NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG"

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

2 NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Versio 04 Päivämäärä Dokumentti Viite / PO Versiohistoria: Versio Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Hyväksyjä SSAL ANTL SANSU MIBR SSAL, ANNAL ANTL SANSU MIBR SSAL, ANNAL ANTL SANSU MIBR SSAL, ANNAL ANTL SANSU MIBR Ramboll P.O: Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAUSUNNON LÄHTÖKOHDAT Tavoite Yhteenveto käytöstä poistamisen menettelyistä 1 2. POISTAMISEN YMPÄRISTÖTARKASTELU Arviointimenetelmä Arviointi yleisellä tasolla 4 3. JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 15

4 NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ LYHENTEET DP FINIBA IBA KP NSP2 ROV YVA dynaamisesti asemoitava Suomen kansallisesti tärkeä lintualue kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden ohjelma kilometrikohta Nord Stream 2 putkilinjajärjestelmä kauko-ohjattava laite, Remotely Operated Vehicle ympäristövaikutusten arviointi Ramboll P.O: Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

5 1 1. LAUSUNNON LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tavoite Nord Stream 2 AG:n pyynnöstä CONSUB on arvioinut putkilinjan poistamisen teknistä toteutettavuutta Suomen talousvyöhykkeellä. Putkilinja poistetaan ympäristöolosuhteiden palauttamiseksi ennalleen, mikäli lupa kumotaan tai sen ehtoja muutetaan. Jos putkilinja poistetaan, tullaan poistamisesta laatimaan suunnitelma asianosaisille viranomaisille ennen töiden aloittamista. Tämän lausunnon tavoitteena on esittää ympäristövaikutukset yleisellä tasolla, mikäli Nord Stream 2 putkilinjat poistettaisiin pian rakentamisen jälkeen Suomen talousvyöhykkeellä. Myös kiviaines poistettaisiin merenpohjasta niin pitkälti kuin se teknisesti olisi mahdollista. Tämä lausunto on laadittu Rambollin toimesta ja se perustuu edellä mainittuun CONSUB:n selvitykseen. 1.2 Yhteenveto käytöstä poistamisen menettelyistä Käytöstä poistamisen menettelyt on kuvattu erillisessä asiakirjassa (CONSUB 2017). Käytöstä poistamiseen sisältyy kolme päävaihetta: valmistelevat työt putkilinjan poistaminen joko - päivastaisessa järjestyksessä kuin se on laskettu merenpohjaan - kappaleina (leikkaamalla ja nostamalla) Kiviaineksen ja patjojen poistaminen (topografian korkeimpien kohtien poistaminen) Valmistelevat työt Valmisteleviin töihin sisältyy pääasiassa visuaalinen tutkimus jonka tarkoituksena on: varmistaa putkilinjojen asento tunnistaa kiviainespenkereiden sijainti ja mitat tunnistaa ja poistaa mahdolliset esteet Visuaalinen tutkimus tehtäisiin koko poistettavan putkilinjan matkalla joko erityisellä tutkimusaluksella tai tutkimusaluksen ROV-laitteella. Putkilinjan poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä Putkilinjan poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä yhden putkilinjan osalta on kuvattu alla (CONSUB 2017): Mobilisoidaan tutkimusalus kauko-ohjattavan vedenalaisen laitteen (ROV-laitteen) kanssa suorittamaan visuaalinen tutkimus molemmista putkilinjoista kilometrikohdasta KP0 kilometrikohtaan KP374. Mobilisoidaan imuruoppausalus sekä kauko-ohjattavalla vedenalaisella ruoppaajalla varustettu tutkimusalus ja aloitetaan kiviaineksen poisto kummankin NSP2-putkilinjan päältä. Tämän arvioidaan kestävän 3,5 kuukautta. Leikataan NSP2 putkilinja vedenalaisella timanttileikkurilla ja ROV-laitteella kummaltakin puolelta yläpuolelle rakennetun putkilinjan (esimerkiksi Balticconnectorin) risteyskohtaa, noin 50 metriä eristyskohdasta. Poistetaan putkilinja päinvastaisessa järjestyksessä kilometrikohdasta KP0 (Venäjän aluevesien ja Suomen talousvyöhykkeen rajalta) kilometrikohtaan KP374 (Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajalle). Tutkimusalus tukee putkea poistavaa alusta (sama alustyyppi, jota käytettiin putken laskussa) koko operation ajan. Putken poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä kestää arviolta noin 6 kuukautta. Poistonopeus on noin 3 kilometriä päivässä. Jatketaan ja viimeistellään kiviaineksen poisto NSP2 putkilinjan alta käyttäen kolmea imuruoppausalusta ja kahta kauko-ohjattavaa vedenalaista ruoppaajaa, joita ohjataan tutkimusaluksesta käsin. Ruoppaamalla poistetaan merenpohjan topografiaan vaikuttavat korkeimmat kohdat. Työn arvioidaan kestävän noin 5 6 kuukautta.

6 Poistetaan muuta rakennettua infrastruktuuria tukevat betonipatjat, jotka on rakennettu ennen NSP2 putkilinjan asentamista. Työssä käytetään tutkimusalusta, joka aiemmassa vaiheessa tuki putkea poistavaa alusta. 2 Joitakin edellä mainituista toiminnoista voidaan tehdä yhtäaikaisesti. Merellä tapahtuvien toimien arvioidaan kestävän yhteensä noin 15 kuukautta ensimmäisen poistettavan putkilinjan osalta. Mikäli putken poistamisessa on käytössä vain yksi DP-alus, toisen putkilinjan poistamisen arvioidaan kestävän 12 kuukautta ensimmäisen putkilinjan poiston jälkeen. Putkilinjan poistaminen kappaleina Putkilinjan poistaminen kappale kappaleelta on menetelmänä hyvin samantapainen kuin putken poistaminen käänteisessä järjestyksessä. Menetelmät eroavat pääasiassa vain putkilinjan poiston osalta. Putkilinjan poistamisessa käytetetään tutkimusalusta tai useita tutkimusaluksia sen sijaan, että käytettäisiin samaa alusta, jolla putket laskettiin merenpohjaan. Tutkimusalus asemoi itsensä systemaattisesti jokaisen liitoksen kohdalle (eli noin 24 metrin välein). Putkilinja leikataan kappaleiksi vedenalaisella timanttileikkurilla ja kappaleet nostetaan pintaan tutkimusaluksen nosturilla. Poistonopeus tällä menetelmällä on noin 300 metriä päivässä. Työtä voidaan tehostaa lisäämällä tutkimusalusten määrää. Liitännäistoiminnot Suomessa Poistettaessa NSP2 putkilinjat kokonaan Suomen talousvyöhykkeeltä on tarve kuljettaa yhteensä yli (24 metriä pitkää) betonipinnoitettua putkikappaletta maihin. Maissa putkilinjan kappaleet voidaan joko käsitellä hyödynnettäväksi materiaalina tai ne voidaan loppusijoittaa/hävittää. Joka tapauksessa tarvitaan väliaikaisia varastoja (varastoalueita poistetuille putkikappaleille) sekä jatkokäsittelyä. Myös pysyvät loppusijoitusalueet voivat olla tarpeen. Myös noin 0,3 miljoonaa kuutiometriä kiviainesta kuljetettaisiin maihin. Osa tästä materiaalista sisältää merenpohjan sedimentteja ja se voitaisiin esikäsitellä kevyesti pesemällä esimerkiksi pyörivässä rummussa. Talteen kerätty kiviaines voidaan käyttää uudelleen täyttömateriaalina maalla tai ranta-alueilla (esimerkiksi satamarakentamisessa).

7 3 2. POISTAMISEN YMPÄRISTÖTARKASTELU 2.1 Arviointimenetelmä Rakentamisen päätoimintojen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-selostuksessa (Ramboll 2017a) ja päivitetyssä vaikutusten arvioinnissa merialueilla (Ramboll 2017b). Tämän lausunnon arviointi perustuu vertailuun YVA-selostuksen kanssa, koska toiminnot ovat hyvin samankaltaisia. Putkilinjan poistamisen päätoimintoja on verrattu rakentamisen toimintoihin alla esitetyn mukaisesti: Toiminnot putkilinjan rakentamisen aikana sekä mahdollisten vaikutusten pääasialliset lähteet Vastaavat toiminnot putkilinjan poistamisessa ja mahdollisten vaikutusten pääasialliset lähteet Tutkimukset, laajat esimerkiksi geofysikaaliset ja ympäristötutkimukset merkityksetön: fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen Tutkimukset, laajat esimerkiksi geofysikaaliset ja ympäristötutkimukset merkityksetön: fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen Useiden ammusten raivaus vedenalaisen melun syntyminen sedimenttien vapautuminen vesipatjaan haitta-aineiden vapautuminen vesipatjaan merenpohjan sedimentaatio Kiviaineksen kasaus (laskuputken avulla) noin 1,7 miljoonaa m 3 kiviaineksia (YVA laadittiin 1,9 miljoonan m 3 nettokiviainesmäärän pohjalta) sedimenttien vapautuminen vesipatjaan haitta-aineiden vapautuminen vesipatjaan merenpohjan sedimentaatio Huom! Viimeisimmän teknisen suunnitelman mukaan arvioitu nettokiviainesmäärä on huomattavasti pienentynyt ja on n. 1,1 milj m 3 eli 1,4 milj m 3 ottaen huomioon hävikin ja asennustoleranssit. Kahden putkilinjan lasku DP-aluksen avulla fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen turva-alueiden perustaminen alusten ympärille ilmapäästöjen ja kasvihuonekaasujen päästöt vieraslajien leviäminen sedimenttien vapautuminen (ei ammusten raivausta; raivausta vain mikäli tehdään odottamattomia löydöksiä) Ruopattavissa olevan kiviainesmäärän poistaminen. Mahdolliset vaikutukset ovat sedimenttien vapautuminen vesipatjaan haitta-aineiden vapautuminen vesipatjaan merenpohjan sedimentaatio Kahden putkilinjan poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä DP-aluksen avulla tai poistaminen kappaleina fyysiset häiriöt yläpuoliseen veteen turva-alueiden perustaminen alusten ympärille ilmapäästöjen ja kasvihuonekaasujen päästöt vieraslajien leviäminen sedimenttien vapautuminen vesipatjaan (kappaleina poistettaessa) Tässä arvioinnissa keskitytään fyysis-kemialliseen ja bioottiseen ympäristöön sekä suurimpaan osaan sosioekonomista ympäristöä. Sosiaalisia vaikutuksia ja erityisesti vaikutuksia yleiseen luottamukseen ei ole arvioitu johtuen siitä, että tietoa vastaavista hankkeista ei ole saatavilla. On syytä huomata, että ympäristönäkökohdat eroavat YVA-selostuksessa (luku 15, Ramboll 2017a) kuvatuista käytöstä poistamisen näkökohdista silloin, kun putkilinja poistetaan pian rakentamisen jälkeen. Käytöstä poistaminen tehdään aikaisintaan noin 50 vuoden käytön jälkeen, jolloin putkilinjat ovat osittain peittyneet ja betonipinnoitus heikentynyt. Näiden olosuhteiden arvioitiin aiheuttavan eniten haitallisia vaikutuksia käytöstä poistamiseen liittyen. Pian laskemisen jälkeen tapahtuva putkilinjojen poistaminen tultaisiin tekemään erilaisissa olosuhteissa.

8 4 2.2 Arviointi yleisellä tasolla Ilman laatu On oletettu, että putken poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä on yhtä nopeaa kuin putken lasku. Sekä putkenlaskun että putken poistamisen nopeus DP-aluksen avulla on noin 3 kilometriä päivässä ja molemmissa tapauksissa alukset työskentelevät reitillä yhtä pitkään. Siten myös päästöt ovat samansuuruisia sekä putkenlaskussa että poistamisessa (ks. YVA-selostuksen taulukko 11-3). Kuitenkin merellä tapahtuvan rakentamisen (ja putken poistamisen) päästöt ovat jonkin verran YVA-selostuksessa esitettyä pienemmät, koska tarvittava kiviainesmäärä on vähentynyt noin 11 %:lla. Putkilinjan poistaminen kappaleina johtaisi todennäköisesti suurempiin päästöihin kuin putken poistaminen päinvastaisessa järjestyksessä. Tämä perustuu poistamisen nopeuteen; yksi DP-alus (noin 3 kilometriä päivässä) vastaa kymmentä tutkimusalusta (10 0,3 kilometriä päivässä). Kun oletetaan että yksi tutkimusalus käyttää 20 m 3 polttoöljyä päivässä ja DP-alus noin 90 m 3, kappaleina poistamisen päästöt olisivat karkeasti noin kaksinkertaiset verrattuna päinvastaisessa järjestyksessä poistamiseen. Putkilinjan poistamisen vaikutuksen merkittävyys ilman laatuun ja ilmastoon on arvioitu olevan merkityksetön. Merenpohjan morfologia ja sedimentit Rakentamistoimet, joista aiheutuu sedimentin häiriintymistä, ovat ammusten raivaus ja kiviaineksen kasaus. Putkenlasku DP-aluksella ei aiheuta merkittäviä vaiktuksia. Muutoksen suuruus on arvioitu vähäiseksi (kiviaineksen kasaus ja ammusten raivaus) tai merkityksettömäksi (putkenlasku DP-aluksella). Vaikutus on kokonaisuudessaan arvioitu vähäiseksi. Sedimenttien häiriintymistä aiheuttavat työvaiheet ovat putkilinjojen poistaminen ja kiviaineksen poistaminen. Vaikutukset on kokonaisuudessaan arvioitu pääosin vähäisiksi. Hydrografia ja veden laatu Rakentamisen aikana tapahtuvan ammusten raivauksen ja kiviainesten kasauksen arvioidaan aiheuttavan väliaikaisia muutoksia veden laadussa pääasiassa lähinnä merenpohjaa olevassa vesikerroksessa suhteellisen ja lähellä rakennustoimintoja. Poistamisen aikana putkilinjan leikkaaminen/nostaminen aiheuttavat väliaikaisia muutoksia veden laadussa lähinnä pohjanläheisessä vedessä. Vaikutukset voivat olla suurempia kuin putken laskun aikana, mutta ne ovat silti suurimmillaankin vähäisiä.

9 5 Pieni nousu suspendoituneen sedimentin pitoisuudessa ammusten raivauksen aikana voidaan havaita hankealueen ulkopuolella. Rakennustoimista johtuvien meriveteen liuenneiden haittaaineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan pieniä. Muutoksen suuruus on arvioitu vähäiseksi (kiviaineksen kasaus ja ammusten raivaus) tai merkityksettömäksi (putkenlasku DP-aluksella). Kiviaineksen poistaminen aiheuttaa jonkin verran sedimenttien häiriintymistä johtuen imuputken liikkeistä meren pohjassa sekä kiviaineksen imuruoppauksesta. On arvioitu, että sedimentin häiriintymistä tapahtuu enemmän kuin kiviaineksen kasauksessa. Merkittävämpi vaikutus veden laatuun aiheutuu ylimääräisen veden poistosta, joka tehdään yleensä purkutken avulla 5 10 metriä aluksen alapuolella. Selvin suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuus esiintyy aluksen välittömässä läheisyydessä, mutta vähäisiä muutoksia on havaittu noin 1 3 kilometrin etäisyydellä. Putkilinjan poistamisen (väliaikainen) vaikutus veden laatuun on arvioitu vähäiseksi. Vedenalainen melu ja ilmassa kantautuva melu Rakentamisen aikana merkittävin vedenalainen melu aiheutuu ammusten räjäyttämisestä paikoillaan. Muut rakentamistoimet aiheuttavat huomattavasti vähemmän vedenalaista melua. Kiviaineksen kasaus ja putkenlasku aiheuttavat vedenalaista melua, joka on hiukan tavanomaista laivaliikenteen melua suurempaa. Putken laskun arvioidaan olevan meluisin ilmassa kantautuvaa melua tuottava toimenpide. Ilmassa kantautuvan melun tasojen arvioidaan jäävän alle sovellettavien ohjearvojen lähimmällä herkällä alueella. Putkilinjan poistamisen yhteydessä ammuksia ei raivata. Kuten putkenlaskusta, myös putkilinjan poistamisesta aiheutuvien vaikutusten on arvioitu olevan merkityksettömiä ilmassa kantautuvan melun osalta. Pohjaeliöstö Rakennustyöt (pääasiassa ammusten raivaus) aiheuttavat fyskikaalisia häiriöitä merenpohjaan, mikä voi haitata pohjaeläimistöä tai johtaa pohjaeläinten vähentymiseen. Nämä vaikutukset ovat negatiivisia mutta luonteeltaan paikallisia ja niiden aikajänne on melko lyhyt. Vaikutukset ovat palautuvia ja pohjaeläinyhteisöt pystyvät toipumaan. Rakennustoimet aiheuttavat myös sedimentin leviämistä, mikä voi haitata merenpohjan eläimistön ravinnonkäyttöä (kiintoaineen suspendoitumisen aikana) ja aiheuttaa lisääntyneestä sedimentaatiosta aiheutuvia häiriöitä. Vaikutusten suuruus arvioitiin merkityksettömäksi. Poistamiseen liittyvät toimet aiheuttavat todennäköisesti vähemmän sedimenttien vapautumista ja siten vaikutuksen merkittävyys on sama kuin rakentamisessa eli merkityksetön.

10 6 Kalat Rakentamistoimintoihin liittyvien kalojen karttamisreaktioiden arvioidaan olevan väliaikaisia ja lyhytkestoisia, eikä kalayhteisöihin tule kohdistumaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Suspendoituvien sedimenttien ja vapautuvien haitta-aineiden vaikutukset kilohailin mätiin ja pienpoikasiin arvioidaan merkityksettömiksi ottaen huomioon yksittäisten kilohailin mätimunien ja pienpoikasten vähäisen tärkeyden koko kilohailikannassa. Putkilinjan poistamistoimien vaikutus on suurimmillaankin sama kuin rakentamistoimien ja siten vaikutus on kokonaisuudessaan sama kuin rakentamisen aikana eli merkityksetön. Merinisäkkäät Rakentamisen aikana vedenalaista melua aiheutuu ammusten räjäyttämisestä, jolla on vähäinen vaikutus merinisäkkäisiin populaatiotasolla. Kiviaineksen kasauksesta aiheutuvat vaikutukset merinisäkkäisiin, kuten visuaalinen häiriö, karkottuminen, luonnollisen käyttäytymisen häiriintyminen ja terveysvaikutukset, arvioidaan merkityksettömiksi. Kuitenkin kiviaineksen kasauksen ja alusten liikkumisen aiheuttaman vedenalaisen melun vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Putkilinjan poistamisen aikana ei tehdä ammusten raivausta. On arvioitu, että putkilinjan poistamistoimet aiheuttavat enimmillään yhtä suuren vaikutuksen kuin rakentamistoimet. Siten vaikutukset on arvioitu yhtä suuriksi eli pääosin merkityksettömiksi, mutta laivaliikenteen ja ruoppausten aiheuttaman vedenalaisen melun osalta vähäisiksi. Linnut Käytettävissä olevaan nykytilatietoon perustuen merkittäviä ruokailu- tai levähdysalueita ei ole todettu suunnitellun putkilinjareitin läheisyydessä. Matalikkoalueet sijaitsevat pääasiassa yli 5 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta putkilinjan reitistä, ja kaikki tärkeät lintualueet (IBA, FINIBA) sijaitsevat yli 8 kilometrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Putkilinjan poistamisen aikana ammusten raivausta ei tehdä. Siten putkilinjan poiston vaikutusten arvioidaan olevan vastaavia kuin rakentamisen vaikutusten eli merkityksettömiä. Rakentamisen aikana merkittävää vedenalaista melua aiheutuu ammusten räjäyttämisestä, minkä vaikutus lintuihin on arvioitu vähäiseksi. Rakentamisen aikana laivaliikenteen aiheuttaman melun ja visuaalisen häiriön ja sedimenttien leviämisen vaikutukset lintuihin arvioidaan merkityksettömiksi.

11 7 Suojelualueet Valtaosa suojelualueista sijaitsee vähintään 10 kilometrin etäisyydellä NSP2-hankealueesta. Poikkeuksen muodostaa Sandkallanin eteläpuoleisen merialueen Natura-alue (FI ), joka sijaitsee lähimmillään alle 2 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta putkilinjasta. Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontotyypit. Naturatarveharkinnan perusteella Natura-alueen luontotyyppeihin ei kohdistu heikentäviä vaikutuksia rakentamisesta johtuen. Ammusten raivauksella voi olla vaikutuksia lähimpiin suojelualueisiin, joiden suojeluperusteina ovat hylkeet. lintuihin ovat rakentamista vähäisempiä eli merkityksettömiä. Rakentamisen aikana aiheutuvan visuaaliesn häiriön, ilmassa kantautuvan melun ja sedimenttien leviämisen vaikutukset suojelualueisiin on arvioitu merkityksettömiksi. Vieraslajit Tulokaslajien leviäminen suunnitellun putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana Suomen talousvyöhykkeellä arvioidaan merkityksettömäksi. Purettavien painolastivesien määrä on pieni verrattuna Itämerellä ja Suomenlahdella purettavien painolastiveden kokonaismäärään. Riski on suurin, kun alukset saapuvat Itämerelle ensimmäisen kerran ja tuovat mukanaan muualta kuin Itämerestä peräisin olevaa painolastivettä. Merialueella käytettävät alukset rakentamisen ja putkilinjan poistamisen aikana ovat samantyyppisiä. Siten putkilinjan poistamisen vaikutus vieraslajeihin on samanlainen kuin rakentamisen aikana eli merkityksetön. Biologinen monimuotoisuus Rakentamisen aikana ammusten raivaus räjäyttämällä aiheuttaa vedenalaista melua, jolla on vaikutuksia merinisäkkäisiin. Rakentamisen aikana suora mekaaninen häiriö merenpohjassa on maantieteellisesti katsoen paikallinen. Sedimentin leviämisen aiheuttamien vaikutusten (muutokset veden laadussa ja sedimentaatiossa) on arvioitu olevan paikallisia ja lyhytaikaisia. Näiden vaikutusten perusteella biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvan vaikutuksen arvioidaan olevan merkityksetön. Putkien aiheuttama peittoalue (alle 60 metriä syvissä vesissä), jota voidaan pitää monimuotoisuuteen (pohjaeliöstö) kohdistuvien mahdollisten vaikutusten mittapuuna, on Suomen talousvyö- Putkilinjan poistamisen yhteydessä ammusten raivausta ei tehdä. Putkilinjojen poistaminen voi aiheuttaa jonkin verran huuhtoutumista (pohjasedimenttien häviäminen lähellä kiviainespenkereitä) ruoppausten aikana. Kuten rakentamisessa myös putkilinjojen poistamisen yhteydessä vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen on arvioitu pieniksi ja siten vaikutus on merkityksetön.

12 8 hykkeellä pieni. Siten merenpohjan peittymisestä aiheutuvat vaikutukset on arvioitu merkityksettömiksi. Laivaliikenne Rakentamisen vaikutus laivaliikenteelle on arvioitu merkityksettömäksi lähes koko putkilinjan matkalla, mutta Kalbådagrundin edustan reittijakoalueella ja Porkkalan majakan reittijakoalueella vaikutus on vähäinen. Putkilinjojen poistaminen käänteisessä järjestyksessä tehdään samantyyppisillä aluksilla kuin rakentaminen. Siten vaikutuksen merkittävyys kokonaisuudessaan on sama kuin rakentamisessa; merkityksetön suurimmalla osalla putkilinjareittiä ja vähäinen Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan reittijakoalueilla työskenneltäessä. Putkilinjan poistaminen kappaleina tehdään todennäköisesti usean tutkimusaluksen avulla. Tutkimusaluksen ympärille perustettava turvaalue saattaa olla pienempi kuin turva-alue DPaluksen ja sen tukialusten ympärillä. Vastaavasti vaikutus laivaliikenteeseen voi siten olla pienempi. Kaupallinen kalastus Rakennusvaiheen vaikutusten arvioidaan olevan merkityksettömiä, koska rakennusalukset suojaalueineen sulkevat pois vain murto-osan kalastusalueesta kerrallaan. Putkenlaskualus liikkuu noin 3kilometriä vuorokaudessa eikä aseta esteitä kalastukselle missään sijaintipaikassa pidempään kuin vuorokauden ajan. Putkilinjan poistamistoimien vaikutukset ovat vastaavat kuin rakentamisen vaikutukset ja siten vaikutukset ovat merkityksettömiä, kuten rakentamisessakin. Putkilinjojen poistaminen merenpohjasta poistaa myös mahdollisen käyttövaiheen aikaisen haitan kalastukselle. Sotilasalueet Putkilinjan rakentamisella ei ole vaikutuksia Suomen puolustusvoimien sotilasalueisiin. Putkilinjan poistamistoimet aiheuttavat suurimmillaankin samansuuruisen vaikutuksen kuin rakentaminen ja siten vaikutukset sotilasalueisiin ovat merkityksettömiä, kuten rakentamisen aikanakin.

13 9 Olemassa oleva ja suunniteltu infrastruktuuri Nord Stream 2 -putkilinjan rakentaminen voi aiheuttaa vaikutuksia putkilinjoihin tai kaapeleihin. Kaikki haittojen lieventämiskeinot huomioiden rakentamistoimilla ei ole vaikutuksia putkilinjoihin tai kaapeleihin. Putkilinjan poistaminen edellyttää sopimuksia infrastruktuurin omistajien kanssa (putkilinjojen ja kaapelien omistajat ym.) risteämiskohdissa käytettävistä poistamistekniikoista tai putkilinjan osittaisesta paikalleen jättämisestä. Putkilinjan poistaminen risteyskohdissa voi vaatia merkittäviä panostuksia olemassa olevan infrastruktuurin suojaamiseksi. Vaikka putkilinjan poistaminen risteyskohdissa on periaatteessa teknisesti toteutettavissa, voi poistaminen voi aiheuttaa riskin kolmansien osapuolten infrastruktuurille. Jokaiseen risteyskohtaan tulisi laatia tarkennetut riskinarviot. (CONSUB 2017) Kaikki haittojen lieventämiskeinot huomioiden putkilinjan poistamisella voi silti olla vähäinen vaikutus putkilinjoihin ja kaapeleihin. Siten vaikutuksen merkittävyys on arvioitu konservatiivisesti vähäiseksi. Suomen talousvyöhykkeen tuleva käyttö Rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta Suomen talousvyöhykkeen tulevaan käyttöön. Putkilinjan poistamisen jälkeen käyttövaiheessa arvioituja vaikutuksia Suomen talousvyöyhykkeen käyttöön ei enää ole. Tieteellinen perintö Veden virtauksessa tapahtuvat muutokset, jotka saattavat aiheuttaa muutoksia sedimentoitumiseen ja huuhtoutumistapoihin, rajoittuvat putkilinjan läheisyyteen eivätkä todennäköisesti vaikuta pohjaeliöstön tarkkailuasemiin. Käytöstä poistamisen vaikutukset ovat suurimmillaankin samanlaisia kuin rakentamisen vaikutukset. Siten vaikutus on merkityksetön, kuten rakentamisellakin. Putkilinjan poistaminen koordinoidaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jotta estetään tarkkailuasemiin kohdistuvat haitat.

14 10 Kulttuuriperintö Vedenalaisiin kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan merkityksettömiä. Poikkeuksena tähän vaikutus toisen maailmansodan aikaisiin historiallisiin paikkoihin on arvioitu vähäiseksi, koska sukellusveneiden torjuntaverkko saattaa joiltakin osin jäädä kiviainespenkereiden alle. Putkilinjan poistaminen ja pääasiassa ruoppaukset voivat vaikuttaa sukellusveneiden torjuntaverkkoon (S-R ). Vaikutuksen suuruus arvioidaan vastaavaksi (pieneksi) kuin rakentamistoimien vaikutus. Siten putkilinjan poistamisen vaikutuksen merkittävyys on sama kuin rakentamisella, eli vähäinen. Vedenalaisiin kultttuuriperintökohteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat vastaavia kuin rakentamisessa, eli merkityksettömiä. Sosiaaliset vaikutukset Rakentamisesta merialueella aiheutuvat sosiaaliset vaikutukset virkistystoimintaan ja turismiin liittyen on arvioitu vähäisiksi. On arvioitu, että putkilinjan poistamisesta merialueella aiheutuva muutos virkistyskäyttöön ja turismiin liittyen on suuruusluokaltaan vähäinen. Siten vaikutukset turismille ja virkistyskäytölle ovat vastaavat kuin rakentamisen aikana, eli vähäisiä. Materiaalien hyödyntäminen - Suomen aluevesillä Nord Stream 2 putkilinjat koostuvat noin tonnista terästä. Tämä on merkittävä määrä metallia kierrätettäväksi ja vastaa suurin piirtein nykyisin Suomessa hyödynnettävän metallijätteen määrää vuodessa. Talteen kerätyt putkilinjan kappaleet kuljetettaisiin rantaan putkenkulujetusaluksella jatkokäsittelyä ja lopullista sijoittamista varten riippuen niiden kierrätysarvosta. Putkilinjan kappaleet täytyy esikäsitellä betoni- ja korroosionsuojapinnoitteen poistamiseksi. On todennäköistä, että tähän täytyy kehittää oma menetelmänsä. Esikäsittelylaitos tulisi tarvitsemaan huomattavan laajan varastoalueen putkikappaleiden ja jätemateriaalien varastointia varten. Esikäsittelyn päätuote on metallijäte, joka toimitettaisiin teräksen valmistukseen. Kuitenkin jokainen tonni metallijätettä tarkoittaa enimmillään yhtä tonnia betonijätettä. Betonijäte sekoitetaan vahvistusmateriaalien kanssa ja se on tarpeen käsitellä ennen hyödyntämistä

15 rakennusmateriaalina (esimerkiksi tienrakennuksessa). Betonijätteen määrä on suuri (enemmän kuin kymmeniä tuhansia tonneja), joten hyödyntäminen voi olla vaikeaa ja loppusijoitus saattaisi olla ainut vaihtoehto. 11 Rajat ylittävät vaikutukset Suurin osa NSP2 putkilinjojen rakentamisen vaikutuksista rajoittuu Suomen talousvyöhykkeelle. Naapurivaltioiden alueelle yltävät vaikutukset liittyvät vedenalaiseen meluun (ammusten raivauksesta). Poistamiseen liittyvien rajat ylittävien vaikutusten on arvioitu olevan vähäisempiä kuin rakentamisessa, koska vastaavia toimia kuin ammusten raivaus ei ole tarvetta suorittaa.

16 12 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Putkilinjan poistosta merialueella aiheutuvat vaikutukset on pääasiassa arvoitu merkityksettömiksi perustuen arviointiin yleisellä tasolla sekä vertailuun rakentamisen vaikutusten kanssa ja olosuhteet merenpohjassa voidaan olennaisin osin palauttaa ennalleen. Pääasialliset putkilinjan poistamisesta aiheutuvat tunnistetut vaikutukset merialueella olivat vähäiset kielteiset vaikutukset hydrologiaan ja veden laatuun, merinisäkkäisiin, laivaliikenteeseen, infrastruktuuriin, kulttuuriperintöön (sukellusveneiden torjuntaverkkoon) sekä matkailuun ja virkistyskäyttöön. Taulukkoon 3-1 on koottu merkittävimmät ympäristövaikutukset merialueella, jotka aiheutuvat Nord Stream 2 putkilinjojen poistamisesta pian asentamisen jälkeen. Taulukkoon sisältyy vertailu rakentamisen vaikutuksiin (Ramboll 2017a ja Ramboll 2017b). Taulukko 3-1. Arvioitujen vaikutusten merkittävyys merialueella vertailu putkilinjojen poistamisen ja rakentamisen välillä. Huomioita arvioinnista: Rakentaminen 2. Alusten päästöjen vaikutus on merkityksetön. 3. Vähäisiä vaikutuksia ammusten raivauksesta ja kiviaineksen kasauksesta. Käytöstä poistaminen 2. Päästöt samaa suuruusluokkaa kuin rakentamisessa eli merkityksettömiä. 3. Vähäisiä vaikutuksia putkilinjan poistamisesta(ei ammusten raivausta). 4. Putkenlaskun vaikutukset dynaamisesti asemoitavan aluksella ovat merkityksettömät. 6. Vähäisiä vaikutuksia ammusten raivauksen, ja kiviaineksen kasauksen aiheuttamasta sedimenttien leviämisestä johtuen. 4. Putkilinjan poistamisen vaikutus on merkityksetön. 6. Vähäisiä vaikutuksia veden laatuun johtuen ruoppauksesta. Putkilinjan ja kiviaineksen poistamisen aiheuttaman sedimentin leviämisen vaikutus on merkityksetön (ei ammusten raivausta).

17 13 Rakentaminen 7. DP-aluksen käytöstä aiheutuva meriveteen liuenneiden haitta-aineiden ja ravinteiden vaikutus sekä sedimenttien leviämisen vaikutus on merkityksetön. Käytöstä poistaminen 7. Putkilinjan poistosta aiheutuva meriveteen liuenneiden haitta-aineiden ja ravinteiden vaikutus sekä sedimenttien leviämisen vaikutus on merkityksetön. 10. Ilmassa kantautuvan melun vaikutus on merkityksetön. 11. Suoran mekaanisen merenpohjan häiriintymisen, sedimenttien resuspension, sedimentaation ja vesipatjan haitta-aineiden vaikutukset ovat merkityksettömiä. 10. Ilmassa kantautuvan melun vaikutus on merkityksetön. 11. Suoran mekaanisen merenpohjan häiriintymisen, sedimenttien resuspension, sedimentaation ja vesipatjan haittaaineiden vaikutukset ovat merkityksettömiä. 14. Merkityksetön vaikutus johtuen ammusten raivauksesta, sedimentin leviämisen aiheuttamasta karkottumisesta, suspendoituneen sedimentin vaikutuksista kalojen mätiin ja pienpoikasiin sekä haitta-aineiden vaikutuksesta kaloihin. 14. Merkityksetön vaikutus käytöstä poistamisesta johtuen sedimentin leviämisen aiheuttamasta karkottumisesta, suspendoituneen sedimentin vaikutuksista kalojen mätiin ja pienpoikasiin (ei ammusten raivausta) sekä haitta-aineiden vaikutuksesta kaloihin. 16. Kohtalainen vaikutus ammusten raivauksen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta johtuen; painevammat tai pysyvä kuulon heikentyminen harmaahylkeiden osalta (yksilötasolla). 16. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 17. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen; painevammat, pysyvä ja väliaikainen kuulon heikentyminen, karkottumisreaktiot ja äänten peittyminen kaikilla lajeilla. 17. Vähäisiä vaikutuksia alusten liikkeistä ja ruoppauksesta johtuen; väliaikainen kuulon heikentyminen, karkottumisreaktiot ja äänten peittyminen kaikilla lajeilla. 18. Merkityksetön vaikutus ammusten raivauksen ja kiviaineksen kasauksen aiheuttamasta haitta-aineiden vapautumisesta ja sedimenttien leviämisen aiheuttamasta haitta-aineiden vapautumisesta tai heikentyneestä näkyvyydestä johtuen. 20. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen. 21. Merkityksetön vaikutus visuaalisesta häiriöstä, ilman kautta kantautuvasta melusta tai sedimenttien leviämisestä johtuen. 22. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen yhdelle suojelualueelle, jonka suojeluperusteena ovat hylkeet (Kallbådanin luotojen ja vesien Natura-alue ja Kallbådanin hylkeiden suojelualue); tarkennettu Natura-arvio laaditaan. 18. Merkityksetön vaikutus ruoppauksen aiheuttamasta haitta-aineiden vapautumisesta johtuen; sedimenttien leviämisestä johtuva haitta-aineiden vapautuminen, näkyvyyden heikentymineen ja karkottumisreaktiot. 20. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 21. Merkityksetön vaikutus visuaalisesta häiriöstä, ilman kautta kantautuvasta melusta tai sedimenttien leviämisestä johtuen. 22. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 23. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen kolmelle Natura-alueelle; tarkennetut Natura-tarveharkinnat laaditaan. 23. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta).

18 14 Rakentaminen 24. Merkityksetön vaikutus vedenalaisesta melusta johtuen kaikkiin muihin Naturaalueisiin, joita ei ole kuvattu kohdissa 22 ja 23. Käytöstä poistaminen 24. Merkityksetön vaikutus ruoppauksesta aiheutuvasta haitta-aineiden vapautumisesta johtuen; haitta-aineiden vapautuminen, visuaalinen häiriö ja ilman kautta leviävä melu. 26. Merkityksetön riski vieraslajien leviämiseen Suomen talousvyöhykkeellä. 27. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (painevammat, kuulon alenemat) Suomenlahden norppapopulaatiolle. 28. Vähäisiä vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (painevammat, kuulon alenemat) itämerennorpalle ja harmaahylkeelle. 29. Merkityksetön vaikutus sedimenttien leviämisestä, haitta-aineista ja ilman kautta leviävästä melusta johtuen; merkityksetön vaikutus elinympäristötasolla. 26. Merkityksetön riski vieraslajien leviämiseen Suomen talousvyöhykkeellä. 27. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 28. Ei vaikutuksia vedenalaisesta melusta johtuen (ei ammusten raivausta). 29. Merkityksetön vaikutus sedimenttien leviämisestä, haitta-aineista ja ilman kautta leviävästä melusta johtuen; merkityksetön vaikutus elinympäristötasolla. 32. Vähäinen vaikutus rakentamisesta johtuen Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan reittijakoalueilla. 33. Merkityksetön vaikutus rakentamisesta lähes koko putkilinjan matkalla. 32. Vähäinen vaikutus rakentamisesta johtuen Kalbådagrundin ja Porkkalan majakan reittijakoalueilla. 33. Merkityksetön vaikutus rakentamisesta lähes koko putkilinjan matkalla. 35. Merkityksetön vaikutus putkenlaskualuksen turva-alueesta ja kalojen karkottumisreaktiosta johtuen. 38. Ei vaikutuksia Suomen puolustusvoimien sotilasalueiden käytölle Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Arvio vahvistettu Suomen puolustusvoimista. 35. Merkityksetön vaikutus putkenpoistoaluksen tai alusten turva-alueista ja kalojen karkottumisreaktiosta johtuen. 38. Ei vaikutuksia Suomen puolustusvoimien sotilasalueiden käytölle Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Arvio vahvistettu Suomen puolustusvoimista. 39. Ei vaikutuksia olemassa olevaan infrastruktuuriin. 40. Ei uusia hankkeita tiedossa putkilinjan rakentamisen aikana. 42. Ei vaikutuksia vedenlaadun ja pohjaeläinten pitkäaikaisiin tarkkailusasemiin. 44. Vähäisiä vaikutuksia toisen maailmansodan aikaiseen merkittävään kohteeseen. 45. Merkityksetön vaikutus muihin kulttuurihistoriallisiin sekä toisen maailmansodan historiallisiin kohteisiin. 48. Vähäisiä vaikutuksia turismiin ja virkistyskäyttöön rakentamisen aikana. 39. Vähäisiä vaikutuksia olemassa olevaan infrastruktuuriin johtuen putkilinjaristeyksiin liittyvistä riskeistä. 40. Ei uusia hankkeita tiedossa putkilinjajärjestelmän poistamisen aikana pian asentamisen jälkeen. 42. Ei vaikutuksia vedenlaadun ja pohjaeläinten pitkäaikaisiin tarkkailusasemiin. 44. Vähäisiä vaikutuksia toisen maailmansodan aikaiseen merkittävään kohteeseen. 45. Merkityksetön vaikutus muihin kulttuurihistoriallisiin sekä toisen maailmansodan historiallisiin kohteisiin. 48. Vähäisiä vaikutuksia turismiin ja virkistyskäyttöön.

19 Laaditun arvion perusteella putkilinjojen poistaminen voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Merenpohjan olosuhteet pystytään olennaisin osin palauttamaan ennalleen, mutta esim. kaiken kiviaineksen poistaminen 100 %:sesti merenpohjasta ei ole mahdollista LÄHTEET CONSUB Nord Stream 2 AG. Technical Feasibility of Pipeline Removal and Seabed Reinstatement in the Finnish EEZ. W-EN-OFP-PFI-TNO EN. Ramboll 2017a. Nord Stream 2. Maakaasuputkilinja itämeren poikki. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suomi. W-PE-EIA-PFI-REP EN-09. Ramboll 2017b. Nord Stream 2. Maakaasuputkilinja itämeren poikki. Päivitetty hankkeen kuvaus ja vaikutusten arviointi merialueella. W-PE-EIA-PFI-REP EN-04.

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-032200FI-05 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Nord Stream 2 AG Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Tämä asiakirja "Nord Stream 2, Rajat ylittävät vaikutukset, Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Nord Stream 2 AG Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Tämän suomenkielinen rajat ylittävien vaikutusten arviointiasiakirja on käännetty

Lisätiedot

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 6.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA KOLMELLE NATURA 2000 -KOHTEELLE SUOMENLAHDELLA

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI ) Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 4.9.2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI0408001)

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston

Lisätiedot

Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 14. Jatkosuunnittelu Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01 Page 1 of 11 Nord Stream 2 Vastaus YVA-yhteysviranomaisen lausuntoon Asiakirjan tekijä Enrica De Luca Tarkastaja Enrica De Luca Hyväksyjä Tore Granskog W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01 Versio Päiväys Kuvaus

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE Vastaanottaja Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Natura-arviointi Päiväys 5. syyskuuta 2017 Asiakirjan numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE (FI0100089) NORD

Lisätiedot

(2) YVA-viranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, heinäkuu 2017

(2) YVA-viranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, heinäkuu 2017 17 Liitteet (1) Ympäristövaikutusten arviointiselostus, huhtikuu 2017 (2) YVA-viranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, heinäkuu 2017 (3) Nord Stream 2 - Stakeholder Engagement

Lisätiedot

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4. Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös

Lisätiedot

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Page 1 of 20 Nord Stream 2 Asiakirjan laatija Paul Neale Tarkastanut Tore Granskog Hyväksynyt John Garrard W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Versio Päivämäärä Kuvaus 01 2017-09-18 Julkaistu tarkistettavaksi

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI Tilaaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä 20.9.2017 Dokumentin numero W-PE-EMS-PFI-REP-805-032300FI-04 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI NORD STREAM

Lisätiedot

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Nord Stream 2 AG Elokuu 2018 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Tämä asiakirja "Nord Stream 2, Ei-tekninen yhteenveto, Ympäristövaikutusten arviointi,

Lisätiedot

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Nord Stream 2 AG Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Tämän suomenkielinen rajat ylittävien vaikutusten arviointiasiakirja on käännetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Kahden maakaasuputken sijoittaminen Suomen talousvyöhykkeelle ja valmistelulupa

Kahden maakaasuputken sijoittaminen Suomen talousvyöhykkeelle ja valmistelulupa PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 53/2018/2 Dnro ESAVI/9101/2017 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.2018 ASIA Kahden maakaasuputken sijoittaminen Suomen talousvyöhykkeelle ja valmistelulupa HAKIJA Nord Stream 2 AG ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Nord Stream laajennushanke >

Nord Stream laajennushanke > Nord Stream laajennushanke > Yleisötilaisuus Helsinki 16.4.2013, Turku 17.4.2013, Hanko 18.4.2013, Kotka 22.4.2013, Maarianhamina 24.4.2013 1 Hankkeen historia > 1997-1999 Nord Stream -hankkeen toteutettavuustutkimus

Lisätiedot

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä Lokakuu 2016 Asiakirjan numero W-PE-EIA-POF-REP-805-060400FI-02 NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla 16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 5. Maa Näkemys YVA-ohjelmasta Näkemys jatkotoimista Lisätietoja ja rajat ylittäviä vaikutuksia

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 5. Maa Näkemys YVA-ohjelmasta Näkemys jatkotoimista Lisätietoja ja rajat ylittäviä vaikutuksia Latvia Vaikutukset kalastukseen tulee arvioida Tulevaa kehitystä koskevat suunnitelmat tulee riittävällä tarkkuudella, sisältäen vaikutukset esittää YVA-aineis-tossa, kuten esim. si- kaloihin, niiden kutualueisiin

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Arviointiraportti Päiväys 04.09.2017 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI0100106) NORD

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

KARTASTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus. Nord Stream 2. Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG FI-01

KARTASTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus. Nord Stream 2. Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG FI-01 KARTASTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus Nord Stream 2 Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG-805-030100FI-01 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI KARTASTO Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X

TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X RAPORTTI TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys - Päivitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 NORD

Lisätiedot

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Lähde: Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015 14.11.2016 Maa-ainesten jäteluonteen arvioinnin yleiset periaatteet Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu

Lisätiedot

Tekninen arviointi NSP2-putkilinjojen vaikutuksesta Suomen talousvyöhykkeen kolmannen osapuolen käyttäjiin

Tekninen arviointi NSP2-putkilinjojen vaikutuksesta Suomen talousvyöhykkeen kolmannen osapuolen käyttäjiin NORD STREAM 2 AG Tekninen arviointi NSP2-putkilinjojen vaikutuksesta Suomen talousvyöhykkeen kolmannen osapuolen NSP2 Doc. No.: W-EN-OFP-PFI-TNO-860-201703FI CONSUB Doc. No.: ZC2015-001-PLE-TNO-003 CONSUB

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

KCF PALTAMO JÄRVEEN ASENNETTAVIEN PUTKILINJOJEN ESISUUNNITELMA

KCF PALTAMO JÄRVEEN ASENNETTAVIEN PUTKILINJOJEN ESISUUNNITELMA Pöyry Finland Oy PL 52 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21818 www.poyry.fi Päivä 23.3.2019 Viite 101010295 Sivu 1 (5) Yhteyshlö

Lisätiedot

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla

Lisätiedot

Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 hankkeen yhteydessä

Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 hankkeen yhteydessä Tanskan ympäristö ja energiakeskukselta (Danish Centre for Environment and Energy, DCE) tilattu raportti Merinisäkkäät Suomen, Venäjän ja Viron vesialueilla Nord Stream 2 hankkeen yhteydessä Asiantuntija

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten Lausunto UUDELY/4/07.04/2013 4.7.2013 Julkinen Nord Stream AG Grafenauweg 2 CH-6304 Zug Switzerland sähköposti: info@nord-stream.com Viite Ympäristövaikutusten arviointiohjelma saapui yhteysviranomaiselle

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Helmikuu 2009 Finnish version Sisällys Sivu 1 Nord Stream -putkilinja ja YVA 5 2 Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne

KOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne HELCOM-suositus 19/1 1 HELCOM - SUOSITUS 19/1 Hyväksytty 26. maaliskuuta 1998, perustuen Helsingin sopimuksen artiklaan 13, pykälään b) MERIHIEKAN OTTAMINEN ITÄMEREN ALUEELLA KOMISSIO, OTTAEN HUOMIOON...

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Espoon sopimuksen yhteyshenkilölle Suomessa Lasse Tallskog Ympäristöministeriö PL 35 FI Hallitus Suomi

Espoon sopimuksen yhteyshenkilölle Suomessa Lasse Tallskog Ympäristöministeriö PL 35 FI Hallitus Suomi Espoon sopimuksen yhteyshenkilölle Suomessa Lasse Tallskog Ympäristöministeriö PL 35 FI-00023 Hallitus Suomi Toimisto/Osasto Energiaresurssikeskus Päivämäärä 9. helmikuu 2018 J-nro 2017-1914 /ksc Espoon

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen

Lisätiedot

NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA

NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päiväys Maaliskuu 2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-030400FI-01 NORD STREAM 2 SEDIMENTTIEN LEVIÄMISEN MALLINNUS SUOMESSA NORD STREAM 2 Sedimenttien leviämisen mallinnus

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017 NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Asiakas: Nord Stream 2 Ammusten raivaus Ammuskohtaiset ympäristövaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA

MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA MUISTIO YLEISÖTILAISUU- DESTA, KOTKA 22.4.2013 NORD STREAM -LAAJENNUSHANKE YVA-OHJELMA 1. Esitykset Osanottajat - 7 yksityishenkilöä - Yhteysviranomainen - 4 henkilöä Nord Streamista ja - 3 henkilöä Rambollista.

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Helmikuu 2009 Finnish version Sisällys Sivu 1 Taustaa 5 2 Putkilinjan reititys 8 2.1

Lisätiedot

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden

Lisätiedot

Alustavat huomautukset

Alustavat huomautukset Tämä asiakirja on käännetty tanskankielisestä alkuperäisestä asiakirjasta suomenkielelle. Mikäli käännöksen ja alkuperäisen tanskankielisen versioiden välillä on ristiriitaisuutta, tanskankielinen on määräävä.

Lisätiedot

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus

Lisätiedot

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet 5 YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet LIITE 1 Läntinen pihlajasaari Nuottakari Koirapaasi 5 Matalahara Luonnonympäristön arvokohteet Värdeobjekt i naturmiljön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet

Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Luku 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 679 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tunnistetaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tekninen, ekologinen ja sosio-ekonominen arvio toimenpiteistä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE

HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE arkis KUOPION KAUPUNKI HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 2.2.2018 Kansikuva: Kuvasovitus Heinjoen uudesta ylijäämämaiden läjitysalueesta, näkymä Korsumäeltä. TIIVISTELMÄ Kuopion

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa Ympäristövaikutusten arviointi hankkeissa - Hankkeiden/toimintojen vaikutuksia ympäristöönsä arvioidaan hankkeen/toiminnan edellyttäessä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 22.6.2011 Taltionumero 1753 Diaarinumero 3424/1/10 1 (83) Asia Valittajat Vesitalousasiaa koskeva valitus SA Eestimaa Looduse Fond, MTÜ Eesti Looduseuurijate

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 16.12.2016 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

Merenhoidon kuulemispalaute 2018 Merenhoidon kuulemispalaute 2018 Merenhoidon ydinryhmä: Maria Laamanen, Samuli Korpinen, Pekka Paavilainen, Janne Suomela, Titta Lahtinen, Jan Ekebom Perustiedot kuulemispalautteesta Palautteita yhteensä:

Lisätiedot

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1 (5) KAIVU JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1. Yleistä Tällä ohjeella pyritään selventämään kaivettavien ja louhittavien massojen sekä kaadettavien puiden osalta vuokraehtoja

Lisätiedot