NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ"

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21

2 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 Versio A Päivämäärä Valmistelijat Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen, Markus Stenvall, Otso Lintinen, Emilia Saarivuo, Romke Bijker, Esko Rossi Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti 21 Viite G-PE-EMS-MON-1-36FIN-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Sakari Salonen, Tore Luonnos Hatva, Ari Piispanen, Heikki John Adams Granskog Luonnos Surakka, Antti Miettinen, Luonnos Markus Stenvall, Otso Luonnos Lintinen, Emilia Saarivuo, Luonnos Romke Bijker, Esko Rossi A Lopullinen Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO Finland T F

3 SISÄLLYS 1. EI-TEKNINEN TIIVISTELMÄ JOHDANTO YLEISTÄ TAUSTA LUVAT JA TARKKAILU Rakentamiselle ja käytölle myönnetyt luvat Ilmoitukset Tarkkailu RAPORTOINTI RAKENNUSTOIMET VUONNA AMMUSTEN RAIVAAMINEN KIVIAINEKSEN KASAAMINEN TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU RUOPPAUS VENÄJÄN RANTAUTUMISPAIKASSA YMPÄRISTÖ- JA HYDROGRAFISET OLOSUHTEET TARKKAILUTOIMET TARKKAILUMENETELMÄT JA LAITTEET Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Vedenlaatu Sedimentti Pohjaeliöstö Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Laivaliikenne AMMUSTEN RAIVAAMINEN KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Merenpohjan morfologia Vedenlaatu Sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Yhteenveto tarkkailusta TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia ja putkilinja Vedenlaatu Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Yhteenveto tarkkailusta HELCOM-POHJAELÄINASEMIEN TARKKAILU VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU RAJAT YLITTÄVÄ TARKKAILU VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ TARKKAILUTULOKSET AMMUSTEN RAIVAAMINEN Merenpohjan morfologia Vedenlaatu ja virtaukset Sedimentin laatu Pohjaeliöstö Vedenalainen melu Kalat, merilinnut ja merinisäkkäät Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Pitkän aikavälin Helcom-tarkkailuasemat Ammusten raivaaminen Venäjällä KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Merenpohjan morfologia Vedenlaatu Sedimentin laatu Pohjaeliöstö... 96

4 6.2.5 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Odottamattomat löydöt ja suunnittelemattomat tapahtumat Epävarmuustekijät TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU ANKKUROITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Vedenlaatu Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Odottamattomat löydöt ja suunnittelemattomat tapahtumat Epävarmuustekijät PUTKENLASKU DYNAAMISESTI ASEMOITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Vedenlaatu Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Odottamattomat löydöt ja suunnittelemattomat tapahtumat Epävarmuustekijät HELCOM-POHJAELIÖSTÖTARKKAILUASEMAT Hydrografiset olosuhteet HELCOM-asemilla Nykyisten HELCOM-asemien ja uusien alueiden samankaltaisuus Sedimentin laatu Makroskooppinen pohjaeliöstö VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU Vedenlaatu Virtaukset LAIVALIIKENNE YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMISEN VALVONTA ALUSTEN KÄYTÖSSÄ RAKENNUSTOIMIEN AIKANA RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU AMMUSTEN RAIVAAMINEN KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Merenpohjan morfologia Sedimentin laatu Vedenlaatu Pohjaeliöstö PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia Vedenlaatu HYLYT, TYNNYRIT JA KAAPELIT LAIVALIIKENNE TULOSTEN TARKASTELU VAIKUTUKSET FYSIKAALISEEN JA KEMIALLISEEN YMPÄRISTÖÖN Merenpohja Vedenlaatu VAIKUTUKSET BIOOTTISEEN YMPÄRISTÖÖN Pohjaeliöstö Kalat ja kalakannat Merinisäkkäät Merilinnut VAIKUTUKSET HYLKYIHIN, TYNNYREIHIN JA KAAPELEIHIN Hylyt Tynnyrit Kaapelit LAIVALIIKENNE JA KAUPALLINEN KALASTUS RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET TULEVALLE TARKKAILULLE VIITTEET

5 LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista vuonna 21 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista vuonna 21 3 Yhteenveto ammuksista 4 Taulukko suunnitelluista kiviainesmääristä verrattuna kasattuihin määriin 5 Taulukot tarkkailutuloksista (Luoteen ja Suomen ympäristökeskuksen raportit) 6 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Virossa

6 Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP AVI cm CTD DGPS Dyn. as. DPFV ka YVA ELY-keskus EQS FNU FTU GOFREP h HELCOM KP l mm m m 3 MBES mg N NTU O 2 P PSV Q2 Q3 Q4 ROV s TDM Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari (ADCP-laite) Aluehallintovirasto senttimetri Conductivity, Temperature, Depth eli johtavuus, lämpötila, syvyys Differential Global Positioning System, differentiaalinen maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä Dynaamisesti asemoitava Dynaamisesti asemoitava laskuputkialus kuiva-aine, (dry weight eli dw) Ympäristövaikutusten arviointi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Environmental Quality Standard, ympäristönlaatustandardi Formatsiininefelometrinen sameusyksikkö Formatsiinisameusyksikkö Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä tunti Itämeren suojelukomissio Kilometre Point, kilometrikohta putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta litra millimetri metri kuutiometri Multibeam Echosounder, monikeilakaikuluotain milligramma Typpi Nefelometrinen sameusyksikkö Happi Fosfori Pipe Supply Vessel, putkien kuljetusalus Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välinen aika Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 3. syyskuuta välinen aika Viimeinen vuosineljännes: 1. lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite sekunti Touch Down Monitoring (pipeline), putken pohjaan laskun aikainen tarkkailu

7 1 1. EI-TEKNINEN TIIVISTELMÄ Tausta Vuoden 21 tarkkailuraportissa on esitetty Nord Stream -putkilinjan rakennustoimista Suomen vesillä vuonna 21 aiheutuvien ympäristövaikutusten tarkkailutulokset. Tarkkailutuloksia on verrattu suunnitteluvaiheissa tehtyihin arvioihin. Lisäksi raportti käsittää tulosten tarkastelun ja johtopäätökset sekä siinä on esitetty suosituksia Nord Stream -hankkeen tulevista tarkkailutoimille ja tarkkailumenettelyille vastaavissa hankkeissa. Suomen vesillä tehtyjen rakennustoimien lisäksi Suomessa tarkkailtiin Venäjän vesillä tehdyn ammusten raivauksen ja ruoppaustoimien vaikutuksia. Rakennustoimista Suomen vesillä aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailutulokset ja johtopäätökset vaikutuksista Viron talousvyöhykkeelle on esitetty vuosiraportin 21 liitteessä 6. Tarkkaillut Nord Streamin rakennustoimet Seuraavien Nord Streamin rakennustoimien ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Suomen vesillä (kuva 1.1 ja 1.2): kiviaineksen kasaaminen kaapeliristeysten tukipatjojen asennus putkenlasku ammusten raivaaminen ammusten raivaaminen ja ruoppaus Venäjällä Kuva 1.1 Nord Streamin rakennustoimet, joiden ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Suomen vesillä vuoden 21 loppuun mennessä. Ammustenraivauskohdat on esitetty kuvassa 1.2.

8 2 Kiviainesta kasattiin 27 kohtaan merenpohjaan yhteensä noin 219 m 3 ennen putkenlaskua vuonna 21. Eniten kiviainesta, yli 5 prosenttia Suomen talousvyöhykkeellä kasatusta kokonaismäärästä, kasattiin Hangon itäpuolelle Jussarön saaren eteläpuolella olevaan putkilinjojen liitoskohtaan. Nord Stream -putkilinjat risteävät kaapelien kanssa 24 kohdassa merenpohjassa Suomen talousvyöhykkeellä. Näistä kaapeliristeyksistä 18:ssa putkilinja ylittää käytössä olevan kaapelin. Nämä 18 kaapeliristeystä vaativat suojaavat tukipatjat. Molempien putkilinjojen tueksi asennettiin yhteensä 134 betonipatjaa. Ensimmäisellä putkilinjalla putki laskettiin ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Seillä 148 kilometrin matkalle Ruotsin talousvyöhykkeen rajalta kohden itää Hangon lounaispuolelle. Putkilinjan tämä osuus on putkilinjan reitin syvin osuus Suomen talousvyöhykkeellä. Hangon lounaispuolelta Venäjän rajalle noin 227 kilometrin matkalle putki lasketaan dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Solitairella (aluksen asemoinnissa ei käytetä ankkureita). Vuoden 21 loppuun mennessä kyseisestä osuudesta saatiin valmiiksi yhteensä 174 kilometriä. Ammusten raivaus aloitettiin vuoden 29 loppupuolella ja saatettiin loppuun kesäkuussa 21. Yhteensä 49 ammusta raivattiin räjäyttämällä Suomen talousvyöhykkeellä (kuva 1.2). Ammuksia raivattiin Venäjän vesillä kolmen raivauskampanjan aikana vuoden 29 marraskuun ja vuoden 21 heinäkuun välisenä aikana. Yhteensä 48 ammusta raivattiin Venäjän vesillä. Ruoppaustyöt Venäjän vesillä tehtiin kesä- ja heinäkuussa 21. Kaivettu kokonaismäärä oli yhteensä 276 m 3 vuonna 21. Kuva 1.2 Ammustenraivauskohdat Suomessa ja Venäjällä.

9 3 Tarkkailu Nord Streamin ympäristötarkkailuohjelma Suomen talousvyöhykkeellä on suunniteltu putkilinjan rakentamistoimien toteutuksen sekä näistä rakentamistoimista aiheutuvien todellisten ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Vuonna 21 tarkkailtiin edellä mainittuja rakennustoimia. Vedenlaadun taustatietojen kerääminen pitkän aikavälin tarkkailuasemilla sekä ammusten raivauksen tarkkailu aloitettiin marraskuussa 29. Tarkkailu kohdistui merenpohjan muutoksiin, vedenlaatuun, sedimentin haitta-aineisiin, meluun ja paineaaltoihin, kaloihin, lintuihin, pohjaeliöstöön ja merinisäkkäisiin sekä hylkyjen, tynnyrien ja kaapelien kuntoon. Vuonna 21 tarkkailua suoritettiin yhteensä 24 tarkkailuasemalla Suomen vesillä (kuva 1.3). Tarkkailtuja hylkyjä, tynnyreitä ja kaapeleita ei ole merkitty alla olevaan karttaan (kuva 1.3). Tarkkailua suoritettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuva 1.3 Tarkkailuasemat, joista otettiin näytteitä vuonna 21 Suomessa. Tarkkailutulokset ja vertailu arvioituihin vaikutuksiin Ammusten raivaaminen Ammusten raivaamisen yhteydessä vesipatsaaseen vapautui huomattavasti vähemmän sedimenttiä kuin mitä oli arvioitu. Sameusarvot sekä etäisyys raivauskohteesta, missä kohonnutta sameutta havaittiin, olivat pienempiä kuin oli arvioitu. Ammusten raivaamisen ei todettu aiheuttaneen muutoksia sedimentin laatuun eikä pohjaeläinten esiintymiseen. Ammusten raivaamisesta aiheutuneet huippupaineet ja vedenalainen melu olivat paljon ennakoitua alhaisempia. Raivaustoimista ei aiheutunut haitallisia vaikutuksia hylkyihin, kaapeleihin tai tynnyreihin eikä sen seurauksena myöskään raportoitu merilintujen tai merinisäkkäiden loukkaantumisia tai kuolemia. Kalakuolemia havaittiin vaihtelevia määriä kaikkien räjäytysten jälkeen, mutta kokonaisvaikutus kaloihin oli vähäinen. Tarkkailutulokset vahvistivat sen, että

10 4 ammusten raivauksen aiheuttamat vaikutukset olivat arvioitua vähäisempiä. Tarkkailutulokset on esitetty yksityiskohtaisesti erillisessä Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset -raportissa. Vedenlaadun, sedimenttien ja pohjaeläinten tarkkailu kiviaineksen kasaamisen yhteydessä Kiviaineksen kasaamisen tarkkailua suoritettiin kolmessa kohdassa, putkilinjojen liitoskohdassa ( m 3 ) ja kahdessa muussa paikassa (5 562 m 3 ja m 3 ). Kiviaineksen kasaamisen aikana vedenalaisessa liitoskohdassa havaittiin sameutta vesipatsaan alimmassa kymmenen metrin kerroksessa merenpohjan yläpuolella (kuva 1.3). Meriveden sameus ylitti normaalin taustatason kiviaineksen kasaamistoimien vuoksi yhteensä enintään,6 2,5 päivän ajan. Kiviaineksen kasauksen aiheuttaman sameuspilven pituus kasauspaikalta oli 5 6 metriä. Keväällä 21 tehdyssä vaikutusten arvioinninssa kohonneen sameuden kestoksi arvioitiin enintään 9 päivää ja sameuspilven pituudeksi enintään 1 metriä. Tulosten mukaan arviot kohonneen sameuden leviämisen etäisyydestä ja kestosta merenpohjaa lähinnä olevassa vesikerroksessa olivat varovaisia. Merivedessä ei havaittu suuria pitoisuuksia metalleja tai ravinteita (vähentyneen happipitoisuuden vuoksi aivan merenpohjan yläpuolella fosforipitoisuus oli tyypillisesti korkeampi kuin ylempänä vesipatsaassa) näytteissä, jotka otettiin noin 3 metrin etäisyydellä käynnissä olevista rakennustoimista. Kahdessa muussa kiviaineksen kasauskohteessa, joita tarkkailtiin, rakennustoimista aiheutui vähäisiä vaikutuksia vedenlaatuun. Sekä mittauksissa että arvioissa sameusarvot olivat pieniä kiviaineksen kasaamisen aikana. Havaittu kohonneen sameuden kesto oli hyvin lyhytaikaista ja kohonnutta sameutta havaittiin vain lyhyellä etäisyydellä rakennustoimesta, kuten oli arvioitu. Vesinäytteiden metalli- ja ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen otetuissa sedimenttinäytteissä merenpohjan fysikaalinen koostumus vaihteli luonnollisella tavalla. Analysoidut dioksiini- ja metallipitoisuudet olivat yleisesti alhaisia. Metalli- ja dioksiinipitoisuudet alittivat pääsääntöisesti ns. ruoppausohjeiden alemmat raja-arvot, joten pintasedimentin arvioidaan olevan pilaantumatonta. Vain tributyylitinapitoisuudet (TBT) olivat satunnaisesti suuria. TBT:n merkittävin lähde ovat biologista likaantumista estävät maalit, joita on käytetty aiemmin alusten pohjissa. TBT:tä esiintyy tavallisesti pintasedimentissä lähellä laivareittejä, kuten tutkitulla alueella. Tulosten analysoinnin perusteella ei ole tilastollisia todisteita siitä, että kiviaineksen kasaaminen olisi lisännyt metalli-, dioksiini- tai TBT-pitoisuuksia pintasedimentissä. Pohjaeliöstön runsaudessa ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen ei havaittu muutoksia. Vedenlaadun tarkkailu putkenlaskun aikana Putkenlaskusta ankkuroitavalla putkenlaskualuksella havaittiin aiheutuvan vähäisiä vaikutuksia vedenlaatuun tarkkailuasemalla, joka sijaitsee lähellä Viron talousvyöhykettä. Sameuden havaittiin voimistuvan hieman jaksona, jolloin putkenlaskutöitä tehtiin mittalaitteiden lähellä. Sameus pysyi kohonneena alle kaksi tuntia. Putkenlaskusta dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella ei havaittu aiheutuvan sameuden voimistumista vesipatsaassa Helsingin itäpuolella olevalla tarkkailuasemalla. Tulokset vastasivat ympäristövaikutuksista tehtyjä arvioita. Tukipatjojen asennuksen, hylkyjen ja kaapelien tarkkailu Yhtä tukipatjaa lukuun ottamatta kaikki tukipatjat asennettiin suunnitelman mukaisesti. Yhdessä risteyksessä kahden tukipatjan välillä havaittiin noin 4 senttimetrin väli. Ennen putkenlaskua ja sen jälkeen tehtyjen tutkimusten vertailun perusteella rakennustoimista ei aiheutunut vaikutuksia neljään kulttuurisesti arvokkaaseen hylkyyn. Ankkurien aiheuttamia kaapelivahinkoja ei havaittu visuaalisessa tarkastuksessa.

11 5 Laivaliikenne Kaikkien rakennustoimien ympärille perustettiin turva-alueetonnettomuusriskien pienentämiseksi, esim. vähentämään törmäysriskiä kolmansien osapuolten aluksiin. Projektin ja viranomaisten toimenpiteiden avulla laivaliikenne on pystytty ohjaamaan hankkeessa käytettyjen alusten ohi, mikä on varmistanut turvallisen työympäristön. Ruoppaus ja ammusten raivaus Venäjän vesillä Ammusten raivaustoimista tai ruoppaustoimista Venäjän vesillä ei havaittu aiheutuvan rajat ylittäviä vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeelle. Epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten tarkkailuun liittyy aina epävarmuustekijöitä, ja näin on asia myös Nord Stream -hankkeessa. Tarkkailutulosten epävarmuustekijät eivät kuitenkaan muuta yleistä johtopäätöstä rakennustoimista aiheutuvien ympäristövaikutusten merkityksestä. Johtopäätökset tarkkailluista ympäristövaikutuksista Johtopäätökset Nord Streamin Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 21 tekemien rakennustoimien ympäristövaikutuksista on esitetty taulukossa 1.1. Taulukossa on esitetty johtopäätökset eri rakennustoimien ympäristövaikutuksista ja vaikutusten merkityksestä tarkkailukohteittain. Tarkkailu suoritettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja se kohdistui toimiin, joiden ympäristövaikutusten arvioitiin olevan suurimmat. Kuten tarkkailuohjelmassa määriteltiin, vedenlaadun tarkkailutulokset analysoitiin myös kalataloudelliselta kannalta asiantuntijalausuntoihin perustuen. Venäjällä tehdyn ruoppauksen tarkkailu Suomen vesillä painottui vedenlaatuun. Taulukko 1.1 Tarkkaillut ympäristövaikutukset ja niiden merkitys rakennustoimittain Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 21. Vaikutuksen mitta-asteikko: et = ei tarkkailua = ei vaikutusta = vähäinen haitallinen vaikutus = kohtalainen haitallinen vaikutus = merkittävä haitallinen vaikutus ASTEIKKO et Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Tukipatjojen asentaminen Putkenlasku ank. putkenlaskualuksella Putkenlasku dyn. as. putkenlaskualuksella Ruoppaus Venäjän vesillä (rajat ylittävät vaikutukset) Merenpohja et Vedenlaatu et Melu/ - paineaallot et et et et et Bioottinen ympäristö Pohjaeliöstö - - et et et et Kalat ja kalakannat - -* et * * *

12 6 Merinisäkkäät - et et et et et Merilinnut et et et et et HELCOMasemat ** ** ** et Suojelualueet Suojelualueet Sosioekonominen ympäristö Laivaliikenne Olemassa oleva infrastruktuuri - - ei tarkkailtavi a kohteita et et Kulttuuriperintö ei tarkkailtavi a kohteita ei tarkkailtavi a kohteita putkenlaskun jälkeistä tarkkailua ei tehty 21 Tynnyrit - putken ei ei ei laskun tarkkailtavi tarkkailtavi tarkkailtavi jälkeistä a a kohteita a kohteita tarkkailua kohteita ei tehty 21 *Perustuu fysikaalis-kemiallisen ympäristön ihin vaikutuksiin (tarkkailuohjelman mukaisesti vedenlaadun tulokset analysoitiin myös kalataloudelliselta kannalta) ** Tarkkailukohteen ja rakennustoimien välisen etäisyyden perusteella tarvetta tarkkailuun ei ollut et et Yleinen johtopäätös Ympäristövaikutusten tarkkailutulosten perusteella suunnitteluvaiheessa tehdyt arviot olivat konservatiivisia. Havaitut vaikutukset olivat joko arvioituja pienemmät tai vastasivat arvioituja tasoja. Nord Streamin rakennustoimista aiheutuvien vaikutusten voimakkuus vedenlaatuun vastasi suurimmaksi osaksi arvioituja: vedenlaadun paikalliset, väliaikaiset ja normaalisti lyhytaikaiset muutokset rajoittuvat alimpaan vesipatsaaseen merenpohjan yläpuolella. Ammustenraivauksen aiheuttamat vaikutukset vedenlaatuun olivat vähäisempiä kuin oli arvioitu. Rakennustoimista Suomen vesillä ei aiheutunut mitattavissa olevia rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeelle eikä rakennustöistä Venäjän vesillä Suomen talousvyöhykkeelle. Merenpohjassa putkilinjan reitillä tai sen lähellä olevat kaapelit ja hylyt eivät vahingoittuneet rakennustoimien aikana. Rakennustoimista ei aiheutunut merkittäviä vaikutuksia kolmansien osapuolten aluksiin.

13 7 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG rakentaa putkilinjajärjestelmää, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Saksaan Itämeren halki. Reitin alkupää on Viipurissa, Venäjällä, ja se kulkee Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinja kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on km, joista 375 km (KP ) on Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m ja reitti kulkee 2 3 km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 29 lopulla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Ensimmäisen putkilinjan (luoteisen putkilinjan) rakennustyöt aloitettiin Ruotsissa 6. huhtikuuta 21 ja rakennustöissä edettiin Suomen talousvyöhykkeelle 27. kesäkuuta 21. Vuoden 21 lopussa ensimmäistä putkilinjaa oli rakennettu 322 km ja jäljellä oli 53 km, jonka rakentaminen Suomen talousvyöhykkeelle jäi vuodelle 211. Lyhyt kuvaus vuoden 21 rakennustöistä on esitetty tämän raportin luvussa 3. Ensimmäisen putkilinjan rakennusvaiheen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta Suomen talousvyöhykkeellä. Merenpohjan muokkaustoimet reitin varrella, mukaan lukien sekä putken laskua edeltävä että sen jälkeinen kiviaineksen kasaaminen, tehdään vaiheittain rakennusjakson aikana. Ennen putkenlaskua kiviainesta kasattiin vuoden 21 toisen neljänneksen aikana, ja kasaamistyöt kestivät noin kolme kuukautta. Niihin kuului liitoskohdan perustuksen rakentaminen kilometrikohtaan KP 297. Putkenlaskun jälkeisiä kasaamistoimia tehdään osittain ennen putkilinjan painetestausta ja osittain sen jälkeen. Ensimmäinen putken laskun jälkeinen kiviaineksen kasaus tehtiin vuoden 21 viimeisen neljänneksen aikana. Putkilinjan suunniteltu käyttöikä on vähintään 5 vuotta. Vesiluvan (nro 4/21/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheiden aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit vuosineljänneksittäin ja vuosittain rakennusja käyttövaiheen ajan. Rambollin raportit perustuvat Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatuihin raportteihin ja aineistoihin. 2.2 Tausta Putkilinjojen reitin optimoimista ja ympäristövaikutusten minimoimista varten toteutettiin laaja arviointiohjelma vuosina Vuosina laadittiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkeva putkireitin osa arvioitiin erikseen kansallisessa YVA-menettelyssä. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin 6. maaliskuuta 29 asianmukaisille Suomen viranomaisille. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 21 alusta alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus), antoi 2. heinäkuuta lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset. Lupamenettelyn jatkuessa, YVAselostuksen jättämisen jälkeen, lupaviranomaisille toimitettiin lausunnon lisäselvitystarpeiden mukaiset täydentävät arvioinnit sekä hankkeen muutosten vaatimat lisäarvioinnit. 2.3 Luvat ja tarkkailu Rakentamiselle ja käytölle myönnetyt luvat Valtioneuvosto antoi 5. marraskuuta 29 suostumuksen (nro 678/61/29) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiselle putkilinjan rakentamisessa (hyödyntämisoikeus)

14 8 hyödyntämisoikeutta säätelevien sääntöjen mukaisesti. Päätös on kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin päätä. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupamenettelyn etenemisen Suomen vesilain perusteella. Lupa on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12. helmikuuta 21 Nord Stream AG:lle vesiluvan (nro 4/21/4) Venäjältä Saksaan kulkevan maakaasuputken rakentamiseksi Suomen talousvyöhykkeelle ja sen käyttämiseksi vyöhykkeellä. Luvan mukaan hakija voi ryhtyä työhön ennen luvan laillista voimaantuloa sillä ehdolla, että Nord Stream AG asettaa 7 miljoonan euron vakuussumman. Keväällä 21 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja kahdeksan virolaista kansalaisjärjestöä jättivät valituksen rakennusluvasta Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus hylättiin. Syksyllä 21 kolme virolaista kansalaisjärjestöä valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä (ESAVI/28/4.9/21) korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusprosessi on vielä kesken. Päätöksellään nro 83/29/2 2. lokakuuta 29 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Nord Stream AG:lle luvan välittömällä täytäntöönpanolla raivata ammuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Lupa on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova Ilmoitukset Kaikki Nord Stream AG:n tekemät, ammusten raivaamiseksi myönnetyn luvan (nro 83/29/2) sekä vesiluvan (nro 4/21/4) ehtojen mukaiset, ammusten raivaukseen liittyvät ilmoitukset on listattu lopullisessa ammusten raivauksen tarkkailuraportissa /6/ sekä sen täydennyksessä /7/ Myönnetyn vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 6 mukaisesti Nord Stream AG on ilmoittanut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille kiviaineksen kasaamissuunnitelman muutoksista 22. huhtikuuta ja 25. kesäkuuta 21. Kiviaineksen kasaaminen on vuonna 21 tehty näiden ilmoitusten tietojen mukaisesti. Myönnetyn vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti Nord Stream AG on ilmoittanut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille mahdollisesti tuntemattoman kaapelin tunnistamisesta odottamattomana löydöksenä 25. maaliskuuta 211. Tämän kaapelin risteyskohtaan tullaan asentamaan tukipatjat toista putkilinjaa varten. Nord Stream AG:n vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti tekemät ilmoitukset tarkkailuun liittyen on esitetty lyhyesti seuraavassa kappaleessa Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /1/ versio C2 putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana toteuttavista tarkkailutoimista hyväksyttiin 12. helmikuuta 21 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/21/4. Tarkkailuohjelman tavoitteet ovat seuraavat: valvoa, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti varmistaa, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia vaikutuksia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia mahdollistaa tarvittaessa korjaavat toimenpiteet dokumentoida ympäristön palautuminen rakennusvaiheen jälkeen valvoa, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia vahvistaa lupahakemuksessa esitetyt tiedot, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja on liitetty tämän ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ensimmäisen vaiheen ammusten raivausta varten on laadittu erillinen "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2. lokakuuta 29 hyväksynyt päätöksellään nro 83/29/2.

15 9 Ammusten raivauksesta vuonna 29 saatujen kokemusten pohjalta sekä päätösten nro 83/29/2 ja nro 4/21/4 jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten vuoksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitettiin esitykset tarkkailuohjelmien"ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi"- ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" tarkentamiseksi 21. huhtikuuta 21. Lupaehtojen mukaisesti töiden aikana vuonna 21 ELY-keskuksille on lisäksi tehty ilmoituksia, joihin on kuulunut esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeellään, joka on päivätty 4. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21), ja kirjeellään, joka on päivätty 23. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21). Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" /2/ -asiakirjan versioon E ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" - asiakirjan versioon G /3/. Lisäksi on laadittu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja /4/ rajat ylittävien vaikutuksien tarkkailusta Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan 7. kesäkuuta 21 suostumuksellaan nro 71. Hyväksyttyjen ammusten raivauksen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien /3/ ja /5/ tulokset ja Viron talousvyöhykkeellä suoritetun rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelman /4/ tulokset, jotka liittyvät ammusten raivaukseen, on esitetty erillisessä raivaustöitä käsittelevässä raportissa "Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset" /6/ ja siihen tehdyssä täydennyksessä /7/. Alla olevassa taulukossa on esitetty rakennustyöt ja niihin liittyvät tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /2/ mukaisesti. Taulukko sisältää lisäksi käyttövaiheen tarkkalutoimet, jotka on aloitettu jo putkilinjan rakennusvaiheessa, kuten uhrautuvan anodin ja HELCOM-pohjaeläintarkkailuasemien tarkkailun. Toiminto Kiviaineksen kasaaminen** Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus Putkenlasku* Käyttöönoton valmistelut** Putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen** Ruoppaus (Venäjällä) Putkilinja merenpohjassa** Anodit** Vaikutuskohde Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaapelien sijainti ja rakennettujen risteysten kunto Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävä vaikutus) Pienen mittakaavan virtaukset, HELCOM-pohjaeliöstöasemat Vedenlaatu, sedimentti ja pohjaeliöstö * mukaan lukien ankkurien käsittely ja ohjauspotkureista aiheutuvat virtaukset **ei vielä tehty/valmis

16 1 Luvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, , päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Uudenmaan ELY-keskuksen päivätyn kirjeen (UUDELY/48/742/7./21) mukaisesti neljännesvuosiraportit on toimitettava rakennusvaiheen aikana viranomaisille englanniksi kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt vuosittaiseen raportointiaikatauluun rakennusvaiheen aikana tehdyn muutoksen (UUDELY/742/7./21). Vuosiraportista lähetetään tämän mukaisesti asianomaisille viranomaisille englanninkielinen versio huhtikuun lopussa seuraavana vuonna ja suomen- ja ruotsinkieliset versiot toukokuun lopussa seuraavana vuonna. Vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti Nord Stream toimitti ehdotukset yhdestä uhrautuvasta anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailusta ja kertaluonteisesta pohjavirtausten mittauksesta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 7. helmikuuta 211 (UUDELY/742/7./21) ohjelman, jonka mukaisesti pohjavirtauksia tutkitaan putkilinjojen läheisyydessä kertaluonteisella mittauksella. Uudenmaan ELY-keskus on lisäksi hyväksynyt (UUDELY/742/7./21) ehdotuksen uhrautuvasta anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailusta. Päätöksessä asetetaan tiettyjä ehtoja ehdotetuille tarkkailutoimille ja tulosten raportoinnille. Hyväksyntä saatiin 29. huhtikuuta Raportointi Tässä vuosiraportissa on kuvattu vuoden 21 aikana tehdyt rakennus- ja tarkkailutoimet (luvut 3 ja 5) sekä esitetty lyhyesti vuoden 21 meteorologiset ja hydrologiset olosuhteet (luku 4). Tarkkailun tulokset ja niiden analyysi on esitetty lyhyesti luvussa 6. Ympäristön tarkkailutulokset putkilinjan rakentamistoimista vuodelta 21 on jo esitetty yksityiskohtaisesti vuosineljännesraporteissa (Q2 Q4/21) 1 /8-1/. Luvussa 7 on verrattu havaittuja vaikutuksia aiemmin 1 Ympäristötarkkailun vuosineljännesraportit: Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes, versio B, /8/

17 11 arvioituihin vaikutuksiin, jotka on esitetty YVA-selostuksessa, vesilupahakemuksessa sekä myöhemmin rakennusvaiheessa projektimuutoksen yhteydessä tehdyissä ilmoituksissa. Lukujen 6 ja 7 perusteella vuoden 21 rakennustöiden kokonaisvaikutusta on tarkasteltu luvussa 8. Lopuksi luvuissa 9 ja 1 esitetään johtopäätökset ja suositukset tulevalle tarkkailulle. Ammusten raivauksen, joka alkoi vuoden 29 loppupuolella ja saatiin valmiiksi vuoden 21 kesällä, tarkkailutulokset on esitetty erillisessä raportissa 2 /6-7/. Witteveen+Bos on laatinut tarkkailuraportin Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatujen raporttien ja aineistojen perusteella. Yhteenveto ammusten raivauksesta ja tarkkailutoimista, tarkkailun tuloksista ja johtopäätöksistä on esitetty tässä vuosiraportissa. Tulokset on otettu huomioon, kun hankkeen kokonaisvaikutuksia ympäristöön on tarkasteltu. Suomen talousvyöhykkeellä tehtävien rakennustoimien aiheuttamien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailutoimet ja tulokset sekä johtopäätökset Viron talousvyöhykkeelle aiheutuneista vaikutuksista on esitetty tämän raportin liitteessä 6. Rajat ylittävät tarkkailutoimenpiteet ja tulokset vuodelta 21 on jo aimemmin esitetty yksityiskohtaisesti vuosineljännes-raporteissa Q2/21 ja Q3/21 /8-9/ sekä lopullisessa ammusten raivauksen tarkkailuraportissa ja sen täydennyksessä /7/. Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes, versio B, /9/ Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 viimeinen neljännes, versio A, /1/ 2 Ammusten ympäristövaikutusten tarkkailuraportti: Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset, versio B, /6/ Täydennys asiakirjaan Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset, versio A, /7/

18 12 3. RAKENNUSTOIMET VUONNA 21 Nord Streamin rakennustoimia vuoden 21 aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat ammusten raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, tukipatjojen asentaminen ja putken laskeminen (kuvat 3.1 ja 3.2). Vuoden aikana tarkkailtiin Suomen talousvyöhykkeellä tehtyjen rakennustoimien, Venäjän vesillä tehtyjen ammusten raivaustoimien sekä Venäjän rantautumispaikan ruoppaustoimien vaikutuksia ympäristöön Suomen talousvyöhykkeellä. Tehtyjen toimien ja aikataulujen kuvaukset perustuvat Nord Streamilta saatuihin tietoihin. Toiminto Vuosineljännes Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Q4/21 Kuukausi Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkijaksojen liitoskohta Tukipatjojen asennus Muut putkenlaskua edeltävät työt Putkenlaskun jälkeiset työt Putkenlasku Ankkuroitava alus Dynaamisesti asemoitava alus Kuva 3.1 Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä. Kuva 3.2 Rakennustoimet vuonna 21 lukuunottamatta ammusten raivausta.

19 Ammusten raivaaminen Merenpohjassa olevat ammukset raivattiin pois ennen putkilinjan asentamista rakennustoimien turvallisuuden varmistamiseksi. Ammuksia raivattiin: räjäyttämällä ammuksen lähelle sijoitettu raivauspanos siirtämällä ammus pois asennuskäytävästä tai siirtämällä ammus ja räjäyttämällä se raivauspanoksella toisessa sijaintipaikassa. Suomen talousvyöhykkeellä raivattiin yhteensä 52 ammusta (49 räjäyttämällä ja 3 nostamalla ja siirtämällä toiseen paikkaan). Taulukossa 3.1 on esitetty kunkin ammuksen raivausmenetelmä. Ensimmäiset ammukset raivattiin 6. joulukuuta 29 ja viimeiset 16. lokakuuta Raivattujen ammusten sijaintipaikat näkyvät kuvassa 3.3 (ammusten ensimmäinen raivausvaihe) 4 ja kuvassa 3.4 (ammusten toinen raivausvaihe) /6-7/. Kuva 3.3 Ensimmäisessä vaiheessa raivattujen ammusten sijainti Suomen talousvyöhykkeellä ja kaikki tunnistetut ammukset Venäjän vesillä. Ammusten raivaustoimet suunniteltiin tehtäviksi ja toteutettiin avoveden aikana siten, ettei kaloja häiritty niiden kutuaikana eikä merinisäkkäitä häiritty niiden lisääntymisaikana. 3 Viimeinen räjäytys tehtiin 11. kesäkuuta 21. Sen jälkeen kolme pientä tykistöammusta tai laivastoammusta siirrettiin turvakäytävästä lokakuussa Liitteessä 3 on selitetty ammusten ensimmäisen ja toisen vaiheen raivaustoimet.

20 14 YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 Ammuksia raivattiin Suomen vesillä kahdessa vaiheessa (marras-joulukuussa 29 ja huhtikesäkuussa 21 5 käyttämällä kolmea raivauslaivuetta (yhtä vuonna 29 ja kahta samanaikaisesti vuonna 21) /6-7/. Kuva 3.4 Toisessa vaiheessa raivattujen ammusten sijainti Suomen talousvyöhykkeellä. Ammukset raivattiin Venäjän vesillä kolmessa vaiheessa (marras-joulukuussa 29, toukokuussa 21 ja heinäkuussa 21) käyttämällä yhtä raivauslaivuetta. Yhteensä 48 ammusta raivattiin Venäjän vesillä (kuva 3.3). Heinäkuussa 21 raivattiin vain viisi ennen putken laskua tehdyssä tarkastuksessa havaittua ammusta, joiden panoskoot olivat pieniä. /6/ Taulukko 3.1 Raivaustoimi Yhteenveto ammusten raivaustoimista vuosina 29 ja 21 /6-7/. Ammukset Kuvaus Ammukset raivattiin räjäyttämällä räjäytyspanos lähellä Korkean luokan räjäytys ammuksia; aiheutettua räjähdystä tarkkailtiin ja 32 räjäytyspanoksen lisäksi raivattavan ammuksen panoksen varmistettiin räjähtäneen. Ammukset raivattiin räjäyttämällä räjäytyspanos lähellä 5 Matalan luokan 8 (F1B, F3, F4, F5, räjäytys F18, F19, F34, F4) ammuksia; aiheutettua räjähdystä tarkkailtiin ja varmistettiin, että ammus raivattiin räjäyttämättä raivattavan ammuksen panosta. Kolmen laivastoammuksen tai tykistöammuksen niin kutsuttu nosto- ja siirto-operaatio toteutettiin lokakuussa 21. Operaatioon ei sisältynyt räjäytyksiä, joten siihen käytettiin yhtä alueella työskennellyttä tukialusta.

21 15 Nosto, siirto ja räjäytys 9 (F37, F38, F38B-F, F38H, F38J) Ammukset nostettiin varovaisesti ja siirrettiin kauempana kaapelista olevaan paikkaan, jossa ne räjäytettiin. Nosto ja siirto 3 (F47, F48, F49) Ammukset nostettiin ja siirrettiin putkilinjan reitiltä toiseen paikkaan merenpohjassa, johon ne jätettiin. Ammusten raivaustoimien yhteydessä yhteensä räjäytetty panosmäärä on 6 prosenttia siitä panosmäärästä, joka raivaustoimien yhteydessä oli arvioitu olevan tarpeen räjäyttää ja jota oli käytetty ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arvioitua merkittävästi pienempi kokonaispanosmäärä on tulosta seuraavista: Muutama ammus kierrettiin tekemällä reittiin pieniä muutoksia. Räjäytyksissä käytettiin arvioitua pienempiä räjäytyspanoksia. Osa ammuksista raivattiin matalan luokan räjäytyksellä. Ammuksia raivattiin räjäyttämättä niitä (nosto ja siirto). 3.2 Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaamisella tarkoitetaan karkean soran ja pienten kivien paikallista sijoittamista merenpohjan muotoilemiseksi ja tukemaan putkilinjaa. Näin varmistetaan putkilinjan eheys pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on välttää liian pitkiä vapaita jännevälejä ja putkilinjan kuormittumista sekä varmistaa paikallinen dynaaminen vakaus. Kiviainesta kasataan kolmessa vaiheessa: ennen putkenlaskua ja kahdessa vaiheessa putkenlaskun jälkeen (ennen käyttöönoton valmisteluja ja niiden jälkeen). Merkittävin kiviaineksen kasaamistoimi Suomen talousvyöhykkeellä tehtiin putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa kilometrikohdassa KP 297. Kuva 3.5 Kiviaineksen kasaamiskohdat vuonna 21.

22 16 Merenpohjaan kasattu kiviaines on rapautumatonta graniittia, jonka raekoko on keskimäärin 5 mm, vaihteluvälillä 2 1 mm. Kiviaines on kuljetettu Suomesta ja Ruotsista kohteeseen ja sijoitettu merenpohjaan käyttämällä dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia (Kuva 3.6). Kuva 3.6 Vasen kuva: Seahorse on yksi kiviaineksen kasaamisessa käytetyistä dynaamisesti asemoitavista laskuputkialuksista. Oikea kuva: kiviainesta kasataan merenpohjaan laskuputken avulla. Vuonna 21 Nord Stream teki kaikki suunnitellut putkenlaskua edeltävät kiviaineksen kasaamistyöt kummankin putkilinjan (luoteisen ja kaakkoisen) reitin varrella Suomen talousvyöhykkeellä yhtä kivipengertä lukuun ottamatta (kuva 3.5). Niiden lisäksi joitakin putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistöitä tehtiin luoteisen putkilinjan reitin varrella vuoden 21 lopussa. /11-12/ Kummankin putkilinjan vedenalaisessa liitoskohdassa kiviainesta kasattiin yhteensä m 3 (taulukko 3.2). Lisäksi rakennettiin 26 kivipenkerettä, joista 12 sijaitsee luoteisen putkilinjan ja 14 kaakkoisen putkilinjan reitin varrella. Näihin 26 kivipenkereeseen kasattiin yhteensä m 3 kiviainesta. Putkenlaskua edeltävät kiviaineksen kasaamistyöt aloitettiin 6. huhtikuuta ja saatiin valmiiksi 4. heinäkuuta. Niissä käytettiin dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia Seahorsea, Sandpiperia ja Rollingstonea. /11/ Putkenlaskun jälkeiset, putkilinjan käyttöönotton valmisteluja edeltävät kiviaineksen kasaamistyöt aloitettiin vuoden 21 lopussa. Kolmetoista kivipenkerettä rakennettiin ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) reitin varrelle Suomen talousvyöhykkeellä. Kiviainesta kasattiin yhteensä m 3 (taulukko 3.2). Työ tehtiin joulukuuta, ja siinä käytettiin dynaamisesti asemoitavaa laskuputkialusta, Rollingstonea. /12/ Taulukko 3.2 Merenpohjaan kiviaineksen kasaamistoimien aikana vuonna 21 kasatun kiviaineksen määrä /11-12/. Kiviaineksen kasaamistoimi Kiviaineksen määrä (m 3 ) 1 Kaikki putkenlaskua edeltävät toimet (yhteensä) Putkenlaskua edeltävät toimet putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa Muut putkenlaskua edeltävät toimet: 26 kivipenkerettä Putkenlaskun jälkeiset työt: 13 kivipenkerettä Määrät on esitetty irtotilavuuksina.

23 Tukipatjojen asennus Nord Stream putkilinjat risteävät merenpohjassa Suomen talousvyöhykkeellä olevien kaapeleiden kanssa 24 kohdassa. Patjoja ei asenneta kuuteen UCCBF-kaapelin risteykseen (kaapeli ei ole käytössä), joten suojaavat betonitukipatjat asennetaan yhteensä 18 kaapeliristeykseen kahden putkilinjan reitillä (9 putkilinjaa kohden). Risteyskohdissa betonipatjat varmistavat, ettei putkilinja ole kosketuksissa kaapeleihin eikä vahingoita niitä. Betonipatjat asennetaan joko kaapelin päälle (tyypin 1 patja) tai kaapelin kummallekin puolelle (tyypin 2 patja), jolloin putkilinja nousee ylemmäs ja kaapeleihin kohdistuva kuormitus vähenee (kuvat 3.7 ja 3.8). Tyypin 1 patjat (6, m x 2,5 m x,3 m) ovat betonipaloista koostuvia betonipatjoja, joissa on pyöristetyt reunat ja jotka joustavat sekä pituus- että leveyssuuntaan. Tyypin 2 patjat (1, m x 3, m x,3 m) ovat betonipalkeista koostuvia patjoja, jotka ovat jäykkiä pidemmän sivunsa suhteen. Kuva 3.7 Tyypin 1 betonipatja. Kuva 3.8 Kaaviopiirros tukipatjojen tavallisesta asettelusta kaapeliristeyksessä /13/.

24 18 Yhteensä 134 betonipatjaa asennettiin 18 kaapeliristeykseen kummankin putkilinjan (luoteisen ja kaakkoisen) reitin varrelle. Betonipatjoista 9 oli tyypin 1 ja 44 tyypin 2 patjoja (taulukko 3.3). Ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) reitin varrelle asennettiin 65 betonipatjaa (43 tyypin 1 patjaa ja 22 tyypin 2 patjaa) yhdeksään kaapeliristeykseen maaliskuussa 21 käyttämällä monikäyttöistä tukialusta Bourbon Pearlia ja kesä-heinäkuussa 21 käyttämällä monikäyttöistä tukialusta Far Samsonia. Maaliskuussa 21 asennettiin betonipatjat kahteen kaapeliristeykseen, kesäkuussa 21 neljään kaapeliristeykseen ja heinäkuussa 21 kolmeen kaapeliristeykseen. Toisen putkilinjan (kaakkoisen) reitin varrelle asennettiin 69 betonipatjaa (47 tyypin 1 ja 22 tyypin 2 patjaa) kaikkiin yhdeksään kaapeliristeykseen marraskuussa 21 käyttämällä monikäyttöistä tukialusta Far Samsonia. Betonipatjojen sijaintipaikat on esitetty kuvassa 3.9. /14-31/ Taulukko 3.3 Tietoja tukipatjojen asennuksesta vuonna 21. Asennettujen KP patjojen Kaapeli Putkilinja (kilo- Pituusastaste yhteensä Leveys- määrä metrikohta) Asennusaika (tyyppi 1 + tyyppi 2) EE-S1 luoteinen 448,224 9 (5+4) Pangea Seg 3 luoteinen 442,914 7 (5+2) FEC1 luoteinen 245,649 7 (5+2) Estlink luoteinen 244, (5+6) Tuntematon kaapeli luoteinen 234,778 3 (3+) Pangea Seg 3 luoteinen 219,459 7 (5+2) FEC-2 luoteinen 216,199 7 (5+2) EE-SF 2 luoteinen 218,226 7 (5+2) EE-SF 3 luoteinen 238,4 7 (5+2) FEC-2 kaakkoinen 216,223 7 (5+2) EE-SF2 kaakkoinen 218,231 7 (5+2) Pangea Seg 3 kaakkoinen 219,51 7 (5+2) Tuntematon kaapeli kaakkoinen 234,268 3 (3+) EE-SF3 kaakkoinen 238,734 9 (7+2) Estlink kaakkoinen 244, (7+6) FEC1 kaakkoinen 246,117 7 (5+2) Pangea Seg 3 kaakkoinen 442,436 7 (5+2) EE-S1 kaakkoinen 447,747 9 (5+4) luoteinen 65 (43+22) Kaikki kaapelit kaakkoinen 69 (47+22) molemmat putkilinjat 134 (9+44)

25 19 Kuva 3.9 Sijaintipaikat, joihin asennettiin patjat vuonna Putkenlasku Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putket kuljetetaan putkenkuljetusaluksilla putkenlaskualukselle, jolla ne hitsataan yhteen ja lasketaan jatkuvana linjana merenpohjaan. Nord Stream -putkilinjan asennuksessa Suomen talousvyöhykkeellä käytetään kahta erityyppistä putkenlaskualusta. Castoro Sei on ankkuroitava putkenlaskualus, jonka avulla putki lasketaan kilometrikohtien KP 498 ja KP 35 välille kummankin putkilinjan reitillä (kuva 3.1). Dynaamisesti asemoitavan Solitaire-putkenlaskualuksen avulla lasketaan jäljellä oleva osa kilometrikohtien KP 35 ja KP 123 välille kummankin putkilinjan reitillä. Ankkuroitava putkenlaskualus Castoro Sei Castoro Sei on puoliuppoalus, joka kelluu kaksoisponttoonien varassa ja jonka asemoimiseen käytetään 12:ta ankkuria. Ankkureita liikutellaan kolmen ankkureita käsittelevän hinaajan avulla. Castoro Sei saapui Ruotsin talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle 27. kesäkuuta ja jatkoi putkenlaskua ensimmäisen (luoteisen) putkilinjan reitillä kilometrikohdasta KP 498 itään. Putkenlasku jatkui Suomen talousvyöhykkeellä 18. heinäkuuta 21 asti kilometrikohtaan KP 451, minkä jälkeen Castoro Sei siirtyi Venäjän vesille asentamaan putkia Venäjän rantautumispaikkaan heinä-elokuun ajan. Castoro Sei jatkoi 12. elokuuta 21 putkenlaskua kilometrikohdassa KP 451 Suomen talousvyöhykkeellä ja tavoitti kilometrikohdan KP syyskuuta 21. Castoro Sei -aluksella vuoden 21 aikana Suomen talousvyöhykkeelle yhteensä 148 kilometrin matkalle asennettu putkilinja on esitetty kuvassa /32-33/

26 2 Kuva 3.1 Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Seilla. Putkenkuljetusalus tuo putket Castoro Seihin. Osuudella, jolla putkilinja kulkee lähellä Viron talousvyöhykettä (KP ) käytettiin Castoro Sein eteläpuolella kahta hinaajaa pohjaan laskettavien ankkureiden sijaan. Tällä vältettiin ankkurointi Viron talousvyöhykkeen puolella. Nämä kaksi hinaajaa olivat Far Samson ja Maersk Tackler. Tämä osuus putkesta laskettiin 2. heinäkuuta ja 1. heinäkuuta 21 välisenä aikana. Lyhin etäisyys putkilinjasta Viron talousvyöhykkeelle on noin 28 metriä kilometrikohtien KP välillä. /34/ Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Solitaire Solitaire on dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus, jonka asemoimiseen ei tarvita ankkureita (kuva 3.11). Dynaamisesti asemoitavien alusten käyttö lisää turvallisuutta erityisesti ruuhkaisilla alueilla ja alueilla, joilla ankkurointi on vaikeaa. Solitairen oli määrä laskea ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) putket Suomen talousvyöhykkeellä kilometrikohtien KP 123 ja KP 297 välille idästä länteen ja siirtyä sitten kilometrikohtaan KP 35 ja jatkaa putkenlaskua kilometrikohtaan KP 297 lännestä itään. Solitaire aloitti ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) asentamisen kilometrikohdassa KP 7.5 Venäjän vesillä 1. syyskuuta ja saapui Suomen talousvyöhykkeelle (KP 123) 14. lokakuuta. Solitaire saapui putkijaksojen liitoskohdan sijaintipaikkaan (KP 297) 31. joulukuuta. Solitaire laski putkia vuonna 21 Suomen talousvyöhykkeellä yhteensä 174 kilometriä, kuten kuvassa 3.12 on esitetty. /35/

27 YMPÄRISTÖTARKKAILU Kuva Solitaire, dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Kuva 3.12 Ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Sei ja dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Solitaire suoritettu putkenlasku vuonna 21.

28 Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa Putkilinja on haudattava merenpohjaan lähellä Venäjän rantautumispaikkaa, minkä vuoksi putkikaivanto on kaivettava ruoppaamalla (vedenalainen kaivu) ennen putken laskemista. Ruoppauksessa käytetään kuokkaruoppaajia, imuhoppereita ja maalla toimivia kaivinkoneita. /36/ Ruoppaustyöt alkoivat 6. kesäkuuta ja jatkuvat 1. heinäkuuta asti. Yhteensä vuonna 21 kaivettiin 276 m 3 massoja (katso ruoppaustoimintojen sijaintipaikka kuvassa 3.1). /36/

29 23 4. YMPÄRISTÖ- JA HYDROGRAFISET OLOSUHTEET Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti sääolosuhteet Suomenlahden pohjoisrannikolla vuoden 29 loppusyksyn ja vuoden 21 lopun välisenä aikana ja verrataan niitä pitkän aikavälin keskiarvoihin. Hankkeen rakennustyöt tehdään avomerellä Suomenlahdella, joten pääpaino on rannikon ulkopuolella vallitsevissa sääolosuhteissa. Lämpötila ja sadanta Helsingissä Sääolosuhteet poikkesivat merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoista Etelä-Suomessa tarkastelujakson aikana (kuva 4.1). Vuoden 29 lopun ja vuoden 21 kahden ensimmäisen kuukauden välinen jakso oli selvästi normaalia kylmempi (verrattuna vuosien keskiarvoihin). Kevät oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta sadanta oli silloin keskimääräistä suurempi. Sadanta oli kesäkuukausina keskimääräistä pienempi ja lämpötilat korkeammat. Heinäkuu oli Helsingin Kaisaniemessä lämpimin sataan vuoteen. Lämpötilat ylittivät keskimääräiset arvot myös elokuun alussa, vaikka sää oli vaihteleva. Talvi tuli hyvin aikaisin, Etelä-Suomessa jo marraskuun lopussa 21. Joulukuun loppuun mennessä lumipeite oli Helsingissä poikkeuksellisen paksu, 67 cm. Kuva 4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä keskimäärin lokakuun 29 ja joulukuun 21 välisenä aikana Helsingin Kaisaniemen observatoriossa mitattuna (Ilmatieteen laitos) /37/. Pitkän aikavälin keskiarvot on laskettu vuosilta Tuulensuunta ja -nopeus Suomen vesillä Ilmatieteen laitos on tallentanut tiedot tuuliolosuhteista mittausasemilla, jotka sijaitsevat varsinaisen Itämeren pohjoisosassa (Utö) ja Suomenlahdella (Harmaja ja Rankki) Mittausasemien sijaintipaikat on esitetty kartassa 4.2.

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes Päivämäärä 3.9.21 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä 18.1.211 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 VIIMEINEN NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2010 viimeinen neljännes Päivämäärä 7.3.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2011 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2011 kolmas neljännes Päivämäärä 13.1.2012 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/. 32 5. TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 2010 aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Vuoden aikana tarkkailtiin seuraavien rakennustoimien ympäristövaikutuksia: ammusten raivaaminen, kiviaineksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2012 KOLMAS JA NELJÄS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 2012 kolmas ja neljäs neljännes Päivämäärä 8.3.2013 NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös

Lisätiedot

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen Etelä-Suomi Päätös Nro 68/2010/4 Dnro ESAVI/289/04.09/2010 Annettu 12.5.2010 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 14. Jatkosuunnittelu Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG.

Nord Stream -hanke. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI. Nord Stream AG. k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3 Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä

Lisätiedot

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ NORD STREAM 2 LAUSUNTO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Luku 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 11 651 11 Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu Tässä luvussa esitetään yhteenveto Nord Stream -hankkeen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa

Lisätiedot

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa

Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemuskirje 1 (7) Hakemus YVA-menettelyn soveltamistarpeesta hankkeessa Hakemus YVA-lain kuudennen pykälän mukaan hankkeesta vastaava pyytää Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, onko hankkeeseen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 22.6.2011 Taltionumero 1753 Diaarinumero 3424/1/10 1 (83) Asia Valittajat Vesitalousasiaa koskeva valitus SA Eestimaa Looduse Fond, MTÜ Eesti Looduseuurijate

Lisätiedot

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

Nord Stream -hanke. G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Sivu 1 / 54 Nord Stream -hanke G 30-08-2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Asiakirjan nimi Ammusten raivauksen seurantaohjelma

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 2010 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG Päivämäärä 18.9.2017 Asiakirjan numero W-PE-EIA-PFI-REP-805-032200FI-05 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI Tilaaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä 20.9.2017 Dokumentin numero W-PE-EMS-PFI-REP-805-032300FI-04 NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA, SUOMI NORD STREAM

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 351 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Nord Stream laajennushanke >

Nord Stream laajennushanke > Nord Stream laajennushanke > Yleisötilaisuus Helsinki 16.4.2013, Turku 17.4.2013, Hanko 18.4.2013, Kotka 22.4.2013, Maarianhamina 24.4.2013 1 Hankkeen historia > 1997-1999 Nord Stream -hankkeen toteutettavuustutkimus

Lisätiedot

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Vastaanottaja Nord Stream 2 AG Päivämäärä Lokakuu 2016 Asiakirjan numero W-PE-EIA-POF-REP-805-060400FI-02 NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Lisätiedot

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä

Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä TAUSTATIEDOTE Marraskuu 2013 Nord Streamin kaksoisputkilinja edistää Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä Nord Streamin viimeisintä teknologiaa olevat putkilinjat muodostavat kiinteän yhteyden

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie Levänen 1. ASIAN VIREILLETULO JA HANKKEESTA VASTAAVA

Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie Levänen 1. ASIAN VIREILLETULO JA HANKKEESTA VASTAAVA Päätös Dnro UUDELY/16/07.04/2010 31.8.2010 Julkinen Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie 45 54930 Levänen PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIONTIMENETTELYÄ

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Page 1 of 20 Nord Stream 2 Asiakirjan laatija Paul Neale Tarkastanut Tore Granskog Hyväksynyt John Garrard W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Versio Päivämäärä Kuvaus 01 2017-09-18 Julkaistu tarkistettavaksi

Lisätiedot

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet 5 YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet LIITE 1 Läntinen pihlajasaari Nuottakari Koirapaasi 5 Matalahara Luonnonympäristön arvokohteet Värdeobjekt i naturmiljön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Merenpohjan muokkaustyöt ja ankkureiden käsittely

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.11.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI SYYSKUU 2017 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Täydennys NS:n lopulliseen ammusten raivauksen tarkkailuraporttiin Suomen talousvyöhyke Versio A: Tammikuu 2011

Täydennys NS:n lopulliseen ammusten raivauksen tarkkailuraporttiin Suomen talousvyöhyke Versio A: Tammikuu 2011 Täydennys NS:n lopulliseen ammusten raivauksen tarkkailuraporttiin Suomen talousvyöhyke Versio A: 25.1.211 Nord Stream Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä Täydennys raporttiin: Lopulliset ammuskohtaiset

Lisätiedot

Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille

Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille Balticconnector maakaasuputki Suomen ja Viron välille Herkko Plit Toimitusjohtaja 28.9.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka toteuttaa Suomen osuuden Suomen ja Viron välille

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes

Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes LIITE 3 Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 viimeinen neljännes NORD STREAM-HANKKEESSA VEDENLAADUSTA JA VIRTAUSTARKKAILUSTA VASTAAVAN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten Lausunto UUDELY/4/07.04/2013 4.7.2013 Julkinen Nord Stream AG Grafenauweg 2 CH-6304 Zug Switzerland sähköposti: info@nord-stream.com Viite Ympäristövaikutusten arviointiohjelma saapui yhteysviranomaiselle

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.

Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen

Lisätiedot

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

SEA LION -MERIKAAPELIJÄRJESTELMÄ NYKYTILAN KUVAUS JA ALUSTAVAT ARVIOINNIT

SEA LION -MERIKAAPELIJÄRJESTELMÄ NYKYTILAN KUVAUS JA ALUSTAVAT ARVIOINNIT Laadittu vastaanottajalle Sea Lion -kaapelihanke Päivämäärä Helmikuu 2015 Viite 1510016521 SEA LION -MERIKAAPELIJÄRJESTELMÄ NYKYTILAN KUVAUS JA ALUSTAVAT ARVIOINNIT SEA LION -MERIKAAPELIJÄRJESTELMÄ NYKYTILAN

Lisätiedot

Luku 10. Natura 2000 FIN

Luku 10. Natura 2000 FIN Luku 10 Natura 2000 Sisällys Sivu 10. Natura 2000 1523 10.1 Johdanto 1523 10.2 Natura 2000 -alueet 1523 10.3 Natura 2000 -verkoston vaatimukset 1526 10.3.1 Natura 2000 -verkoston vaatimukset Suomessa

Lisätiedot

NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päiväys 16.12.2016 Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA- TARVEHARKINTA KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO

Lisätiedot

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Helmikuu 2009 Finnish version Sisällys Sivu 1 Nord Stream -putkilinja ja YVA 5 2 Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-97 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-97 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 51/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-97 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2009 ASIA HAKIJA Hakemus Penttilän ratasillan ja Oriselän sillakkeen rakentamista koskevan

Lisätiedot