Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes"

Transkriptio

1 LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTTI: A Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Marraskuu 2009 joulukuu Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A B Luode Consulting Oy Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

2 Urakoitsijan LOGO Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Nord Stream AG Urakoitsijan LOGO Asiakirjan nimi VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA Marraskuu 2009 joulukuu 2010 Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: Viittaus : PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Asiakirjan nro G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A Alihanke Ala Asiakirjan Alkuunpanijan tyyppi tunnus Yhdistäjä Versio A

3 2 / 22 Raportin tunniste: VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA MARRASKUU 2009 JOULUKUU 2010 Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen APL 03 Antti Lindfors Korjattu versio Tiina Salonen APL A Antti Lindfors Lopullinen versio Tiina Salonen APL Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

4 3 / 22 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Tietojen yleiskatsaus Vedenlaatu- ja virtaustiedot 8 3. Tulokset Lämpötila Suolaisuus Sameus Veteen liuennut happi Virtaukset Vesinäytteet ja CTD-profiilit Liitteet 19 Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

5 4 / Johda nto Tässä raportissa käsitellään kiinteiden antureiden mittaustuloksia, jotka on kerätty marraskuun 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana Suomenlahdella CONTROL1 ja 2 asemilta. Asemat on asennettu vedenlaadun tarkkailemiseksi koko rakennusvaiheen ajaksi 1. Asemien sijainnit on esitetty kartassa 1. Karttaan on merkitty myös niiden kolmen muun FIX-aseman sijainnit, joita käytettiin aiempien rakennustoimien aikana. Näiltä kolmelta asemalta kerätyt tiedot on esitetty raportissa Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta 2009 ja 30. kesäkuuta 2010 välisenä aikana, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2L-A, sekä raportissa Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta 2009 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON- 175-LUODEQ3L-A. Molemmat asemat CONTROL 1 2 on varustettu automaattisilla vedenlaadun mittauslaitteilla, joilla mitattiin suolapitoisuutta, lämpötilaa, sameutta ja liuenneen hapen määrää 1,5 2 metrin etäisyydellä merenpohjasta. Lisäksi asemilla on 3D akustiset virtausmittauslaitteet (ADCP), joilla tarkkaillaan virtauksen nopeutta ja suuntaa pohjalta pintaan useissa kerroksissa. Kartta 1. Pitkän ai kavälin tarkkail uasemien FIX 1 3 ja kontrolliasemien CONTROL 1 2 sijaint i. (Kartta: Ramboll Finland Oy) 1 Viite Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, raportti nro G-PE-PER-REP-000- ENVMONFI-E. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

6 5 / 22 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Mittaustulosten perusteella meriympäristöön ei havaittu kohdistuvan Nord Streamin rakennustöistä johtuvia vaikutuksia yhdessäkään tarkkailukohteessa. Sameus, suolapitoisuus, lämpötila tai liuenneen hapen määrä eivät poikenneet tyypillisistä Suomenlahdella mitatuista arvoista. Taulukossa 1 on esitetty asemien koordinaatit, veden syvyys ja kultakin asemalta tallennetut parametrit. Taulukko 1. Tallennetut parametrit eri asemilla. Sijainti ja veden syvyys Parametrit Tarkkailusyvyys CONTROL 1 syvyys 43 m Automaattisesti mitatut parametrit: suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen määrä, 3D-tiedot virtauksen nopeudesta ja suunnasta Vertailunäytteet: metallit, ravinteet, sameus, suspendoitunut ainesja happipitoisuus Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet CONTROL 2 syvyys 47 m Automaattisesti mitatut parametrit: suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen määrä, 3D-tiedot virtauksen nopeudesta ja suunnasta Vertailunäytteet: metallit, ravinteet, sameus, suspendoitunut aines ja happipitoisuus Veden laatu: 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Virtaukset: kaikki syvyydet 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Jatkuva pitkän aikavälin tarkkailu toteutetaan CONTROL-asemilla pohjaan ankkuroiduilla laitteilla (sijainnit on merkitty karttaan 1). Mittauslaitteet, YSI-6600-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 60 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta kaikissa tarkkailukohteissa. Mittauslaite tekee jokaisen tunnin alussa sarjan havaintoja, laskee lukujen keskiarvon, tallentaa arvon sisäiseen muistiin ja siirtyy sitten virtaa säästävään valmiustilaan. Jakso käynnistyy uudelleen seuraavan tunnin alussa. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee likaantumisesta aiheutuvat virheelliset mittalukemat. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

7 6 / 22 Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. Vedenlaadun mittausten lisäksi CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla tehdään virtausmittauksia tallentavilla 3D ADCP laitteilla (akustiset virtausmittarit). Nämä ovat 300 khz:n tai 600 khz:n RD Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP laitteita, jotka on varustettu paine- ja lämpötila-antureilla (kuva 3). Laitteilla mitataan virtauksia merenpohjasta pintaan kahden metrin vertikaalisella resoluutiolla 60 minuutin välein. ADCP ei mittaa alinta 2 metrin kerrosta. Näyte otetaan 60 sekunnin välein ja keskimääräinen arvo kirjataan 60 minuutin välein, minkä ansiosta virtausnopeuden mittaustarkkuus on parempi kuin 1 cm/s. Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit ankkuroidaan merenpohjaan betonipainoilla, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet (kuva 4). Tarkkailu aloitettiin CONTROL 1 2 -asemilla marraskuun 2009 alussa, kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen suunniteltua aloittamista Suomen ja Venäjän vesillä. Tarkkailu jatkuu koko rakennusvaiheen ajan. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

8 7 / 22 Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennettu kokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin ja YSI-moniparametrisondi. Moniparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelle, ja ADCP asennetaan merenpohjaan. Kaikki laitteet kalibroitiin ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki pitkän aikavälin tarkkailuasemille asennetusta kokoonpanosta. Ei mittakaavassa. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

9 8 / Tietojen yleiskatsaus Tarkkailulaitekokoonpanot jätettiin paikalleen CONTROL 1 2 -asemille talven yli. Ensimmäinen huoltokäynti tehtiin toukokuun alussa. Sen jälkeen asemia huollettiin kolme kertaa vuonna 2010 ennen asemien talviasennusta kaudeksi Huoltokäynneillä asemat laukaistaan pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostetaan huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastetaan ja tiedot ladataan. Kultakin asemalta otetaan huoltokäyntien aikana tarkkailusyvyydeltä sarja vesinäytteitä ja mitataan veden laadun vertikaalinen profiili. Vesinäytteet kerätään Limnos-näytteenottimella ja vertikaaliset tiedot tallennetaan samanlaisella YSIsondilla, jollaista käytetään pitkän aikavälin tarkkailussa. Huoltokäynneillä laitteet puhdistetaan, akut vaihdetaan ja laitteet ohjelmoidaan uudelleenkäyttöä varten. Kaikki laitteet ovat toimineet moitteettomasti neljännen tarkkailujakson alusta sen loppuun asti. Taulukossa 2 on esitetty laitteiden asennus- ja nostopäivät molemmilla pitkän aikavälin tarkkailuasemilla. Taulukko 2. Asennustiedot. Mittausjakso Asennus Nosto CONTROL 1 Mittausjakso rinnakkainen laite asennettu ja Mittausjakso Mittausjakso Mittausjakso Mittausjakso (kevät 2011) Asennus Nosto CONTROL 2 Mittausjakso ADCP Mittausjakso Mittausjakso Mittausjakso Mittausjakso (kevät 2011) 2.3 Vedenlaatu- ja virtaustiedot Vedenlaatu tiedot on esitetty erikseen molemmilta asemilta. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen määrä on esitetty diagrammeina (kuvat 6 9). Diagrammien tiedot on kerätty marraskuusta 2009 alkaen, jolloin kaikki asemat olivat toiminnassa. Virtausnopeuden tiedot on esitetty asemilta CONTROL 1- ja CONTROL 2. Diagrammit esittävät kutakin 10 metrin kerrosta merenpohjasta pintaan (kuvat 10 ja 11). Meren ylin kerros on jätetty pois kuvaajista, koska tuuli ja aallot vaikuttavat voimakkaasti sekä virtausnopeuteen että -suuntaan ylimmässä vesikerroksessa eivätkä ne siksi edusta todellisia virtausnopeuksia tai -suuntia. Aikasarjojen lisäksi virtausnopeutta ja -suuntaa on kuvattu pylväskaavioilla (kuvat 12 ja 13). Virtausten suunnat CONTROL 1 2 -asemilla on esitetty myös virtausruusuina (kuva 14). Huoltokäynneillä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2 ja 3. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

10 9 / 22 lämpötila [ ] LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli lämpötila [ ] LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli Kuva 6. Tal lennetut lä mpötila-arvot CONTROL 1 2 -ase milta syksyn 2009 ja t alven 2010 väliseltä ajalta. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

11 10 / 22 suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli suolapitoisuus [ ] SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli Kuva 7. Tallennetut su olapitoisuusarvot CONTROL 1 2 -asem ilta syksyn ja talven 2010 väliseltä ajalta. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

12 11 / 22 sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli Kuva 8. Tallennetut sa meusarvot CONTROL 1 2 -asem ilta, syksyn 2009 ja talven 2010 väliseltä ajalta. Käytetty sam eusasteikko 0 50 NTU on tyypilli nen t arkkailtaessa veden laatua rakennusprojekteissa Suomessa. (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

13 12 / HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli veteen liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli veteen liuennut happi [mg/l] Kuva 9. Tallennetut liue nneen happipitoisuudet CONTROL 1 2 -asemilta syksyn 2009 ja talven 2010 väliseltä ajalta. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

14 13 / 22 Virtausnopeus, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli metriä merenpohjan yläpuolella Virtausnopeus [cm/s] metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella Kuva 10. Tallennettu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa m erenpohjasta pintaan CONTROL 1 -asem alla syksyn ja talven 2010 välisenä aikan a. Katso tarkat tarkkail utiedot taulukosta 2. Virtausnopeus, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, , datapistettä, 1 tunnin kirjausväli Virtausnopeus [cm/s] metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella Kuva 11. Tallennettu virtausnopeus kussakin kymmenen metrin kerroksessa m erenpohjasta pintaan CONTROL 2 -asem alla syksyn ja talven 2010 välisenä aikan a. Katso tarkat tarkkail utiedot taulukosta 2. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

15 14 / 22 virtausnopeus [% kokonaisajasta] 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Virtausnopeuden pylväskaavio, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella 0 10 metriä merenpohjan yläpuolella [cm/s] virtaussuunta [% kokonaisajasta] 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Virtaussuunnan pylväskaavio, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella 0 10 metriä merenpohjan yläpuolella [ ] Kuva 12. T allennetut tiedot virtausnopeudesta ja -suunn ista CONTROL 1 -asem alla syksyn 2009 ja talven 2010 välise nä aikana pylväskaaviona e sitettynä. Arvot on kuvatt u noudatta malla nopeuden luokituksessa 2 cm /s:n porrastust a ja virtau ksen suunn assa 10 a steen porra stusta. Ain eiston huippuarvot esittävät virtausten t yypillisiä suuntia ja no peuksia er i syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

16 15 / % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % virtausnopeus [% kokonaisajasta] Virtausnopeuden pylväskaavio, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella 0 10 metriä merenpohjan yläpuolella [cm/s] virtaussuunta [% kokonaisajasta] 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Virtaussuunnan pylväskaavio, Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella 0 10 metriä merenpohjan yläpuolella [ ] Kuva 13. T allennetut tiedot virtausnopeudesta ja -suunn ista CONTROL 2 -asem alla syksyn 2009 ja talven 2010 välise nä aikana pylväskaaviona e sitettynä. Arvot on kuvatt u noudatta malla nopeuden luokituksessa 2 cm /s:n porrastust a ja virtau ksen suunn assa 10 a steen porra stusta. Ain eiston huippuarvot esittävät virtausten t yypillisiä suuntia ja no peuksia er i syvyyksillä. Arvot on esitetty merenpohjasta pinnalle 10 metrin kerrosvälein. Katso tarkat tarkkailutiedot taulukosta 2. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

17 16 / % % % % Control 1 0 % metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella 0 10 metriä merenpohjan yläpuolella Control % % % 5 % % Kuva 14. Virtauksen su unta CONTROL 1 2 -asem illa ruusudiagrammeina esitett ynä syksyn ja talven välisenä aikana. Prosenttiarvot kertovat, kuinka p ysyvä virta uksen suu nta oli tarkkailujakson aikana. 360 = metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella metriä merenpohjan yläpuolella 0 10 metriä merenpohjan yläpuolella Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

18 17 / Tulokset 3.1 Lämpötila Lämpötilatiedot vastaavat tyypillistä vuodenaikojen mukaista vaihtelua kaikilla asemilla. CONTROL 1 2 -asemilla lämpötila laski 9 celsiusasteesta kohti nollaa helmikuussa, jota seurasi kahden - neljän asteen nousu. Sen jälkeen arvot pysyivät CONTROL 2 -asemalla suhteellisen muuttumattomina kolmannen tarkkailujakson loppuun eli vuoden 2010 syyskuun loppuun asti. Koko vesimassa sekoittui täysin lokakuun alussa, jolloin kerrostuneisuus poistui. Vaikutukset olivat selvästi nähtävissä, kun lämpötila ensin nousi ja alkoi sitten laskea talvea kohden. CONTROL 1 asemalla lämpötilavaihtelu oli voimakkaampi. Lämpötila-arvot nousivat 7 8 asteeseen talven arvoista. Lisäksi havaittiin useita selviä jaksoja, joiden aikana lämpötila nousi 3 5 astetta. Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana lämpötila-arvot nousivat voimakkaasti CONTROL 1 -asemalla, kun kerrostuneisuus poistui. Tätä seurasi nopea lämpötila-arvojen lasku talvea kohden. Vastaavat muutokset havaittiin myös CONTROL 2 -asemalla. Vaikutus johtuu voimakkaasta pystysuuntaisesta sekoittumisesta, jonka aikana pintavedet siirtyvät koko matkan pohjaan asti ja sekoittuvat sitten vähitellen koko vesimassaan. Vaikutus on selvästi havaittavissa myös suolapitoisuuden aikasarjoissa. 3.2 Suolapitoisuus Suolapitoisuusarvojen yleinen vaihtelu osoitti, että suolapitoisuus kasvoi CONTROL 1 2 -asemilla yhdestä kahteen PSU:ta talvi-kevätjaksolla, jolloin pystysuuntainen sekoittuminen ja jokien valumat ovat vähäisempiä kuin avovesikauden aikana. Sama kehitys jatkui kesästä kohti syksyä. Yleisestä trendistä huolimatta useita nopeita ja lyhytaikaisia arvojen pienenemisiä tallennettiin molemmilla asemilla. Tällaiset arvojen vaihtelut kertovat tavallisesti siitä, että koko vesimassa on vaihtunut voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta ja alkuperäinen vesimassa on vaihtunut muualta peräisin olevaan vesimassaan. Kerrostuneisuuden poistuminen näkyi suolapitoisuuden voimakkaana laskuna, kun vähemmän suolapitoiset pintavedet sekoittuivat suolapitoisten pohjavesien kanssa. Sen jälkeen suolapitoisuus vaihteli nopeasti CONTROL 2 -asemalla ja CONTROL 1 -asemalla trendi oli yleisesti laskeva tarkkailujakson loppua kohden. 3.3 Sameus Vuoden 2010 ensimmäisen ja kolmannen vuosineljänneksen välisenä aikana havaittu sameustasojen vaihtelu pysyi samankaltaisena neljännen vuosineljänneksen aikana. Sameusarvot pysyivät alhaisina, ja vain lyhytaikaisia kohonneita arvoja tallennettiin molemmilla asemilla. Arvojen vaihtelu vastaa muutoksia tilanteessa, jossa koko vesimassa sekoittuu tai siirtyy nopeasti voimakkaiden tuulien tai virtausten vaikutuksesta. Keskimääräinen sameustaso molemmilla asemilla oli noin 1 NTU. Suurin mitattu yksittäinen arvo oli 9 NTU, joka mitattiin molemmilla asemilla lokakuun 2010 lopussa, jolloin kerrostuneisuus poistui ja koko vesimassa sekoittui pinnasta pohjaan. Myrskyinen sää voi yleisesti aiheuttaa veden laajamittaista sekoittumista, ja siten johtaa sameusarvojen kohoamiseen loppuvuodesta, jolloin kerrostuneisuutta ei ole. Kerättyjen tietojen perusteella rakennustyöt eivät ole lisänneet sameutta näissä kahdessa tarkkailukohteessa. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

19 18 / Veteen liuenneen hapen määrä Happitasot CONTROL 1- ja CONTROL 2 -asemilla pysyivät suhteellisen hyvänä talvijakson ajan. Yleinen happipitoisuuden aleneminen tallentui kaikilla asemilla vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen aikana, ja trendi jatkui edelleen kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tilanne oli paras CONTROL 1 -asemalla, jolla arvot olivat noin 8 mg/l kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Happipitoisuus putosi CONTROL 2 asemalla heinäkuussa alle 2 mg/l tasolle. Happipitoisuus on usein alhainen alueilla, joissa hajoava orgaaninen aines kuluttaa vedessä jäljellä olevan hapen. Kesä-ja syyskauden jälkeen happipitoisuudet nousivat nopeasti molemmilla asemilla, kun happipitoiset pintavedet sekoittuivat pohjavesien kanssa. Happipitoisuudet palasivat hyvälle tasolle molemmilla asemilla. 3.5 Virtaukset CONTROL 1 -asemalla virtauksen tyypilliset suunnat olivat lounas-länsi ja koillinen-itä. Pintakerroksissa läntiset suunnat ovat vallitsevia. Virtausnopeus oli keskimäärin noin 6 cm/s pohjassa ja 10 cm/s yläkerroksissa. Mahdollinen selitys on että pohjan muodot ohjaavat virtausten käyttäytymistä. Odotusten mukaisesti virtausnopeudet alkoivat kasvaa ja vaihdella voimakkaammin syksyä kohden mentäessä. Virtausnopeuden suurin tallennettu arvo alimmassa kerroksessa oli 37 cm/s CONTROL 1 -asemalla. CONTROL 2 -asemalla virtaussuunnat vaihtelivat enemmän. Kaakko oli hieman tavallisempi suunta kuin muut, mutta selvästi muita yleisempää suuntaa ei havaittu. Keskimääräinen virtausnopeus CONTROL 2 -asemalla voimistui 6 senttimetristä sekunnissa 9 senttimetriin sekunnissa siirryttäessä pohjasta pintaan. Vastaava vuodenaikaisvaihtelu kuin CONTROL 1 -asemalla havaittiin myös CONTROL 2 -asemalla, jolla tallennetut arvot vaihtelivat voimakkaammin kesäkauden lopussa. Virtausnopeuden suurin tallennettu arvo alimmassa kerroksessa oli 51 cm/s CONTROL 2 -asemalla. 3.6 Vesinäytteet ja CTD-profiilit Kerätyt vesinäytteet eivät osoittaneet voimakkaita muutoksia CONTROL 1 2 -tarkkailukohteissa. Vain ravinnepitoisuus vaihteli, mutta vaihtelu vastasi tyypillistä vuodenaikaisvaihtelua molemmilla asemilla. Odotusten mukaisesti suolapitoisuus kasvoi hieman siirryttäessä syvempiin vesikerroksiin, mutta voimakasta halokliinia ei muodostunut vesialueiden suhteellisen mataluuden vuoksi. Joulukuussa 2010 kerätyt viimeiset profiilitiedot osoittivat, että vesimassat olivat hyvin sekoittuneet pystysuunnassa. CONTROL 2 -asema sijaitsee hieman syvemmällä kuin CONTROL 1 -asema, ja siellä oli havaittavissa heikko lämpötila- ja suolapitoisuusgradientti 30 metrin syvyydessä. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

20 19 / 22 Liite 1. Automaattisten anturien ja aseman parametrit, mittausalue, resoluutio ja tarkkuus. Parametri Mittausalue Resoluutio Tarkkuus Sameus NTU 0,1 NTU 2 % tai 0,3 NTU Suolapitoisuus 0 70 promillea 0,01 promillea 1% Johtavuus ms/cm 0,001 0,1 ms/cm 0,5% Lämpötila C 0,01 C 0,15 C Happi 0 20 mg/l 0,01 mg/l 1% Virtauksen nopeus cm/s 0,1 cm/s yli 1 cm/s Virtauksen suunta ,1 ±5 Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

21 20 / 22 Liite 2. Laboratoriotulokset. Näytteet otettiin huoltokäynt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. ien yhteydessä tarkkailusyvyydeltä ka ikissa tarkka ilukohteissa. Akkr editoitu laboratorio: Päivämäärä Tarkkailuasema Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As Veteen liuenneen hapen määrä Sameus Kiintoaines Kokonaistyppi NO2 N NO3 N NO23 N NH4 N Kokonaisfosfori PO4 P CONTROL 1 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N CONTROL µg/l µg/l µg/l µg/l 0,7 5,6 320 <2, CONTROL 1 <0,05 0,25 <0,002 0,20 1,6 0,62 <0,05 0,02 0,85 11,0 1,5 1,2 300 <2, CONTROL 1 0,11 0,59 <0,02 0,62 1,9 0,8 0,8 0,04 0,94 8,2 1,1 1, , CONTROL 1 0,12 0,77 0,009 0,21 1,5 0,65 <0,05 <0,01 0,82 12,3 1,3 3, , < CONTROL CONTROL 2 <0,05 0,10 0,002 0,18 1,2 0,53 <0,05 <0,01 0,98 5,5 0,5 4,3 370 <2, < CONTROL 2 <0,05 0,33 <0,002 0,17 1,4 0,54 <0,05 0,02 0,93 4,6 1,0 <1,0 400 <2, < CONTROL 2 Ei 0,07 0,81 <0,005 0,30 1,7 0,71 <0,05 0,02 1,00 3,2 1,2 3, , <7 82 tied ossa CONTROL 2 0,12 0,73 <0,005 0,19 2,0 0,69 <0,05 <0,01 0,93 8,4 1,5 1, , < Luvissa hyväksytyt tarkkailuohjelmat eivät edellytä ko ntrollinäytteiden metallipitoisuuksien analysointia. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysilistaan taustatietojen keräämiseksi, sen jälkeen kun näytteet CONTROL 1 -asemalta oli otettu Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. Hg- ja NO2-N -analyyseillä on eri alin määritysraja johtuen laboratoriossa saatavilla olleista eri analyysimenetelmistä ja -laitteistoista. Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

22 21 / 22 Liite 3. Pystysuorat pro fiilit. Lu kemat kirjatti in huoltokäynneillä ka ikilta asem ilta. Tiedot kerät tiin pinnasta pohjaan. 0 Nord Stream, tarkkailukohde: Control 1, pystysuorat profiilit 10 syvyys [m] Lämpötila Lämpötila Lämpötila Lämpötila Suolapitoisuus Suolapitoisuus Suolapitoisuus Suolapitoisuus Sameus Sameus Sameus Sameus Lämpötila T [ ]; Suolapitoisuus S [ ]; Sameus [NTU] Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

23 22 / 22 Nord Stream, tarkkailukohde: Control 2, pystysuorat profiilit 0 10 syvyys [m] Lämpötila Lämpötila Lämpötila Lämpötila Suolapitoisuus Suolapitoisuus Suolapitoisuus Suolapitoisuus Sameus Sameus Sameus Sameus Lämpötila T [ ]; Suolapitoisuus S [ ]; Sameus [NTU] Nord Streamin dokumenttinumero: G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A

24 LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTTI: A Luode Consulting Oy Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Marraskuu 2009 joulukuu Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A B Luode Consulting Oy Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella. Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, , G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

25 Urakoitsijan LOGO Nord Stream -hanke A Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Asiakirjan nimi Nord Stream AG Urakoitsijan LOGO VEDENLAADUN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: Viittaus : PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Asiakirjan nro G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A Alihanke Ala Asiakirjan tyyppi Alkuunpanijan tunnus Yhdistäjä Versio A

26 2 Raportin tunniste: VEDENLAADUN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA PUTKENLASKU DYNAAMISESTI ASEMOITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 02 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen APL 03 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen APL Nord Streamin kommentit A Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen APL Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

27 3 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Materiaali ja menetelmät Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Aluksesta tehtävä tarkkailu Tiedot veden laadusta 9 3. Tulokset Liitteet 15 Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

28 4 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään aluksesta tehdyn automaattisen tarkkailun ja kiinteillä antureilla putkenlaskupaikan LAY1 ympäristössä toteutetun tarkkailun tulokset, jotka on esitetty kuvassa 1 1. Kaksi kiinteää anturia ankkuroitiin ennen putken asentamista merenpohjaan noin 50 metrin etäisyydelle suunnitellusta putkilinjasta 1, toinen sen eteläpuolelle ja toinen sen pohjoispuolelle. Anturilaitteistoihin kuului automaattiset vedenlaadun mittauslaitteet, joilla mitattiin suolapitoisuutta, lämpötilaa, sameutta ja veteen liuenneen hapen määrää. Mittaukset tehtiin 1,5 2,0 metriä merenpohjan yläpuolelta. Aluksesta tehtyyn tarkkailuun sisältyi pystysuuntaisen profiilin tietojen kerääminen kahdella mittauslinjalla putkenlaskualuksen ympärillä sekä perinteinen vesinäytteiden ottaminen (katso taulukosta 1 tarkemmat tiedot ajoituksesta). Tarkkailualueella merenpohjan sedimentti koostui pehmeästä savesta, sekä laikuista silttiä ja hienoa hiekkaa. Putki laskettiin Solitairella, joka on dynaamisesti asemoitu putkenlaskualus.. Kuva 1. Tar kkailuaseman LAY1 sija inti d ynaamisesti asem oitavalla alu ksella, Solitairella, tehtä vän putkenlaskun tarkkailuu n. (Kartta: Ra mboll Finland Oy.) Katso tarke mpi kuva 5, jossa esit etään tarkkailulinjojen ja putkilinjan sijainnit. 1 Tässä viitataan Itämeren poikki kulkevan kaasuputken ympäristöntarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

29 5 Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Alukselta tehdyn tarkkailun aikana kerättyjen tietojen perusteella putkenlaskusta ei aiheutunut mitattavissa olevaa sameuden leviämistä. Myöskään vesinäytteiden perusteella metalli- tai ravinnepitoisuudet eivät kohonneet vesimassassa putkenlaskutoimintojen seurauksena. Molemmilla ankkuroiduilla asemilla (55 metriä putkilinjan 1 eteläpuolella ja 45 metriä sen pohjoispuolella) tallennettiin kolme jaksoa, joiden aikana sameuslukemat olivat nousseet. Putkenlaskuaikataulun perusteella suurentuneet lukemat eivät aiheutuneet putkenlaskutoiminnoista. Niihin olivat syynä voimakkaat tuulet. Sameus oli näiden jaksojen aikana noin 3 NTU:ta. Suolapitoisuus, lämpötila tai liuenneen hapen määrä eivät poikenneet tyypillisistä Suomenlahdella mitatuista arvoista. Happimäärä oli yleisesti alhainen. Taulukossa 1 on esitetty koordinaatit, veden syvyys, asemalla tallennetut parametrit ja tehtävä. Taulukko 1. Tallennetut para metrit eri asem illa. Alukselta t ehdyn tarkkailun ajoitus mukaan lukien pystysuorien profiilitietojen keräämisen ja vesinäytteiden ottamisen ajoitus. Asema/tehtävä, kilometrikohta (KP) ja syvyys Aseman tunnus ja sijainti Parametrit Tarkkailusyvyys Tarkkailujakso LAY1/1, etelä (anturi 55 m etelään putkilinjasta) KP 184, syvyys 65 m KP 184/1: 59 53,482 N, 25 24,399 E suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus 1,5 2,0 metriä merenpohjasta LAY1/2, pohjoinen (anturi 45 m pohjoiseen putkilinjasta) KP 184, syvyys 66 m KP 184/2: 59 53,533 N, 25 24,372 E suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus 1,5 2,0 metriä merenpohjasta Aluksesta tehtävä tarkkailu, ~KP 179 Mittauslinja A ja B (katso kuva 3) sameus (lämpötila ja suolapitoisuus), vesinäytteet pinnasta pohjaan :45 15:00 (paikallista aikaa) 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Jatkuva pitkäaikainen ja alukselta tehtävä tarkkailu toteutettiin LAY1-asemalla samanlaisilla laitteilla. Ankkuroidut mittauslaitteet, YSI-6600-sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 30 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta. Mittauslaite Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

30 6 tekee jokaisen puolen tunnin jakson alussa sarjan havaintoja, laskee näiden lukujen keskiarvon, tallentaa arvon sisäiseen muistiin ja siirtyy sitten virtaa säästävään valmiustilaan. Kierto alkaa uudestaan seuraavan puolen tunnin jakson alussa. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee virheelliset mittalukemat. Anturit ankkuroitiin merenpohjaan 45 metriä putkilinjan 1 suunnitellun sijainnin eteläpuolelle ja 55 metriä sen pohjoispuolelle. Anturit asennettiin samaan linjaan poikittain putkilinjan reittiin nähden 2. Anturilaitteilla mitattuja arvoja verrattiin asemien käyttöönoton yhteydessä otettuihin vesinäytteisiin ja CTD-profiilitietoihin. Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. Automaattiset veden laadun anturit ankkuroidaan merenpohjaan kilon painoisilla betonipainoilla, joissa on Sonardynen akustiset vapauttimet (kuva 3). Laitteet asennettiin noin kaksi viikkoa ennen putkenlaskun aloittamista ja poistettiin noin neljän viikon kuluttua putkenlaskun lopettamisesta kyseisellä osuudella (katso taulukko 1). 2 Tässä viitataan Tarkkailu putkenlaskutoimintojen aikana -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-EMS-MON-175-LAY1MONI-B. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

31 7 Kuva 3. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Molemmat pohjaan asennetut laitteet toimivat ongelmitta koko tarkkailujakson ajan. Noston aikana anturit laukaistiin pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostettiin huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastettiin ja tiedot ladattiin. Asennuksen aikana molemmista tarkkailukohteista otettiin yksi vesinäyte ja kerättiin pystysuoran CTD-profiilin tiedot. Huonot sääolosuhteet estivät vesinäytteiden ottamisen ja CTD-profiilitietojen keräämisen laitteiden noston yhteydessä. Vesinäytteet otettiin asennuksen ja aluksesta tehtävän tarkkailun aikana 3,5 litran Limnos-näytteenottolaitteella (kuva 4). Kaikki vesinäytteet tallennettiin pulloihin, merkittiin ja säilytettiin viileässä odottamassa kuljetusta laboratorioon. Kuva 4. Limnos-tyyppinen vesinäytteen ottolaite Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

32 8 2.2 Aluksesta tehtävä tarkkailu Aluksesta tehtävä tarkkailu suoritettiin varsinaisen putkenlaskuprosessin aikana 13. marraskuuta Tarkkailu toteutettiin laskemalla automaattisesti tallentava laite (kts. kappale 2.1, kuva 2) pinnalta pohjaan etukäteen suunnitelluilla mittauslinjoilla 3. Tarkkailupäivänä putkenlaskualus liikkui jatkuvasti länteen keskinopeudella 2,65 km/päivä. Tarkkailu toteutettiin kerran kahdella mittauslinjalla, joista toinen oli likimain putkilinjan yläpuolella (mittauslinja B kuvassa 5) ja toinen likimain kohtisuoraan putkilinjaan nähden (mittauslinja A kuvassa 5). Mittauslinjalla A pystysuorien profiilien tietojen kerääminen kuvassa 5 esitetyistä sijainneista aloitettiin pohjoispuolelta. Mittauslinja ylitti putkilinjan noin 600 metriä Solitairen takana kuvassa 5 esitetyllä tavalla, ja jatkui putkilinjan eteläpuolella. Mittauslinja B alkoi Solitairen etupuolelta ja jatkui putken pohjakosketuspaikan taakse, 600 metrin päähän siitä. Mittauslinjan A tavoin pystysuoran profiilin tiedot kerättiin mittauslinjalla B kuvassa 5 esitetyistä sijainneista alkaen pohjoispuolelta. Mittauslinja ylitti putkilinjan noin 800 metriä Solitairen takana kuvassa 5 esitetyllä tavalla, ja jatkui putkilinjan eteläpuolella. Mittauslinjan A pituus oli metriä ja mittauslinjan B metriä (kuva 5). Solitaire liikkui noin 500 metriä länteen alukselta tehdyn tarkkailun aikana. Pystysuorien profiilien tietojen lisäksi mittauslinjoilta (kuva 5) kerättiin viiden vesinäytteen sarja käyttäen kappaleessa 2.1 ja kuvassa 4 esiteltyjä laitteita. Näytteet otettiin mittauslinjojen molemmista päätepisteistä sekä keskikohdasta tarkkailuohjelmassa kuvatulla tavalla. Näytteet otettiin viisi metriä merenpohjan yläpuolelta. Alukselta tehdyn tarkkailun tulokset vesinäytteiden osalta on esitetty taulukossa 2. Tarkkailutoimien aikana nopeasti heikentyneen sään aiheuttamien turvariskien vuoksi mittaukset tehtiin mittauslinjoilla vain kerran. Tämän seurauksena alkuperäinen tarkkailuohjelma ja -menetelmä poikkeaa toteutuneesta. Muutokset koskevat vain aluksesta tehtävää tarkkailua tarkkailuohjelmassa. 3 Tässä viitataan Tarkkailu putkenlaskutoimintojen aikana -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-EMS-MON-175-LAY1MONI-B. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

33 9 Aloituskohta mittauslinjalla Bklo 12:00 paikallista aikaa Solit aire Vesinäyte 5 KP 179 Put kenlasku tarkkailun aikana Vesinäyte 3 Vesinäyte 2 Aloituskohta mittauslinjalla A klo 12:55 paikallista aikaa KP 178 Syvyysasteikko [m] Vesinäyte 4 Pohjakosketuskohta 500 m Solitairen takana aluksestatehtävän tarkkailun LOPUSSA klo 15:00 paikallista aikaa Pohjakosketuskohta 500 m Solitairen takana aluksesta tehtävän tarkkailun ALUSSA klo 15:00 paikallista aikaa Lopetuskohta mittauslinjalla Bklo 12:45 paikallista aikaa Lopetuskohta mittauslinjalla A klo 13:40 paikallista aikaa Vesinäyte 1 Kuva 5. Alukselta tehtävän tarkkailun mittauslinjat ja sijainnit, joista kerättiin pystysuorien profiilien tiedot (mustat pisteet) ja otettiin vesinäytteet (1-5) putkenlaskun aikana. KP ovat putkilinjan kilometrikohtia, jotka on laskettu alkaen Venäjän rantautumispaikasta. Putkenlaskun edistymistä tarkkailutoimien aikana kuvastaa punainen nuoli. Aluksesta tehtävän tarkkailun aikatietoihin sisältyvät sekä pystysuoran profiilin tietojen keräämisen että vesinäytteiden ottamisen ajat. Vesinäytteiden tarkat ottoajat on esitetty taulukossa Tiedot veden laadusta Alla on erilliset kuvat molemmista mittauslinjoista (kuvat 6 7). Aluksesta tehtävän tarkkailun aikana otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset on esitetty taulukossa 2. Tarkat tiedot profiilitietojen keräämisen ja vesinäytteiden ottamisen sijaintipaikoista on esitetty kuvassa 5. Vedenlaatutiedot on esitetty molemmilta ankkuroiduilta asemilta. Lämpötila, suolapitoisuus, sameus ja liuenneen hapen pitoisuus on esitetty diagrammeina (kuvat 8 11). Käytetty sameusasteikko 0 50 NTU (NTU = nefelometrinen sameusyksikkö) on tyypillinen tarkkailtaessa veden laatua rakennusprojekteissa Suomessa. Liitteet 5 ja 6 esittävät mittauslinjojen tulokset uudessa mittakaavassa asteikolla 0 10 NTU, jolloin sameuden pienemmät vaihtelut näkyvät paremmin. Laboratoriotutkimusten tulokset ankkuroitavien anturien asennuksen aikana otetuista vesinäytteistä ja kerätyistä CTD-profiilitiedoista on esitetty liitteissä 2 ja 3. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

34 10 0 Sameus mittauslinjalla A, LAY1 50 NTU syvyys [m] NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU 5 NTU etäisyys [m] 0 NTU Kuva 6. L AY1, sa meus mittauslinjalla A, 13. marraskuuta 2010 (NTU = nefelo metrinen sameusyksikkö). Etäi syydet on l askettu po hjoisimmasta pistee stä. Toteutun eet profiil itietojen keräyspaikat ja etäisyydet on esitetty kuvassa 5. Valkoinen ympyrä ilmaisee putkilinjan 1 sijainnin. 0 Sameus mittauslinjalla B, LAY1 50 NTU syvyys [m] NTU 40 NTU 35 NTU 30 NTU 25 NTU 20 NTU 15 NTU 10 NTU 5 NTU etäisyys [m] Kuva 7. L AY1, sa meus mittauslinjalla B, 13. marraskuuta 2010 (NTU = nefelo metrinen sameusyksikkö). Etäisyydet on laskettu lä ntisimmästä pisteestä. Toteutuneet profiilitie tojen keräyspaikat ja etäisyydet on esitetty kuvassa 5. Valkoinen ympyrä ilmaisee putkilinjan 1 sijainnin. 0 NTU Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

35 Taulukko 2. Laboratoriotulokset aluksesta teh dyn tarkkailun aikana LAY1-asemalta otetuist a vesinäyt teistä. Näytt eiden ottop aikat on esitetty kuvassa 5. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 11 Päivämäärä ja kellonaika PA = paikallinen aika = UTC + 2 tuntia Tarkkailuasema, Näytteenottokohta, Näytteenottosyvyys ja veden syvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As *Sameus Kiintoaines Veteen liuennut happi Kokonaistyppi NO3 N NO2 N NO23 N NH4 N Kokonaisfosfori PO4 p , 14:00 PA , 14:15 PA , 14:30 PA , 14:45 PA , 15:00 PA LAY1 WS1, 74 m, 79 m LAY1 WS2, 68 m, 74 m LAY1 WS3, 66 m, 71 m LAY1 WS4, 68 m, 73 m LAY1 WS5 67 m, 72 m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l 0,09 0,46 <0,002 0,28 2,2 0,83 <0,05 <0,01 1,5 1,3 6,4 5, ,5 130 < ,1 0,48 <0,002 0,3 2,2 1,7 <0,05 <0,01 1,5 1,4 5,6 4, ,7 130 < ,12 0,46 <0,002 0,29 2,2 0,82 <0,05 <0,01 1,5 0,96 5,7 4, ,5 130 < ,12 0,54 <0,002 0,29 2,3 0,81 <0,05 <0,01 1,5 0,89 5,3 4, ,4 130 < ,12 0,53 <0,002 0,3 3,1 0,86 <0,05 <0,01 1,5 1,2 4,5 4, ,6 130 < *Sameusyksiköt: Fo rmatsiininefelometristä sameusyksikköä (F NU) kä ytetään la boratorioanalyyseissa, ku n taa s ke nttälaitteissa käytetään nefel ometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

36 12 sameus [NTU] SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Lay1 (KP184), 59 53,50 N, ,39 E, , datapistettä, 0,5 tunnin kirjausväli, 2 asemaa Sameus 55 m, etelä Sameus 45 m, pohjoinen Kuva 8. Ankkuroiduilta laitteilta LAY1-ase malta tallennet ut sam eusarvot (NTU = Nefelom etrinen sameusyksikkö). Korostettuna näkyvä alue il maisee ajanjakson, jo na putkenla skun aiheut tama leviäminen tapahtui ta rkkailuanturien lähettyvil lä ( ). Katso liitte estä 4 uud essa mittakaavassa esitetty sameuden aikasarja ja sen vastaavuus putkenlaskun edistymisen kanssa. 7 LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Lay1 (KP184), 59 53,50 N, ,39 E, , datapistettä, 0,5 tunnin kirjausväli, 2 asemaa 6 lämpötila [ ] Lämpötila 55 m, etelä Lämpötila 45 m, pohjoinen Kuva 9. Tallennetut lämpötila-arvot ankkuroiduilta laitteilta LAY1-asemalta Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

37 13 12 SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Lay1 (KP184), 59 53,50 N, ,39 E, , datapistettä, 0,5 tunnin kirjausväli, 2 asemaa suolapitoisuus [ ] Suolapitoisuus 55 m, etelä Suolapitoisuus 45 m, pohjoinen Kuva 10. Ankkuroiduilla laitteilla LAY1-asemalta tallennetut suolapitoisuusarvot. veteen liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Lay1 (KP184), 59 53,50 N, ,39 E, , datapistettä, 0,5 tunnin kirjausväli, 2 asemaa Happimäärä 55 m, etelä Kuva 11. Ankkuroiduilla laitteilta LAY1-asemalla tallennetut happipitoisuusarvot. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

38 14 3. Tulokset Aluksesta tehtävän tarkkailun tulosten mukaan sameus ei lisääntynyt. Putkenlaskun jälkeisen tutkimustiedon perusteella putki hautautui keskimäärin vähintään 50- prosenttisesti pehmeästä savesta muodostuvaan merenpohjaan välittömästi laskun jälkeen. Putki ei näytä tietojen perusteella liikkuneen muuhun suuntaan kuin alaspäin merenpohjassa kilometrikohtien KP 178 ja KP 179 välillä, jolla alukselta tehtävät tarkkailutoimet tehtiin (katso liite 7). Tässä osassa veden syvyys vaihteli metrin välillä ja merenpohjan sedimentti koostui suurimmaksi osaksi pehmeästä savesta. Metalli- ja ravinnearvot alukselta tehtävän tarkkailun yhteydessä otetuista vesinäytteistä eivät poikenneet tyypillisistä arvoista, ja niiden pitoisuudet olivat pieniä kaikissa näytteissä. Ravinnearvot olivat tyypillisiä syysajan arvoja Suomenlahdella. Ainoa poikkeus oli näyte numero 2, jossa kromipitoisuus oli merkittävästi suurempi kuin muissa näytteissä. Pitoisuus oli 8,1 μg/l. Lisäksi saman näytteen nikkelipitoisuus oli suurempi (1,7 μg/l) kuin neljässä muussa näytteessä. On todennäköistä että vesinäyte, joka oli otetty putkenlaskualuksen takapuolelta välittömästi putken yläpuolelta, sisälsi putken pään viistämisestä syntynyttä metallipölyä. Viistämisen yhteydessä putki katkaistaan ja hiotaan jolloin syntyy hienojakoista hiomapölyä. On mahdollista että osa hienojakoisimmasta hiomapölystä on kulkeutunut putkea ympäröivän betonipinnoitteen mukana veteen ja huuhtoutunut pois siitä putkenlaskun yhteydessä. Toinen mahdollinen lähde on merenpohjan sedimentti, josta on voinut resuspendoitua aineita putkilinjan pohjakosketuskohdassa. Sameus oli kuitenkin pieni tässä vesinäytteessä. Molemmat ankkuroidut anturit 1 ja 2 (45 metrin ja 55 metrin etäisyydellä putkilinjasta 1 kilometrikohdassa KP 184) tallensivat hieman kohonneita sameusarvoja kolmen jakson aikana. Sameus lisääntyi näiden jaksojen aikana 1 NTU:sta 3 NTU:hun. Enimmäisarvo oli 3,3 NTU:ta (mittauspäivä 25. marraskuuta). Liitteessä 4 esitetyllä tavalla putkenlaskutoimintoja tehtiin kohonneiden sameusarvojen jaksojen aikana useiden kilometrien etäisyydellä ankkuroiduista tarkkailuantureista. Tämän perusteella on ilmeistä, ettei tallentunut sameuden kasvu aiheutunut putkenlaskutoiminnoista. Pystysuuntainen kerrostuneisuus oli vähäistä tarkkailukohteissa CTD-profiilien (liite 3) osoittamalla tavalla. Tuuli voi siten aiheuttaa veden sekoittumista koko vesimassassa aina lähellä merenpohjaa oleviin vesiin asti ja kohottaa sameusarvoja. Tästä kertovat myös tallennetut suolapitoisuusarvot, jotka laskevat voimakkaan sekoittumisen (kuva 10) aikana, ja kasvaneet happimäärät (kuva 11). Kålbadagrundin majakalla, joka sijaitsee 15 km luoteeseen tarkkailukohteesta, mitattujen tuulennopeuksien perusteella ankkuroitujen anturien tallentamat sameuden enimmäisarvot LAY1- asemalla ajoittuvat samaan aikaan koko vesimassan sekoittavien voimakkaiden tuulien kanssa. Vastaavuus on esitetty liitteessä 4. Asiakirjan nimi: Vedenlaadun tarkkailu, putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Versio: A Päiväys: Asiakirjan nro: G-PE-EMS-MON-175-LUODELAY-A

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu

Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu NS Final Munitions Clearance Monitoring Report FIN EEZ Rev A: 19 Sep 2010 Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu Tämä liite Tässä liitteessä on raportit, joissa esitetään vedenlaadun, sedimentin, pohjaeliöstön

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset

Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 HELSINGIN KAUPUNKI - KAUPUNKISUUNNITTELUV IRASTO Kruunuvuorenselän ja Sompasaaren edustan virtausja vedenlaatumittaukset Antti Lindfors ja Joose Mykkänen

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 Lea Nikupeteri EHP-Tekniikka Oy 16.03.2017 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTYÖT... 4 3. MITTAUKSET JA MITTALAITTEET...

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen 1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä

Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä 7176 LUODE CONSULTING OY 1636922-4 NORD STREAM 2 -HANKE Ympäristön nykytilan tutkimus Suomen talousvyöhykkeellä NSP2-asiakirjan nro: W-PE-EIA-PFI-REP-812-FINBESFI-01 Antti Lindfors, Toni Meriläinen ja

Lisätiedot

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä 7.3.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017 Vastaanottaja Suur-Savon Sähkö Oy Asiakirjatyyppi Pylväiden kreosoottikyllästeen valumatarkkailuraportti 2017 Päivämäärä 9.1.2017 9.1.2018 SUUR-SAVON SÄHKÖ OY ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla 16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta 1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja

Lisätiedot

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018 Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

Matkanopeudet HSL-alueella 2011

Matkanopeudet HSL-alueella 2011 Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Verenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95

Verenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95 Verenpainemittarit Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95 Tarkka verenpaineen mittaus ranteesta. Näytön kohteet: systolinen, diastolinen, pulssi, päivämäärä, aika Rytmihäiriöilmoitus Muistipaikkoja 60/henkilö,

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Tässä ohjeistuksessa kerrotaan 1) kuinka otetaan vesinäyte laboratorioanalysointia varten 2) mitä muita vedenlaatuhavaintoja voi tehdä näytteenoton

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot