta etelään päin ja plusmerkkiset pohjoiseen päin. Mittauslinjan sameustulokset on esitetty uudessa mittakaavassa Liitteessä 7. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

36 11 Taulukko 2. Laboratoriotulokset aluksesta tehdyn tarkkailun aikana LAY2-asemalta otetuista vesinäytteistä. Näytepisteiden sijainnit ovat esitetty kuvassa 5. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Päivämäärä Tarkkailukohde, näytteenottokoht a ja näytteenottosyvyys ja vedensyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N *Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p lay2, WS1, 155 m, 158 m lay2, WS1, 145 m, 158 m lay2, WS1, 135 m, 158 m lay2, WS2, 155 m, 159 m lay2, WS2, 145 m, 159 m lay2, WS2, 135 m, 159 m lay2, WS3, 160 m, 165 m lay2, WS3, 150 m, 165 m lay2, WS3, 140 m, 165 m lay2, WS4, 160 m, 165 m lay2, WS4, 150 m, 165 m lay2, WS4, 140 m, 165 m lay2, WS4, 110 m, 165 m lay2, WS4, 10 m, 165 m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 0,17 < 0,002 0,36 2,5 0,66 < 0,05 0,03 1,2 < 5 1 < 1 0,26 < 0,002 0,31 2 0,61 < 0,05 0,03 1,1 < 5 0,74 < 1 0,28 0,002 0,29 2,8 0,68 0,06 0,03 1,1 < 5 0,58 < 1 <0,05 < 0,002 0,28 1,9 0,59 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,44 < 1 0,18 < 0,002 0,29 2 0,57 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,74 < 1 0,3 < 0,002 0,28 3,7 0,69 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,97 < 1 <0,05 < 0,002 0,26 1,9 0,58 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,58 < 1 <0,05 < 0,002 0,27 1,9 0,55 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,47 < 1 <0,05 < 0,002 0,23 1,9 0,53 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,69 < 1 <0,05 < 0,002 0,25 2,1 0,55 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,48 < 1 0,12 < 0,002 0,25 3,4 0,57 < 0,05 0,02 1,1 < 5 0,41 < 1 0,93 < 0,002 0,25 3 0,58 0,25 0,02 1,1 < 5 0,51 < 1 0,25 0,002 0,22 2,2 0,54 0,07 0,02 1,1 < 5 0,36 < 1 0,38 < 0,002 0,13 1,2 0,61 < 0,05 0,02 0,76 < 5 0,9 < 1 0,8 0,8 0,8 0,2 0,5 0,7 0,5 0,6 0,8 0,4 0,7 0,7 0,7 10,8 µg /l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l 250 4,4 < ,1 < < 2,5 < ,4 < ,6 < ,6 < ,7 < ,6 < ,4 < ,3 < ,5 < < < < 2,5 < 5 <7 11 <3 Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

37 lay2, WS5, 190 m, 200 m lay2, WS5, 180 m, 200 m lay2, WS5, 170 m, 200 m < 0,05 < 0,05 < 0,05 <0,05 < 0,002 0,27 2,1 0,55 < 0,05 0,02 1,1 < 5 1,2 < 1 <0,05 < 0,002 0,24 1,9 0,5 < 0,05 0,01 1,1 < 5 0,38 < 1 <0,05 < 0,002 0,25 1,9 0,47 < 0,05 0,01 1 < 5 0,36 < 1 1 0,8 0, < ,5 < ,6 < Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

38 13 50 SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Lay 2 (KP495), 58 52,87 N, ,47 E, , 1638 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 2 asemaa sameus [NTU] Turbidity Sameus 50m 50m Turbidity Sameus 800m Kuva 8. Tallennetut sameusarvot ankkuroiduilta laitteilta LAY2-asemalta. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Korostettuna näkyvä pylväs ilmaisee tarkkailuasemien lähettyvillä sijaitsevan ankkurointialueen ( ). Katso liitteestä 4 uudessa mittakaavassa esitetyt sameuden aikasarjat ja vastaavuus tarkkailtuun putkenlaskuun ja putken merenpohjaan osumiseen.. Kuva 9. Tallennetut lämpötila-arvot ankkuroiduilta laitteilta LAY2-asemalta. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-GE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN

Lisätiedot

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu NS Final Munitions Clearance Monitoring Report FIN EEZ Rev A: 19 Sep 2010 Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu Tämä liite Tässä liitteessä on raportit, joissa esitetään vedenlaadun, sedimentin, pohjaeliöstön

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 HELSINGIN KAUPUNKI - KAUPUNKISUUNNITTELUV IRASTO Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset Antti Lindfors ja Joose Mykkänen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä

Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä 7176 LUODE CONSULTING OY 1636922-4 NORD STREAM 2 -HANKE Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä NSP2-asiakirjan nro: W-PE-EIA-PFI-REP-812-FINBESFI-01 Antti Lindfors, Toni Meriläinen ja

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä 7.3.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta

Lisätiedot

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 NORD

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

TASO-mittausasemien kalibrointi

TASO-mittausasemien kalibrointi 3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna

Lisätiedot

Kannettavat Monitoimimittarit

Kannettavat Monitoimimittarit Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä

Lisätiedot

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Tässä ohjeistuksessa kerrotaan 1) kuinka otetaan vesinäyte laboratorioanalysointia varten 2) mitä muita vedenlaatuhavaintoja voi tehdä näytteenoton

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.

Lisätiedot

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013

Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

143081-1.1 1(5)+liitteet

143081-1.1 1(5)+liitteet 1481-1.1 1(5)+liitteet DI Benoît Gouatarbès, TkT Henri Penttinen 1.7.2014 Nobinan Roihupellon linja-autovarikko Tilaaja: Nobina Finland Oy Tilaus: 11.6.2014 Yhteyshenkilö: Katja Olli ÄÄNITASOMITTAUKSET

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 28.12.21 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot