YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES

2 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES Versio A Päivämäärä 2012/01/13 Valmistelija Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Heikki Surakka, Antti Miettinen Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Viite G-PE-EMS-MON FIN0-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä Luonnos Ari Hanski, Sakari Salonen Tore Granskog Eeva-Maria Hatva, Sakari Salonen, Heikki Surakka, John Adams Antti Miettinen A Lopullinen Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO Finland T F

3 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO JOHDANTO YLEISTÄ TAUSTA LUVAT JA TARKKAILU Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Ilmoitukset Tarkkailu RAKENNUSTOIMET VUODEN 2011 KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN AIKANA KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELUT (PUTKILINJA 1) KÄYTTÖÖNOTTO (PUTKILINJA 1) AMMUSTEN SIIRTO PUTKENLASKU (PUTKILINJA 2) KIVIAINEKSEN KASAUS (PUTKILINJA 1 JA 2) TARKKAILUTOIMET KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELUT (PUTKILINJA 1) PUTKIEN VEDENALAINEN YHDISTÄMINEN (PUTKILINJA 1) AMMUSTEN SIIRTO PUTKENLASKU (PUTKILINJA 2) Merenpohjan morfologia ja putkilinja Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri KIVIAINEKSEN KASAUS (PUTKILINJA 1 JA 2) Merenpohjan morfologia VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU LAIVALIIKENNE YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TARKKAILUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU PUTKIEN VEDENALAINEN YHDISTÄMINEN (PUTKILINJA 1) AMMUSTEN SIIRTO PUTKENLASKU (PUTKILINJA 2) Merenpohjan morfologia ja putkilinja Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat KIVIAINEKSEN KASAUS (PUTKILINJA 1 JA 2) Merenpohjan morfologia PITKÄAIKAISET HELCOM TARKKAILUASEMAT PITKÄN AIKAVÄLIN VEDENLAADUN TARKKAILU Virtaukset Vedenlaatu LAIVALIIKENNE ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 45

4 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista jakson Q3/2011 aikana 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista jakson Q3/2011 aikana 3 Kiviainestaulukko 4 Vedenlaadun tarkkailuraportti: Pitkän aikavälin vedenlaadun tarkkailu 5 Lista tarkkailussa käytetyistä laitteista

5 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP Akustinen virtausmittari (Acoustic Doppler Current Profiler) cm Senttimetri CTD Johtavuus, lämpötila, syvyys (Conductivity, Temperature, Depth) DP Dynaamisesti asemoitava EEZ Talousvyöhyke FMI Suomen ilmatieteenlaitos FNU Formatsiininefelometrinen sameusyksikkö FTU Formatsiinisameusyksikkö Suomenlahden alusliikenteen GOFREP pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf of Finland Mandatory Reporting System) h tunti HAFI Gazpromin kaasunkäsittelylaitos venäjän rantautumispaikassa HELCOM Itämeren suojelukomissio HIPPS Ylipainesuojausjärjestelmä HRE Lämmitys- ja paineenlaskuyksikkö (Heating and pressure reduction) KP Kilometrikohta l Litra m Metri m 3 Kuutiometri MBES Monikeilakaikuluotain (Multibeam Echosounder) mg Milligramma N Typpi nm Merimaili NTU Nefelometrinen sameusyksikkö O 2 Happi P Fosfori Pig Putkentarkastuslaite (Pipeline Inspection Gauge) ROV Kauko-ohjattu vedenalainen laite (Remotely Operated Vehicle) s Sekunti SYKE Suomen ympäristökeskus Putken pohjaan laskun aikainen TDM tarkkailu (Touch Down Monitoring, pipeline) Ensimmäinen vuosineljännes: 1. Q1 tammikuuta ja 31. maaliskuuta välinen aika (jakso Q1) Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta Q2 ja 30. kesäkuuta välinen aika (jakso Q2) Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta Q3 ja 30. syyskuuta välinen aika (jakso Q3) Viimeinen vuosineljännes: 1. Q4 lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika (jakso Q4) µg Mikrogramma YVA Ympäristövaikutusten arviointi

6 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 1 1. YHTEENVETO Tässä raportissa esitetään Nord Stream -hankkeessa vuoden 2011 kolmannen neljänneksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä tehtyjen rakennustoimien ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat päätelmät. Ramboll Finland Oy on laatinut tämän jakson Q3/2011 raportin niiden raporttien ja tietojen perusteella, jotka se on saanut Nord Streamilta ja sen alihankkijoilta. Esitetyt päätelmät ovat alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 2011 tarkkailusta esitetään vuosiraportissa huhti-toukokuussa Jakson Q3/2011 aikana tehdyt rakennustoimet käsittivät: Jakson Q2/2011 aikana alkaneet Putkilinjan 1 käyttöönottoa valmistelevat toimet (vedenpoisto putkesta, kuivaus ja täyttö typellä) jatkuivat jaksolla Q3/ saakka. Putkilinjan 1 käyttöönottoon liittyvät työt Suomen talousvyöhykkeellä käynnistyivät Toimenpiteet käsittivät typpikaasun syrjäyttämisen johtamalla maakaasua putkilinjaan ja putkilinjan paineistamisen. Putkilinjalla 1 putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen (vaihe 3) toteutettiin Putkilinjalla 2 putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaaminen (vaihe 2) toteutettiin Kasatun kiviaineksen kokonaismäärä oli m 3. Putkilinjalla 2 putkenlaskua tehtiin dynaamisesti asemoitavalla Solitaire-aluksella välisenä aikana kilometrivälillä KP 157 KP 297. Ankkuroitava putkenlaskualus, Castoro Sei, laski Putkilinjan 2 osuuden KP 417 KP Putkilinjan 2 putkenlaskutyöt Suomen talousvyöhykkeellä saatiin päätökseen jaksolla Q3/2011. Ennen putkenlaskua Putkilinjan 2 reitin kaarteisilla osuuksilla sijaitsevilla "Abandonment & recovery" -alueilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin kolme ammusta noin kilometrikohdassa KP 180 (katso raportti Q2/2011). Kyseiset ammukset siirrettiin uuteen paikkaan ( Lift and shift -menettely). Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuneiden rakennustoimien vaikutuksia tarkkailtiin jakson Q3/2011 aikana. Tarkkailu ei kuitenkaan käsittänyt käyttöönottoa valmistelevia eikä käyttöönottoon liittyneitä töitä. Kesä 2011 oli pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Suomenlahden pohjoisrannikolla ajoittaiset rankat ukkosmyrskyt olivat tavallisia. Syyskuun puolivälissä Utössä rekisteröitiin yksi myrskyinen päivä. Syyskuussa myös tuuliset päivät olivat Utössä yleisempiä kuin Suomenlahden asemilla. Jaksolla Q3/2011 putkijaksojen liitoskohdassa tehtiin vaiheen 3 mukaista kiviaineksen kasausta. Töiden jälkeen alueella tehtiin uusi jätetarkastelu. Jätettä löydettiin kuudesta aiemmin tutkitusta 32 kohteesta. Loput 26 kohdetta olivat hautautuneet putkenlaskun jälkeen kasatun kivipenkereen alle. Kahdessa kohteessa kuudesta löydettiin yhteensä 13 hiekkasäkkiä, jotka nostettiin tutkimusalukseen. Jaksolla Q2/2011 Putkilinjan 2 turvakäytävästä "Abandonment & recovery" alueelta löydetyt kolme ammusta (F50, F51 ja F52) siirrettiin onnistuneesti uuteen paikkaan ( Lift and shift - menettely). Uudet sijaintipaikat ovat noin 30 metriä etelään Putkilinjan 2 suunnitelman mukaisesta reitistä. Ennen Putkilinjan 2 asentamista reittisuunnitelmaa muutettiin kolmessa kohdassa sen varmistamiseksi, että: Tiedossa olevat ammukset sijaitsevat vähintään 25 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä (KP 333 ja väli KP 321 KP 323), mikä vähensi raivattavien ammusten määrää, ja että

7 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 2 Putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa, putkilinjan eri suunnista tulevien jaksojen päiden välissä on noin seitsemän metriä tilaa. Putkilinjan 2 jakso 1 (KP 123 KP 297) laskettiin Solitaire-aluksella ennalta määritellyn asennustarkkuuden mukaisesti. Keskimääräinen poikkeama on 0,84 metriä. Putkilinja asennettiin kulkemaan suunnitellun asennustarkkuuden rajoissa ennen putkenlaskua kasattujen kiviainespenkereiden yli. Putkilinjan 2 jakso 2 (KP 297 KP 351) laskettiin Solitaire-aluksella ennalta määritellyn asennustarkkuuden mukaisesti. Keskimääräinen poikkeama on 0,73 metriä. Putkilinja 2 välillä KP 351 KP 498 asennettiin Castoro Sei-aluksella ennalta määritellyn asennustarkkuuden mukaisesti. Keskimääräinen poikkeama tällä välillä on 1,33 metriä. Välillä KP 473,033 - KP 473,219 putkilinja poikkeaa 186 metrin matkalla asennuskäytävän ulkopuolelle. Suurin poikkeama on +8,25 metriä, suuntautuen suunnitellun reitin pohjoispuolelle. Tämä poikkeama esiintyi kaarteisella osuudella, lähellä Viron ja Suomen talousvyöhykkeiden välistä rajaa. Putkilinjan 2 putkenlaskutoimilla tai itse putkilinjalla ei ollut mitään vaikutuksia seitsemään hylkyyn (S , S , S , S , 08-S-20, S ja S ). Kahdesta hylystä (S ja S ) ennen ja jälkeen putkenlaskua otettujen pysäytyskuvien keskinäinen vertailu osoitti vähäisiä muutoksia muutamissa hylkyjen rakenteissa. Putkenlaskualuksen ankkurointijärjestelyjä koskevan tarkastelun perusteella päädyttiin johtopäätökseen, että havaittujen muutosten ei voida katsoa liittyvän ankkurointiin. Löydöistä on keskusteltu Museoviraston kanssa, joka on alustavasti päätynyt samaan näkemykseen. Putkenlaskulla ei ollut vaikutuksia odottamatta löydettyyn hylkyyn (08-S-20) joka sijaitsee kilometrikohdassa KP 219,779, noin 2,8 metrin etäisyydellä Putkilinjan 2 ulkoreunasta (3,5 m keskilinjasta). Koska hylky sijaitsee lähellä Pangea Seg 3 -kaapeliristeystä (KP 219,511), putkilinjan ja hylyn välille ei ollut mahdollista jättää 5 m:n tavoite-etäisyyttä. Putkilinjan 2 asennuskäytävässä olevalle kolmelle tynnyrille (R-E6E-10505, R ja R ) tehtiin putkenlaskun jälkeinen tutkimus. Ennen ja jälkeen putkenlaskua kerätyn aineiston keskinäinen vertailu osoitti, että tynnyreiden kunnossa tai sijainnissa ei ollut tapahtunut muutoksia. Putkilinjalla 2 yhteensä yhdeksän kaapelin (FEC-2, EE-SF2, Pangea Seg 3 (KP 219), tuntematon kaapeli (KP 234,037), tuntematon kaapeli (KP 234,269), EE-SF3, Estlink, FEC-1, Pangea Seg 3 (KP 442) ja EE-S1) kaapeliristeyksissä putkilinja laskettiin tukipatjojen yli ennalta määritellyn asennustarkkuuden rajoissa. Kilometrikohdassa KP 442, Pangea Seg 3 -kaapeliristeyksen tukipatjojen ylityksessä, putkilinjassa esiintyi osittain vapaa jänneväli. Kilometrikohdassa KP 219 Pangea Seg 3 -kaapelin risteyksessä putkilinja on siirtynyt sivusuunnassa aiheuttaen vähäistä häiriötä tukipatjajärjestelyyn pyrittäessä jättämään tavoite-etäisyys hylkyyn 08-S-20. Asiasta on ilmoitettu kaapelinomistajalle. Putkilinjalla 1 kiviainesta kasattiin 26 paikkaan yhteensä m 3 ja Putkilinjalla 2 kolmeen paikkaan yhteensä 290 m 3. Rakennettujen kivipenkereiden korkeudet ja pohjapinta-alat määritetään ja raportoidaan sen jälkeen, kun koko aktiviteetti kaikkine vaiheineen on päättynyt. Virtausten pitkäaikaistarkkailun tulokset kesältä 2011 Suomenlahden läntisessä (CONTROL1) ja itäisessä (CONTROL2) osassa olivat yhdenmukaisia aiemmin saatujen tulosten kanssa. Merenpohjan läheisessä vesikerroksessa sameustaso oli alhainen ja happipitoisuustaso hyvä tai välttävä. Jakson Q3/2011 aikana ei raportoitu odottamattomia löytöjä tai suunnittelemattomia tapahtumia.

8 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 3 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG rakentaa putkilinjajärjestelmää, joka kuljettaa maakaasua Itämeren halki Venäjältä Saksaan. Reitti alkaa Viipurista Venäjällä kulkien Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinjan reitti kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 kaasua vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on km, josta 375 km (KP 123 KP 498) kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m. Reitti kulkee km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 2009 jälkipuoliskolla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Putkenlasku alkoi Ruotsissa ja eteni Suomen talousvyöhykkeelle. Suomen talousvyöhykkeellä kummankin putkilinjan rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin 1,5 vuotta. Ennen putkenlaskua ja sen jälkeen tehtävät merenpohjan muokkaustoimet tehdään vaiheittain koko rakennusjakson aikana. Putkenlaskua edeltävät toimet molemmilla putkilinjoilla kestivät noin neljä kuukautta, mukaan lukien putkien liitoskohdan perustaminen kilometrikohdassa KP 297. Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus jatkuu vuoden 2012 syksyyn. Toimenpiteitä tehdään sekä ennen että jälkeen putkilinjojen painetestausta. Putkenlasku Suomen talousvyöhykkeellä saatiin molempien putkilinjojen osalta valmiiksi Putkilinjan 1 käyttöönottotyöt alkoivat Putkilinjojen suunniteltu käyttöikä on vähintään 50 vuotta. Myönnetyn vesiluvan (nro 4/2010/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheiden aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit vuosineljänneksittäin ja vuosittain rakennusja käyttövaiheen ajan. Rambollin tarkkailuraportit perustuvat Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatuihin raportteihin ja aineistoihin. Tässä vuoden 2011 kolmannessa vuosineljännesraportissa on esitetty ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat arviot putkilinjan rakennustoimien vaikutuksista Suomen talousvyöhykkeellä heinä-syyskuun 2011 aikana. Lopulliset johtopäätökset vuoden 2011 ympäristötarkkailusta esitetään vuosiraportissa, jossa esitetään yhteenveto kaikista tarkkailutuloksista. 2.2 Tausta Putkilinjojen reitin optimoimista ja ympäristövaikutusten minimoimista varten toteutettiin laaja vaikutusten arviointiohjelma vuosina Vuosina laadittiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkeva putkireitin osa arvioitiin erikseen kansallisessa YVAmenettelyssä. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin asianmukaisille Suomen viranomaisille Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 2010 alusta alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä ELY-keskus), antoi lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset. YVA-selostuksesta saadussa lausunnossa esitettyjen lisävaateiden ja YVA-vaiheen jälkeen lupavaiheessa tehtyjen hankemuutosten johdosta lupaviranomaisille toimitettiin vaadittavat lisäarvioinnit.

9 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A Luvat ja tarkkailu Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Valtioneuvosto antoi suostumuksen (nro 678/601/2009) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiseen putkilinjan rakentamisessa hyödyntämisoikeudellisten säädösten mukaisesti (hyödyntämisoikeus). Päätös oli kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen päättäisi toisin. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupamenettelyn etenemisen Suomen vesilain perusteella. Valtioneuvoston suostumus on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi päätöksellään (nro 4/2010/4) Nord Stream AG:lle vesilain mukaisen luvan Venäjältä Saksaan kulkevan maakaasuputken rakentamiselle ja käyttämiselle Suomen talousvyöhykkeellä (vesilupa). Luvan mukaan hakija sai aloittaa työt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ehdolla, että Nord Stream AG asettaa 70 miljoonan euron vakuussumman. Keväällä 2010 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, kahdeksan virolaista kansalaisjärjestöä ja kolme yksityishenkilöä jätti Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen vesiluvasta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään (nro 10/0209/1). Syksyllä 2010 kolme virolaista kansalaisjärjestöä valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään (taltionro 1753). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä (nro 83/2009/2) Nord Stream AG:lle luvan välittömällä täytäntöönpanolla aloittaa ammusten raivaukset Suomen talousvyöhykkeellä. Lupa on lainvoimainen ja sitova Ilmoitukset Tässä kappaleessa käsitellään Nord Stream AG:n Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksille antamia ilmoituksia rakennustoimiin liittyvistä muutoksista ja töiden aloittamisesta vesiluvan nro 4/2010/4 lupaehtojen mukaisesti. Tähän sisältyvät kaikki syyskuun 2011 loppuun mennessä annetut ilmoitukset. Kaikki ennen tehdyt ammusten raivausluvan lupaehtojen mukaiset ja vesilupaan sisältyvät ammusten raivaukseen liittyvien lupaehtojen mukaiset ilmoitukset on listattu ammusten raivauksen tarkkailun loppuraportissa /8/ ja sen täydennyksessä /9/. Vesiluvan lupaehdon 32 mukaiset tarkkailuun liittyvät ilmoitukset on esitetty seuraavan kohdan lopussa. Ilmoitukset rakennustoimien muutoksista ennen jaksoa Q3/2011 Vesiluvan lupaehtojen 6 ja 10 mukaisesti vuonna 2010 tehtiin kaksi ilmoitusta ( ja ) liittyen muutoksiin kiviainespengersuunnitelmissa, mukaan lukien kiviaineksen kasaaminen vedenalaisessa liitoskohdassa /10, 11/. Vesiluvan lupaehdon 1 mukaisesti vähäisistä reittimuutoksista tehtiin ilmoitus asianomaisille viranomaisille /12/. Reittimuutokset Putkilinjalla 1 kilometrikohdissa KP 326 ja KP 334 sekä Putkilinjalla 2 kilometrikohdissa KP 322 ja KP 334 tehtiin ammusten raivaustoimien välttämiseksi. Vesiluvan lupaehdon 15 mukaisesti Uudenmaan ELY-keskukselle tehtiin ilmoitus käyttöönoton valmistelussa käytetyn veden käsittelyä ja purkamista koskevista muutoksista /13/. Ilmoitusta tarkennettiin Putkijaksoon 2 liittyen ilmoitettiin seuraavat muutokset: 1) Putkien täyttöön käytettävä vesi käsitellään ainoastaan natriumbisulfiitilla, ei natriumhydroksidilla. 2) Puhdistukseen ja mittaukseen käytettävä vesi neljän putkentarkastuslaitteen edessä ja väleissä (yhteensä noin m 3 ) ainoastaan suodatetaan eikä sitä käsitellä natriumbisulfiitilla tai natriumhydroksidilla. Vettä ei kerätä talteen ja tuoda maihin, vaan vesi johdetaan mereen kilometrikohdassa KP ) Putkilinjojen koeponnistukseen käytettävää noin m 3 :n vesimäärää ei käsitellä natriumbisulfiitilla ja

10 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 5 natriumhydroksidilla, vaan tämä kilometrikohdasta KP 297 otettava merivesi ainoastaan suodatetaan. Koeponnistuksen jälkeen vettä ei johdeta kilometrikohtaan 0, vaan vesi johdetaan takaisin mereen kilometrikohdassa KP 297. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi ehdotetut muutokset Nord Stream AG oli lausunut vesilupahakemuksessa, että rakennustoimia ei tehdä jääaikana, koska esim. Solitaire ei ole jääluokitettu alus. Yhtiö antoi viranomaisille tilannepäivityksen putkenlaskutoimista alkavan jääajan johdosta. Tarkoituksena oli jatkaa Putkilinjan 1 putkenlaskua kilometrikohtaan KP 297 seuraten samalla tarkkaan jäätilanteen kehittymistä. Jäljellä olevan putkenlaskutyön arvioitu kesto oli 6 8 vuorokautta, ja jääluokitettuja putkenkuljetusaluksia oli tarkoitus käyttää pitämään Solitairen väylä avoimena jäälautoista. /97/ Vesiluvan lupaehtoon 7 viitaten tehtiin ilmoitus suunnitelluista kiviaineksen kasaamistöistä maalis-huhtikuussa 2011 Putkilinjalla 1 /14/. Ilmoitukseen liitettiin arvio kiviaineksen kasaamisen mahdollisista vaikutuksista hylkeisiin ja esitys lievennyskeinoista vaikutusten vähentämiseksi. Päivitetty arvio jätettiin viranomaisille yhdessä Putkilinjan 1 toisen vaiheen kiviaineksen kasauksen aloitusilmoituksen kanssa /15, 16/ ja antamissaan lausunnoissa Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi suunnitellut kiviaineksen kasaamistyöt tietyin jäätilanteeseen ja tarkkailutoimiin liittyvin ehdoin Nord Stream AG ilmoitti asianosaisille viranomaisille muutoksesta käyttöönoton valmistelusuunnitelmassa. Ilmoituksen mukaan Putkilinjan 1 putkiosuuden 1 (KP 297 Venäjän rantautumispaikka) painetestaukseen käytettävä vesi (4 700 m 3 suodatettua, käsittelemätöntä merivettä) johdetaan takaisin mereen kohdassa KP 297 /17/. Alkuperäinen suunnitelma oli johtaa vesi takaisin mereen lähellä Venäjän rantautumispaikkaa Nord Stream AG tarkensi vesiluvan lupaehdon 15 mukaisen putkilinjan osien vedenalaisen, kohdassa KP 297 tapahtuvan yhdistämisen teknistä suunnitelmaa /18/. Ilmoituksessa esitettiin synteettisten hiekka- tai sorasäkkien käyttöä vedenalaisessa liitoskohdassa kivipenkereen paikallisen epätasaisuuden tasoittamiseksi lähellä putkenkäsittelytelineitä, joilla kohdistetaan liitettävien putkien päät. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi tarkennuksen tietyin ehdoin Nord Stream AG ilmoitti asianomaisille viranomaisille vesiluvan lupaehdon 21 mukaisesti kolmen uuden ammuksen tunnistamisesta ja niiden siirtämisestä uuteen paikkaan /19/. Ilmoitusta täydennettiin siirtosuunnitelman yksityiskohdilla /20/. Putkilinjan 2 turvakäytävästä, kohdasta KP 180, löytyi kolme ammusta putken kaarteisten osuuksien ns. Abandonment & Recovery -alueiden tutkimusten aikana. Ilmoitukset rakennustoimien muutoksista jaksolla Q3/2011 Ammusten siirtotoimenpiteiden yksityiskohtia täydennettiin (ks. yllä). Ilmoitukset töiden aloittamisesta ennen jaksoa Q3/2011 Vesiluvan lupaehdon 34 mukaisesti Nord Stream AG on tehnyt ilmoitukset töiden aloittamisesta. Vuonna 2010 annettiin seitsemän aloitusilmoitusta seuraavista töistä: 1) Ennen putkenlaskua tehtävä kiviaineksen kasaus, tukipatjojen asentaminen ja ennen putkenlaskua tehtävät tutkimukset, ilmoitus jätetty /98/ 2) Tukipatjojen asentaminen, jätetty ja /99, 100/ 3) Kiviaineksen kasaus, jätetty /101/ 4) Putkenlasku ja siihen liittyvät tutkimukset, jätetty 22.6., ja / / Aloitusilmoitus putkenlaskun jälkeisestä toisen vaiheen kiviaineksen kasauksesta Putkilinjalla 1 annettiin /16/. Työt oli tarkoitus aloittaa ja saattaa ne päätökseen huhtikuun 2011 aikana. Suunnitelmana oli kasata jäänmurtajan avustamana yhteensä 27 kiviainespengertä, joiden kiviaineksen kokonaistilavuus oli m 3. Työn aikana oli tarkoitus suorittaa lisäksi hyljetarkkailua (ks. luku 2.3.3).

11 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 6 Nord Stream AG jätti asianomaisille viranomaisille ilmoituksen putkilinjan osien vedenalaisen yhdistämisen aloittamisesta Putkilinjalla 1 /21/. Suunnitelmien mukaisesti vedenalaiset yhdistämistyöt oli määrä suorittaa toukokuun 2011 aikana. Samana päivänä jätettiin ilmoitus Putkilinjan 2 rakennustöiden aloittamisesta sisältäen tietoa ja aikatauluja putkenlaskusta kahdella putkenlaskualuksella, putkenlaskun jälkeisestä kiviaineksen kasauksesta, tukipatjojen asentamisesta tuntemattoman kaapelin risteyskohtaan (KP 234) sekä putkilinjan osien vedenalaisesta liittämisestä kohdassa KP 297 /22/. Kuvaus putkenlaskutoimista sisälsi myös ankkurointikuviot toimitettaviksi asianosaisille viranomaisille. Jakson Q2/2011 aikana tehtiin kaksi ilmoitusta kiviaineksen kasaamistöiden aloittamisesta. Viitaten jätettyyn ilmoitukseen kiviaineksen kasaamistoimista Nord Stream AG ilmoitti asianomaisille viranomaisille kymmenen lisäpenkereen (yhteensä m 3 ) rakentamisesta toisessa vaiheessa. Penkereiden tarkoitus on estää käytön aikaista putken liikkumista /23/. Kahden penkereen osalta työt alkoivat jo huhtikuussa Muiden kiviainespenkereiden rakentaminen oli määrä aloittaa ja penkereiden oli määrä valmistua kesällä Viitaten vesiluvan lupaehtoon 7 jätettiin ilmoitus viidentoista kolmannen vaiheen kiviainespenkereen rakentamisesta (yhteensä m 3 ) /24/. Kiviaineksen kasauksen oli määrä tapahtua välisenä aikana. Ilmoitukset töiden aloittamisesta jakson Q3/2011 aikana Nord Stream AG ilmoitti asianomaisille viranomaisille Putkilinjan 1 käyttöönottotoimien aloittamisesta /105/. Suunnitelman mukaan työ oli tarkoitus aloittaa syyskuun aikana ja saada valmiiksi lokakuussa Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versio C2 /1/ putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana toteutettavista tarkkailutoimista hyväksyttiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/2010/4. Tarkkailuohjelma on laadittu seuraavien tavoitteiden pohjalta: valvoa, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti varmistaa, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia mahdollistaa tarvittaessa korjaavat toimenpiteet dokumentoida ympäristön palautuminen rakennusvaiheen jälkeen valvoa, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia vahvistaa lupahakemuksessa esitetyt tiedot, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja on liitetty kyseisen ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ensimmäisen vaiheen ammusten raivausta varten laadittiin erillinen "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyi päätöksellään nro 83/2009/2. Ammusten raivauksesta vuonna 2009 saatujen kokemusten sekä päätösten nro 83/2009/2 ja nro 4/2010/4 antamisen jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten pohjalta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitettiin ehdotukset tarkkailuohjelmien "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" tarkentamisesta. Lisäksi vuoden 2010 töiden aikana ELY-keskuksille tehtiin lupaehtojen mukaisesti ilmoituksia, joihin kuului esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamisesta. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeillään ja Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" /2/ -asiakirjan versioon E ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versioon G /3/.

12 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 7 Lisäksi laadittiin "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja /4/ rajat ylittävien vaikutuksien tarkkailusta Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan suostumuksellaan nro Hyväksyttyjen ammusten raivauksen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien /3/ ja /5/ mukaiset tulokset ja ammusten raivauksesta Viron talousvyöhykkeelle aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelman /4/ mukaiset tulokset on esitetty erillisessä raportissa "Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset" /8/ ja sen täydennyksessä /9/. Luvan nro 4/2010/4 ehdon 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, , päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Uudenmaan ELY-keskuksen päiväämän kirjeen mukaan putkilinjan rakentamisen aikaiset vuosineljännesraportit on toimitettava viranomaisille englanninkielisinä kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen lopusta. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot tulisi toimittaa kolmen kuukauden kuluessa vuosineljänneksen lopusta. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt muutoksen rakentamisvaiheen aikaisen vuosiraportoinnin aikataulussa. Hyväksynnän mukaisesti raportti on toimitettava asianomaisille viranomaisille englanninkielisenä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja suomen- ja ruotsinkielisenä toukokuun loppuun mennessä. Ilmoitukset tarkkailuun ennen jaksoa Q3/2011 Nord Stream AG jätti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille ehdotukset yhdestä uhrautuvasta anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailusta sekä kertaluonteisesta pohjanläheisten virtausten mittaamisesta. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi putkilinjojen läheisyydessä kertaluonteisesti toteutettavan pohjanläheisten virtausten mittausohjelman. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt myös ehdotuksen uhrautuvasta anodista liukenevan sinkin aiheuttamien ympäristövaikutusten tarkkailusta. Hyväksyntä sisälsi tiettyjä tarkkailutoimien toteutukseen ja raportointiin liittyviä ehtoja.

13 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 8 Esitys vedenlaadun tarkkailun tarkentamisesta VOHE3-asemalla putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasaamisen aikana jätettiin /16/. Esitystä täydennettiin /25/. Syynä esitettyihin tarkennuksiin oli tarkkailun luotettavuuden parantaminen pidentämällä mittausjaksoa ja keräämällä tietoja vallitsevista virtauksista. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi ehdotetut tarkennukset Nord Stream AG toimitti ehdotuksen täydentää tarkkailuohjelmaa hylkeiden näköhavainnoinnilla putkenlaskun jälkeisen toisen vaiheen kiviaineksen kasaamisen aikana maalis-huhtikuussa 2011 /14/ jätetty päivitetty ehdotus tarkkailuohjelmasta perustui tarkistettuun arvioon hylkeisiin kohdistuvista mahdollisista vaikutuksista /15, 16/. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi päivitetyn ehdotuksen tietyin lisäyksin ELY-keskus pyysi toimittamaan hyljetarkkailutiedot Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle ja sisällyttämään hyljetarkkailun tulokset kokonaisuudessaan jakson Q1/2011 tarkkailuraporttiin /6/ jätettiin ilmoitus mahdollisen tuntemattoman kaapelin havaitsemisesta odottamattomana löytönä kilometrikohdassa KP 234 /26/ Nord Stream AG jätti esityksen tarkkailuohjelman tarkentamisesta perustuen vuoden 2010 vuosiraportissa annettuihin suosituksiin /27/. Ensimmäiseksi esitettiin pohjaeläintarkkailun jatkamista box corer -tyyppisellä näytteenottimella van Veen -näytteenottimen sijaan, koska van Veen -näytteenottimen on todettu olevan herkempi sääolosuhteille Uudenmaan ELYkeskus lausui, että van Veen -näytteenotinta tulisi ensisijaisesti edelleen käyttää, mutta box corer -tyyppistä näytteenotinta voidaan käyttää, mikäli tämä katsotaan sääolosuhteista johtuen tarpeelliseksi. Toiseksi esitettiin muutoksia tarkkailtavien tynnyreiden listaan, koska 1) kaksi uutta tynnyriä löydettiin kohdista KP 168 ja KP 303, 2) yhden tynnyrin todettiin oleva miinaankkuri eikä tynnyri, 3) kahden tynnyrikohteen todettiin olevan yksi ja sama tynnyri sekä 4) ei ole tarpeen tarkkailla tynnyreitä, joiden riskiluokka on 0 tai 1. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi muutokset tynnyreiden tarkkailuun. Kolmanneksi myös listaa tarkkailtavista hylyistä päivitettiin, sillä osa hylyistä sijaitsi melko kaukana suunnitellusta putkilinjasta Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi ehdotetut muutokset ennen putkenlaskua tehtävään hylkyjen tarkkailuun, mutta lausui, että putkenlaskun jälkeiset tutkimukset kaikkien vesiluvan lupaehdossa 13 mainittujen hylkyjen osalta sekä uuden löydetyn hylyn (KP 219,779, ks. jäljempänä) osalta on sisällytettävä tarkkailuun Nord Stream AG ehdotti, että pohjanläheisten virtausten tarkkailuaseman sijainti siirretään kohdasta KP 216 kohtaan KP 190,7 virtausmittausten tulosten luotettavuuden parantamiseksi /28/. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi muutoksen Nord Stream ilmoitti asianomaisille viranomaisille uuden hylyn löytymisestä kohdasta KP 219,779 ja ehdotti hylyn ottamista mukaan tarkkailuun /29/. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi hylyn sisällyttämisen tarkkailuun Liittyen luvussa kuvattuihin uusiin ammuksiin Nord Stream AG ehdotti seuraavia täydennyksiä tarkkailuohjelmaan: 1) ennen siirtoa ammukset tarkastetaan visuaalisesti ROVlaitteella ja 2) siirron jälkeen ammukset tarkastetaan visuaalisesti ja niiden koordinaatit määritetään ROV-laitteella /19/. ELY-keskuksille lähetettyjen tarkkailua koskevien ilmoitusten lisäksi Nord Stream AG on antanut hylkyihin liittyvää tietoa Museovirastolle vesiluvan lupaehtojen 11 ja 12 mukaisesti. Putkenlaskun suunnitelma hylyn S lähellä ja ankkurointisuunnitelmat hylkyjen S , S , S ja S läheisyydessä toimitettiin Museovirastolle /106/. Ilmoitukset tarkkailuun jakson Q3/2011 aikana Tarkkailuun liittyviä ilmoituksia ei tehty vuoden 2011 kolmannen vuosineljänneksen aikana. Rakentamistoimet ja vaikutuskohteet Alla olevassa taulukossa on esitetty rakentamistoimet ja niihin liittyvät tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /2/ ja siihen myöhemmin esitettyjen muutosten mukaisesti. Taulukko sisältää lisäksi käyttövaiheeseen

14 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 9 liittyvät tarkkailutoimet, jotka on aloitettu jo putkilinjan rakennusvaiheessa, kuten uhrautuvan anodin ja HELCOM-pohjaeliöstötarkkailuasemien tarkkailun. Toiminto Kiviaineksen kasaaminen Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus Vaikutuskohde Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus, hylkeet Kaapelien sijainti ja rakennettujen risteysten kunto Putkenlasku 1 Käyttöönoton valmistelut Putkien vedenalainen yhdistäminen Ammusten siirto 2 Ruoppaus (Venäjällä) 3 Putkilinja merenpohjassa 4 Anodit 5 Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus, hiekkasäkit Ammukset, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävät vaikutukset) Pienen mittakaavan virtaukset, HELCOM-pohjaeliöstöasemat Vedenlaatu, sedimentti ja pohjaeliöstö 1 Sisältää ankkureiden käsittelyn ja potkurivirtaukset (Putkilinja 2) 2 Liittyy Putkilinja 2 rakentamiseen vuonna Raportoitu vuosiraportissa 2010 /7/ 4 Pienen mittakaavan virtausten tarkkailutulokset raportoidaan erikseen 5 Anodien tarkkailua ei ole vielä aloitettu

15 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A RAKENNUSTOIMET VUODEN 2011 KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN AIKANA Jaksolla Q3/2011 Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä käsittivät käyttöönoton valmistelutöiden loppuunsaattamisen ja käyttöönottotöiden aloittamisen Putkilinjalla 1, kiviaineksen kasaustöitä molemmilla putkilinjoilla, putkenlaskutöiden loppuunsaattamisen Putkilinjalla 2 sekä kolmen ammuksen siirto-operaation (kuvat ja liite 1). Toteutetut toimet ja niiden alla esitetty aikataulu perustuvat Nord Streamin toimittamiin tietoihin. Vuosineljännes Kuukausi Heinäkuu Q3/2011 Elokuu Syyskuu Rakennustoimi Viikko Q4/ Putkilinja 2 Putkilinja 1 Käyttöönoton valmistelut Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus Putkenlasku Käyttöönotto Ankkuroitava alus Dynaamisesti asemoitava alus Ammusten siirto Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus Kuva 3.1 Rakennustoimet jaksolla Q3/2011

16 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNESS G-PE-EMS-MON FIN0-A 11 Kuva 3.2 Rakennustoimien sijainnit jaksolla Q3/ Käyttöönoton valmistelut (Putkilinja 1) Pääosin jakson Q2/2011 aikana Putkilinjalla 1 tehdyt käyttöönoton valmistelutyöt jatkuivat jaksolla Q3/2011 käsittäen vedenpoiston, kuivauksen ja typellää täytön. Venäjän rantautumispaikassa tapahtunut vedenpoisto alkoi /30, 31/. Toimenpide päättyi OMS Pollux -alus seurasi vedenpoistossa käytettyjen putkentarkastuslaitteiden toimintaa Saksan rantautumispaikalta Venäjän rantautumispaikalle. Vedenpoiston jälkeen Putkilinja 1 kuivattiin paineilmalla käyttäen tilapäistää kompressoriasemaa. Kuivauksen jälkeen koko putkilinja täytettiin inertillä kaasulla (typpi) mahdollistaen seuraavan vaiheen kaasutäytön. Typellä täyttö tehtiin aikavälillä /95/ 3.2 Käyttöönotto (Putkilinja 1) Maakaasuputkilinjan käyttöönottotoimet voidaan aloittaa, kun putkilinja p onn tyhjennettyy vedestä, kuivattu ja täytetty typpikaasulla. Käyttöönottotoimet käsittävät typpikaasun poiston (käyttöönoton ensimmäinenn vaihe) ja putkilinjan paineistuksen eli maakaasun pakkaamisen (käyttöönoton toinen vaihe) ).

17 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON FIN0-A 12 Putkilinjan 1 käyttöönoton ensimmäinen vaihe alkoi Venäjän rantautumispaikassa HAFIyksikön (Gazpromin kaasunkäsittelylaitos) ja HRE-yksikön (lämmitys- ja paineenlaskuyksikkö) välisen putkilinjan paineistuksella. Putkilinjan meriosuuden täyttö maakaasulla alkoi Venäjältä putkilinjaan johdettu maakaasu syrjäytti siellä olleen typpikaasun, joka päästettiin ilmaan Saksassa. Typen syrjäyttäminen kesti 3,5 vuorokautta, minkä jälkeen putkessa oleva maakaasu saavutti vaaditun pitoisuuden Saksan rantautumispaikassa. /32, 33/ Putkilinjan 1 käyttöönoton toinen vaihe alkoi heti typenpoiston jälkeen. Tuolloin Saksan päässä oleva poistoaukko suljettiin ja Venäjän rantautumispaikassa jatkettiin kaasunsyöttöä putkilinjan paineistamiseksi. Rakennustöiden loppuunsaattamiseksi (esimerkiksi sähkö- ja laitteistoasennukset sekä HIPPS-järjestelmän (ylipainesuojausjärjestelmä) viimeistely) paineistus keskeytettiin Käyttöönottoa jatkettiin jaksolla Q4/2011; nämä työt raportoidaan jakson Q4/2011 tarkkailuraportissa. /32, 33/ Käyttöönottotoimia ohjattiin ja valvottiin rantautumispaikoilla sekä tarkkailtiin Sveitsin Zugissa sijaitsevasta päävalvomosta, /33/. 3.3 Ammusten siirto Ennen Putkilinjan 2 asentamista Edda Freya -alus suoritti putkilinjan reitin kaarteisten osuuksien "Abandonment & recovery" -alueilla gradiometrisiä tutkimuksia. Nämä asennuskäytävän ulkopuolella olevat alueet tutkittiin, koska putkenlaskualus Solitaire olisi ennakoimattomasti saattanut joutua laskemaan putken merenpohjaan näille alueille reitin kaarteisilla osuuksilla. Tutkimuksissa löydettiin kolme pientä, ennen havaitsematonta kohdetta noin kilometrikohdassa KP 180. Kohteet tunnistettiin alustavasti tyypiltään laivaston 155 mm:n ammuksiksi, joiden arvioitu panoskoko oli 8 10 kg (taulukko 3.1, ks. myös Q2/2011-raportin luku 6.4.3) /34, 35/. Taulukko 3.1 Löydettyjen ammusten tiedot /36, 37/ NSPtunnus KP (C16.5) Arvioitu ammuksen tyyppi Arvioitu panoskoko [kg TNT] Tutkimuksen ajankohta F50 180, mm laivaston ammus F51 180, mm laivaston ammus F52 180, mm laivaston ammus Tunnistettujen ammusten F50, F51 ja F52 sijainnit on esitetty kuvassa 3.2. Koska ne sijaitsivat Putkilinjan 2 turvakäytävässä, ne tuli siirtää uuteen paikkaan. Edda Freya -alus suoritti siirtotyön /37/. Näiden kolmen ammuksen siirtosuunnitelman teki Bactec International Ltd /36/. Suunnitelman mukaan ammusten nosto ja siirto Putkilinjan 2 turvakäytävän ulkopuolelle käyttämällä työhön tarkoitettua ROV laitetta on turvallinen tapa raivata ammukset. Siirtotoimenpiteen teki MMT Bactecin EOD-insinöörin valvonnassa Siirtäminen toteutettiin seuraavasti /37/: Ammus tarkastettiin visuaalisesti ROV-laitteen avulla. Siirtoreitti ja lopullinen sijoitusalue tutkittiin ennen ammuksen siirtoa ROV-laitteeseen kiinnitetyllä MBES-laitteella. Ammus nostettiin ROV-laitteen manipulaattoriin liitetyllä kauhalla ja siirrettiin suunniteltuun paikkaan turvakäytävän eteläpuolelle aluksen pysytellessä turvaetäisyydellä.

18 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNESS G-PE-EMS-MON FIN0-A Putkenlasku (Putkilinja 2) Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putket kuljetetaan putkenkuljetusaluksilla putkenlaskualukselle, jossa ne hitsataann yhteen ja lasketaan jatkuvana linjana merenpohjaan. Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjojen asennuksessa käytettiin kahta erityyppistä putkenlaskualusta. Castoroo Sei on ankkuroitava putkenlaskualus, joka molemmilla putkilinjan reiteillä laski putkijakson kilometrikohtien KP 351 ja KP 498 välille (kuva 3.3). Dynaamisesti asemoitava Solitaire-putk kenlaskualuss laski kummankin putkilinjan reitillä jäljellä olevan osan kilometrikohtien KP 123 ja KP 351 välille (kuva 3.4). Dynaamisesti asemoitavan aluksen käyttö lisäsi turvallisuutta erityisesti ruuhkaisilla alueilla ja alueilla,, joissa ankkurointi olisi voinut olla hankalaa. Kuva 3.3 Castoro Sei, ankkuroitava a putkenlaskualus

19 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNESS G-PE-EMS-MON FIN0-A 14 Kuva 3.4 Solitaire, dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Solitaire jatkoi Putkilinjan 2 putkenlaskua kilometrikohdasta KPP 157 heinäkuun 2011 alussa ja saavutti putkilinjan vedenalaisen liitoskohdan kilometrikohdassa KP (kuva 3.2) /30, 38/. Samalla se sai päätökseen oman osuutensa Nord Streamin putkenlaskutöistä. Putkenlasku keskeytettiin suunniteltujen huoltotoimenpiteiden ajaksi kahteen otteeseen, kilometrikohdassa KP 214 ja 2.8. kilometrikohdassaa KP 264 /39/. Castoro Sei jatkoi heinäkuun 2011 alussa Putkilinjan 2 putkenlaskua kilometrikohdastaa KP 417 ja saavutti Ruotsin talousvyöhykkeen rajan kilometrikohdassa KP 498 (kuva 3.2) /30/. Näin ollen kaikki Putkilinjan 2 putkenlaskutyöt Suomen talousvyöhykkeellä saatiin valmiiksi jakson Q3/20111 aikana. Huonon sään vuoksi putkenlasku jouduttiin kerrann keskeyttämään noin 14 tunniksi (24.7., KP 494) /39/. Kyseisenä päivänä Suomen läntisillä vesillä esiintyi kovaa tuulta (keskinopeus > 14 m/s; ks. luku 5 Myrskyt ja kovat tuulet). 3.5 Kiviaineksen kasaus (Putkilinja 1 ja 2) Kiviaineksen kasauksella tarkoitetaan karkean soran ja pienten kivien kasaamista merenpohjaan tukemaan putkilinjaa. Näin varmistetaan putkilinjann eheys pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on ehkäistä liian pitkät vapaat jännevälit jaa putkilinjan ylikuormittuminen sekää varmistaa rakenteen dynaaminen vakaus. Kiviaineksen kasausta tehdään kolmessa vaiheessa: v 1) ennen putkenlaskua (vaihe 1), 2) putkenlaskun jälkeen, j ennen käyttöönoton valmisteluja (vaihee 2) ja 3) käyttöönoton valmistelujen jälkeen (vaihe 3). Merenpohjaan kasattu kiviaines on rapautumatontaa graniittia, jonka j raekoko on keskimäärin 50 mm vaihteluvälillä mm. Kiviaines on kuljetettu kohteeseen ja kasattu merenpohjaan dynaamisesti asemoitavilla laskuputkialuksilla (DPFV). Jakson Q3/20111 aikana kiviainesta kasattiin molemmilla putkilinjoilla. Putkilinjalla 1 vaiheen 3 mukaista kiviaineksen kasausta tehtiin aikavälillä paikassa käsittäen myös

20 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNESS G-PE-EMS-MON FIN0-A 15 putkilinjan vedenalaisessa liitoskohdassa olevan penkereen (kuva 3.5, liite 1). Putkilinjalla 2 vaiheen 2 mukaista kiviaineksen kasausta tehtiin aikavälillä kolmessa kasauspaikassa. Seahorse -alus- (DPFV)) kasasi kiviainesta putkilinjan vedenalaisessa liitoskohdassa ja Sandpiper -alus (DPFV) kaikissa muissa kohteissa. DPFV-alukset kuljettivat kiviaineksen Suomesta, Kotkasta. /40, 30, 38/ Kuva 3.5 Kiviaineksen kasauspaikat jakson Q3/2011 aikana Jakson Q3/20111 aikana kasatun kiviaineksen kokonaismäärä oli m 3. Tästä m 3 kasattiin Putkilinjalla 1 ja 290 m 3 Putkilinjalla 2 (taulukko 3.2 jaa liite 3) /40/. Taulukko 3.2 Kiviaineksen kasaustyöt jakson Q3/2011 aikana (tarkemmat tiedot liitteessä 3) /40/ Putkilinja Vaihe Pengerten lukumäärä KP, km Massa,, Te Tilavuus, m 3 * ** 255 *** Total * Tilavuus = Massa / 1,56 ** Putkilinjan vedenalaisessa liitoskohdassa sijaitseva penger