Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset"

Transkriptio

1 Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

2

3 Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Johdanto Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin Rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto Johdanto Aiheuttajaosapuolien (PoO-maiden) rajat ylittävien vaikutusten yhteenvetotaulukot Venäjä Suomi Ruotsi Tanska Saksa Viro Latvia Liettua Puola Rajat ylittävien vaikutusten tunnistusmenetelmät Kaikkien Nord Streamin vaikutusten järjestelmällinen tunnistaminen Mahdollisten valtioiden rajat ylittävien vaikutusten tunnistaminen Mittakaavan merkitys Nord Streamin Espoon arviointiprosessissa Mahdollisten valtioiden rajat ylittävien vaikutusten seulonta Valtioiden rajat ylittävien vaikutusten arviointi Rakennusvaiheessa ilmenevät valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, jotka ilmenevät käyttöönoton valmisteluvaiheessa ja käyttöönottovaiheessa Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, jotka ilmenevät käyttövaiheessa Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset, jotka johtuvat odottamattomista tapahtumista Johtopäätökset Lähteet 1668

4

5 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 11.1 Johdanto Valtioiden rajat ylittävien kysymysten osalta YVA:n pääasiallinen tavoite on rajat ylittävien vaikutusten arviointi ja niitä koskeva tiedotus. Espoon sopimuksessa valtioiden rajat ylittävä vaikutus määritellään seuraavasti: "...vaikutuksia - ei yksinomaan maailmanlaajuisia - jotka fyysiseltä alkuperältään kokonaan tai osaksi jonkin sopimuspuolen lainkäyttövallan piirissä olevalla alueella sijaitseva hanke aiheuttaa toisen sopimuspuolen lainkäyttövallan piirissä olevalla alueella." Sopimus sisältää valtioiden velvollisuuden ilmoittaa toisilleen ja neuvotella toistensa kanssa kaikista alueellaan toteutettavista hankkeista, joilla saattaa olla merkittäviä haitallisia valtion rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Sopimuksessa aiheuttajaosapuoli viittaa siihen maahan, jossa ehdotettu toiminto toteutetaan. Kohdeosapuoli tarkoittaa maata, johon toiminto vaikuttaa. Valtion rajat ylittävissä nauhamaisen rakentamisen hankkeissa (esimerkiksi valtion rajat ylittävissä putkilinjoissa) on useampi kuin yksi aiheuttajaosapuoli, ja aiheuttajamaat ovat myös kohdeosapuolia (silloin, kun jossakin toisessa aiheuttajamaassa tapahtuva hankkeeseen liittyvä toiminto tai tapahtuma vaikuttaa niihin). Nord Stream -hankkeessa putkilinjapari kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan kautta, joten ne kaikki ovat Espoon sopimuksen mukaisia aiheuttajaosapuolia. Viro, Latvia, Liettua ja Puola eli Itämeren muut rantavaltiot ovat kohdeosapuolia. Venäjä on allekirjoittanut Espoon sopimuksen, muttei ratifioinut sitä. Espoon raportin tarkoituksia varten Venäjä on kuitenkin nimetty aiheuttajaosapuoleksi. Myös Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat kohdeosapuolia, koska niihin kohdistuu vaikutuksia hankkeeseen liittyvistä toiminnoista ja tapahtumista, jotka vähintään yksi putkilinjojen kulkuväylällä oleva valtio käynnistää. Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat kohdeosapuolia mutta eivät aiheuttajaosapuolia. Kun nämä maat halutaan erottaa ryhmänä aiheuttajamaista, niistä käytetään Espoon raportissa nimitystä ainoastaan vaikutusten kohteena olevat osapuolet. Espoon raportin laatimista varten niistä maista, jotka ovat Nord Stream -hankkeessa aiheuttajaosapuolia, käytetään ilmaisua PoO-maat (Parties of Origin), kun taas kohdeosapuolimaihin viitataan ilmaisulla AP-maat (Affected Parties). Ainoastaan vaikutusten kohteena olevista osapuolista käytetään ilmaisua OAP-maat (Only Affected Parties) (1 ) (1) Nimitykset on määritelty erityisesti tätä Espoon raporttia varten tavoitteena minimoida samankaltaisten tai identtisten argumenttien toistamista, mikä helpottaa rajat ylittävien vaikutusten ytimekästä ja avointa arviointia.

6 1596 Sopimuksessa Suomella, Ruotsilla, Tanskalla ja Saksalla on sama asema. Venäjä on allekirjoittanut sopimuksen mutta ei ole ratifioinut sitä. Se kuitenkin osallistuu Nord Stream - hankkeen Espoon kuulemismenettelyyn aiheuttajaosapuolena lainsäädäntönsä laajuudessa. Ehdotetun Nord Stream -hankkeen toteutukseen liittyvien rajat ylittävien vaikutusten arviointia varten kansallisten lainkäyttöalueiden rajat on määritetty Itämeren maiden talousvyöhykkeen (Exclusive Economic Zone, EEZ) rajojen mukaisesti. PoO-, AP- ja OAP-maat riippumatta siitä, ovatko ne ratifioineet sopimusta vai eivät, on esitetty alla (katso Taulukko 11.1) ja ne ja niiden talousvyöhykkeet on kuvattu alla (katso Kuva 11.1). Taulukko 11.1 Maanimitykset Tässä raportissa käytetty nimitys PoO-maat AP-maat OAP-maat Maat, joita nimitys koskee Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Viro, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa Viro, Latvia, Liettua ja Puola

7 1597 Kuva 11.1 Nord Stream -hanke sekä PoO- ja OAP-maiden talousvyöhykkeet sekä 10 kilometrin puskurivyöhyke putkilinjojen kummallakin puolella

8 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin Kuva 11.1 on esitetty putkilinjojen reitti sekä putkilinjojen kummallakin puolella oleva 10 kilometrin puskurivyöhyke antamaan parempi käsitys putkilinjojen läheisyydestä suhteessa maiden talousvyöhykkeiden rajoihin. Putkilinjojen reitti on edempänä esitetty käyränä kuvissa 11.2 ja Putkilinjojen reitti on asetettu X-akselille. Maiden talousvyöhykkeiden rajat on esitetty kuvaajassa/käyränä suhteessa niiden etäisyyteen putkilinjojen reitistä. Kuvassa 11.2 näkyvät etäisyydet talousvyöhykkeiden rajoihin (ja maiden rannikoihin) koko putkilinjojen reitin varrella. Kuvassa 11.3 taas keskitytään putkilinjan etäisyyteen talousvyöhykkeiden rajoista Suomenlahdella. Se osoittaa myös merenpohjan muokkaustoimenpiteiden sijainnin (kiviaineksen kasaaminen Suomen talousvyöhykkeellä), putkijaksojen yhdistämispaikan sijainnin ja raivattavien sotatarvikkeiden sijainnit. Molemmat kuvat havainnollistavat putkilinjojen reitin etäisyyttä maiden talousvyöhykkeiden rajoista mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten alueiden tunnistamiseksi. Kuten kuvasta 11.2 ilmenee, putkilinjojen reitti kulkee kaukana (yli 20 kilometrin päässä) maiden talousvyöhykkeiden rajoista. Näin ollen vain vaikutuksia, jotka saattavat ulottua yli 20 kilometrin päähän, käsitellään näiden osuuksien osalta mahdollisina valtioiden rajat ylittävinä vaikutuksina. Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjojen reitin on kuitenkin määrä asettua lähelle Viron talousvyöhykettä välillä KP 120 KP 500 (kuva 11.3). Näin ollen kyseisessä osuudessa on odotettavissa enemmän rajat ylittäviä vaikutuksia. Putkilinjojen reitti Suomen talousvyöhykkeellä on suurimmalta osaltaan enintään 10 kilometrin mutta vähintään 500 metrin etäisyydellä Viron talousvyöhykkeestä. Kohdat KP ~261 ja KP ~471 ovat kuitenkin kaksi poikkeusta, joissa putkilinjan reitti on pienimmillään 390 ja 190 metrin päässä Viron talousvyöhykkeestä. Nämä putkilinjojen etäisyyttä OAP-maiden talousvyöhykkeiden rajoista koskevat havainnot ovat olleet aineistona määritettäessä menetelmät, joita on käytetty luvussa 11.4 tarkemmin kuvattujen mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten tunnistamisessa..

9 Kuva 11.2 Graafinen esitys putkilinjojen reitistä suhteessa maiden talousvyöhykkeisiin 1599

10 Kuva 11.3 Graafinen esitys putkilinjojen reitistä suhteessa Viron talousvyöhykkeeseen korostaen erityisesti kohtia KP ~261 ja KP~471 (punaiset ympyrät) sekä merenpohjan muokkaustoimenpiteitä (vain kiviaineksen kasaaminen), putkijaksojen yhdistämistä korkeapainehitsauksella ja sotatarvikkeiden sijaintia 1600

11 Rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto Johdanto Tässä osassa esitetään yhteenveto niistä rajat ylittävistä vaikutuksista, joita odotetaan esiintyvän kussakin aiheuttajamaassa (PoO-maissa) sekä ainoastaan vaikutusten kohteina olevissa maissa (OAP-maissa). Rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto esitetään kahdessa eri muodossa. Toisaalta esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vaikutusten aiheuttajan (PoOmaa) ja kohteen (AP-maa) mukaan. Kunkin PoO-maan tiedot esitetään erillisessä taulukossa. Kussakin taulukossa luetellaan kyseisestä PoO-maasta lähtöisin olevat vaikutukset ja niiden vaikutus AP-maihin. Toisaalta esitetään yhteenvedot kussakin AP-maassa esiintyvistä rajat ylittävistä vaikutuksista (osat ). Kun rajat ylittävien vaikutusten yhteenveto esitetään näillä kahdella tavalla, lukijan on helppo löytää kunkin rajat ylittävän vaikutuksen aiheuttaja, merkitys ja ne AP-maat, joihin vaikutus kohdistuu. Tämä yhteenveto esitetään ennen kunkin rajat ylittävän vaikutuksen yksityiskohtaista arviointia, jotta lukija saa yleiskuvan niistä vaikutuksista, joita kussakin maassa on odotettavissa. Yhteenvedon jälkeen ovat vuorossa seuraavien aiheiden yksityiskohtaiset esittelyt: Osa 11.4: Rajat ylittävien vaikutusten tunnistamisessa käytetty menetelmä luvussa 9 esitetyn vaikutusten arvioinnin perusteella. Osa 11.5: Mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten seulonta. Osa 11.6: Yksityiskohtainen arviointi sekä suunniteltujen toimien että odottamattomien tapahtumien tunnetuista rajat ylittävistä vaikutuksista hankkeen rakennusvaiheen, käyttöönoton valmistelun, käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen aikana. Osa 11.7: Johtopäätökset sekä suunniteltujen toimien että odottamattomien tapahtumien rajat ylittävien vaikutusten yhteenvetotaulukot Aiheuttajaosapuolien (PoO-maiden) rajat ylittävien vaikutusten yhteenvetotaulukot Kunkin PoO-maan rajat ylittävien vaikutusten yhteenvedot esitetään seuraavissa taulukoissa: Taulukko 11.2 Taulukko 11.6.

12 Taulukko 11.2 Venäjältä lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1602

13 1603

14 Taulukko 11.3 Suomesta lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1604

15 1605

16 Taulukko 11.4 Ruotsista lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1606

17 1607

18 Taulukko 11.5 Tanskasta lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1608

19 1609

20 Taulukko 11.6 Saksasta lähtöisin olevat rajat ylittävät vaikutukset 1610

21 1611

22 Venäjä Rakennusvaiheessa Venäjän talousvyöhykkeellä ja Venäjältä lähtevillä laivoilla ja kalastusaluksilla koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivauksen turva-alue aiheuttaa laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdissa, joissa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeen rajan ja siirtyvät Suomen talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Suomen alueella). Näitä vaikutuksia esiintyy kaikissa PoO- ja OAP-maissa. Venäjän talousvyöhykkeellä esiintyy myös joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia rakennusvaiheen aikana. Putken laskemisen ja ankkureiden käsittelyn odotetaan aiheuttavan merkitykseltään vähäisiä vaikutuksia merenpohjaan ja pohjaeliöstöön Suomen alueella sekä 500 metrin alueella talousvyöhykkeen rajan ylityskohdasta lukien. Venäjän alueelta lähtöisin olevien toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvien vaikutusten odotetaan esiintyvän identtisinä Suomen talousvyöhykkeellä. Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat putkilinjan olemassaolon vaikutukseen, joka putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Venäjän kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäiseksi tai kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Joitakin merkitykseltään vähäisiä putkilinjoista fyysisenä rakenteena aiheutuvia ja toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan kaloihin Venäjän talousvyöhykkeellä paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Venäjän talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putken murtumisesta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkuperäisen lähdepaikan (Suomi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Venäjän talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden

23 1613 voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Suomen talousvyöhykkeellä ja Venäjän talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan murtuma voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Suomi Suomen talousvyöhykkeellä rakennusvaiheessa aiheutuviin valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin kuuluvat sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva äkillinen melun ja tärinän lisääntyminen ja sen vaikutus merinisäkkäisiin ja kaloihin, kaasumaiset päästöt ja niiden vaikutus ilmakehään, sameuden voimistuminen ja haitta-aineiden vapautuminen sekä niiden vaikutus veteen ja pohjaeliöstöön, sekä jotkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle ja edelleen Ruotsin talousvyöhykkeelle. Putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turvaalueiden aiheuttamiin laivaliikenteen rajoituksiin liittyvät vaikutukset kohdistuvat myös Suomesta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin. Venäjän talousvyöhykkeellä tapahtuva sotatarvikkeiden (mahdollinen) raivaaminen Suursaaren lähellä saattaa vaikuttaa merinisäkkäisiin (pyöriäinen) ja kaloihin Suomen talousvyöhykkeellä. Tämä vaikutus on arvioitu merkitykseltään vähäiseksi kummallekin vaikutusten kohteelle. Itäisen Suomenlahden saaristoon ja Natura alueen vesiin ei kohdistu vaikutuksia. Kaasumaisiin päästöihin liittyvät vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Niiden merkitys on arvioitu vähäiseksi. Venäjän talousvyöhykkeellä mahdollisesti raivaamista vaativista sotatarvikkeista ei ole tietoja, mutta on mahdollista, että lähellä Suomen talousvyöhykettä suoritettavalla raivauksella on sameuden voimistumisen ja haitta-aineiden vapautumisen kautta vaikutuksia veteen ja pohjaeliöstöön Suomen alueella. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä. Suomen laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen odotetaan PoO-maissa kohdistuvan turva-alueista johtuvia rajoituksia, joiden merkitys arvioidaan vähäiseksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä. Suomenlahdella (Venäjän alueella) kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvien vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä, kun taas laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten merkityksen odotetaan olevan vähäisistä kohtalaisiin. Suomen talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Venäjän ja Ruotsin alueella enintään 500 metrin päässä Venäjän ja Suomen tai Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeiden rajan ylityskohdasta tehtävästä putken laskemisesta ja ankkureiden käsittelystä odotetaan aiheutuvan Suomessa merkitykseltään vähäisiä merenpohjaan ja pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, Suomen alueelta lähtöisin olevia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Venäjän ja Ruotsin talousvyöhykkeisiin. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin

24 1614 Suomen kalastuslaivoihin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Suomen talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisiä toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Venäjän talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle ja edelleen Suomen talousvyöhykkeeltä Ruotsin talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Suomen talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Venäjä tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Suomen talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Venäjän tai Ruotsin talousvyöhykkeellä ja Suomen talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan murtuma voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Ruotsi Rakennusvaiheessa Ruotsin talousvyöhykkeellä koettavat ja Ruotsista lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään, rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdissa, joissa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeiden rajat Suomen talousvyöhykkeeltä Ruotsin talousvyöhykkeelle ja edelleen Tanskan talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Nämä vaikutukset

25 1615 kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Ruotsin talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Suomen ja Tanskan talousvyöhykkeillä enintään 500 metrin päässä Suomen ja Ruotsin tai Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeiden rajan ylityskohdasta tehtävästä putken laskemisesta ja ankkureiden käsittelystä odotetaan aiheutuvan Ruotsissa merkitykseltään vähäisiä merenpohjaan ja pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, Ruotsin talousvyöhykkeeltä lähtöisin olevia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Suomen ja Tanskan talousvyöhykkeisiin. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Ruotsin kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ruotsin talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisiä toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Suomen talousvyöhykkeeltä Ruotsin talousvyöhykkeelle ja edelleen Ruotsin talousvyöhykkeeltä Tanskan talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Ruotsin talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Suomi, Tanska tai Saksa) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Ruotsin talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Suomen talousvyöhykkeellä ja Ruotsin talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni.

26 Tanska Rakennusvaiheessa Tanskan talousvyöhykkeellä koettavat ja Tanskasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään, rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdissa, joissa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeiden rajat Ruotsin talousvyöhykkeeltä Tanskan talousvyöhykkeelle ja edelleen Saksan talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Tanskan talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Ruotsin alueella enintään 500 metrin päässä Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeiden rajasta tehtävästä putken laskemisesta ja ankkureiden käsittelystä odotetaan aiheutuvan Tanskassa merkitykseltään vähäisiä merenpohjaan ja pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, vastaavista Tanskan talousvyöhykkeellä suoritettavista töistä aiheutuvia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Ruotsin talousvyöhykkeeseen. Saksan talousvyöhykkeellä enintään 500 metrin päässä Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden rajasta tehtävästä putken laskemisesta, ankkureiden käsittelystä ja yleisistä rakennustöistä ja alusten liikkumisesta odotetaan aiheutuvan Tanskassa merkitykseltään vähäisestä olevia merenpohjaan, pohjaeliöstöön ja merilintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, vastaavista Tanskan talousvyöhykkeellä suoritettavista töistä aiheutuvia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Saksan talousvyöhykkeeseen. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Tanskan kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Tanskan talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisestä olevia toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikoissa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Ruotsin talousvyöhykkeeltä Tanskan talousvyöhykkeelle ja edelleen Tanskan talousvyöhykkeeltä Saksan talousvyöhykkeelle. Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Tanskan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto.

27 1617 Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Saksa tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Tanskan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Ruotsin talousvyöhykkeellä ja Tanskan talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Saksa Rakennusvaiheessa Saksan talousvyöhykkeellä koettavat ja Saksasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään, rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin kohdassa, jossa putkilinjat ylittävät talousvyöhykkeiden rajan Tanskan talousvyöhykkeeltä Saksan talousvyöhykkeelle. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Saksan talousvyöhykkeeseen kohdistuu rakennusvaiheen aikana joitakin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tanskan talousvyöhykkeellä enintään 500 metrin päässä Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden rajasta tehtävästä putken laskemisesta, ankkureiden käsittelystä ja yleisistä rakennustöistä ja alusten liikkumisesta odotetaan aiheutuvan Saksassa merkitykseltään vähäisestä olevia merenpohjaan, pohjaeliöstöön ja merilintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Samantyyppisiä, vastaavista Tanskan talousvyöhykeellä tehtävistä töistä lähtöisin olevia vaikutuksia odotetaan kohdistuvan Saksan talousvyöhykkeeseen. Käyttövaiheessa aiheutuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Saksan kalastusaluksiin, sekä joihinkin toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja

28 1618 putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Saksan talousvyöhykkeen kalastoon odotetaan kohdistuvan joitakin merkitykseltään vähäisestä olevia toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta putkilinjasta fyysisenä rakenteena paikassa, joissa putkilinjat ylittävät rajat Tanskan talousvyöhykkeeltä Saksan talousvyöhykkeelle. Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Saksan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Tanska tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Saksan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Viro Viron talousvyöhykkeellä rakennusvaiheessa koettaviin rajat ylittäviin vaikutuksiin kuuluvat kiviaineksen kasaamisesta ja sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva sameuden voimistuminen, kiviaineksen kasaamisesta ja sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva haittaaineiden vapautuminen, sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva melun ja tärinän äkillinen lisääntyminen sekä kaasumaiset päästöt. Sotatarvikkeiden raivaamisen ja putken laskemisen turva-alueiden aiheuttamiin kalastusalusten liikkumisen ja laivaliikenteen kohdistuviin rajoituksiin liittyvät vaikutukset kohdistuvat myös Virosta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin. Kiviaineksen kasaamisesta ja Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvasta sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva sameuden voimistuminen saattaa vaikuttaa veteen ja meren pohjaeliöstöön (vain kiviaineksen kasaaminen) Viron talousvyöhykkeellä. Näiden vaikutusten odotetaan olevan merkitykseltään vähäisiä kummallekin vaikutusten kohteelle. Lisäksi kiviaineksen kasaaminen ja sotatarvikkeiden raivaaminen aiheuttavat haitta-aineiden vapautumista merenpohjasta, mikä vaikuttaa veteen Viron talousvyöhykkeellä (vain tietyillä alueilla). Veteen kohdistuva vaikutus on merkitykseltään vähäinen. Suomen ja Venäjän talousvyöhykkeellä tapahtuva sotatarvikkeiden raivaaminen saattaa vaikuttaa merinisäkkäisiin ja kaloihin Viron talousvyöhykkeellä. Suomen talousvyöhykkeellä tehtävän sotatarvikkeiden raivaamisen vaikutus on arvioitu merkitykseltään kohtalaiseksi merinisäkkäille ja vähäisestä kohtalaiseksi kaloille. Venäjän talousvyöhykkeellä (mahdollisesti) tehtävän sotatarvikkeiden raivauksen vaikutus on Viron alueella vähäinen kummallekin vaikutusten kohteelle. Kohdan KP ~261 läheisyydessä tehtävästä sotatarvikkeiden raivaamisesta voi aiheutua pohjaeliöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Näiden vaikutusten

29 1619 arvioidaan olevan merkitykseltään vähäisiä. Kaasumaisiin päästöihin liittyvät vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Niiden merkitys on arvioitu vähäiseksi. Viron kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen odotetaan PoO-maissa kohdistuvan turvaalueista johtuvia rajoituksia, joiden merkitys arvioidaan vähäiseksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä. Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella) kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten merkityksen odotetaan kuitenkin olevan vähäisestä. Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Viron kalastusaluksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Viron talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto, tavanomaisten sotatarvikkeiden häirintä ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Venäjä, Suomi tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Viron talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Tavanomaisten sotatarvikkeiden häirinnästä ja tästä seuraavasta suunnittelemattomasta räjähdyksestä aiheutuvat vaikutukset voivat ylittää valtioiden rajat veden osalta sameuden voimistumisen kautta sekä merinisäkkäiden osalta melun ja tärinän äkillisen lisääntymisen kautta, jos vaikutuksen lähde on Venäjän tai Suomen talousvyöhykkeellä ja Viron talousvyöhykkeen läheisyydessä (alle 10 kilometrin etäisyydellä). Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys samoin pieni. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Latvia Rakennusvaiheessa Latvian talousvyöhykkeellä koettavat ja Latviasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäisiksi. Turva-alueista

30 1620 aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoOmaissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinja olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Latvian kalastusaluksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Latvian talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Suomi tai Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Latvian talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Liettua Rakennusvaiheessa Liettuan talousvyöhykkeellä koettavat ja Liettuasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa kalastusalusten liikkumiseen ja laivaliikenteeseen. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäisiksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoOmaissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutuksiin, joita putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Liettuan kalastusaluksiin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen

31 1621 kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Liettuan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkuperäisen lähdepaikan (Ruotsi) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Liettuan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle, laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Puola Rakennusvaiheessa Puolan talousvyöhykkeellä koettavat ja Puolasta lähteviin laivoihin ja kalastusaluksiin kohdistuvat valtioiden rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat kaasumaisiin päästöihin ja niiden vaikutukseen ilmakehään sekä rajoituksiin, joita putken laskemisen ja sotatarvikkeiden raivaamisen turva-alue aiheuttaa laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin PoO- ja OAP-maihin. Putkilinjojen reitillä tapahtuvien kaasumaisten päästöjen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Turva-alueista aiheutuvat laivaliikenteeseen ja kalastusalusten liikkumiseen kohdistuvat rajoitukset on PoO-maissa arvioitu merkitykseltään vähäisiksi suurimmassa osassa putkilinjojen reittiä sekä vähäisiksi ja vähäisistä kohtalaisiksi Suomenlahdella (Venäjän ja Suomen alueella). Käyttövaiheessa koettavat rajat ylittävät vaikutukset rajoittuvat vaikutukseen, joka putkilinjan olemassaololla on Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeillä toimiviin Puolan kalastuslaivoihin. Kalastusaluksiin kohdistuvia vaikutuksia ovat kalastuksen häiriintyminen ja putkilinjasta aiheutuva pyyntivälineiden vahingoittuminen. Näistä vaikutuksista ensimmäinen on arvioitu merkitykseltään vähäisestä kohtalaiseksi ja jälkimmäinen vähäiseksi. Kalastukseen kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaampia alueilla, joilla on vapaita jännevälejä (korkeudeltaan yli 0,5 metriä). Ainoat odottamattomat tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa Puolan talousvyöhykkeeseen, ovat suuri öljyvuoto ja putkilinjan vuodosta aiheutuva kaasuvuoto. Suuresta öljyvuodosta aiheutuvat vaikutukset määräytyvät alkulähteen sijainnin (Ruotsi, Tanska tai Saksa) ja vuodon koon mukaan sekä sen mukaan, miten lähellä vuoto on Puolan talousvyöhykettä. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja yleisesti merkitykseltään pienestä kohtalaiseksi useille vaikutusten kohteille, kuten vedelle, ilmakehälle, planktonille, meren pohjaeliöstölle, kaloille, merilinnuille, merinisäkkäille, luonnonsuojelualueille, kalastukselle,

32 1622 laivaliikenteelle, matkailulle, virkistyskäytölle sekä meriteollisuudelle. Putkilinjan vuoto voi johtaa kaasupäästöön, joka vaikuttaisi kaikkiin PoO-maihin ja OAP-maihin. Putkilinjan vuodon todennäköisyys on pieni ja kokonaismerkitys myös pieni Rajat ylittävien vaikutusten tunnistusmenetelmät Kaikkien Nord Streamin vaikutusten järjestelmällinen tunnistaminen Rajat ylittävien vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin luvussa 9 esitetyn vaikutusarvioinnin tuloksiin. Arviointi on tehty luvussa 7 esitettyjen vaikutusten arviointimenetelmien mukaan. Kaikkien hankkeeseen liittyvien suunniteltujen toimintojen ja mahdollisten odottamattomien tapahtumien (onnettomuuksien) aiheuttamat merkittävät mahdolliset vaikutukset koko merenalaisten putkilinjojen matkalta rakentamisen, käyttöönoton valmisteluvaiheen, käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen aikana on tutkittu huolellisesti. Käytöstäpoistotoiminnoista aiheutuvia vaikutuksia ei ole otettu huomioon, kuten luvussa 9.11 on selitetty. Suunniteltujen toimien ja odottamattomien tapahtumien vaikutukset on arvioitu luvussa 9 merkittäviksi tai merkityksettömiksi. Suunniteltujen toimintojen aiheuttamia merkittäviä vaikutuksia on arvioitu merkittävyyden mukaan (vähäinen tai kohtalainen merkitys). Mahdollisten odottamattomien tapahtumien aiheuttama mahdollinen vaikutus voi olla joko pieni tai kohtalainen. Ero on siinä, että odottamattomien tapahtumien merkittävyyden arvioinnissa on otettu huomioon tapahtumien todennäköisyys. Minkään suunniteltujen tai odottamattomista tapahtumista aiheutuvien vaikutusten ei ole arvioitu olevan merkitykseltään huomattavia tai suuria. Kuten kohdassa on todettu, myös mahdollisuutta, että useista merkityksettömistä vaikutuksista muotoutuu merkittävä vaikutus, on arvioitu. Tällaisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole tunnistettu Mahdollisten valtioiden rajat ylittävien vaikutusten tunnistaminen Jotta vaikutusta voidaan pitää mahdollisena valtioiden rajat ylittävänä vaikutuksena, sen on täytettävä kaksi ehtoa: Ensinnäkin se on arvioitu merkittäväksi luvussa 9. Kaikki merkittävät vaikutukset on otettu huomioon mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina. Hankkeen tiedossa ei ole seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että vaikutus, joka on luokiteltu merkityksettömäksi PoO-maassa, jossa se on saanut alkunsa, osoittautuisi merkittävämmäksi ulottuessaan jonkin AP-maan talousvyöhykkeelle. Näin ollen luvussa 9 merkityksettömiksi arvioituja vaikutuksia ei ole otettu huomioon mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina.

33 1623 Toiseksi vaikutuksen on oltava mittakaavaltaan sellainen, että se saattaisi ulottua rajan yli toisen maan alueelle. Kuten luvussa 11.1 on mainittu, tässä arvioinnissa rajat ylittävät vaikutukset määritetään talousvyöhykkeiden rajojen mukaan. Rajat ylittävät vaikutukset on ryhmitelty kahteen luokkaan: vaikutukset, joita esiintyy kohdissa, joissa putkilinja ylittää kahden PoO-maan välisen talousvyöhykerajan (toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset) sekä muut vaikutukset (eli vaikutukset, joita esiintyy toisaalla putkilinjojen reitin varrella ja jotka ylittävät rajat laajuutensa ja talousvyöhykkeiden rajojen läheisyyden vuoksi). Toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat seurausta suunnitelluista hankkeeseen liittyvistä toimenpiteistä, kuten ankkureiden käsittelystä tai putken laskemisesta, jotka suoritetaan kunkin putkilinjan ja kahden PoO-maan talousvyöhykkeiden välisen rajan leikkauskohdassa tai sen välittömässä läheisyydessä (500 metrin säteellä leikkauspisteestä sen kummalla puolella tahansa). Näiden vaikutusten, jotka ovat yleensä seurausta käynnissä olevista töistä putkilinjojen reitillä tai putkilinjasta fyysisenä rakennelmana talousvyöhykkeen rajalla, odotetaan olevan identtisiä tai hyvin samankaltaisia molemmilla puolin talousvyöhykkeiden rajaa. Tällaiset toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvat vaikutukset on käsitelty yksityiskohtaisesti,taulukossa 11.7, mutta niihin ei keskitytä tässä luvussa, koska ne on arvioitu riittävästi luvussa 9 ja kansallisissa YVA-selvityksissä. Jos kyseessä on odottamaton tapahtuma (esimerkiksi polttoaine- tai öljyvuoto) tai jos jonkin PoO-maan suunnitellut toiminnot eivät vastaa viereisen PoO-maan samankaltaisia toimintoja enintään 500 metrin etäisyydellä talousvyöhykkeen rajasta (esimerkiksi sotatarvikkeiden raivaaminen), kyseisistä tapahtumista ja toiminnoista aiheutuvat vaikutukset on tutkittu, jotta voidaan varmistua siitä, voiko kyseisen kahden PoO-maan välillä esiintyä rajat ylittäviä vaikutuksia (jolloin se PoO-maa, johon vaikutus kohdistuu, on kohdeosapuoli). Kyseiset vaikutukset eivät tällöin ole toisissaan kiinni oleviin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Suurimmalta osaltaan putkilinjojen reitti ei tule alle 500 metrin etäisyydelle OAP-maan talousvyöhykkeestä. Näin ollen luvussa 9 laajuudeltaan paikallisiksi (luvussa 7 esitetyn metodologian mukaisesti) arvioituja putkilinjojen reitillä esiintyviä vaikutuksia (jotka ulottuvat enintään 500 metrin päähän lähteen sijainnista) ei pidetä mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina, koska ne eivät ylitä talousvyöhykkeiden välisiä rajoja. Kaikki luvussa 9 alueellisiksi (laajuus 500 m 10 km) tai kansallisiksi (laajuus yli 10 km) arvioidut merkittävät vaikutukset saattavat sen mukaan, mikä on lähteen sijainti, ulottua AP-maan talousvyöhykkeelle, joten kaikkia kyseisiä vaikutuksia pidetään mahdollisina rajat ylittävinä vaikutuksina. Nämä perustelut on esitetty graafisesti kuvassa Ainoat poikkeukset tähän sääntöön muodostavat kilometrikohtien KP ~261 ja KP ~471 läheisyydessä tapahtuviin toimintoihin liittyvät vaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä, kun putkilinjat ovat lähimmillään 390 ja 190 metrin etäisyydellä Viron talousvyöhykkeestä; näissä kahdessa paikassa kaikki merkittävät vaikutukset niiden mittakaavasta riippumatta on otettu huomioon mahdollisina rajat

34 1624 ylittävinä vaikutuksia. Kunkin vaikutuksen laajuus määrää sen, voivatko ne ulottua Viron talousvyöhykkeelle. Kuva 11.4 Putkilinjojen etäisyys talousvyöhykkeiden rajoista sekä laajuudeltaan paikallisten, alueellisten ja tätä suurempien (kansallisten) vaikutusten huomiointi

35 1625 Ruutu 11.1 Paikalliset vaikutukset Suomessa On huomattava, että luvussa 7 esitetty varovaisena pidetty vaikutusten arviointimenetelmä eroaa tietyiltä yksityiskohdiltaan kansallisissa ympäristövaikutusten arvioinneissa käytetyistä menetelmistä. Esimerkiksi laajuudeltaan paikallinen vaikutus määritellään Espoon raportissa vaikutukseksi, jonka vaikutusalue ulottuu enimmillään 500 metrin päähän vaikutuksen lähteestä, kun taas Suomen kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa paikallinen vaikutus määritellään vaikutukseksi, joka ulottuu enimmillään 5 kilometrin päähän lähteestä. Näistä menetelmissä käytettyjen laajuuden määritelmien eroista huolimatta Espoon raportissa määritettyjen vaikutusten kokonaismerkitys on laajasti ottaen yhdenmukainen kansallisten ympäristövaikutusten arviointien kanssa. Mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten tunnistamisen suhteen Suomen kansallisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä ei kuitenkaan sallisi kaikkien mittakaavaltaan paikallisiksi arvioitujen vaikutusten seulomista pois mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten joukosta, koska Suomen arviointimenetelmässä paikallisiksi arvioitujen vaikutusten alue on enimmillään 5 kilometriä ja Suomenlahdella suuri osa putkilinjasta kulkee 5 kilometrin säteellä Viron talousvyöhykkeen rajasta. Espoon raportissa käytetty paikallisen laajuuden määritelmä (alle 500 metriä) tekee mahdolliseksi paikallisten vaikutusten seulomisen pois mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten joukosta. Tämän seulontamenetelmän käyttö rajoittuu Espoon raporttiin, eikä sitä voi ulottaa kansallisissa ympäristövaikutusten arvioinneissa arvioituihin vaikutuksiin Mittakaavan merkitys Nord Streamin Espoon arviointiprosessissa Vaikutuksen mittakaava on se etäisyys käynnistävästä toiminnosta, jolla vaikutuksen seuraukset ilmenevät. Kuten osasta 7.4 ilmenee, mittakaava on tärkeä tekijä määritettäessä vaikutuksen merkitystä. YVA-käytännön mukaan on tavanomaista määrittää kolme vaikutustasoa, kuten paikallinen, alueellinen ja kansallinen. Tässä rajat ylittävien vaikutusten arvioinnissa on käytetty näitä mittakaavaluokkia. Paikallinen, alueellinen ja kansallinen eivät ole kaikissa YVA-selvityksissä käytettäviä vakioetäisyyksiä, vaan ne määritetään tapauskohtaisesti hankkeen tyypin, ympäristön herkkyyden ja vaikutusten luonteen mukaan. Merenalaisten putkilinjojen arvioinnista ja käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että useimmat rakennustöiden vaikutukset ulottuvat enintään 500 metrin etäisyydelle toiminnosta, ja että vain hyvin harvat vaikutukset ulottuvat yli 10 kilometrin päähän lähteestä. Päätöksentekijöiden on hyödyllistä tietää, mitkä vaikutukset rajoittuvat enintään 500 metrin etäisyydelle ja mitkä eivät (ja mitkä vaikutuksista ulottuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle). Tämän ansiosta päätöksentekijät saavat käsityksen erilaisiin toimintoihin liittyvien vaikutusten suhteellisesta mittakaavasta.

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Luku 1. Johdanto ja ohjeita lukijalle FIN

Luku 1. Johdanto ja ohjeita lukijalle FIN Luku 1 Johdanto ja ohjeita lukijalle Sisällys Sivu 1 Johdanto ja ohjeita lukijalle 5 1.1 Nord Stream -hanke 5 1.2 Tämä raportti 5 1.2.1 Nord Stream raportin tehtävä Espoon sopimuksen mukaisessa kuulemismenettelyssä

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Luku 10. Natura 2000 FIN

Luku 10. Natura 2000 FIN Luku 10 Natura 2000 Sisällys Sivu 10. Natura 2000 1523 10.1 Johdanto 1523 10.2 Natura 2000 -alueet 1523 10.3 Natura 2000 -verkoston vaatimukset 1526 10.3.1 Natura 2000 -verkoston vaatimukset Suomessa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 351 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Liite Yhteenveto kansallisesta YVA-menettelystä - Tanska Helmikuu 2009

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset 1.4. 2009 Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Tausta Suojelun sosioekonomiaa:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Natura 2000 Helmikuu 2009 Finnish version KIP Natura

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Laivaliikenteen turvallisuus Helmikuu 2009 Finnish

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa >

Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa > Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa > Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Uutta energiainfrastruktuuria Eurooppaan > Nord Stream

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23 SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN,

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1

AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA, HELLEENIEN TASAVALTAA,

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)

12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Nykyinen säätely Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Lolan Eriksson Hallitusneuvos 040 744 8118 1 Laivojen painolastivesien riskit Painolastivettä käytetään laivoissa niiden kulun vakavoittamiseksi. Lisääntynyt

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta Vuosien 2016-2017 rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta Katsaus rahoitusinstrumentteihin Satu Hietanen, Interact Office Turku 6.4.2016 Helsinki Interact is co-financed by the European Regional

Lisätiedot

TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO

TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO YLEISKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN TULEMAAN VOIMAAN NIILTÄ OSIN, JOIHIN KAAVAVALITUSTEN EI KATSOTA KOHDISTUVAN (MRL 201 ) TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot