YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Transkriptio

1 Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Päivämäärä NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B

2 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES Versio B Päivämäärä Valmistelija Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes Viite G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog A Lopullinen Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog A Lopullinen Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog B Lopullinen Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen Sakari Salonen, John Adams Tore Granskog Ramboll Piispanmäentie 5 PL ESPOO Finland T F

3 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B SISÄLLYS 1. YHTEENVETO 1 2. JOHDANTO YLEISTÄ TAUSTA LUVAT JA TARKKAILU Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Tarkkailu RAKENNUSTOIMET VUODEN 21 KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN AIKANA KIVIAINEKSEN KASAAMINEN TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU RUOPPAUS VENÄJÄN RANTAUTUMISPAIKASSA TARKKAILUTOIMET KIVIAINEKSEN KASAUS Sedimenttinäytteiden otto Pohjaeliöstönäytteiden otto TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Veden laatu Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Laivaliikenne HELCOM POHJAELÄINTARKKAILU VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TARKKAILUTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU KIVIAINEKSEN KASAAMINEN Sedimenttitulokset Pohjaeliöstö TUKIPATJOJEN ASENNUS PUTKENLASKU Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Vedenlaatu Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU Virtaukset Vedenlaatu RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 52

4 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana 3 Tarkkailuraportit, Luode Consulting A B C Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta 21. Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. 4 Taulukko suunnitellun kiviaineksen määristä verrattuna kasattuun määrään mukaan lukien penkereiden pohjapinta-alat 5 Esimerkki putkilinjan laskun jälkeisestä tutkimusraportista ja tutkimuspiirustuksesta 6 Lista tarkkailussa käytetyistä laitteista 7 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Virossa

5 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari cm senttimetri CTD Conductivity, Temperature, Depth; johtavuus, lämpötila, syvyys DGPS Differential Global Positioning System, differentiaali-gps dw Dry Weight, kuivapaino EEZ Talousvyöhyke YVA ympäristövaikutusten arviointi FNU formatsiininefelometrinen sameusyksikkö FTU formatsiinisameusyksikkö GOFREP Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä GVI Videotutkimus h tunti HELCOM Itämeren suojelukomissio Kilometre Point, kilometrikohta KP putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta l litra m metri m 3 kuutiometri MBES Monikeilakaikuluotain mg milligramma N Typpi NTU nefelometrinen sameusyksikkö O 2 Happi P Fosfori PSV Putkien kuljetusalus ROV Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite s sekunti Touch Down Monitoring (pipeline), TDM putken pohjaan laskun aikainen tarkkailu USBL Ultra Short Base Line, USBLpaikannusjärjestelmä Q2 toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välinen aika Q3 kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 3. syyskuuta välinen aika Q4 neljäs vuosineljännes: 1. lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika µg mikrogramma

6 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 1 1. YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Nord Stream -hankkeessa vuoden 21 kolmannen neljänneksen (Q3/21) aikana Suomen talousvyöhykkeellä tehtyjen rakennustoimien ympäristövaikutusten tarkkailutulokset ja alustavat päätelmät. Ensimmäinen vuosineljännesraportti Q2/21 on toimitettu viranomaisille 6. syyskuuta 21. Ramboll Finland Oy on laatinut tämän jakson Q3/21 raportin niiden raporttien ja tietojen perusteella, jotka se on saanut Nord Streamilta ja sen alihankkijoilta. Esitetyt päätelmät ovat alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 21 tarkkailusta esitetään vuosiraportissa keväällä 211. Vuoden 21 kolmannen neljänneksen (Q3 heinä-syyskuu) aikana Suomen talousvyöhykkeellä on tarkkailtu kaapeliristeysten tukipatjojen asentamisen ja putkenlaskun vaikutuksia. Lisäksi vuoden 29 lopussa käynnistyneen veden laadun taustatilanteen tarkkailun ja jakson Q2/21 aikana lasketun putken (9 km) tarkkailu on sisällytetty tähän raporttiin. Lisäksi sedimentti- ja pohjaeläintarkkailun tulokset toisella neljänneksellä tehdyn kiviaineksen kasauksen ajalta on esitetty tässä raportissa, johtuen näytteiden analysoinnin vaatimasta suhteellisen pitkästä ajasta. Vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana Suomen vesillä ei esiintynyt myrskyjä (keskinopeus >21 m/s). Voimakkaita tuulia (keskinopeus >14 m/s) kirjattiin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa 11 päivänä, pääasiassa syyskuussa ja Suomenlahden keskiosassa kahtena päivänä. Ennen putkenlaskua asennuskäytävässä kilometrikohtien KP 123 ja KP 489 välillä tehdyn tutkimuksen mukaan merenpohjan syvyys vaihtelee, ollen matalimmillaan 41 m (KP 233) ja syvimmillään 183 m (KP 478). Ainoa ennen havaitsematon kohde, joka löydettiin ennen putken laskua tehdyssä tutkimuksessa, oli lineaarinen muodostuma kilometrikohdassa KP Se on tulkittu tuntemattomaksi kaapeliksi. Nord Streamilla ei ole tietoa käytössä olevasta kaapelista tässä paikassa. Muodostuman tarkempi tutkimus tehdään asennuksen jälkeisessä putkilinjan jälkitarkastuksessa. Kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä tehdyn putkilinjan jälkitarkastuksen mukaan putkilinja on rakennettu lupamääräysten mukaisesti, lukuun ottamatta 177 metrin pituista osaa, jossa putkilinja ylittää asennustarkkuuden (suurin poikkeama metriä). Syynä tähän poikkeamaan oli pyrkimys taata putkilinjan eheys kiertämällä kolme asennuskäytävässä esiintynyttä lohkaretta. Lasketun putken profiili on yleisesti hieman syvemmällä kuin suunnitelmissa oli ennalta arvioitu. Laskennallinen putkenlaskun jälkeen tarvittavan kiviaineksen määrä on putkilinjan jälkitarkastuksen mukaan suuruusluokaltaan sama kuin oli suunniteltu. Putkenlasku ankkuroidulla putkenlaskualuksella aiheutti vähäistä sameuden lisääntymistä LAY2 tarkkailuaseman (KP 495) alimmassa vesikerroksessa, lähellä asennuskäytävää. Korkeimmat kiinteällä anturilla, 5 metriä putkilinjasta, mitatut sameuskohoumat olivat suuruusluokkaa 3-4 NTU. Koholla olevia sameusarvoja ei havaittu anturilla, joka sijaitsi 8 metrin etäisyydellä putkilinjasta, lähellä ankkurointikäytävän ulkoreunaa. Kuitenkin alukselta tehdyssä seurannassa havaittiin koholla olevia sameusarvoja pohjan lähellä linjalla joka kulki kohtisuoraan putkilinjan poikki. Havainnot tehtiin putkilinjan eteläpuolella. Korkein mitattu sameusarvo oli 37 NTU. Sameuspilvi sijoittui 1 4 metrin etäisyydelle putkilinjasta. Todennäköisin selitys kohonneille sameusarvoille liittyy Castoro Sei -putkenlaskualuksen jäämiseen paikalleen noin 45 minuutin ajaksi korjaustoimenpiteitä varten. Tarkkailuaseman läheisyydessä jo pohjalle laskettu putkilinja oli osittain hautautuneena pehmeään pohjasedimenttiin. Tänä aikana putkilinjan samassa laskukohdassa tapahtuneen pystysuoran liikkeen seurauksena veteen on voinut sekoittua sedimenttejä. Vähäistä sameuden lisääntymistä (<1 NTU) havaittiin putkilinjan suuntaisella tutkimuslinjalla, putkenlaskutoimien pohjoispuolella. Tarkkailulinjalla SED2 (KP 297), lähes kaikkien raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet pintasedimenteissä eivät osoittaneet selvää, tilastollisesti merkitsevää suuntaa verrattaessa kiviaineksen kasauksen jälkeisiä arvoja ennen kasausta määritettyihin taustapitoisuuksiin. Dioksiinien ja furaanien pitoisuuksien tasot olivat samaa luokkaa ennen ja jälkeen kiviaineksen kasausta otetuissa näytteissä. Tributyylitinapitoisuudet (TBT- orgaaninen tinayhdiste) olivat suhteellisen korkeita ennen ja jälkeen toimenpiteitä. Tarkkailulinjalla pitoisuushuiput esiintyivät

7 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 2 sattumanvaraisesti. TBT-pitoisuuksien voidaan olettaa olevan korkeita laivaväylien läheisyydessä, kuten näytteenottoalueella. Pitoisuuksien sattumanvarainen esiintyminen selittyy todennäköisesti sillä, että pintasedimentissä TBT esiintyy maalihiukkasissa tai partikkeleissa. Luontainen pohjan pienipiirteisyys ja vallitsevat happiolosuhteet ovat keskeisiä tekijöitä makroskooppisen pohjaeliöstön esiintymisen kannalta. Pääosin erittäin heikoista pohjan happiolosuhteista johtuen tutkimuslinjalta BENT2 (KP 297) otetut pohjaeläinnäytteet ennen ja jälkeen rakennustoimenpiteitä olivat käytännössä elottomia, pois lukien kauimmaisin näytepiste kiviaineksen kasausalueesta. Jopa täällä makroskooppisen pohjaeliöstön tiheydet olivat molemmilla näytekerroilla erittäin alhaisia. Virtausten pitkäaikaistarkkailu läntisellä (CONTROL1) ja itäisellä (CONTROL2) Suomenlahdella osoitti, että virtausnopeudet olivat pienempiä alimmassa, pohjan läheisessä 1 metrin vesikerroksessa, kuin 1 metriä pinnan alapuolella olevassa kerroksessa. CONTROL1 -asemalla keskimääräinen virtausnopeus kasvoi arvosta.6 m/s arvoon.9 m/s ja CONTROL2 -asemalla nopeudesta.6 m/s nopeuteen.1 m/s. Asemien pohjanläheisissä kerroksissa suurimmat mitatut virtausnopeudet olivat vastaavasti.37 m/s ja.51 m/s. Myös alimmissa kerroksissa mittaustuloksissa oli suurta vaihtelua. Virtausnopeudet kasvoivat syksyä kohti. Taustapitoisuuksia mittaavilla tarkkailuasemilla pohjan läheisen meriveden laatu, tarkasteltavissa syvyyksissä, ei eronnut Suomenlahdella kesällä ja aikaisin syksyllä tyypillisesti esiintyvistä arvoista tai suuntauksista. Erot Suomenlahden eri osien rehevöitymisasteessa (suurempaa idässä) olivat kuitenkin nähtävissä pohjan läheisissä happipitoisuuksissa. Jaksolla Q3/21 Venäjän rantautumispaikassa tehty putkilinjan reitin ruoppaus ei aiheuttanut muutoksia vedenlaatuun noin 27 kilometrin etäisyydellä lähellä Venäjän ja Suomen talousvyöhykkeen välistä rajaa Suomen vesillä sijaitsevalla tarkkailuasemalla.

8 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 3 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG rakentaa putkilinjajärjestelmää, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Saksaan Itämeren halki. Reitin alkupää on Viipurissa, Venäjällä, ja kulkee Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinja kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on km, josta 375 km (KP ) kulkee Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m ja reitti kulkee 2 3 km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 29 jälkipuoliskolla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Putkenlaskutyöt alkoivat Ruotsissa Ensimmäisen putkilinjan rakennusvaiheen Suomen talousvyöhykkeellä arvioidaan kestävän noin 1,5 vuotta. Merenpohjan muokkaustoimet reitin varrella, mukaan lukien sekä putken laskua edeltävät, että sen jälkeiset toimet suoritetaan vaiheittain koko rakennusperiodin ajan. Putken laskua edeltävät toimet kestivät noin neljä kuukautta, jona aikana rakennettiin myös putkijaksojen liitoskohdan perustus kilometrikohtaan KP 297. Putken laskun jälkeisiä toimia tehdään sekä ennen putkilinjan painetestausta että sen jälkeen. Putkilinjajärjestelmä on suunniteltu vähintään 5 vuoden käyttöajalle. Vesiluvan (nro 4/21/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheen aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit vuosineljänneksittäin ja vuosittain rakennusja käyttövaiheen ajan. Rambollin raportit perustuvat Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatuihin raportteihin ja aineistoihin. Tässä jakson Q3/21 raportissa on esitetty ympäristötarkkailun tulokset ja alustavat arviot putkilinjan rakennustoimien vaikutuksista Suomen talousvyöhykkeellä. Erityisesti korostettakoon, että päätelmät ovat vasta alustavia. Lopulliset johtopäätökset vuoden 21 ympäristötarkkailusta esitetään vuositarkkailuraportissa. Siinä esitetään yhteenveto kaikkien tarkkailtujen toimintojen ja parametrien tuloksista. Vuosiraportissa verrataan lisäksi sedimentin leviämisen tarkkailutuloksia YVA-selostuksessa ja lupahakemuksessa esitettyihin, mallinnuksen perusteella saatuihin tuloksiin. Tässä raportissa on tarkasteltu ajanjaksoa heinäkuu-syyskuu 21. Osa ympäristötarkkailutoimista aloitettiin kuitenkin jo ennen sitä ja myös nämä tulokset on esitetty tässä raportissa. Taustatilanteen (pitkän aikavälin) vedenlaadun tarkkailu aloitettiin jo vuoden 29 lopussa. Nämä tiedot esitetään jatkumona neljännesvuosiraporteissa. Ennen putkenlaskua edeltävää kiviaineksen kasausta ja kasauksen jälkeen otettujen pohjaeliöstö- ja sedimenttinäytteiden laboratoriotulokset on esitetty tässä Q3/21 raportissa, koska laboratoriotulokset eivät olleet saatavilla toista vuosineljännestä raportoitaessa. Samoin myös rajat ylittävien, Viron vesille kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on esitetty tiedoksi liitteessä 7. Lisäksi ankkuroitavalla laskualuksella Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn putkenlaskun aikana mitatut vedenlaadun tarkkailutulokset kesä-heinäkuulta on esitetty tässä neljännesvuosiraportissa.

9 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B Tausta Kaasuputkilinjojen reitin optimointia ja ympäristövaikutusten minimointia varten vuosina toteutettiin laaja arviointiohjelma. Vuosina tehtiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkevasta putkireitin osasta esitettiin erillinen arvio kansallisessa YVAmenettelyssä. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin 6. maaliskuuta 29 asianmukaisille Suomen viranomaisille. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 21 alusta alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), antoi 2. heinäkuuta lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset. Lupamenettelyn jatkuessa, YVAselostuksen toimittamisen jälkeen, arviota päivitettiin lausunnon ja hankkeen muutosten perusteella. 2.3 Luvat ja tarkkailu Myönnetyt rakennus- ja käyttöluvat Valtioneuvosto antoi 5. marraskuuta 29 suostumuksen (nro 678/61/29) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiselle putkilinjan rakentamisessa (hyödyntämisoikeus) hyödyntämisoikeutta säätelevien sääntöjen mukaisesti. Päätös oli kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin päätä. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupapäätöksen Suomen vesilain perusteella. Suostumus on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12. helmikuuta 21 Nord Stream AG:lle vesiluvan (nro 4/21/4) Venäjältä Saksaan kulkevan vedenalaisen maakaasuputken rakentamista ja käyttöä varten Suomen talousvyöhykkeellä. Luvan mukaan hakija voi ryhtyä työhön ennen luvan laillista voimaantuloa sillä ehdolla, että Nord Stream AG asettaa 7 miljoonan euron vakuussumman. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 2. lokakuuta 29 päätöksellään (nro. 83/29/2) hakijalle luvan raivata ammuksia Suomen talousvyöhykkeellä Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /1/ versio C2 putkilinjojen rakentamisen ja käytön aikana Suomen talousvyöhykkeellä toteutettavista tarkkailutoimista hyväksyttiin 12. helmikuuta 21 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/21/4. Tarkkailuohjelma on laadittu seuraavien tavoitteiden pohjalta: on valvottava, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti on varmistettava, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia vaikutuksia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia lieventävien toimenpiteiden perustana käytettävien tietojen saaminen tarvittaessa ympäristön palautumisen dokumentointi rakennusvaiheen jälkeen on valvottava, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia lupahakemuksessa esitettyjen tietojen vahvistaminen, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset. "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja on liitetty tämän ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ammusten raivauksen vaiheesta 1 on laadittu erillinen "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2. lokakuuta 29 hyväksynyt päätöksellään nro 83/29/2. Ammusten raivauksesta vuonna 29 saatujen kokemusten ja päätösten nro 83/29/2 ja nro 4/21/4 jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten vuoksi 21. huhtikuuta 21

10 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 5 Uudenmaan ja Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille toimitettiin ehdotus "Ammusten raivauksen seurantaohjelma Suomi"- ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -ohjelmien tarkentamiseksi. Lupaehtojen mukaisesti töiden aikana vuonna 21 ELY-keskuksille on lisäksi annettu ilmoituksia, joihin on kuulunut esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeellään, joka on päivätty 4. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21), ja kirjeellään, joka on päivätty 23. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21). Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" /2/ -asiakirjan versioon E ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan versioon G /3/. Lisäksi on laadittu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja /4/ rajat ylittävien vaikutuksien tarkkailemiseksi Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan 7. kesäkuuta 21 suostumuksellaan nro 71. Tässä neljännesvuosiraportissa keskitytään hyväksyttyyn "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjaan /2/ lukuun ottamatta sen liitettä 4. Lisäksi rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Viron talousvyöhykkeellä liittyen kiviaineksen kasaukseen tarkkailuohjelman " Transboundary Monitoring Programme Finland," mukaisesti, on esitetty tiedoksi liitteessä. Tarkkailutulokset, jotka perustuvat hyväksyttyihin ammusten raivauksen ympäristötarkkailuohjelmiin /3/ ja /5/, kuten myös rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Viron talousvyöhykkeellä liittyen ammusten raivaukseen, ja perustuen viitteeseen /4/, esitetään erillisessä raivaustöitä käsittelevässä raportissa "Nord Stream Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset". Rakennustyöt ja niihin liittyvät tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /2/ mukaisesti (liitettä 4 lukuun ottamatta) ovat seuraavat: Toiminto Kiviaineksen kasaaminen Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus Vaikutuskohde Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, tynnyrit, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaapelien sijainti ja rakennettujen risteyskohtien kunto Putkenlasku* Käyttöönoton valmistelut** Putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen ** Ruoppaus (Venäjällä) Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, tynnyrit, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävä vaikutus) * mukaan lukien ankkurien käsittely ja ohjauspotkureista aiheutuva aaltoilu ** ei sisälly tähän Q3/21 raporttiin

11 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 6 Luvan (nro 4/21/4) ehtojen kohdan 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Kirjeen UUDELY/48/742/7./21 mukaisesti neljännesvuosiraportit on toimitettava rakennusvaiheen aikana viranomaisille englanniksi kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa. Ehdotukset vapautuvan sinkin vaikutusten seuraamiseksi yhdestä anodista ja selvityksestä pohjan lähellä esiintyvistä virtauksista kertaluonteisen mittauksen perusteella on 26. kesäkuuta 21 lähetetty Uudenmaan ja Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

12 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 7 3. RAKENNUSTOIMET VUODEN 21 KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN AIKANA Nord Streamin rakennustoimia jakson Q3/21 aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat kiviaineksen kasaaminen, tukipatjojen asentaminen ja putkenlasku (kuva 3.1 ja liite 1). Ruoppaustöitä on tehty Venäjän rantautumispaikassa myös kolmannen vuosineljänneksen aikana, ja näiden töiden rajat ylittäviä vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeelle on tarkkailtu. Tämän vuoksi Venäjän rantautumispaikassa tehdyt ruoppaustyöt on kuvattu tässä osassa. Tehtyjen toimien ja aikataulujen kuvaukset perustuvat Nord Streamilta saatuihin tietoihin. Vuosineljännes Q3/21 Kuukausi Heinä Elo Syys Toiminto Viikko Kiviaineksen kasaaminen Vedenalainen putkiliitos Muut putkenlaskua edeltävät työt Tukipatjojen asennukset Putkenlasku Ankkuroitava putkenlaskualus Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Kuva 3.1 Rakennustoimet jakson Q3/21 aikana 3.1 Kiviaineksen kasaaminen Ennen putkenlaskua tehtävä kiviaineksen kasaaminen Suomen talousvyöhykkeellä tehtiin jakson Q2/21 aikana putkilinjojen asennuskäytävissä (luoteinen ja kaakkoinen). Kiviaineksen kasaaminen jatkui asti. Tämä kiviaineksen kasaaminen on raportoitu jo jakson Q2/21 ympäristötarkkailuraportissa /6/. 3.2 Tukipatjojen asennus Nord Stream putkilinjat risteävät merenpohjassa, Suomen talousvyöhykkeellä olevien kaapeleiden kanssa 24 kohdassa. Patjoja ei asenneta kuuteen UCCBF-kaapeliristeykseen, joten suojaavat betonitukipatjat asennetaan yhteensä 18 kaapeliristeykseen kahden putkilinjan reitillä (9 putkilinjaa kohden). Risteyskohdissa betonipatjat varmistavat, ettei putkilinja ole kosketuksissa kaapeleihin eikä vahingoita niitä. Betonipatjat asennetaan joko kaapelin päälle (tyypin 1 patja) tai kaapelin kummallekin puolelle (tyypin 2 patja), jolloin putkilinja nousee ylemmäs ja kaapeleihin kohdistuva kuormitus ja tärinä vähenevät (kuva 3.2). Tyypin 1 patjat (6,m x 2,5m x,3m) ovat betonipaloista koostuvia betonipatjoja, joissa on pyöristetyt reunat ja jotka joustavat sekä pituus- että leveyssuuntaan. Tyypin 2 patjat (1,m x 3,m x,3m) ovat betonipalkeista koostuvia patjoja, jotka ovat jäykkiä pidemmän sivunsa suhteen.

13 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 8 Kuva 3.2 Kaaviopiirros tukipatjojen tyypillisestä asettelusta kaapeliristeyksessä /7/ Kaksikymmentäyksi betonipatjaa asennettiin kolmeen kaapeliristeykseen ensimmäisen putkilinjan reitillä (luoteinen). Patjat asennettiin jakson Q3/21 aikana monikäyttöisellä Far Samson tukialuksella (taulukko 3.1, kuva 3.3) /8-1/. Tukipatjat on asennettu kaikkiin yhdeksään ensimmäisen putkilinjan risteyskohtaan vuoden 21 syyskuun loppuun mennessä. Taulukko 3.1 Tietoja tukipatjojen asennuksesta jakson Q3/21 aikana /8-1/ Kaapeli KP Asennettujen patjojen Asennuspäivä määrä yhteensä (Tyyppi 1 + Typpi 2) FEC (5+2) EE-SF (5+2) EE-SF (5+2)

14 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 9 Kuva 3.3 Sijaintipaikat, joihin asennettiin tukipatjat jakson Q3/21 aikana 3.3 Putkenlasku Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putket kuljetetaan putkenkuljetusaluksilla (PSV-tyyppiset alukset) putkenlaskualukselle, jolla ne hitsataan yhteen ja lasketaan jatkuvana linjana merenpohjaan. Nord Stream putkilinjan asennuksessa Suomen talousvyöhykkeellä käytetään kahta erityyppistä putkenlaskualusta. Castoro Sei on ankkuroitava putkenlaskualus, jonka avulla putki lasketaan kummankin putkilinjan kilometrikohtien KP 498 ja KP 35 välille. Dynaamisesti asemoitavan Solitaire-putkenlaskualuksen avulla lasketaan jäljellä oleva osa kilometrikohtien KP 35 ja KP 123 välille. Solitaire on aloittanut putkenlaskun Suomen talousvyöhykkeellä lokakuussa 21. Castoro Sei on puoliuppoalus, joka kelluu kahden ponttonin varassa ja jonka asemoimiseen käytetään 12:ta ankkuria. Ankkureita liikutellaan kolmen hinaajan avulla. Castoro Sei aloitti ensimmäisen putkilinjan (luoteinen) laskemisen Suomen talousvyöhykkeellä jakson Q2/21 aikana, ja tavoitti kilometrikohdan KP 489 jakson Q2/21 loppuun mennessä. Alus jatkoi putkenlaskua Suomen talousvyöhykkeellä tavoittaen kilometrikohdan KP 451 heinäkuun 18 päivänä 21. Tämän jälkeen alus siirtyi Venäjän vesille, missä se laski putken maihinnousuosuuden heinä-elokuun aikana. Castoro Sei palasi Suomen talousvyöhykkeelle elokuussa jatkaen putkenlaskua kilometrikohdasta KP 451 kilometrikohtaan KP elokuuta ja 2.syyskuuta 21 välisenä aikana (kuva 3.3). /11/ Osuudella, jolla putkilinja kulkee lähellä Viron talousvyöhykettä (KP 488 KP 47) käytettiin Castoro Sein Viron rajan puolella (kaakkoon Castoro Sei aluksesta) kahta hinaajaa pohjaan laskettavien ankkureiden sijaan. Tällä vältettiin ankkurointi Viron talousvyöhykkeen puolella. Nämä kaksi hinaajaa olivat Far Samson ja Maersk Tackler. Tämä osuus putkesta laskettiin 2.

15 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 1 heinäkuuta ja 1. heinäkuuta 21 välisenä aikana. Lyhin etäisyys putkilinjasta Viron talousvyöhykkeelle on noin 28 m kilometrikohdassa KP 474 KP 473. /11, 37/ 3.4 Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa Putkilinja on haudattava merenpohjaan lähellä Venäjän rantautumispaikkaa, minkä vuoksi putkikaivanto on kaivettava ruoppaamalla (vedenalainen kaivu) ennen putken laskemista. Ruoppauksessa käytetään kuokkaruoppaajia, imuhoppereita ja maalla toimivia kaivinkoneita. /12/ Ruoppaus aloitettiin jakson Q2/21 aikana ja se kesti 1. heinäkuuta 21 asti. Jakson Q3/21 aikana ( ) kaivettu määrä oli 111 m 3 (katso ruoppauksen sijaintipaikka kuvasta 4.6. /12/

16 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B TARKKAILUTOIMET Tässä luvussa kuvataan vuoden 21 kolmannen neljänneksen (Q3/21) aikana tehdyt ympäristötarkkailutoimet. Pitkän aikavälin vedenlaadun seurannan lisäksi tarkkailua on tehty liittyen tukipatjojen asentamiseen, kaapeliristeyksiin ja putkenlaskuun ankkuroitavalla putkenlaskualuksella, jotka on tehty jaksolla Q3/21. Kiviaineksen kasaukseen vuoden 21 toisella neljänneksellä (Q2/21) liittyneen sedimentti- ja pohjaeläintarkkailun tulokset on esitetty tässä raportissa, sillä tulokset valmistuivat jakson Q3/21 aikana. Tarkkailukohteet ja asemat jaksolla Q3/21 on esitetty taulukossa 4.1, kuvassa 4.1 ja liitteessä 2. Luettelo käytetyistä laitteista on esitetty liitteessä 6. Tarkkailutoimet on toteutettu tarkkailuohjelman /2/ mukaisesti, ellei erikseen ole toisin mainittu. Taulukko 4.1 Tarkkailutoimet jaksolla Q3/21 Tarkkailukohteet ja -asemat jaksolla Q3/21 CONTROL 1 Pitkän aikavälin tarkkailu CONTROL 2 Pitkän aikavälin tarkkailu Vedenlaatu Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Venäjällä FIX3 toteutettujen ruoppaustöiden aikana LAY2 Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Sedimentti SED2* Kiviaineksen kasaus** Pohjaeliöstö BENT2* Kiviaineksen kasaus ** LL5, LL6A ja LL7 Pohjaeliöstö HELCOM HELCOM-asemien tarkkailu liittyen putkilinjoihin rinnakkaisasemilla x asemilla merenpohjalla ja y Tukipatjojen asennus 3 kohdetta Tukipatjojen asennus merenpohjaan kaapeliristeyksiin Kaapeliristeykset 2 kohdetta Putkenlaskun tarkkailu kaapeliristeyksissä Hylyt S Ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus * Liittyy vedenlaadun tarkkailuun asemalla VOFIXIW1. **Näytteenotto on tehty jaksolla Q2/21. Koska laboratorioanalyysitulokset eivät olleet käytettävissä jaksoa Q2/21 raportoitaessa, tulokset on raportoitu tässä Q3/21-raportissa.

17 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 12 Kuva 4.1 Vedenlaadun, sedimentin, pohjaeliöstön ja HELCOM-tarkkailuasemien sijaintipaikat, sekä rakennetut tukipatjat, tarkkaillut kaapeliristeykset ja hylyt jakson Q3/21 aikana (katso myös liite 2) 4.1 Kiviaineksen kasaus Kiviaineksen kasaustoimenpiteisiin liittyvä vedenlaadun tarkkailu ja muutokset merenpohjan morfologiassa on esitetty jakson Q2/21 tarkkailuraportissa. Kiviaineksen kasaukseen liittyvä sedimentin ja pohjaeläimistön tarkkailu on esitetty tässä Q3/21-raportissa. Kiviaineksen kasausta tehtiin putkijaksojen liitoskohdassa 7. huhtikuuta ja 28. kesäkuuta 21 välisenä aikana. Havaintopaikkojen sijainti ja näytteenottoajankohdat SED2/BENT2-asemalla on esitetty taulukossa 4.2 sekä tarkkaillut parametrit ja menetelmät taulukossa 4.3. Tarkkailussa käytetyt laitteet ja menetelmät on kuvattu tarkemmin lähteessä /13/.

18 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 13 Taulukko 4.2 Sedimentti- ja pohjaeläimistötarkkailun havaintopaikat ja näytteenottoajankohdat jaksoilla Q2/21 ja Q3/21 liittyen kiviaineksen kasaukseen /13/. Asema SED2/BENT2 Taulukko 4.3 Sedimentti- ja pohjaeläimistötarkkailun parametrit ja menetelmät liittyen kiviaineksen kasaukseen /2/ /13/ Sedimentti ja pohjaeläintarkkailu liittyen kiviaineksen kasaukseen Kiviaineksen kasaukseen liittyvä sedimentti- ja pohjaeläintarkkailu, havaintopaikat ja näytteenottoajankohdat Havainto Kivipenger / Etäisyys Havaintopaikan koordinaatit Näytteenottopäivämäärä paikan KP m leveys / pituus, WGS84 numero ,76 P, 23 32,55 I 2 1 Putkien liitoskohta / 59 35,78 P, 23 32,55 I ,84 P, 23 32,55 I ennen Kiviainesta 59 35,95 P, 23 32,55 I jälkeen 5 8 kasattu 59 36,16 P, 23 32,55 I ,59 P, 23 32,55 I ,45 P, 23 32,55 I Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus /tarkkailutiheys Sedimentti Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg ja C tot mg/kg, µg/g GEMAX Tutkimuslinja SED2 Kerran ennen ja kerran jälkeen kiviaineksen kasauksen sekä kerran ensimmäisen putkilinjan rakennustöiden valmistuttua ja kerran toisen putkilinjan valmistuttua (yhteensä 4 kertaa) Pohjaeläimistö Laji- ja yksilömäärät, kokonaisbiomassa ja happipitoisuus lajeja/m 2 yksilöitä/m 2 g tp/m 2 mg/l (happi) Van Veen -näytteenotin (noin,1 m 2 ) Tutkimuslinja BENT2 Kerran ennen ja kerran jälkeen kiviaineksen kasauksen sekä kerran vuodessa rakentamisen jälkeen kolmen vuoden ajan (yhteensä 5 kertaa) Sedimenttinäytteiden otto Sedimenttinäytteitä on otettu ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen tutkimuslinjalta SED2, joka sijaitsee lähellä vedenlaadun mittausasemaa VOFIXIW1 putkijaksojen liitoskohdassa (Kuva 4.1). Sedimenttinäytteet otettiin putkijaksojen liitoskohdassa sijaitsevasta kiviaineksen kasauskohdasta pohjoiseen suuntautuvalta tutkimuslinjalta GEMAX-näytteenottimella seitsemästä eri paikasta hyväksytyn tarkkailuohjelman /2/ mukaisesti (taulukko 4.2 ja kuva 4.2) /13/. Kauimmaisin havaintopaikka, joka sijaitsi 3 2 metrin etäisyydellä kasauspaikasta, toimi vertailuhavaintopaikkana. Näytteet otettiin kaikilta paikoilta sedimentin ylimmästä -2 cm:n kerroksesta/profiilista. Lisäksi näytteet otettiin kahdelta lähimmältä kohteelta 2-1 cm:n profiilista.

19 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 14 Kuva 4.2 Aseman SED2/BENT2 havaintopaikkojen 1-7 sijainti Pohjaeliöstönäytteiden otto Pohjaeliöstönäytteitä on otettu ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen tutkimuslinjalta BENT2, joka sijaitsee lähellä vedenlaadun tarkkailuasemaa VOFIXIW1 putkijaksojen liitoskohdassa (taulukko 4.4 and kuva 4.2). Näytteet otettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti Van Veen -näytteenottimella seitsemältä eri etäisyydeltä kiviaineksen kasauskohteesta samoista paikoista kuin sedimenttinäytteet (kappale ja taulukko 4.2). Jokaisesta kohteesta otettiin kolme näytettä, jotka tutkittiin erillisinä. Tarkkailussa käytetty laitteisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin lähteessä /13/. Näytteistä analysoitiin laji- ja yksilömäärät sekä kokonaisbiomassa. Happi- ja suolapitoisuus sekä lämpötila mitattiin aivan sedimentin pinnan yläpuolelta jokaisella havaintopaikalla. 4.2 Tukipatjojen asennus Kolmeen kaapeliristeykseen asennettiin betonipatjat Suomen talousvyöhykkeellä jaksolla Q3/21. Kaapeliristeyksien sijainnit on esitetty luvussa 3.2 (kuva 3.3 ja taulukko 3.1). Yhteenveto tarkkailusta tukipatjojen asennuksen aikana on esitetty taulukossa 4.4. Patjojen asennuksen vaikutusten tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 3.1.

20 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 15 Taulukko 4.4 Kaapelien tarkkailu tukipatjojen asennuksen aikana /2/ Olemassa olevien kaapeleiden ja rakennettujen kaapeliristeysten tarkkailu jaksolla Q3/21 Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus Olemassa oleva infrastruktuuri (kaapelit) Kaapelien sijainti ja rakennettujen ylitysten kunto Koordinaatit, ylityksen kunto (ehjä, vahingoittunut) Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella (ja kaapelijäljittimellä) 3 kaapeliristeystä Juuri ennen risteyksen asentamista ja välittömästi sen jälkeen Kaapeliristeyksiä on tarkkailtu ennen tukipatjojen asentamista ja niiden asentamisen jälkeen visuaalisesti videotarkastelulla ROV-laitteen avulla kaikissa tukipatjojen asennuspaikoissa. Ennen asennusta kaapelit paikannettiin 5 metrin mittaiselta putkilinjaa seuraavalta tutkimuslinjalta ROV-laitteeseen asennetulla kaapelipaikantimella. Tämän jälkeen ROV seurasi kaapelia 5 metrin matkan kaapelin ja putkilinjan risteyskohdan molemmille puolille putkilinjasta poispäin. Lisäksi tarkkailu toteutettiin viidellä tutkimuslinjalla 5 metrin välein (kaksi reitin eteläpuolella, kaksi pohjoispuolella ja yksi putkilinjan keskiviivan myötäisesti). Näin voitiin varmistaa risteyskohta ja patjojen suunniteltu sijoituskohta (taulukko 3.1). Tukipatjojen asennuksen aikana käytettiin ROVlaitetta ja USBL (Ultra Short Baseline) -transpondereita. Asennuksen jälkeen risteysrakenne tarkastettiin videotutkimuksella. /8-1/ Tarkkailussa käytetty laitteisto ja menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 6 ja viitteissä /8-1/. 4.3 Putkenlasku Ennen putken asentamista merenpohjan morfologia putken asennuskäytävässä on tutkittu ROVlaitteella. Jaksolla Q3/21 tämä putkenlaskua edeltävä tutkimus on tehty kilometrikohtien KP 123 ja KP 35 välillä (taulukko 4.7). Ennalta määrätyt hylyt on myös tutkittu ennen putkenlaskua. Jaksolla Q3/21 tämä tutkimus tehtiin yhdelle hylylle (S ) kilometrikohdassa KP 3. Veden laatua on tarkkailtu ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtävän putkenlaskun aikana yhdellä asemalla (LAY2) noin kilometrikohtien KP 491 KP 495 kohdalla. Putken laskeutumista pohjaan (Pipeline touchdown monitoring -TDM) on tarkkailtu varustetulla ROV laitteella tarvittavilla osuuksilla tukemaan putkenlaskua. Putkenlaskun jälkeen tehdään hylkyjen tutkimus ja asennetun putken laskun jälkeinen tutkimus. Jaksolla Q3/21 putkenlaskun jälkeinen tutkimus valmistui kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 väliseltä alueelta, mutta laskun jälkeisiä hylkyjen tarkastuksia ei tehty, vaan ne tehdään jakson Q4/21 aikana (taulukko 4.8). Tiivistelmä putkenlaskuun liittyvistä tarkkailutoimista on esitetty taulukossa 4.5. Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa 4.6. Lisätietoa käytetyistä tarkkailulaitteista on liitteessä 6.

21 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 16 Taulukko 4.5 Putkenlaskun tarkkailu /2/. Kursiivilla merkityt parametrit ja arvot (liittyen putken sijaintiin) raportoidaan koko putkilinjan valmistumisen jälkeen. Tämä taulukko sisältää myös muutamia parametreja, jotka on tarkkailtu jo jaksolla Q2/21, mutta raportoidaan tässä Q3/21-raportissa. Putkenlaskuun liittyvä tarkkailu vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus Merenpohjan morfologia ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamerat Esteet Merenpohjan syvyysolosuhteet Kivipenkerei den korkeus ja sijainti Putken sijainti ja kunto Kyllä/ei, sijainti (E, N) m (syvyys) m (korkeus) m (E, N, syvyys) m (E, N, syvyys) ehjä / vahingoittunut Tutkimus ennen putkenlaskua KP 123 KP 35. Tehty vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana* Tutkimus putkenlaskun jälkeen KP 35-KP 498 tehty vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana Ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus Putkenlaskun jälkeen tehtävä tutkimus Suspendoitunut sedimentti, ravinteet, haittaaineiden leviäminen, johtavuus, syvyys ja lämpötila NTU (sameus), μs/cm (johtavuus) C (lämpötila) ja mg/l (happi) Kiinteät anturit 1 anturi putkilinjan asennuskäytävän ulkopuolella ja 1 ankkurointikäytävän ulkopuolella (LAY2) Suunniteltu: Alkaen 1 vko ennen putkenlaskua, päättyen 1 vko putkenlaskun jälkeen. Toteutunut: mg/l ja FTU (sameus), Vesinäytteet mg/l (happi), Vedenlaatu / ankkuroitava alus happi-, ravinne- ja metallianalyyseja varten μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) Vesinäytteiden otto analyysia varten LAY2 Putkenlaskun aikana mg/l ja FTU (sameus), Vesinäytteet ja CTDprofiili kalibrointia varten µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi, metallit) μs/cm (johtavuus) C (lämpötila) ja m (syvyys) Vesinäytteet ja CTD-profiili kalibrointia varten LAY2 Huoltokäyntien / kiinteiden antureiden noston yhteydessä:

22 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 17 Putkenlaskuun liittyvä tarkkailu vuoden 21 kolmannen neljänneksen aikana Asennuskäytävä koko putkilinjan Uusien Visuaalinen pituudella, KP 123- vieraiden Kyllä/ei Ennen tarkastus ROVlaitteella vuoden 21 KP 35 tutkittu esineiden sijainti (E, N) putkenlaskua esiintyminen kolmannella Kulttuuri- vuosineljänneksellä* perintö- kohteet, Kulttuuri- Koordinaatit, Visuaalinen 1 hylky (S ) Ennen perintö- kohteiden vahingoittunut laitteella Ehjä / tarkastus ROV- putkenlaskua tynnyrit ja olemassa sijainti ja oleva infrastruktuuri eheys Risteysten sijainti ja kunto Koordinaatit, Ehjä / vahingoittunut Visuaalinen tarkastus ROVlaitteella johon on lisättynä kaapelijäljitin 2 risteystä tutkittu vuoden 21 kolmannella neljänneksellä Ennen putkenlaskua**, putken osuessa pohjaan ja putkenlaskun jälkeen * Putkenlaskua edeltävä tutkimus ensimmäisen putkilinjan asennuskäytävässä kilometrikohtien KP 35 ja KP 49 välillä tehtiin jo jaksolla Q2/21, mutta raportoidaan tässä raportissa, katso kappale ** Putkenlaskua edeltävä risteysten tutkimus tehtiin jo jaksolla Q2/21, mutta raportoidaan tässä raportissa, katso kappale Taulukko 4.6 Tiivistelmä putkenlaskun tarkkailun ajoituksesta jaksolla Q3/21 Putkenlaskun tarkkailun ajoitus jaksolla Q3/21 Asema Alukselta tehtävä mittaus Kiinteät anturit sameusmittareilla Vesinäytteet ja CTDprofiili* Putkenlaskua edeltävä tutkimus Putkenlaskun jälkeinen tutkimus KP 35 KP Asennuskäytävä / putkilinja KP 123 KP hylky (S ) kaapeliristeystä (EE-S1, Pangea SEG3) LAY * * CTD-profiili määritettiin laitteiden noston yhteydessä Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Ennen putkenlaskua merenpohjan syvyysolosuhteet ja mahdolliset esteet asennuskäytävässä tutkittiin ROV-laitteeseen asennettujen monikeilakaikuluotaimen (MBES), ääniluotaimen ja videokameroiden avulla (taulukko 4.7 ja liite 6) /14/. Putkilinjan asennuskäytävä tutkittiin ±7,5 metrin etäisyydeltä molemmin puolin suunnitellun putkilinjan reitin keskiviivaa. ROV-laitetta ohjattiin putkilinjan reitillä differentiaali-gps -paikannusjärjestelmän (DGPS) ja doppler-avusteisen USBL-asemoinnin avulla. Kaikki asennuskäytävässä olevat merkittävät

23 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 18 kohteet tutkittiin ja kuvattiin videolle. ROV-laitteen nopeus oli lähes koko ajan 7 9 metriä tunnissa. Tarkan visuaalisen tutkimuksen aikana ääniluotainta käytettiin 2 metrin toimintasäteellä, jotta asennuskäytävä saatiin katettua tutkimuksessa. Ennen putkenlaskua tehdyn tutkimuksen ajoitus ja kilometriväli (KP) on esitetty tiivistetysti taulukossa 4.7. Taulukko 4.7 Jaksolla Q3/21 ennen putkenlaskua tehdyt asennuskäytävän tutkimukset /15-18/ Asennuskäytävän tutkimukset ennen putkenlaskua jaksolla Q3/21 KP Tutkimuksen ajoitus Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehdään jaksoittain (taulukko 4.8). Putkenlaskun jälkeinen tutkimus tehdään ROV-laitteella, joka on varustettu monikeilakaikuluotaimella (MBES), ääniluotaimella ja videokameroilla (liite 6). Monikeilakaikuluotaimella tutkittiin putkilinja 1 metrin leveydeltä sen molemmin puolin (määritettiin putkilinja merenpohjalla). Viereiset kohteet tarkkailtiin ääniluotaimella. Videokameroita käytettiin putkilinjan kunnon visuaaliseen tarkkailuun. Putkenlaskun jälkeisessä tutkimuksessa määritettiin putken horisontaalinen ja vertikaalinen sijainti sekä mitattiin vapaat jännevälit. Myös mahdolliset vauriot putkessa, päällysteessä, anodeissa tai liitoskohdissa tutkittiin. ROV-laitteen nopeus tutkimuksissa oli yleisesti 6-7 m/tunnissa, eikä nopeus ylittänyt 1 m/tunnissa. Putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen lisäksi putkenlaskun aikana tarkkailtiin tarvittavilla osuuksilla putken laskeutumista merenpohjaan (TDM) ROV-laitteella /19/. Putkenlaskun jälkeisten tutkimusten ajoitus ja kilometrivälit on koottu taulukkoon 4.8. Menetelmät ja käytetyt laitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin putkilinjan putkenlaskun jälkeisen tarkkailun raporteissa /2-25, 39/. Taulukko 4.8 Jaksolla Q3/21 putkenlaskun jälkeen tehdyt putkilinjan tutkimukset /2-25, 39/ Putkilinjan tutkimukset putkenlaskun jälkeen jaksolla Q3/21 KP Tutkimuksen ajoitus Veden laatu Putkenlaskun aikana vedenlaatua on tarkkailtu LAY2-asemalla alukselta tehdyllä automaattisella mittauksella ja kahdella kiinteällä sameusmittausanturilla sekä CTD-profiilein ja vesinäyttein (taulukko 4.5). Pääosa vesinäytteistä otettiin alukselta tehdyn automaattisen mittauksen yhteydessä. CTD-profiili mitattiin kiinteiden antureiden noston yhteydessä, jolloin otettiin niin ikään kaksi vesinäytettä. Kiinteät sameusmittausanturit (LAY2 S1 ja LAY2 S2) sijaitsivat kohtisuorasti putkilinjaan nähden sen pohjoispuolella, 5 metrin ja 8 metrin etäisyyksillä kilometrikohdassa KP 495 (taulukko 4.9 ja kuva 4.3).

24 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 19 Alukselta tehty tarkkailu toteutettiin kahta mittauslinjaa pitkin, yksi putkilinjan reitin suuntaisesti ja toinen siihen nähden kohtisuorasti kilometrikohtien KP 491 ja KP 493 välillä (kuvat 4.3 ja 4.4). Saipemin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen putkilinjan suuntainen mittauslinja toteutettiin lähempänä putkilinjaa (noin 5 metriä putkesta) kuin tarkkailuohjelmaan sisältyvässä suunnitelmassa on esitetty. Turvallisuussyistä johtuen (mm. ankkurivaijerit) mittauslinja oli myös siirrettävä putkenlaskualuksen taakse. Tarkkailutoimet keskeytyivät useaan otteeseen putkenlaskualuksen pyynnöstä johtuen turvallisuussyistä, mikä johti viivästymisiin. Näistä viivästymisistä johtuen tarkkailu toteutettiin molemmilla mittauslinjoilla vain kerran. Alukselta tehty vedenlaadun tarkkailu toteutettiin ja kiinteät anturit olivat käytössä ja välisen ajan. Tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan tässä vuoden Q3/21- raportissa (taulukko 4.6) /26/. Taulukko 4.9 LAY2-tarkkailuaseman kiinteiden sameusmittausanturien (S1-S2) koordinaatit (WGS84) /26/ Kiinteiden anturien koordinaatit LAY2-tarkkailuasemalla Asema Pituusaste Leveysaste LAY2 S LAY2 S Kuva 4.3 Putkenlaskun edistyminen ja ankkurikaavio aikaväliltä Havainnekuva kiinteistä tarkkailuantureista kilometrikohdassa KP 495 ja näytelinjojen sijainti (siniset pisteet) kilometrikohtien KP 491 ja KP 493 välillä putkilinjan reitillä. /26/.

25 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 2 Kuva 4.4 Aluksesta tehdyn tarkkailun mittauslinjat (mustat pisteet), vesinäytteet ja ankkurien sijainnit (A1-A12) syvyyskartalla. Esitetty putkenlaskualuksen sijainti (Castoro 6 keskellä, keltainen suorakaide) ja ankkurikaavio vastaavat suunnilleen alukselta tehdyn tarkkailun aikaista tilannetta/26/ Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Ankkurointikäytävässä kilometrikohtien KP 35 ja KP 489 välillä (väli, jolle putki on laskettu jaksolla Q3/21) on neljä tarkkailtavaa hylkyä, joilla on suuri kulttuurillinen merkitys (S , S , S and S ). Kaikki tarkkailuohjelmaan sisälletyt hylyt on esitetty kuvassa 4.5. Ennen putkenlaskua tehtävät tutkimukset kyseisille hylyille on tehty jaksolla Q2/21. Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset tehdään näille hylyille jaksolla Q4/21. Toiset neljä tarkkailtavaa hylkyä (S , S , S ja S ) eivät sijaitse alueella, jonne putki on laskettu kolmannella vuosineljänneksellä (kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä). Vuoden 21 kolmannella neljänneksellä ennen putkenlaskua tehtävä tutkimus tehtiin kilometrikohdassa KP 3 olevalle hylylle S /28/ (kuva 4.5). Kolmelle muulle hylylle tehdään putkenlaskua edeltävä tutkimus jaksolla Q4/21. Tarkkailtavia tynnyreitä ei ole ensimmäisen putkilinjan asennuskäytävässä (luoteinen) kilometrikohtien KP 35 ja KP 489 välillä. Kilometrikohtien KP 35 ja KP 489 välillä on kaksi tarkkailtavaa kaapeliristeystä: Kilometrikohdassa KP 448 risteää kaapeli EE-S1 ja kilometrikohdassa KP 442 kaapeli Pangea Seg 3. Ensimmäinen putkilinja (luoteinen) laskettiin kaapelin EE-S1 tukirakenteen yli ja kaapelin Pangea Seg 3 yli Näissä kohdissa putken pohjaan laskeutumista tarkkailtiin ROV-laitteen avulla (TDM). Putkenlaskun jälkeinen putkilinjan tutkimus risteyskohdilla tehtiin 9. ja Tutkimus tehtiin monikeilakaikuluotaimella ja visuaalisella tutkimuksella ROVlaitteen avulla /24/. Putkenlaskun jälkeinen risteysrakenteiden tutkimus tehtiin 1., 2. ja Jokaisen risteysrakenteen putkenlaskun jälkeinen tutkimus koostui koko risteysrakenteen kattavasta videotutkimuksesta, monikeilakaikuluotaintutkimuksesta, joka ulottui 2 metriä risteyksen molemmille puolille putkilinjaa pitkin, ja visuaalisesta tutkimuksesta, joka ulottui 1 metriä kaapelia pitkin risteyksen molempiin suuntiin. Tutkimukset tehtiin käyttämällä ROV-laitteita /29-3/.

26 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 21 Kuva 4.5 Kaikki tarkkailuun kuuluvat hylyt. Jaksolla Q3/21 tarkkailua tehtiin kilometrikohdassa KP 3 olevalla hylyllä S Laivaliikenne Nord Stream on ilmoittanut Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle etukäteen putkenlaskuun osallistuneiden alusten saapumisesta Suomen vesille. Nord Stream on lähettänyt kuukausittaiset ennakkoarviot ja raportit viranomaisille. Aluksilta on raportoitu viikoittain ja päivittäin asianmukaisille viranomaisille. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREP-järjestelmän avulla. Liikennevirasto on julkistanut hanketoimiin liittyviä ilmoituksia merenkulkijoille. Viranomaisten ja Nord Streamin välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin raportointijakson aikana. 4.4 HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu HELCOMin pitkän aikavälin pohjaeläinasemien tarkkailu toteutetaan ennen ensimmäisen putkilinjan asennusta ja sen jälkeen vuosittain viiden vuoden ajan. Tarkkailtavana on kolme asemaa: LL5, LL6A ja LL7 (taulukko 4.1). Tarkkailu käsittää pohjaeläinnäytteenoton näiltä asemilta ja niiden rinnakkaisasemilta x ja y /2/. SYKE on valinnut tutkimusalusta R/v Aranda käyttäen rinnakkaisasemien sijainnit ja ottanut putkenlaskua edeltävät näytteet kaikilta

27 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 22 tarkkailuasemilta aikavälillä (taulukko 4.11) /31/. Rinnakkaisasemien sijainnit, tarkkailumenetelmät ja HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailun tulokset esitetään jakson Q4/21-vuosineljännesraportissa. Taulukko 4.1 HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu Rakennustoimenpide Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus Putkenlasku ja käyttö Lajien ja yksilöiden määrä, kokonaisbiomassa ja hapen pitoisuus yksilöitä/m 2 lajeja/m 2 g ww/m 2 mg/l (happea) Van Veen näytteenotin (noin.1 m 2 ) Pohjaeläinnäytteenotto HELCOM asemilla LL7, LL5 ja LL6A sekä niiden kaksilla rinnakkaisasemilla x ja y. Kerran ennen ensimmäisen putken asennusta ja vuosittain rakennustoimien päättymisen jälkeen 5 vuoden ajan. Taulukko 4.11 Ennen putkenlaskua tehty HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu /31/ HELCOM pohjaeläinasemien tarkkailu ennen putkenlaskua Asema Van Veen Syvyys -näytteenottimen m nostokertoja LL LL5BEN_A 69 1 LL5BEN_B 7 1 LL6A 72 3 LL6ABEN_A 71 1 LL6ABEN_B 71 1 LL LL7BEN_A 76 1 LL7BEN_A Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu Vedenlaatua on tarkkailtu kahdella pitkän aikavälin tarkkailuasemalla, CONTROL1 ja CONTROL2 (kuva 4.1 ja taulukko 4.12) /32/. Taulukko 4.12 Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailuasemien CONTROL1 2 koordinaatit (WGS84)/32/ Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailuasemien koordinaatit Asema CONTROL1 CONTROL2 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu CONTROL1- ja CONTROL2-asemilla on toteutettu ADCP-laitteella ja sameusanturilla sekä vesinäyttein ja CTD-profiilein. CONTROL1

28 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 23 sijaitsee Suomenlahden länsiosassa 43 metrin syvyydessä ja CONTROL2 itäisessä osassa 47 metrin syvyydessä. Kumpikin asema sijaitsee lähellä Natura 2 -alueita. Tarkkailulaitteet asennettiin marraskuussa 29 kaksi viikkoa ennen ammusten raivauksen ensimmäisen vaiheen alkua. Vedenlaatua ja virtauksia seurataan koko rakennusvaiheen ajan. Tässä raportissa tulokset esitetään kumulatiivisesti aikaväliltä asemalla CONTROL1 ja aikaväliltä asemalla CONTROL2 (taulukko 4.14). Taulukko 4.13 Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailu /2/ ja /32/ Pitkän aikavälin tarkkailu jaksolla Q3/21 Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus Kaksi asemaa: yksi Vedenlaatu Virtausnopeus ja -suunta, sameus, johtavuus, lämpötila ja happipitoisuus m/s (virtauksen nopeus), astetta (suunta), NTU (sameus), μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja mg/l (happi) ADCP sameusanturilla ja CTD-profiili Suomenlahden itäosassa (CONTROL2) ja toinen lähellä Natura 2 - aluetta Tammisaaren saaristossa (CONTROL1) Koko rakennusvaiheen ajan. CTD-profiili tietoja ladattaessa mg/l ja FTU (sameus), mg/l (happi), μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi) Vesinäytteet antureiden kalibrointia ja ravinne- ja metallianalyysiä varten Vesinäytteiden otto kalibrointia ja analysointia varten CONTROL1 2 Tietoja ladattaessa alkaen kaksi viikkoa ennen rakennustöiden aloittamista ja päättyen kaksi viikkoa töiden lopettamisesta Taulukko 4.14 Pitkän aikavälin tarkkailun ja tietojen latauksen ajoitus /32/ Pitkän aikavälin tarkkailun ajoitus Asema CONTROL1 CONTROL2 ADCP ja sameusanturi Vesinäytteet ja CTD-profiili Tarkkailu on toteutettu CONTROL1- ja CONTROL2 -asemilla tarkkailuohjelmassa /2/ esitetyn mukaisesti, lukuun ottamatta metalleja, jotka analysoitiin sameusmittareiden huolto- ja nostokäyntien yhteydessä otetuista vesinäytteistä. Nämä parametrit lisättiin vertailunäytteiden saamiseksi alukselta tehtävän tarkkailun yhteydessä otettuihin näytteisiin. Tarkkailumenetelmät ja käytetyt laitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin viitteessä /32/.

29 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Venäjän ja Suomen välillä Venäjän rantautumispaikassa tehtyjen ruoppaustöiden vaikutuksia vedenlaatuun Suomen vesillä on seurattu yhdellä asemalla, FIX3 (kuva 4.6 ja taulukko 4.15) /32/. Taulukko 4.15 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuaseman FIX3 koordinaatit (WGS84) /32/ FIX3-tarkkailuaseman koordinaatit Asema Pituusaste Leveysaste FIX Tarkkailu aloitettiin FIX3-asemalla ja se jatkui saakka (taulukko 4.17). Tarkkaillut parametrit ja tarkkailumenetelmät on kuvattu taulukossa Tarkkailun ajoitus on esitetty taulukossa Kuva 4.6 FIX3-tarkkailuasema ja ruopattu putkikaivanto lähellä Venäjän rantautumispaikkaa

30 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 25 Taulukko 4.16 Ruoppaustöistä Venäjällä aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu jaksolla Q3/21 /2/ ja /32/ Venäjän ruoppaustöiden vaikutusten tarkkailu jaksolla Q3/21 Tarkkailukohde Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus Aloitus noin kaksi Vedenlaatu NTU (sameus), μs/cm (johtavuus), C (lämpötila) ja mg/l (happi) mg/l ja FTU (sameus), mg/l (happi), μs/cm (johtavuus) ja µg/l (fosforin ja typen kokonaismäärä sekä liuennut fosfori ja typpi) Kiinteä sameusanturi ja CTD-profiili Vesinäytteiden otto kalibrointia ja analysointia varten Suspendoitunut sedimentti, johtavuus, lämpötila ja happipitoisuus Vesinäytteet antureiden kalibrointia ja ravinneanalyys ia varten 1 asema itäisellä Suomenlahdella (FIX3) FIX3 viikkoa ennen ruoppaustöiden aloitusta ja lopetus noin kaksi viikkoa niiden lopettamisen jälkeen, CTDprofiili tietoja ladattaessa Ladattaessa tietoja Taulukko 4.17 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailun ja tietojen latauksen ajoitus /32/ Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailun ajoitus Asema FIX3 ADCP ja sameusanturi Vesinäytteet ja CTD-profiili Tarkkailu toteutettiin kiinteällä multiparametrisondilla, joka mittaa vertikaalisen sameuden, lämpötilan, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden. Tarkkailussa käytetyt laitteet ja menetelmät on kuvattu yksityiskohtaisemmin lähteessä /32/.

31 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tässä luvussa kuvataan lyhyesti sääolosuhteet vuoden 21 kolmannen vuosineljänneksen (Q3/21) aikana Suomenlahden pohjoisrannikolla. Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin eteläisessä Suomessa. Tämä johtui Venäjällä esiintyneestä pysyvästä korkeapaineesta ja sen Suomeen tuomasta kuumasta ilmasta. Kyseisen kuukauden aikana esiintyi poikkeuksellisen monta päivää, jotka määriteltiin hellepäiviksi. Tällöin lämpötila oli suurempi kuin raja-arvona käytetty 25 C. Lisäksi esiintyi useita niin kutsuttuja trooppisia öitä, jolloin lämpötila ei laskenut 2 C:en alapuolelle. Tyypillisiä olivat hyvin paikalliset, voimakkaat sadekuurot. Helsingin Kaisaniemessä kokonaissademäärä päivässä erään sadekuuron jälkeen oli 28 mm (Kuva 5.1). Myös elokuun alussa ilma oli erittäin kuumaa, joskin vaihtelevaa, voimakkaine ukkoskuuroineen ja paikallisine syöksyvirtauksineen. Kuukauden keskilämpötila oli noin kaksi astetta korkeampi kuin Helsingin Kaisaniemessä mitattu pitkän ajan keskiarvo. Elokuun lopussa sadekuurot yleistyivät ja sää viileni. Kokonaissademäärä Helsingin Kaisaniemessä oli 24 % tavallista suurempi. Syyskuun alussa viileää ilmaa virtasi pohjoisesta. Kuukauden keskivaiheilla useat toisiaan seuranneet matalapaineet aiheuttivat etelässä paikallisesti runsaita sateita. Kuukauden viimeisinä päivinä lämpötila laski useana yönä pakkasen puolelle. Kuva 5.1 Sademäärä ja ilman lämpötila vuoden 21 heinä-syyskuussa Helsingin Kaisaniemen observatoriossa (Ilmatieteen laitos) /33/ Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen vesillä esiintyneitä aallonkorkeuksia ja aallokon suuntaa, pintaveden lämpötilaa, tuulen suuntaa ja -nopeutta sekä myrskyjen esiintymistä. Tuulensuunta ja nopeus Ilmatieteen laitoksen tuulihavaintojen mittausasemat varsinaisen Itämeren pohjoisosassa ja Suomenlahdella on esitetty kuvassa 5.2 ja taulukossa 5.1.

32 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 27 Kuva 5.2 Meteorologisten ja hydrografisten havaintoasemien sijainnit Taulukko 5.1 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) heinä-syyskuussa 21 kolmella havaintoasemalla (Ilmatieteen laitos) /33/ Tuulensuunta jakson Q3/21 aikana UTÖ HARMAJA RANKKI Heinä Elo Syys Heinä Elo Syys Heinä Elo Syys % % % % % % % % % Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Etelä Lounas Länsi Luode Tyyntä (%) Tyyntä (%) Tyyntä (%) Keskinopeus (m/s) Keskinopeus ( (m/s) Keskinopeus ( (m/s) Edellisen vuosineljänneksen tavoin etelä- ja länsituulet olivat vallitsevia läntisimmällä asemalla (Utö), keskinopeuden oltua 6,5 m/s. Suomenlahden keskiosassa (Harmaja) yleisin tuulensuunta

33 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 28 kolmannen vuosineljänneksen (Q3) aikana oli jälleen lounaasta. Tuulen keskinopeus oli 5,4 m/s. Myös Suomenlahden itäosassa (Rankki) lounaiset tuulet olivat yleisimpiä, keskinopeuden oltua 4,6 m/s. Myrskyt ja voimakkaat tuulet Jakson Q3/21 aikana Suomen vesillä ei esiintynyt myrskyjä (tuulen keskinopeus >21 m/s). Heinä-syyskuussa itäisellä Suomenlahdella ei havaittu voimakkaita tuulia (keskinopeus >14 m/s). Sen sijaan syyskuun loppupuolella, Suomenlahden keskiosissa, tavallista voimakkaammat tuulet olivat melko yleisiä. Päivämäärät, jolloin tuulen keskinopeus ylitti 14 m/s tarkkailujaksolla Q3/21, on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2 Tarkkailujaksolla Q3/21 säähavaintoasemilla esiintyneet voimakastuuliset päivät /33/ Asema Utö Päivämäärä 3., ; ; 2., , 21., 22., 27., Harmaja ; Rankki - Aallonkorkeus ja -suunta sekä pintaveden lämpötila Heinä-syyskuussa merkitsevän aallonkorkeuden vaihteluväli oli suuri molemmilla havaintoasemilla (kuva 5.2). Kuitenkin aallonkorkeuden kuukausikeskiarvot olivat pieniä. Heinäelokuussa pintavesi oli lämmintä, mutta viileni selvästi syyskuussa (taulukko 5.3). Taulukko 5.3 Heinä-syyskuussa 21 kahdelta aaltopoijulta (pohjoinen Itämeri ja Helsinki) kerätty aineisto (kuva 5.2) Aaltopoiju Merkitsevä aallonkorkeus kuukausikeskiarvo ja vaihteluväli (m) Meriveden lämpötila kuukausikeskiarvo ja vaihteluväli ( C) Heinä Elo Syys Heinä Elo Syys Pohjoinen Itämeri.8 (.1-3.2) 1. (.1-2.6) 1.4 (.1-3.7) 2.1 ( ) 19.6 ( ) 15.6 ( ) Helsinki.6 (.1-2.3).8 (.1-2.3).8 (.1-2.4) 19.6 ( ) 2.4 ( ) 14.6 ( )

34 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B TARKKAILUTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Tässä luvussa on kuvattu keskeisimmät ympäristöntarkkailutulokset vuoden 21 kolmannelta neljännekseltä (Q3/21) sekä putkenlaskua edeltävään kiviaineksen kasaamiseen liittyvät sedimentti- ja pohjaeliöstötulokset vuoden 21 toiselta neljännekseltä (Q2/21). Yksityiskohtaiset virtausten, veden ja sedimentin laadun sekä pohjaeliöstön tarkkailuraportit on esitetty liitteessä Kiviaineksen kasaaminen Lähes kaikki putkenlaskun valmisteluun liittyneet kiviainespenkereet rakennettiin jaksolla Q2/21. Suomen talousvyöhykkeellä lähellä putkijaksojen liitoskohtaa, kilometrikohdassa KP 297, sijaitsevan tutkimuslinjan SED2/BENT2 sedimentti- ja pohjaeliöstötulokset eivät olleet saatavilla Q2/21-raporttiin. Nämä tulokset, jotka edustavat tilannetta ennen kiviaineksen kasaamista sekä sen jälkeen, on esitetty kappaleissa ja (raportti kokonaisuudessaan on liitteenä 3A). Myös toteutettujen kiviainespenkereiden pinta-alat on määritetty jaksolla Q3/21 ja ne on esitetty liitteessä Sedimenttitulokset Taulukosta 6.1 ilmenee, että kuiva-aineen keskimääräinen pitoisuus oli syvemmällä sedimentissä korkeampi kuin pintakerroksessa. Taulukosta ilmenee myös, että kuiva-aineen prosentuaalinen osuus oli molemmissa em. kerroksissa korkeampi kasaamistoimenpiteen päättymisen jälkeen, mutta tämä ero on selitettävissä sedimentin fysikaalisen laadun luontaisella vaihtelulla. Orgaanisen aineksen prosentuaalinen osuus oli yleisesti ottaen alhainen ja osuus pieneni sedimentin pintakerroksen alapuolella. Sedimentin savipitoisuus oli melko korkea, keskimäärin >5 %, vaihteluvälin ollessa %. Korkein pitoisuus määritettiin kiviaineksen kasaamisen jälkeen, putkijaksojen liitosalueesta 1 metrin etäisyydeltä otetusta näytteestä. Kyseisellä havaintopaikalla ei esiintynyt orgaanista ainesta lainkaan. Taulukko 6.1 Pintasedimentin keskimääräinen fysikaalinen koostumus tutkimuslinjalla SED2 (ks. myös kuva 6.3) /13/. Sedimentin laatu 2 cm (hav.pisteet 1-7) 2-1 cm (hav.pisteet 1-2) ennen jälkeen ennen jälkeen Kuiva-ainepitoisuus, % 14,7 19,8 24,7 39,2 Orgaanisen aineksen pitoisuus, % ka 9,4 8,8 4,2 4,1 Saviaines (<,2 mm), % ka 52 (ennen/jälkeen) 63 (ennen/jälkeen) Yleistä Kuvien histogrammeissa on esitetty normalisoimattomat 1 sedimenttianalyysitulokset. Normalisoidut arvot on esitetty liitteessä 3A. 1 Normalisoinnissa sedimentistä määritetyt (analysoidut) metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet muunnetaan vastaamaan pitoisuuksia standardisedimentissä, jossa on 25 % saviainesta ja 1 % orgaanista ainesta.

35 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 3 Metallit Arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alhaisia. Havaintopaikalta SED2/2B (etäisyys 1 m, sed.profiili 2-1 cm) määritettiin yksittäinen kohonnut kuparipitoisuusarvo (22 mg/kg ka) ennen kiviaineksen kasaamisen käynnistymistä.

36 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 31 Kuva 6.1 Pintasedimentin arseeni-, kadmium-, kromi-, koboltti-, kupari- ja elohopeapitoisuudet tutkimuslinjalla SED2 ennen ja jälkeen kiviaineksen kasaamisen /13/.

37 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 32 Kuva 6.2 Pintasedimentin nikkeli-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet tutkimuslinjalla SED2 ennen ja jälkeen kiviaineksen kasaamisen /13/. Arseenin ja useimpien raskasmetallien normalisoidut pitoisuudet (liite 3A, taulukko 3) eivät ylittäneet suomalaisen ruoppaus- ja läjitysohjeen /34/ mukaista alhaisempaa kriteeritasoa eli tasoa 1. Normalisoitujen pitoisuuksien, jotka ovat alhaisempia tai yhtä suuria kuin taso 1, tulkitaan ilmentävän sedimentin pilaantumattomuutta ja pitoisuudet tulkitaan vesiympäristölle haitattomiksi. Näytteen SED2/2B yksittäinen kohonnut kuparipitoisuus oli 15 mg/kg ka, kun taso 1 on 5 mg/kg ka ja taso 2 on 9 mg/kg ka (kaikki arvot normalisoituja). Tason 2 ylittävien normalisoitujen pitoisuuksien tulkitaan ilmentävän sedimentin pilaantuneisuutta.

38 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 33 Eräillä havaintopaikoilla kadmiumin pitoisuudet olivat lievästi kohonneita,,6-,9 mg/kg ka, kun taso 1 on,5 mg/kg ka ja taso 2 on 2,5 mg/ka (kaikki arvot normalisoituja). Tasojen 1 ja 2 väliin asettuvien normalisoitujen pitoisuuksien tulkitaan ilmentävän sedimentin lievää pilaantuneisuutta. Pintasedimentin arseeni- ja raskasmetallipitoisuuksien, kuiva-ainepitoisuuden ja hehkutusjäännöksen muutokset kiviainespenkereen rakentamisen aikana (ennen-jälkeen -tilanteiden erotukset) suhteessa havaintopaikan etäisyyteen kiviainespenkereestä on esitetty kuvassa 6.3.

39 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 34 Kuva 6.3 Metallipitoisuuksien (ilman normalisointia), kuiva-ainepitoisuuden ja hehkutusjäännöksen muutokset ennen ja jälkeen kasaamistoimenpidettä otettujen näytteiden perusteella, lähellä putkijaksojen liitoskohtaa /13/. X-akseli viittaa havaintopaikan numeroon tutkimuslinjalla (ks. luku 4, taulukko 4.2). Kuvasta 6.3 voidaan todeta, että lähes kaikkien raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet pintasedimentissä osoittivat laskevaa suuntaa kiviainespenkereen rakentamisen jälkeen. Ilmiö oli selkein lähinnä kiviainespengertä sijaitsevilla havaintopaikoilla. Kuitenkin vain kuparin pitoisuustason lasku oli tilastollisesti merkitsevä (R 2 =,58, kun tilastollisen merkitsevyyden raja-arvo on,56). Lyijypitoisuudet poikkesivat em. linjasta ja tulokset ilmensivät lievää kohoavaa suuntausta ennen kasaamistoimenpidettä ja sen jälkeen toteutettujen näytteenottojen välillä. Tämä suuntaus ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä ja lyijypitoisuustaso oli yleensä alhainen. Kuiva-ainepitoisuus ja hehkutusjäännös näyttivät tulosten perusteella olevan lähellä kiviainespengertä jonkin verran korkeampia kasaamistoimenpiteen jälkeen toteutetussa näytteenotossa. Edellä mainitut erot ennen kasaamistoimenpidettä ja sen jälkeen otettujen näytteiden tuloksissa ovat selitettävissä sedimentin kemiallisen laadun ja fysikaalisten ominaisuuksien luontaisella vaihtelulla, sillä tilastollinen tarkastelu ei osoita näille eroille selvää, kiviainespenkereen rakentamiseen yhdistettävissä olevaa riippuvuussuhdetta. Ennen kasaamistoimenpidettä ja sen jälkeen otettujen näytteiden arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet eivät osoittaneet selviä tai tilastollisesti merkitseviä, kiviaineksen kasaamiseen liittyviä muutoksia. Dioksiinit/furaanit Dioksiinien/furaanien WHO-TEQ- ja I-TEQ-pitoisuudet olivat käytännössä identtisiä. Dioksiinien/furaanien pitoisuustaso oli yleisesti ottaen alhainen (kuva 6.4). Näytteestä SED2/1B (etäisyys 5 m, sed.profiili 2-1 cm) määritetyt pitoisuudet olivat kuitenkin 2-3 kertaa korkeampia verrattuna muihin näytteisiin. Kuva 6.4 Dioksiinien/furaanien WHO-TEQ-pitoisuudet pintasedimentissä tutkimuslinjalla SED2 ennen kiviaineksen kasaamistoimenpidettä ja sen jälkeen /13/.

40 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 35 Dioksiinien/furaanien normalisoidut pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alhaisempia tai hyvin lähellä tasoa 1 (liite 3A, taulukko 3). Ennen kiviaineksen kasaamista havaintopaikasta SED2/1B otetun näytteen pitoisuustaso oli korkein, ollen 3-32 ng/kg ka WHO-TEQ/I-TEQ. Tämäkin pitoisuus on suhteellisen alhainen verrattuna tasoihin 1 ja 2 (joita vastaavat normalisoidut arvot ovat 2 ng/kg ka ja 5 ng/kg ka WHO-TEQ/I-TEQ). Dioksiinien/furaanien pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia kiviaineksen kasaamisen aikana. Orgaaniset tinayhdisteet Tributyylitinan (TBT:n) pitoisuudet olivat suhteellisen korkeita sekä ennen kasaamistoimenpidettä että sen jälkeen. Näytteissä esiintyi sattumanvaraisia pitoisuushuippuja pitkin tutkimuslinjaa (kuva 6.5). Muiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia tai melko alhaisia. Kuva 6.5 Tributyylitinan (TBT:n) pitoisuudet pintasedimentissä tutkimuslinjalla SED2 ennen kiviaineksen kasaamistoimenpidettä ja sen jälkeen /13/. Kaikki normalisoidut TBT-pitoisuudet ylittivät tason 1 (3 µg/kg ka) ja neljässä näytteessä pitoisuudet ylittivät tason 2 (2 µg/kg ka; liite 3A, taulukko 3). TBT:n merkittävin päästölähde on kiinnittymisenesto- eli antifouling-maalit, joita on käytetty alusten pohjissa. Vaikka TBT:n käyttö kiellettiin EU:ssa vuonna 23 ja IMO:n toimesta vuonna 28, TBT:tä löytyy vielä nykyisin käytännössä kaikilta Itämeren sedimentaatiopohjilta (kuten myös muiden merialueiden sedimenteistä). Pitoisuuksien voidaan odottaa olevan korkeimpia lähellä laivaväyliä, joita käytetään myös talvisin (ts. jääpeitteisenä aikana). On todennäköistä, että TBT esiintyy pintasedimentissä maalihiukkasina tai -partikkeleina, mikä selittää merenpohjan sedimenteistä saatujen tulosten sattumanvaraisen luonteen. Tarkkailutulosten ja edellä esitetyn perusteella kiviaineksen kasaamisella ei ollut todettavissa olevaa vaikutusta tutkittujen pintasedimenttien orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksiin. Merenpohjan luontainen vaihtelevuus (heterogeenisuus) sekä laboratoriokäsittelyihin liittyvät vaihtelut/epävarmuustekijät on syytä ottaa huomioon arvioitaessa ja tulkittaessa sedimenttitarkkailun tuloksia. Laboratoriotulosten osalta todettakoon, että metallien ja orgaanisten yhdisteiden analysointiin liittyvä määritystarkkuus on luokkaa ±2-35 %, dioksiinien ±2-3 % ja orgaanisten tinayhdisteiden ±2-33 %. Laboratorioiden raportoimat 95 %:n luotettavuusrajat analysoiduille haitta-ainepitoisuuksille ovat 8-25 % aineesta tai yhdisteestä riippuen Pohjaeliöstö Syvien merialueiden pohjilla vallitsevat olosuhteet, erityisesti happitilanne, ovat avainasemassa makroskooppisen pohjaeliöstön esiintymisen kannalta. Tutkimuslinjalla BENT2, pohjaeliöstö-

41 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 36 näytteenoton yhteydessä, aivan sedimentin pinnalta mitattu happipitoisuus vaihteli keväällä (ennen kasaamistoimenpidettä) erittäin heikosta välttävään ( mg O 2 /l). Loppukesällä (kasaamistoimenpiteen jälkeen) happitilanne oli kaikilla havaintopaikoilla erittäin heikko (.3-1. mg O 2 /l). Pohjalla vallitsevien epäsuotuisten elinolosuhteiden johdosta havaintopaikat olivat käytännössä elottomia, lukuun ottamatta kiviaineksen kasaamisalueeseen nähden kauimpana sijainnutta havaintopaikkaa BENT2/7 (kuva 6.6). Kuva 6.6 Pohjaeliöstön esiintymistiheydet ja kokonaisbiomassat tutkimuslinjalla BENT2. Havaintopaikoilta BENT2/2 and BENT2/3 ei otettu näytteitä kiviaineksen kasaamisen jälkeen vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi (ennen kasaamista tehdyn näytteenoton perusteella näillä havaintopaikoilla esiintyi vain -3 yks./m 2 ). Havaintopaikalla BENT2/7 esiintyi muutamia ns. vieraslajeihin kuuluvan lajin Marenzelleria arctia (Polychaeta) yksilöitä sekä muutamia lajin Macoma baltica (Bivalvia) yksilöitä. Tältä havaintopaikalta ennen kiviaineksen kasaamista otetuissa näytteissä pohjaeliöstön esiintymistiheys oli 6 yks./m 2 ja kasaamisen jälkeen 54 yks./m 2. Kokonaisbiomassa oli vastaavasti,2 g tp/m 2 ja,13 g tp/m 2 /13/. Merenpohjan luontainen, pienimittakaavainen vaihtelevuus (heterogeenisuus) sekä vallitsevat happiolosuhteet säätelevät voimakkaasti makroskooppisen pohjaeliöstön laji- ja yksilömääriä. Tutkimuslinjan BENT2 suurissa vesisyvyyksissä alhainen happipitoisuus sedimentin yläpuolella oli selvästi merkittävin epäsuotuisat elinolosuhteet aiheuttanut säätelytekijä.

42 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B Tukipatjojen asennus Kaapelit paikannettiin ja risteysrakenteiden sijainnit varmistettiin ennen tukipatjojen asennusta kolmeen kaapeliristeyskohtaan. Kaapelin EE-SF2 risteyspaikkaa ei tarvinnut siirtää suunnitellusta. Kaapelin FEC-2 risteyspaikkaa oli siirrettävä 1,3 metriä itään ja kaapelin EE-SF3 vastaavaa kohtaa,3 metriä länteen /8-1/. Rakentamisen jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksena on todettu seuraavaa: Kaikki tukipatjat oli asennettu suunniteltuihin sijainteihin määrätyn toleranssin puitteissa. Lisäksi käyttämällä putkentunnistinta (Pipetracker TSS 44), varmistuttiin siitä, että kaapeli sijoittui tyyppiluokan 1 tukipatjan alle. Asennuksen yhteydessä risteyskohteissa ei havaittu jätteitä. Arvioitu tukipatjojen painuminen oli suurimmillaan luokkaa,4 m, ja riippui merenpohjan laadusta. Asennuksen jälkeen osa patjoista oli osittain sedimentin peitossa /8-1/. 6.3 Putkenlasku Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja Ennen putkenlaskua tehty tutkimus Asennuskäytävässä ennen putkenlaskua tehtyjen tutkimusten tulokset kilometrikohtien KP 123 ja KP 489 väliltä on esitetty jaksoittain tutkimusraporteissa /15-18, 4-42/. Tässä kappaleessa kuvataan tiivistetysti ennen putkenlaskua tehtyjen tutkimusten päähavainnot. Taulukossa 6.2 on esitetty asennuskäytävässä välillä KP 35 ja KP 489 ennen putkenlaskua tehdyn tutkimuksen havainnot. Jaksolla Q3/21 putkea laskettiin tällä osuudella ankkuroitavalla Castoro Sei -putkenlaskualuksella. Tällä putkilinjan osuudella merenpohjan syvyys vaihtelee 65 metristä (KP 367) 183 metriin (KP 478). Taulukko 6.2 Ennen putkenlaskua tehdyssä tutkimuksessa kilometrikohtien KP 35 ja KP 489 väliltä tunnistetut ammukset, jätteet ja rakenteet (kaapeliristeykset, kivipenkereet) /15-17/. Ennen putkenlaskua tehdyssä tutkimuksessa välillä KP 35 ja KP 489 löydetyt kohteet Kohde Kohteen tyyppi Kohteiden lukumäärä Huomioita Ammukset Kaikki aiemmissa tutkimuksissa tunnistetut ammukset raivattu. Tynnyri / mahdollisesti Jätteet tynnyri 1 Tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa Hylky Ennen putkenlaskua rakennettu kiviainespenger Penkereitä ei ole rakennettu tälle jaksolle. Ensimmäistä putkilinjaa varten asennetut Asennetut tukipatjat 2 Rakenteet risteysrakenteet. Risteys käytöstä poistetun kaapelin kanssa (UCCBF/ tuntemattomat kaapelit) Taulukossa 6.3 on esitetty asennuskäytävässä välillä KP KP 35 ennen putkenlaskua tehdyn tutkimuksen mukaiset löydökset. Tällä putkilinjan osuudella putkea lasketaan jaksolla Q4/21 dynaamisesti asemoitavalla Solitaire-putkenlaskualuksella. Merenpohjan syvyys

43 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 38 osuudella vaihtelee 41 metristä (mitattu kiviainespenkereen päältä kilometrikohdassa KP 223) 93 metriin (KP 335). Taulukko 6.3 Ennen putkenlaskua tehdyssä tutkimuksessa kilometrikohtien KP 123 ja KP 35 väliltä tunnistetut ammukset, jätteet ja rakenteet (kaapeliristeykset, kivipenkereet) /18, 4-42/. Ennen putkenlaskua tehdyssä tutkimuksessa välillä KP KP 35 löydetyt kohteet Kohde Kohteen tyyppi Kohteiden lukumäärä Huomioita Ammukset Kaikki aiemmissa tutkimuksissa tunnisteut ammukset on raivattu. Tynnyri / mahdollisesti tynnyri 12 Tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa Tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa Jätteet kohteeksi S Museoviraston Hylky 1 mukaan kohteella ei ole suurta kulttuurillista arvoa 1. Ennen putkenlaskua Ensimmäistä putkilinjaa varten rakennetut 13 rakennettu kiviainespenger kivipenkereet Asennetut tukipatjat 7 Ensimmäistä putkilinjaa varten asennetut risteysrakenteet Risteys käytöstä poistetun Rakenteet kaapelin kanssa (UCCBF/ 1 Kaikki tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa tuntemattomat kaapelit) Risteämä lineaarisen muodostuman kanssa, mahdollisesti tuntematon kaapeli kohdassa KP Ei havaittu aiemmissa tutkimuksissa 1 Museovirasto 29. Arviointi Suomen talousvyöhykkeellä olevista vedenalaisista kulttuuriperintökohteista. 2 Lisätietoja ja suunnitellut toimenpiteet, katso kappale Putkenlaskun jälkeen tehty putkilinjan tutkimus Putkenlaskun jälkeen tehty putkilinjan tutkimus kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 väliltä on esitetty jaksoittain raporteissa /2-25, 39, 43-47/ ja niihin liittyvissä piirustuksissa. Esimerkki putkenlaskun jälkeisen putkilinjan tutkimuksen raportista kilometrikohtien KP ja KP 38. väliltä sekä siihen liittyvä piirustus kilometrikohtien KP ja KP väliltä on liitteenä 5. Seuraavassa kuvataan tiivistetysti pääkohdat putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen löydöksistä verrattuna suunnitelmiin, jotka liittyvät putken sijaintiin ja profiiliin, vapaisiin jänneväleihin sekä tarvittavaan putkenlaskun jälkeen kasattavan kiviaineksen määrään. Lasketun putken sijainti suhteessa asennustarkkuuteen putkilinjan reitillä C16.5 /43-47/ Ensimmäinen putkilinja on asennettu käyttäen ankkuroitavaa putkenlaskualusta Castoro Sei kilometrikohdasta KP 498 kohtaan KP 35. Tällä jaksolla putkilinja ylitti määritetyn toleranssin ±7,5 m neljä kertaa (kuva 6.7) seuraavasti: KP KP (suurin poikkeama -8,51 m) Suora osuus reitillä KP KP (suurin poikkeama -8,4 m) Kaarteen lopussa KP KP (suurin poikkeama -9,59 m) Kaarre reitillä KP KP (suurin poikkeama -9,68 m) Kaarre reitillä Vesilain mukaisen luvan ehdon 1 mukaan Putken sijainti ja rakenteet putkilinja tulee rakentaa asennustarkkuudella ±7,5 m suorilla osuuksilla ja tarkkuudella ±15 m kaarteissa.

44 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 39 Tämän mukaan putkilinja on asennettu 177 metrin matkalla, kilometrikohtien KP ja KP välillä, vesiluvan lupaehdossa määritetyn toleranssin ulkopuolelle (Liite 5). Syy tälle poikkeamalle on putkilinjan eheyden varmistaminen ohittamalla kolme asennuskäytävässä sijaitsevaa lohkaretta kohdissa KP , KP ja KP , jotka havaittiin putkenlaskua edeltäneessä asennuskäytävän tutkimuksessa. Kuva 6.7 Lasketun putkilinjan sijainti suhteessa suunniteltuun kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä. Lasketun putken profiili: vertikaalinen poikkeama suhteessa suunniteltuun putken profiiliin /43-47/ Lasketun putkilinjan profiili kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä on yleisesti hieman syvemmällä kuin suunnittelussa oli arvioitu. Tämä johtuu suuremmasta putkilinjan hautautumisesta suurimmalla osalla tätä jaksoa. Kuvassa 6.8 on esitetty esimerkki noin 5 % hautautuneesta putkesta kilometrikohdalla KP 42. Suurempi hautautuminen johtuu todennäköisesti pintasedimenttien ominaisuuksien varovaisesta/konservatiivisesta arvioinnista suunnittelussa (kovemmat kuin todellisuudessa). Paikallisesti ja lyhytjaksoisesti putkilinjan profiili on korkeampi kuin arvioitu, johtuen kalliopaljastumista, esimerkiksi kohdissa KP , KP ja KP Kuva 6.8 Liitoskohta kohdassa KP , jonka läheisyydessä on nähtävissä putkilinjan hautautuminen noin 5%. Lasketun putken vapaiden jännevälien vertailu suunniteltuun

45 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 4 Taulukossa 6.4 on esitetty yhteenveto havaituista vapaista jänneväleistä, mukaan lukien yli 1 metriä pitkät jännevälit. Tiedot perustuvat putkenlaskun jälkeiseen ensimmäisen putkilinjan kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä tehtyyn tutkimukseen. Taulukossa 6.4 esitetyt tulokset kuvaavat tilannetta ennen putkenlaskun jälkeistä kiviaineksen kasausta. Taulukko 6.4 Yhteenveto havaituista vapaista jänneväleistä kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä perustuen putkilinjan putkenlaskun jälkeiseen tutkimusaineistoon /2-25, 39/ Putkilinjan osuus Vapaiden jännevälien kokonaismääärä 1 Suurin jännevälin pituus, m Suurin jännevälin korkeus, m KP 35 - KP 38 KP 38 - KP 4 KP 4 - KP 42 KP 42 - KP 44 KP 44 - KP 47 KP 47 - KP 49 KP 49 - KP KP KP KP KP KP KP KP KP KP KP KP KP KP KP ,2 KP KP , KP KP ,5 KP KP ,1 KP KP ,3 KP KP ,1 KP KP ,9 KP KP ,4 KP KP , KP KP Yli 1 metriä pitkät jännevälit. Verrattaessa putkilinjan suunnitelmatietoja putkenlaskun jälkeen tehtyyn putkilinjan tutkimusaineistoon voidaan todeta, että toteutuneet jännevälit ovat pääsääntöisesti lyhyempiä kuin mitä oli suunniteltu. Suurimmat poikkeukset edellä mainittuun esiintyvät kohdissa KP , KP 367.9, KP (kuva 6.9), KP 447.6, KP 448.2, KP 467.7, KP 478.7, KP 481.3, KP ja KP Kuva 6.9 Jänneväli kohdasta KP kohtaan KP (pituus 22 m ja suurin korkeus 2,3 m). Putkilinja sivuaa merenpohjassa olevaa kumpua kohdassa KP

46 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 41 Putkilinjan putkenlaskun jälkeisen rakenteen perusteella tehdyn arvion mukaan kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä on tarvetta vain kolmelle putkenlaskun jälkeiselle kiviainespenkereelle aiemmin suunnitellun neljäntoista sijaan. Nämä penkereet ovat W2373 (KP 368.6), W2341 (KP 438.3) ja W2347 (KP 452.). Kuusi aiemmin suunnittelematonta kiviainespengertä on lisätty tukemaan putken vedellä täyttämistä, painetestausta ja käyttöä. Nämä penkereet ovat W2379 (KP ), W238 (KP 367.5), W2381 (KP ), W2382 (KP ), W2378 (KP ) ja W2645 (KP ). Penger W2645 tarvitaan pitkäkestoisen (käytönaikaisen) putken väsymisrasituksen ehkäisemiseksi ja se voidaan asentaa kiviaineksen kasauksen kolmannen vaiheen yhteydessä (vedenpoiston jälkeen), kun taas muut penkereet asennetaan kiviaineksen kasauksen toisen vaiheen yhteydessä (ennen vedellä täyttämistä). Seuraavassa taulukossa (taulukko 6.5) on esitetty vertailu suunnitteluvaiheessa lasketun kiviainesmäärän ja putkenlaskun jälkeen lasketun kiviainesmäärän välillä. Kuten taulukosta havaitaan, lasketun kiviaineksen kokonaismäärä on hieman vähentynyt. On kuitenkin huomattava, että suurin osa putkenlaskun jälkeisistä kivipenkereistä asennetaankin nyt jo vaiheessa 2. Taulukko 6.5 Vertailu suunnitteluvaiheessa lasketun kiviainesmäärän ja putkenlaskun jälkeen lasketun kiviainesmäärän välillä. Suunnittelu 2 Putkenlaskun jälkeinen arviointi /43-47/ Putkenlaskun jälkeisten kivipenkereiden määrä, vaihe 2 (ennen vedellä täyttämistä) 6 8 Laskettu kiviainesmäärä, vaihe m m 3 Putkenlaskun jälkeisten kivipenkereiden määrä, vaihe 3 (vedenpoiston jälkeen) 8 1 Laskettu kiviainesmäärä, vaihe m m 3 Laskettu kiviaineksen kokonaismäärä m m 3 Merenpohjalla olevan putkilinjarakenteen tarkka sijainti ja yksityiskohdat raportoidaan koko putkilinjan rakentamisen jälkeen Vedenlaatu Seuraavassa on esitetty putkenlaskuun ja ankkureiden käsittelyyn liittyneen vedenlaatutarkkailun tärkeimmät tulokset asemalla LAY2 /26/. Vesisyvyys kiinteiden antureiden mittausasemilla 5 m:n ja 8 m:n etäisyydellä putkilinjasta oli 183 m ja 191 m (kuva 4.3). Sameus Alukselta tehdyn tarkkailun tulosten perusteella sameus oli jonkin verran koholla mittauslinjan B (kuva 4.4) alimmassa 1 m:n vesikerroksessa noin 1 m putken laskukohdan takana, likimain kohdassa KP (kuva 6.1). Korkein mitattu arvo 37 NTU esiintyi metrin korkeudella merenpohjasta 1 4 m etelään putkilinjan reitistä. Putkilinjan putkenlaskun jälkeisessä tutkimuksessa saatuihin tuloksiin perustuen todennäköisin syy kohonneelle sameudelle oli kilometrikohdassa KP tapahtunut putkilinjan osittainen hautautuminen pehmeään pohjaan ja sen vertikaalinen liike pohjan kosketuskohdassa, jolloin sedimenttiä on voinut vapautua veteen /26/. Tapahtuma liittyi Castoro Sei -putkenlaskualuksella toteutettuun, 45 minuuttia kestäneeseen korjaustoimenpiteeseen (jolloin putkenlaskualus oli paikallaan ja 2 Data Sheet - Gravel Works and Mattresses (Finland) G-EN-PIE-DAS Rev D

47 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 42 putkilinja oli samassa pohjan kosketuskohdassa). Kohonnut sameustaso esiintyi heti pohjan yläpuolella yli 18 m:n syvyydessä, missä happitilanne oli huono. Havaittujen korkeimpien sameusarvojen ja niiden esiintymispaikan olosuhteiden perusteella voidaan arvioida, että sameudesta ei aiheutunut haitallisia vaikutuksia eliöstölle. Samana päivänä tutkimuslinjalla A (kuva 4.4), joka oli yhdensuuntainen putkilinjan asennuskäytävän kanssa ja sijaitsi 5 m etäisyydellä putkilinjasta, havaittiin vain hyvin vähäistä sameustason kohoamista (<1 NTU) /26/. Sameus mittauslinjalla B, LAY2 5 NTU 45 NTU -5 4 NTU 35 NTU syvyys [m] -1 3 NTU 25 NTU 2 NTU NTU 1 NTU 5 NTU NTU etäisyys [m] Kuva 6.1 Alukselta tehty automaattinen mittaus. Sameus asemalla LAY 2, kohtisuoraan putkilinjan asennuskäytävää sijaitsevalla mittauslinjalla B (kuva 4.4). Etäisyyden nollakohta osoittaa putkilinjan sijainnin. Negatiiviset etäisyyslukemat suuntautuvat etelään ja positiiviset etäisyyslukemat pohjoiseen /26/. Vesinäytteet Mittauslinjoilla tehtyjen mittausten yhteydessä 3. kesäkuuta 21 viideltä havaintopaikalta ( Vesinäyte 1-5'; kuva 4.4) otettujen vesinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 3C. Näytteenottosyvyys oli yleensä alin 5 m:n vesikerros. Kaikilla havaintopaikoilla happipitoisuus oli huono ( 1 mg/) kaikissa tutkituissa syvyyksissä. Itämerelle tyypillisesti pohjanläheisissä vesissä oli runsaasti fosforia (1 11 µg/l). Sameusarvot olivat yleensä alhaisia (,36 1,2 FNU). Veden raskasmetallipitoisuudet olivat taustatasoa. Havaintopaikalla 'Vesinäyte 1' (kuva 4.4), joka oli mittauslinjan B lähtöpaikka noin 6 m etelään putkilinjasta, ei havaittu vedenlaadun muutoksia tutkituissa syvyyksissä (suurin näytesyvyys 155 m). Kiinteät anturit Kuvassa 6.11 nähdään putkenlaskuun liittyvien aktiviteettien (ankkureiden käsittely, putkilinjan kosketus pohjaan ja tämän tarkkailu ROV-laitteella) vaikutukset sameustasoon hetkellä, jolloin nämä aktiviteetit tapahtuivat antureiden läheisyydessä, ts. mittausalueella. Lähinnä

48 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 43 putkenlaskuaktiviteetteja sijainnut anturi rekisteröi pieniä sameuskohoumia. Korkein arvo 5 m:n etäisyydellä putkilinjasta mitattiin ja arvo oli 3,4 NTU. Tällöin sameuskohouman kestoaika oli alle 2 tuntia. Toinen jakso, jolloin sama anturi rekisteröi lievästi kohonneita arvoja, oli Tällöin sameusnousu oli vain keskimäärin 1 NTU, kun vertailukohtana olivat kauimpana sijainneen anturin rekisteröimät tulokset. Arvot pienenivät taustatasolle tunneissa. Vertailuksi mainittakoon, että korkein arvo, 4 NTU, mitattiin Tuolloin putkenlaskuaktiviteetit tapahtuivat kymmenien kilometrien etäisyydellä kiinteistä antureista, eikä havaittujen sameuskohoumien voida katsoa johtuneen näistä toimista. Kuva 6.11 Kahdella kiinteällä anturilla asemalla LAY2 rekisteröidyt sameusarvot. Tuolloin putkea laskettiin ja putkilinjan kosketusta pohjaan havainnoitiin ROV-laitteella tarkkailuaseman läheisyydessä /26/. Vesinäytteet ja CTD-profiili Tarkkailujaksolla antureiden sijaintipaikkojen pohjan läheinen vesi (1,5 2, m pohjan yläpuolella) oli hapetonta. Liitteessä 3C on esitetty lähimmällä anturilla mitattu CTD- profiili. Samana päivänä molempien antureiden sijaintipaikoilta otettujen vesinäytteiden tulokset olivat yhdensuuntaisia keskenään sekä mittauslinjoilta kerättyjen tulosten kanssa /26/ Hylyt, tynnyrit ja olemassa oleva infrastruktuuri Osuudella, jolle putki laskettiin jaksolla Q3/21, on neljä hylkyä, joille on tehtävä putkenlaskun jälkeinen tutkimus. Nämä putkenlaskun jälkeiset tutkimukset toteutetaan jaksolla Q4/21 ja tuloksia verrataan ennen putkenlaskua tehtyyn tutkimukseen jakson Q4/21 ympäristötarkkailuraportissa. Osuudella, jolle putki laskettiin jaksolla Q3/21, ei ollut tarkkailtavia tynnyreitä. Kaapeleiden EE-S1 (KP 448) ja Pangea Seg 3 (KP 442) kaapeliristeykset sisällytettiin jakson Q3/21 tarkkailuun. Kaapeliristeyksissä putkenlaskun jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella putkilinja oli laskettu tukipatjojen ylitse ennalta määritellyn toleranssin puitteissa (+/- 2,5m) /29-3/. Muita putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen tuloksia olivat: Videotutkimus osoitti, että tukipatjat olivat osittain painuneet merenpohjaan. Joidenkin tukipatjojen yläpinnat kaapelin EE-S1 risteyskohdassa olivat lähes merenpohjan tasolla. Kaikki kaapelin Pangea Seg 3 tukipatjat olivat painuneet eriasteisesti sedimentin sisään ja jotkut olivat lähes kokonaan hautautuneet sedimenttiin ollen lähes näkymättömiä.

49 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 44 Videotutkimus osoitti, että kaapelin EE-S1 risteyskohdassa putkilinjassa oli osittain vapaa jänneväli. Näkyvää vapaata jänneväliä ei havaittu kaapelin Pangea Seg 3 risteyskohdassa. Verrattaessa MBES-tutkimusta ennen putkenlaskua tehtyyn tutkimukseen, tukipatjojen ei havaittu liikkuneen putken asennuksen aikana. Ankkureiden aiheuttamia kaapelivaurioita ei havaittu visuaalisessa tutkimuksessa tutkimusalueen kattaessa ±1 m kaapeliristeyskohdasta kaapelia pitkin /29-3/ Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat Putkenlaskun aikana tapahtui neljä suunnittelematonta tapahtumaa: kolme jätteiden kaatamista ja yksi öljyvuoto. Eräs Saipemin aliurakoitsija oli kolmesti tyhjentänyt betonista pinnoitemateriaalia sisältävän jäteastian mereen Castoro Sei alukselta /35/. Tapahtumaraporttien mukaan jäteastian sisältämän betonipölyn määrä oli noin 1 m 3 /35/. Tapahtumien ajankohdat olivat , ja Seuraavat korjaavat toimenpiteet suoritettiin, jotta vastaavanlaisten odottamattomien tapahtumien uusiutuminen estettäisiin: Castoro Sein ja kaikkien aliurakoitsijoiden kesken järjestettiin virallinen turvallisuusasioita käsittelevä palaveri (tool box talk). Siinä korostettiin, että kaikki jätteiden kaataminen mereen on ehdottomasti kielletty aluksen jätehuoltosuunnitelman, MARPOL 73/78:n ja HELCOM:in ohjeiden mukaan. Jos tätä ohjeistusta ei noudateta, ryhdytään kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Castoro Sein johtoryhmä on informoinut Saipemin ja aliurakoitsijoiden henkilöstöä sähköisesti ja laivan ilmoitustauluille on kiinnitetty lehtisiä jätteiden käsittelystä, korostaen jätteiden kaatamisen mereen olevan ehdottomasti kiellettyä. Ylimääräisiä jäteastioita otettiin käyttöön, jotta kaikki betonijäte pystytään keräämään talteen ja toimittamaan maihin käsiteltäväksi. Castoro Seillä tehtiin jätteiden käsittelyyn keskittynyt ympäristötarkastus Environin ja Nord Streamin toimesta Ilmoitus näistä tapahtumista on toimitettu Suomen viranomaisille Öljyvuoto tapahtui Kotkan satamassa putkenkuljetusalus Maersk Fetcherillä, joka kuuluu Solitairen laivueeseen. Mereen päässeen öljyn määräksi arvioitiin enintään 5 l. Vuotaneesta öljystä pidättyi alukseen < 2 L. Päästö johtui todennäköisesti epäonnistuneesta korjauksesta tai huoltotyöstä. Kotkan sataman viranomaisia tiedotettiin päästöstä suullisesti ja Allseasille vahvistettiin, että jatkotoimenpiteet eivät ole tarpeen /36/. Ensimmäisen putkilinjan asennuskäytävässä välillä KP KP 35 ennen putkenlaskua suoritetussa tutkimuksessa havaittiin aiemmin havaitsematon lineaarinen muodostuma kilometrikohdassa KP (kuva 6.12). Allseas tulkitsi kohteen olevan tuntematon kaapeli. Olemassa olevan kaapelitietokannan, eri kaapelinomistajien kanssa luvitusvaiheessa käytyjen keskustelujen sekä Suomen viranomaisten kanssa Suomenlahden suunniteltuja infrastruktuurihankkeita koskevan konsultoinnin perusteella Nord Stream ei ole tietoinen toimivista kaapeleista kyseisellä alueella. Koska tukipatjoja ei ole asennettu tähän risteyskohtaan ja koska tilanteen selkiyttäminen on tarpeen, video- ja monikeilakaikuluotaintutkimus kyseisestä lineaarisesta kohteesta tullaan suorittamaan osana putkilinjan putkenlaskun jälkeistä tutkimusta.

50 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 45 Kuva 6.12 Lineaarinen muodostuma, mahdollisesti tuntematon kaapeli, havaittiin kilometrikohdassa KP ennen putkenlaskua tehdyssä tutkimuksessa /4/. 6.4 Vedenlaadun ja virtausten pitkän aikavälin tarkkailu Seuraavissa kohdissa on esitetty keskeiset kumulatiiviset vertailutulokset vedenlaadun ja virtausten tarkkailuista syksystä 29 lähtien CONTROL1 ja CONTROL2 -asemilla. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 3B Virtaukset Virtausmittaukset tehtiin automaattisella ADCP -laitteella /32/. Kaaviokuva pitkän aikavälin tarkkailuasemasta on esitetty liitteessä 3B. Virtauksen voimakkuus CONTROL1 -aseman alimmassa 1 metrin vesikerroksessa oli keskimäärin,6 m/s ja 1 metriä merenpinnan alapuolisessa kerroksessa,9 m/s. CONTROL2 -asemalla keskimääräinen virtausvoimakkuus suureni arvosta,6 m/s arvoon,1 m/s siirryttäessä pohjasta pintaa kohti. Suurin tallennettu virtausvoimakkuus CONTROL1 -aseman pohjaa lähinnä olevassa kerroksessa oli,37 m/s ja CONTROL2 -asemalla,51 m/s. CONTROL1 -aseman pintakerroksessa lounaanpuoleiset virtaukset olivat vallitsevia. Pohjaa lähinnä olleessa kerroksessa koillisenpuoleiset virtaukset oli tyypillisiä. CONTROL2 -asemalla virtaukset jakautuivat epätasaisemmin. Kaakkoissuunta oli kuitenkin hieman muita suuntia tavallisempi, mutta selvästi vallitsevaa suuntaa ei ollut todettavissa (kuva 6.13). Molemmilla asemilla virtaukset voimistuivat syksyä kohti.

51 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 46 Kuva 6.13 ADCP aineisto. CONTROL1 ja CONTROL2 -asemien virtaussuuntia osoittavat virtausruusut ajanjaksoilta (CONTROL1) ja (CONTROL2). Prosenttiluvut osoittavat virtaussuunnan pysyvyyden tarkkailujakson aikana. Suunta 36 = /32/ Vedenlaatu Seuraavissa kuvissa on esitetty syksystä 29 lähtien sameuden ja veteen liuenneen hapen aikasarjakuvaajat (kumulatiivinen aineisto) CONTROL1 ja CONTROL2 -asemilla (kiinteät anturit). Muiden mitattujen parametrien (lämpötila, suolapitoisuus) kuvaajat on esitetty liitteessä 3B. Sameus Sameustaso pysyi heinä-syyskuussakin alhaisena pohjan läheisessä vedessä (kuva 6.14). Keskimääräinen sameusarvo oli lähellä 1 NTU. Suurin kolmannen vuosineljänneksen aikana mitattu yksittäinen arvo, 5 NTU, mitattiin CONTROL2 -asemalla. Heinä-elokuussa kummallakin asemalla mitattiin kuitenkin joitakin lievästi kohonneita sameusarvoja /32/. Tämä tapahtui samanaikaisesti, kun liuenneen hapen pitoisuus samassa vesikerroksessa pieneni, ollen osoitus orgaanisen aineksen läsnäolosta. sameus [NTU] CONTROL 1

52 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 47 sameus [NTU] CONTROL Kuva 6.14 Kiinteät anturit. CONTROL1 ja CONTROL2 -asemilla lähellä merenpohjaa mitatut sameudet (NTU) ja vastaavasti /32/. Happi Kolmannen neljänneksen aikana liuenneen hapen pitoisuus CONTROL -asemilla oli hyvä (CONTROL1) tai huono (CONTROL2) viisiportaisella asteikolla (erinomainen huono) mitattuna. Pitoisuus lähellä merenpohjaa oli selvästi suurempi CONTROL1 -asemalla verrattuna CONTROL2 - asemaan, mihin on syynä Suomenlahden länsi- ja itäosien toisistaan poikkeava tila (rehevöitymisaste). Pitoisuuden väheneminen loppukesää kohti on tyypillinen ilmiö Suomenlahden oloissa (kuva 6.15). 14 CONTROL liuennut happi [mg/l]

53 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B CONTROL 2 liuennut happi [mg/l] Kuva 6.15 Kiinteät anturit. CONTROL1 ja CONTROL2 -asemilla lähellä merenpohjaa mitatut happipitoisuudet (mg/l) ja vastaavasti /32/. 6.5 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Venäjän ja Suomen välillä Kiinteä anturi (multiparametrisondi) asennettiin FIX3-asemalle eli noin neljä viikkoa ennen ruoppaustöiden aloittamista Venäjän rantautumispaikassa /32/. Tarkkailu päättyi , kahdeksan viikkoa ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. Vesisyvyys asemalla oli 42 m. Sameuden ja happipitoisuuden arvot, jotka mitattiin lähellä merenpohjaa (1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelta) on esitetty seuraavissa kuvissa. Muiden mitattujen parametrien (lämpötila, suolapitoisuus) kaaviot on esitetty liitteessä 3B. Sameus Mitatut sameusarvot eivät ylittäneet taustatasoa koko tarkkailujakson aikana (kuva 6.16) /32/. sameus [NTU] FIX Kuva 6.16 Kiinteä anturi. Sameus (NTU) lähellä merenpohjaa FIX3-asemalla /32/. Happi

54 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 49 Happipitoisuuden arvot olivat asemalla matalat koko tarkkailujakson ajan (kuva 6.17). Tilanne oli heikoin elokuussa. 14 FIX liuennut happi [mg/l] Kuva 6.17 Kiinteä anturi. Happipitoisuus (mg/l) lähellä merenpohjaa FIX3-asemalla /32/. Mitattujen sameusarvojen perusteella FIX3-asemalla ei havaittu vaikutuksia, jotka olisivat aiheutuneet ruoppaustoimista Venäjän rantautumispaikassa. Vesinäytteet ja CTD profiili Vesinäytteiden analyysitulokset sekä CTD-profiili ajalta on esitetty liitteessä 3B.

55 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 5 7. ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kiviaineksen kasaaminen Putkilinjojen liitoskohdan läheisyydessä sijainneen tutkimuslinjan eri kohdista ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen otettujen sedimenttinäytteiden analyysitulokset osoittivat odotettua vaihtelua, joka johtui pohjan luontaisesta pienipiirteisyydestä (heterogeenisuudesta) ja laboratoriomäärityksiin liittyvästä vaihtelusta ja epävarmuudesta. Linjan eri kohdista kasaustoimien jälkeen otettujen näytteiden pitoisuudet eivät osoittaneet selvää tai tilastollisesti merkitsevää suuntaa tausta-arvoihin verrattuna. Tulokset viittasivat siihen, että lähes kaikkien raskasmetallien pitoisuudet ja etäisyys kiviainespenkereestä korreloivat, mutta korrelaatio oli heikko. Dioksiinien/furaanien pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia kiviaineksen kasaamisen aikana. TBT-pitoisuudet olivat suhteellisen korkeita sekä ennen kasaamistoimenpidettä että sen jälkeen. Tutkimuslinjalla pitoisuushuiput esiintyivät sattumanvaraisesti. TBT-pitoisuuksien voidaan odottaa olevan korkeita laivaväylien läheisyydessä. Pitoisuuksien sattumanvarainen esiintyminen selittyy todennäköisesti sillä, että pintasedimentissä TBT on mitä ilmeisimmin sitoutuneena maalihiukkasiin tai -partikkeleihin. Tulosten perusteella kiviaineksen kasaustoimenpiteillä ei ollut todettavissa olevaa vaikutusta TBT:n tai muiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksiin tutkituissa pintasedimenteissä. Merenpohjan luontainen pienipiirteisyys ja vallitsevat happiolosuhteet ovat keskeisiä tekijöitä makroskooppisen pohjaeliöstön esiintymisen kannalta. Lajimäärät ja tiheydet tutkimuslinjan eri kohdissa olivat alhaisia putkien liitoskohdan alueella ennen kiviaineksen kasausta ja sen jälkeen. Tässä tapauksessa pohjan läheisen vesikerroksen alhainen happipitoisuus, joka on tyypillistä näissä syvyyksissä, on keskeisin syy huonoihin elinolosuhteisiin. Tulosten perusteella johtopäätöksenä voidaan esittää, että kiviaineksen kasaustöistä ei aiheutunut merkittäviä haitallisia vaikutuksia pohjaeliöstölle putkien liitoskohdan läheisyydessä vallitsevissa syvyysolosuhteissa. Putkenlasku Kilometrikohtien KP 35 ja KP 498 välillä putkilinja on valtaosaltaan rakennettu lupaehtojen mukaisesti. 177 metrin matkalla putkilinja on kuitenkin laskettu asennuskäytävän ulkopuolelle (suurin poikkeama -8,51 m). Syynä tähän poikkeamaan oli pyrkimys taata putkilinjan eheys kiertämällä kolme asennuskäytävässä esiintynyttä lohkaretta. Asennetun putkilinjan profiili sijoittuu hieman syvemmälle pohjalla kuin suunniteltiin. Laskennallinen kiviainesmäärä, joka tarvitaan putkenlaskun jälkeen asennettaviin kiviainespenkereisiin, on putkenlaskun jälkeisen putkilinjan tutkimuksen perusteella samaa suuruusluokkaa kuin oli suunniteltu. Suunnitellusta poiketen valtaosa asennuksen jälkeen tarvittavista kiviainespenkereistä tehdään ennen painetestausta. Kiinteillä antureilla saadut tarkkailutulokset osoittivat, että ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehty putkenlasku aiheutti vähäisiä ja lyhytaikaisia sameuskohoumia pohjan yläpuolella asennuskäytävän läheisyydessä. Korkeinkin havaittu arvo 5 metrin etäisyydellä putkilinjasta oli alhainen, 3,4 NTU. Yleistä sameustason nousua ei todettu. Pehmeillä, hapettomilla savipohjilla ei ollut aerobista eli happea tarvitsevaa eliöstöä. Alukselta tehdyssä seurannassa havaittiin selvästi kohonnut sameustaso pohjan lähellä tutkimuslinjalla, joka kulki kohtisuoraan putkilinjan poikki. Havaintoja kohonneesta sameudesta tehtiin alle 5 m etäisyydellä putkilinjan reitistä. Korkein, metrin korkeudelta pohjan yläpuolella mitattu arvo oli 37 NTU. Ankkurointimerkintöihin perustuen ei ole todennäköistä, että sameuden nousua olisi tapahtunut ankkuroinnista johtuen. Luultavimmin nousu liittyy pohjalle osittain hautautuneen putken pystysuoraan liikkeeseen samassa laskukohdassa 45 minuutin aikana, jolloin putkenlaskualuksella tehtiin korjaustöitä. Sameuden voimakkuus, esiintyminen pohjan

56 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 51 lähellä sekä vallitsevat epäedulliset elinolosuhteet huomioiden sameudesta ei arvioida aiheutuneen haitallisia vaikutuksia eliöstölle. Kaapelipatjojen asennus Kaapeleiden risteysrakenteet (kaapelit FEC-2, EE-SF2 ja EE-SF3) asennettiin suunnitellusti. Hylyt, tynnyrit ja risteävät kaapelit Putkilinja laskettiin kaapelipatjojen päälle suunnitellusti kaapeleiden EE-S1 ja Pangea Seg 3 risteyskohdissa. Tästä huolimatta putkilinjaan jäi osalle kaapelin EE-S1 risteyskohtaa vapaa jänneväli. Tällä ei katsota olevan mitään vaikutuksia kaapeliin, koska kaapelipatjat ovat joka tapauksessa putkilinjan ja kaapelin välissä. Laivaliikenne Viranomaisille on ilmoitettu etukäteen kiviaineksen kasaamiseen, kaapelipatjojen asentamiseen ja putkenlaskuun osallistuvien alusten saapumisesta Suomen vesille. Myös päivä-, viikko- ja kuukausiraportit on toimitettu viranomaisille. Alusten liikennöintiä on seurattu GOFREPjärjestelmässä ja Liikennevirasto on tiedottanut merenkulkijoille hanketoimista. Viranomaisten ja Nord Streamin välinen yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat Jakson Q3/21 aikana esiintyi neljä vähäistä, putkenlaskuun liittynyttä tapahtumaa. Castoro Seiltä kaadettiin mereen yhteensä noin 3 m 3 betonijätettä (pinnoitteesta tullutta pölyä) kolmena eri kertana. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin vastaavankaltaisten tapahtumien estämiseksi. Lisäksi Kotkan satamassa putkien kuljetusaluksesta aiheutui pieni öljypäästö. Ennen putkenlaskua ensimmäisen putkilinjan asennuskäytävässä tehdyssä tarkastuksessa, kilometrikohdassa KP , havaittiin eräs aiemmin tunnistamaton lineaarinen muodostuma. Putkenlasku-urakoitsija Allseas tulkitsi muodostuman tuntemattomaksi kaapeliksi. Nord Streamin tiedossa ei ole, että alueella olisi toiminnassa olevia kaapeleita. Asiaa tutkitaan tarkemmin putkilinjan asennuksen jälkitarkastuksen yhteydessä. Vedenlaadun pitkän aikavälin tarkkailu Mitatut meriveden lämpötila-, suolapitoisuus-, sameus- ja happipitoisuusarvot vastasivat Suomenlahdella kesäaikaan ja alkusyksystä mitattuja tyypillisiä arvoja. Rajat ylittävä tarkkailu Venäjän ja Suomen välillä Mittaustulosten perusteella Venäjän rantautumispaikassa tehdyistä ruoppaustöistä ei aiheutunut vaikutuksia vedenlaatuun Suomen vesillä lähellä rajaa.

57 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B VIITTEET /1/ Nord Stream AG 21. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP--ENVMONFI-C2, /2/ Nord Stream AG 21. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP--ENVMONFI-E. /3/ Nord Stream AG 21. Ammusten raivauksen seuranta-ohjelma - Suomi. G-PE- PER-REP--EMPFINMU-G, /4/ Nord Stream AG 21. Transboundary Monitoring Programme Finland. G-PE-PER- REP--TRAMOFI-A, /5/ Nord Stream AG 21. Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma - Suomi. G-PE-PER-REP--EMPFIMU2-B, /6/ Ramboll 21. Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 toinen neljännes. G-PE- EMS-MON-1-31FIN-A / /7/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project As-built crossing installation drawing, Pangea Seg 3 Cable, SAI-DWG-14.1, 1-CE-PIL-DWG /8/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, FEC 2 Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-166, 1-CE-PIL-REP /9/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF2 Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-165, 1-CE-PIL-REP /1/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF3 Cable Crossing Mattress Installation Report SAI-REP-169, 1-CE-PIL-REP /11/ Nord Stream AG 21. Daily progress reports of Castoro Sei from June to September 21 /12/ Nord Stream AG 21. Data received from Nord Stream AG on 11 th of August 21 based on Daily Progress Reports from construction vessels. Information on dredging in Russia. /13/ Luode Consulting Oy 21. Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175- LUODEQ2R-B /14/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Procedure. 1-CE-PIL-PRO A, /15/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 349. to KP CE-PIL-REP A,

58 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 53 /16/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 42. to KP CE-PIL-REP A, /17/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP B, /18/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE6663-A, /19/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pipelay support & As Laid Survey Procedure. 1- CE-PIL-PRO B, /2/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP B, /21/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 38. to KP CE-PIL-REP A, /22/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 4. to KP CE-PIL-REP A, /23/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 42. to KP CE-PIL-REP A, /24/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 44. to KP CE-PIL-REP A, /25/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 47. to KP CE-PIL-REP A, /26/ Luode Consulting Oy 21. Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A /27/ Nord Stream AG and Saipem Energy Services 21. Nord Stream Project. Castoro Sei anchor pattern at turbidity stations KP496 to KP CE-PIL-DWG /28/ MMT 21. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation ID S , KP3.4. G-GE-SUR-REP-18-PREWRI5-A, /29/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Line 1 (West), EE-S1 cable crossing, As-left survey field report, MV Grampian Surveyor, SAI-REP- 1564, 1-CE-PIL-REP B, /3/ Saipem Energy Services. 21. Nord Stream Project, Line 1 (West), Pangea Seg 3 cable crossing, As-left survey field report, MV Grampian Surveyor, SAI- REP-1571, 1-CE-PIL-REP A, /31/ SYKE 21. Preliminary data. An appendix to r/v Aranda Chief scientist's log - Nordstream zoobenthos station survey 27th Sept - 3rd Oct 21. /32/ Luode Consulting Oy 21. Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta 21. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L- A. /33/ Ilmatieteenlaitos 21. Ilmastokatsaus 7/21 9/21

59 YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 21 KOLMAS NELJÄNNES G-PE-EMS-MON-1-34FIN-B 54 /34/ Ympäristöministeriö 24. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, Ympäristöopas 117. Helsinki. /35/ Saipem 21. Incident reports; 2er671, 2er681 and 2er691. /36/ Maersk 21. Damage to Enviroment report /37/ Saipem 21. Anchor operations in the vicinity of the Estonian border Technical note. G-CE-PIL-TNO /38/ Saipem 21. As-laid drawings of rock berms. Pre-lay rock placement, Finnish EEZ. /39/ Saipem 21. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 49. to KP CE-PIL-REP B, /4/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 2. to KP CE-PIL-REP-124-AE6657-A, /41/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP to KP CE-PIL-REP-124-AE6655-A, /42/ Saipem 21. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 3. to KP CE-PIL-REP-124-AE6654-A, /43/ Saipem Energy Services 21. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 35.3 to KP EN-PIE-REP , /44/ Saipem Energy Services 21. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 4. to KP EN-PIE-REP , /45/ Saipem Energy Services 21. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 44. to KP EN-PIE-REP , /46/ Saipem Energy Services 21. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 47. to KP EN-PIE-REP , /47/ Saipem Energy Services 21. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 49. to KP EN-PIE-REP ,

60 LIITE 1 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 kolmas neljännes Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä vuoden 21 kolmannella neljänneksellä

61 LIITE 2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 kolmas neljännes Nord Streamin tarkkailuasemien ja -kohteiden sijainnit Suomen talousvyöhykkeellä vuoden 21 kolmannella neljänneksellä

62 LIITE 3 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu vuoden 21 kolmas neljännes NORD STREAM -HANKKEESSA VEDENLAADUN, SEDIMENTIN JA POHJAELÄIMISTÖN TARKKAILUSTA VASTAAVAN URAKOITSIJAN TARKKAILURAPORTIT: A Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B. B Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella 3. marraskuuta syyskuuta 21. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ3L-A. C Vedenlaadun tarkkailu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2P-A.

63 Nord Stream -hanke B Versio käyttöön APL APL APL Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Luode Consulting Oy Asiakirjan nimi Yrityksen vastuuhenkilö : Tiina Salonen Maakoodi: NORD STREAM: VEDENLAADUN, VIRTAUSTEN, SEDIMENTIN JA POHJAELIÖSTÖN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA, -KIVIAINEKSEN KASAAMINEN- Viittaus : PO nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : Antti Lindfors Asiakirjan omistaja : Luode Consulting Oy Putkilinja Asiakirjan nro G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B Alihanke Ala Asiakirjan Alkuunpanijan tyyppi tunnus Yhdistäjä Versio B G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

64 2 Raportin tunniste: NORD STREAM: VEDENLAADUN, VIRTAUKSEN, SEDIMENTIN JA POHJAELIÖSTÖN TARKKAILU NORD STREAMIN TOIMINTOJEN AIKANA SUOMENLAHDELLA -KIVIAINEKSEN KASAAMINEN - Versio Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty 2 Antti Lindfors Luonnos Tiina Salonen AL 3 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen AL Nord Streamin kommentit 4 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen AL Nord Streamin kommentit A Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen AL A1 Antti Lindfors Luonnos A2 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen AL Nord Streamin kommentit ja uudet tributyylitinan tarkkailutulokset A3 Antti Lindfors Korjattu versio, jossa huomioitu Tiina Salonen AL Nord Streamin kommentit B Antti Lindfors Lopullinen Tiina Salonen AL G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

65 3 Sisällys 1. Johdanto Materiaali ja menetelmät Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Aluksesta tehtävä tarkkailu Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden otto Sedimenttitietojen normalisointi Tulokset VOFIXIW1, SED2 and BENT Vedenlaadun ja virtausten tutkimustulokset VOFIXIW 1 -asemalta Sedimentin ja pohjaeliöstön tutkimustulokset SED2- ja BENT2-asemilta Pohdinta VOFIXIW 1-, SED2- ja BENT2-asemien tarkkailutuloksista VOFIXIW 2, SED4 (Viro) ja BENT4 (Viro) Vedenlaadun ja virtausten tutkimustulokset VOFIXIW 2 -asemalta Sedimentin ja pohjaeliöstön tutkimustulokset SED4- ja BENT4-asemilta (Viro) Pohdinta VOFIXIW 2-, SED4 (Viro)- ja BENT4 (Viro) -asemien tarkkailutuloksista VOFIXIW 3, SED5 (Viro) ja BENT5 (Viro) Vedenlaadun ja virtausten tutkimustulokset VOFIXIW 3 -asemalta Sedimentin ja pohjaeliöstön tutkimustulokset SED5- ja BENT5-asemilta (Viro) Pohdinta VOFIXIW 3-, SED5 (Viro)- ja BENT5 (Viro) -asemien tarkkailutuloksista JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

66 4 1. Johdanto Tässä raportissa on esitetty aluksesta tehtävän tarkkailun ja ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 1 3 asemilla kolmen kiviainespenkereen rakentamispaikan ympäristössä tehdyn tarkkailun tulokset. Kiviainespenkereiden sijainti on esitetty kuvassa 1A 1. Kaikki asemat oli varustettu kolmella automaattisella veden laadun mittalaitteella, jotka mittasivat suolapitoisuuden, lämpötilan, sameuden ja liuenneen hapen määrää 1,5-2 metrin etäisyydellä meren pohjasta. Lisäksi kaikissa asemissa oli yksi 3D akustinen virtausmittari, (ADCP laite), jolla tarkkailtiin virtauksen nopeutta ja suuntaa pohjasta pintaan. Aluksesta tehtävässä tarkkailussa luotiin vertikaalinen profiili kiviaineksen kasausalusten ympäriltä kahta tutkimuslinjaa myöten, minkä lisäksi otettiin perinteisiä vesinäytteitä. Ennen kiviaineksen kasaamista ja kasaamisen jälkeen sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteitä kerättiin VOFIXIW1-asemaan liittyvältä SED2/BENT2-asemalta Suomen vesillä ja VOFIXIW 2- ja VOFIXIW 3 - asemiin liittyviltä SED4/BENT4- ja SED5/BENT5-asemilta Viron talousvyöhykkeellä (kuva 1B). Tässä raportissa on esitetty sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden tulokset. Happipitoisuus oli yleisesti alhainen VOFIXIW 1- ja VOFIXIW 3 -asemilla; parhaat olosuhteet tallennettiin VOFIXIW 2 -asemalla. Veden syvyys oli 6 85 metriä. Kuva 1A. Kiviainespenkereiden tarkkailupaikkojen VOFIXIW 1-3 sekä automaattisten sensorien kokoonpanojen sijainti. (Kartta: Ramboll Finland Oy.) Katso kuvasta 1B sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden ottopaikat. 1 Tässä viitataan Itämeren poikki kulkevan maakaasuputken ympäristötarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER- REP--ENVMONFI-E ja Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaan, jonka tunnus on G-PE-PER-REP-- TRAMOFI-A. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

67 5 Kuva 1B. Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden ottopaikat SED2/BENT2, SED4/BENT4 (EST) ja SED5/BENT5 (EST) asemilla. (Kartta: Ramboll Finland Oy) Yhteenveto pääasiallisista johtopäätöksistä Kerättyjen tietojen perusteella kiviainespenkereiden rakentaminen voimisti sameutta kaikissa tarkkailukohteissa. Sameus palautui taustatasolle tavallisesti päivien kuluessa kiviaineksen kasaamisen päättymisestä. Suolapitoisuus, lämpötila ja liuenneen hapen määrä eivät yleisesti poikenneet Suomenlahdella mitatuista tyypillisistä arvoista, kuten esimerkiksi CONTROL 1 ja 2 - asemien tiedoista nähdään. Suurimmat sameusarvot ovat kasaamistoimintoihin liittyviä suoria vaikutuksia. Kasaamisen jälkeen joitakin päiviä kestävä lievästi lisääntynyt sameus aiheutuu käytetystä materiaalista ja pohjasedimenttien sekoittumisesta. Sedimenttien resuspendoituminen vähenee ajan funktiona, kun kiviaineksen kasaaminen jatkuu ja merenpohja peittyy uuden kiviaineksen alle. Sedimentistä mahdollisesti vapautuvien haitta-aineiden määrä pysyy sen vuoksi vähäisenä. Makropohjaeliöstön määrä oli yleisesti alhainen kaikissa tarkkailukohteissa pääasiassa lähellä pohjaa olevien vesikerrosten alhaisen happipitoisuuden vuoksi. Suomen talousvyöhykkeeltä otettujen sedimenttinäytteiden perusteella pitoisuudet eivät osoittaneet tilastollisesti merkittävää muutosta verrattuna tausta-arvoihin, jotka mitattiin ennen kiviaineksen kasaamistoimia otetuista näytteistä. Haitta-ainepitoisuuksille ja etäisyydelle kiviainespenkerekohteista havaittiin heikko yhteys SED2- mittauslinjalla. Ennen kiviaineksen kasaamistoimia ja niiden jälkeen mitatut pitoisuudet poikkesivat toisistaan enemmän lähempänä kiviainespenkerettä. Orgaanisten tinayhdisteiden-arvot olivat SED2- mittauslinjalla suhteellisen korkeita sekä ennen kiviaineksen kasaamistoimia otetuissa näytteissä että niiden jälkeen otetuissa näytteissä, kun taas Viron talousvyöhykkeellä otetuissa näytteissä orgaanisten tinayhdisteiden -arvot olivat suurempia kiviaineksen kasaamistoimien jälkeen otetuissa näytteissä. Muissa tutkituissa parametreissa ei havaittu selvää trendiä. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

68 Taulukossa 1 on esitetty asemien koordinaatit, veden syvyys ja tallennetut parametrit kullakin asemalla. Taulukko 1. Eri asemilla tallennetut parametrit. 6 Asema, kilometrikohta (KP) ja syvyys Aseman tunnus, sijainti ja tarkkailusyvyys Parametrit Tarkkailusyvyys Tarkkailujakso Kasattu kiviaines yhteensä VOFIXIW 1 KP 297 Noin 8m SED2/BENT2 (lähellä asemaa VOFIXIW 1) Noin 8m KP 297/1: 59 35,56 N, 23 32,32 E; 77 m KP 297/2: 59 35,54 N, 23 32,8 E; 76 m KP 297/3: 59 35,74 N, 23 32,39 E; 74 m SED2/1: 59 35,76 N, 23 32,55 E SED2/2: 59 35,78 N, 23 32,55 E SED2/3: 59 35,84 N, 23 32,55 E SED2/4: 59 35,95 N, 23 32,55 E SED2/5: 59 36,16 N, 23 32,55 E SED2/6: 59 36,59 N, 23 32,55 E SED2/7: 59 37,45 N, 23 32,55 E suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, virtauksen suunta ja virtausnopeus Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, orgaaninen aines ja hiukkaskokoluokat Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta, kolme asemaa Virtaukset: ADCP kaikki syvyydet, yksi asema Sedimentti: 2 cm kaikissa sijainneissa 2 1 cm sijainneissa 1 ja 2 Pohjaeliöstö: 3 toistoa kaikissa sijainneissa kiinteät asemat aluksesta tehtävä tarkkailu ennen kasausta kasauksen jälkeen m 3 VOFIXIW 2 KP 262 Noin 6m VOFIXIW 3 KP 163 Noin 6m KP 262/1: 59 4,5 N, 24 8,37 E, 59 m KP 262/2: 59 4,74N, 24 8,49 E, 6 m KP 262/3: 59 4,73 N, 24 8,31 E, 58 m KP 163/1: 59 53,15 N, 25 45,68 E, 6 m KP 163/2: 59 53,37 N, 25 45,9 E, 62 m KP 163/3: 59 53,37 N, 25 45,47 E, 6 m Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, virtauksen suunta ja virtausnopeus suolapitoisuus, lämpötila, sameus, liuenneen hapen pitoisuus, virtauksen suunta ja virtausnopeus Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta, kolme asemaa Virtaukset: ADCP kaikki syvyydet, yksi asema Veden laatu: 1,5 2, metriä merenpohjasta, kolme asemaa Virtaukset: ADCP kaikki syvyydet, yksi asema kiinteät asemat aluksesta tehtävä tarkkailu kiinteät asemat aluksesta tehtävä tarkkailu m m 3 SED4/BENT4 (Viro) (lähellä asemaa VOFIXIW 2) Noin 7 m SED4/1: 59 4,38 N, 24 9,38 E SED4/2: 59 4,5 N, 24 1,26 E SED4/3: 59 39,94 N, 24 1,4 E Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, orgaaninen aines ja hiukkaskokoluokat Sedimentti: 2 cm kaikissa sijainneissa Pohjaeliöstö: 3 toistoa kaikissa sijainneissa ennen kasausta kasauksen jälkeen Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus SED5/BENT5 (Viro) (lähellä asemaa VOFIXIW 3), noin 65 m SED5/1: 59 51,45 N, 25 46,5 E SED5/2: 59 51,45 N, 25 45,13 E SED5/3: 59 51,88 N, 25 45,7 E Sedimentti: Dioksiinit, orgaaniset tinayhdisteet, As, Co, Cr, Ni, Zn, Cu, Pb, Cd, Hg, orgaaninen aines ja hiukkaskokoluokat Sedimentti: 2 cm kaikissa sijainneissa Pohjaeliöstö: 3 toistoa kaikissa sijainneissa ennen kasausta kasauksen jälkeen Pohjaeliöstö: Lajien ja yksilöiden runsaus, happipitoisuus G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

69 7 2. Materiaali ja menetelmät 2.1 Jatkuva tarkkailu ankkuroitavilla asemilla Jatkuva tarkkailu toteutettiin ankkuroitavilla laitteilla VOFIXIW 1 3 -asemilla. 66-sarjan ja YSI-6- sarjan syvän veden sondit (kuva 2), kirjaavat automaattisesti 6 minuutin välein tiedot suolapitoisuudesta, lämpötilasta, happimäärästä ja sameudesta. YSI-sondin mittausalue, resoluutio ja tarkkuus on esitetty liitteessä 1. Antureissa on automaattinen puhdistusjärjestelmä, joka ehkäisee virheelliset mittalukemat. Kaikissa asemat oli varustettu kolmella samanlaisella yksiköllä, jotka sijaitsivat kolmiomaisesti kiviaineksen kasaamiskohteiden ympärillä (katso kuva 5). Laitteiden välinen etäisyys oli noin 4 metriä kaikissa kolmessa tarkkailukohteessa. Kuva 2. Moniparametrinen YSI-sondi. Virtausmittaukset tehtiin RD Instrumentsin Workhorse Sentinel akustisilla virtausmittareilla (ADCP laitteilla), jotka oli varustettu myös paine- ja lämpötila-antureilla (kuva 3). Laitteella tarkkailtiin virtauksen nopeutta ja suuntaa pohjasta pintaan kahden metrin vertikaalisella resoluutiolla 6 minuutin välein. Näyte otetaan 6 sekunnin välein, ja keskimääräinen arvo kirjataan 6 minuutin välein. Virtauksen nopeuden mittaustarkkuus on sen ansiosta parempi kuin 1 cm/s. Tässä raportissa esitetään virtaustiedot alimmasta 1 metrin kerroksesta, johon kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvat vaikutukset kohdistuivat. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

70 8 Kuva 3. RD-Instrumentsin Workhorse Sentinel ADCP Virtausmittarit ja automaattiset veden laadun mittarit ankkuroidaan merenpohjaan betonipainoilla, jotka on varustettu Sonardynen akustisilla vapauttimilla (kuva 4). Laitteet asennettiin vähintään kaksi viikkoa ennen kiviaineksen kasaamisen suunniteltua aloittamista ja jätettiin paikalleen vähintään kahdeksi viikoksi työn lopettamisen jälkeen. Kuva 4. Sonardynen akustinen vapautin, jossa on etäisyystransponderi. Kuvassa 5 on esitetty ankkuroitujen anturien kokoonpano, johon sisältyvät ADCP, akustinen transponderi + vapautin sekä YSI-multiparametrisondi. Multiparametrisondi ankkuroidaan 1,5 2, metriä merenpohjan yläpuolelle, kun taas ADCP asennetaan merenpohjalle. Kaikki laitteet kalibroitiin ennen käyttöönottoa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 5. Esimerkki ankkuroidun aseman mittauslaitteistosta (vasen kuva, näkymä sivulta). Mittasuhteet eivät ole oikeat. Esimerkki ankkuroidusta asemasta ja mittauslinjan sijoittumisesta tarkkailukohteessa (oikea kuva, näkymä ylhäältä). G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

71 Huoltokäynneillä asemat laukaistiin pintaan akustisilla vapauttimilla ja nostettiin huoltoalukseen. Noston jälkeen laitteet tarkastettiin ja tiedot ladattiin. Noston aikana kerättiin yksi vesinäyte Limnosnäytteenottimella samalla kun vedenlaadusta asemalla laadittiin pystysuuntainen profiili: kaikilla tarkkailuasemilla VOFIXIW 1 3 laadittiin yksi profiili. Vertikaalit CTD-tiedot tallennettiin vastaavalla laitteella kuin millaista käytetään pitkän aikavälin tarkkailussa Aluksesta tehtävä tarkkailu Vaikutuksia tarkkailtiin aluksesta käsin kaikissa kolmessa tarkkailukohteessa kiviaineksen kasaamistoimintojen aikana. Tarkkailu suoritettiin laskemalla YSI-66-multiparametrimittalaite, joka tallentaa automaattisesti tiedot sameudesta, suolapitoisuudesta ja lämpötilasta pinnasta pohjaan, etukäteen määritetyillä tutkimuslinjoilla kummallakin puolella kiviaineksen kasausalusta. Koska kiviaineksen kasaaminen on yhtäjaksoista toimintaa, jonka aikana kiviaineksenkasausalus liikkuu jatkuvasti, alueella liikkuminen on sen vuoksi turvallisuussyistä kielletty tarkkailun aikana. Luode Consulting, Boscalis Tideways ja Nord Stream mukauttivat sen vuoksi yhteistyössä tarkkailumenetelmiä ennen mittausten aloittamista. Tämän pohjalta tarkkailu suoritettiin kiviaineksen kasausaluksen reitin myötäisesti, noin 5 2 metrin etäisyydellä aluksen kummastakin kyljestä. Tarkkailutoimet toistettiin kahdesti kiviaineksenkasausaluksen kummallakin puolella. Tutkimuslinjat olivat metrin pituisia (katso kuva 5) 2. Kiviaineksen kasausalus liikkui noin,3 solmun (55 m/tunti) nopeudella. Tutkimuslinjat ulottuivat 4 5 metriä aluksen etu- ja takapuolelle. Tarkkailutoimet kestivät 3 45 minuuttia linjaa kohden. Alus liikkui tuona aikana mittauslinjan keskivaiheilla. Aluksen liikkuminen riippui kiviainespenkereen mittasuhteista. Ensimmäisen tarkkailukierroksen tulosten perusteella vesinäytteitä kerättiin yhdestä sijainnista pinnasta pohjaan 1 metrin kerrosvälein. Vesinäytteet kerättiin Limnos-näytteenottimella. Luettelo analysoiduista parametreista on esitetty taulukossa 2 sivulla 11. Näytteet analysoitiin akkreditoidussa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa. 2.3 Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden otto Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteet otettiin SED2/BENT2-asemilla tutkimuslinjalta joka ulottui 3 2 metriä pohjoiseen kiviaineksen kasaamispaikasta. Näytteet otettiin 5:n, 1:n, 2:n, 4:n, 8:n, 1 6:n ja 3 2 metrin etäisyydeltä VOFIXIW 1 -asemasta. Sedimenttinäytteet kerättiin 2 cm:n ylimmästä kerroksesta kaikissa sijainneissa. Lisäksi kahdesta lähimmästä sijainnista (5 ja 1 metrin etäisyydellä) analysoitiin näyte 2 1 cm:n kerroksesta. SED4/BENT4-asemilla (Viro) ja SED5/BENT5- asemilla (Viro) näytteitä otettiin kolmesta sijainnista Viron talousvyöhykkeellä, lähellä Suomen vesillä olevia VOFIXIW 2- ja VOFIXIW 3 -tarkkailukohteita. Sedimenttinäytteet otettiin ylimmästä 2 cm:n kerroksesta. Pohjaeliöstönäytteenotto käsitti kolme toistoa kaikissa sijainneissa. Sedimentistä otettiin näytteitä GEMAX-tyyppisellä näytteenottimella (kuva 6), joka laskettiin hydraulivinssillä merenpohjaan. Sedimenttinäytteet jaettiin alinäytteisiin, talletettiin säiliöihin, nimikoitiin ja varastoitiin kylmään ennen laboratorioon kuljettamista. Näytteet kerättiin SED2-, SED4- (Viro) ja SED5-asemilta (Viro). Sedimenttinäytteiden ottamisen lisäksi merenpohjasta otettiin Van Veen -näytteenottimella kvantitatiivisia näytteitä BENT 2-, BENT 4- (Viro) ja BENT 5 -asemilta (Viro) makropohjaeläimistön analysointia varten (kuva 6). Kaikista näytteenottopaikoista otettiin kolme näytettä, jotka säilytettiin erillisinä. Näytteet siivilöitiin aluksessa 1, ja,5 mm:n siivilöillä ja talletettiin 7-prosenttiseen 2 Tarkkailuohjelmassa ennakoitiin että kasaamiskohteessa mittaus suoritettaisiin kahden kohtisuoran tutkimuslinjan myötäisesti, kerran ennen kiviaineksen kasaamista ja kahdesti sen jälkeen (asiakirjan tunnus G-PE-PER-REP--ENVMONFI-E). G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

72 metanoliseokseen muovisäiliöihin. Näytteet lajiteltiin laboratoriossa, jossa kaikki eläimet kerättiin talteen. Näytteiden makropohjaeläimet tunnistettiin ja laskettiin. Yksilöiden määrä ja biomassa laskettiin neliömetriä kohden. Näytteiden kokonaisbiomassa määritettiin märkäpainona,1 gramman tarkkuudella. Liejusimpukan (Macoma baltica) kuorten pituus mitattiin, ja simpukat jaettiin kuorten pituuden perusteella alle 4 mm:n, 4 1 mm:n ja yli 1 mm:n kokoluokkiin. Lauri Paasivirta tunnisti eliöt. Happipitoisuus, lämpötila ja suolapitoisuus mitattiin vesipatsaasta aivan merenpohjan läheltä kussakin näytteenottopaikassa. Näytteenotto suoritettiin ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen (katso taulukko 1). 1 Kuva 6. GEMAX-tyyppinen sedimenttinäytteenotin (vasen) ja pohjaeliöstönäytteen Van Veen -ottolaite (oikea). 2.4 Sedimenttitietojen normalisointi Sedimenttinäytteissä olevien haitallisten aineiden pitoisuudet normalisoitiin ympäristöministeriön vuonna 24 julkaiseman Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti 3. Metallien (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn) pitoisuudet normalisoitiin kaavan 1 mukaisesti. Kaava 1: jossa: C normalisoitu = aineen pitoisuus standardisedimentissä C = aineen mitattu pitoisuus ennen normalisointia savi = saven (< 2 µm) mitattu prosenttiosuus kuiva-aineesta orgaaninen aines = orgaanisen aineen mitattu prosenttiosuus kuiva-aineesta a, b ja c = ainekohtaisia normalisointivakioita 3 Normalisoituina nämä pitoisuudet ovat keskenään vertailukelpoisia, kun todelliset pitoisuudet muunnetaan standardisedimentin pitoisuuksiksi. Standardisedimentti koostuu orgaanisesta aineesta (1 % kuiva-aineesta) ja savesta (raekoko < 2 µm, 25 % kuiva-aineesta) (ympäristöministeriö 24). G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

73 Vakiot a, b ja c on määritelty eri metalleille ympäristöministeriön vuonna 24 julkaisemassa Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa, (kobolttia lukuun ottamatta). Siksi kobolttipitoisuutta ei normalisoitu. Haitalliset orgaaniset aineet (tributyylitina ja dioksiini) normalisoitiin kaavan 2 avulla. Kaava 2: 1 11 jossa: C normalisoitu = aineen pitoisuus standardisedimentissä C = aineen mitattu pitoisuus ennen normalisointia orgaaninen aines = orgaanisen aineen mitattu prosenttiosuus kuiva-aineesta 3. Tulokset Ensimmäiset neljä kuvaa kohdissa 3.1.1, ja kuvaavat aluksesta tehtävän tarkkailun tutkimuslinjoja kaikissa kiviaineksen kasaamisen tarkkailukohteissa (VOFIXIW 1 3). Kunkin tarkkailukohteen tiedot sisältävät neljä kuvaa. Kaksi ensimmäistä kuvaa esittävät ensimmäisen mittauskierroksen tuloksia kummaltakin linjalta tarkkailuasemalla ja kolmas ja neljäs kuva esittävät tuloksia, jotka tarkkailuasemalla on saatu toisella tarkkailukierroksella kummaltakin linjalta. Tutkimuslinjakuvissa esitetty etäisyys on laskettu linjojen alkupisteestä. Tutkimuslinjat sijoittuivat siten, että kiviaineksen kasausalus liikkui hitaasti linjojen keskivaiheilla ja niiden myötäisesti 5 2 metrin etäisyydellä kummastakin linjasta. Aluksesta tehtävän tarkkailun aikana otettujen vesinäytteiden tulokset on esitetty kohdissa 3.1.1, ja taulukoissa kunkin kiviaineksen kasauksen tarkkailukohteen (VOFIXIW 1 3) tiedoissa. Kahdeksan viimeistä kuvaa, jotka esitetään vesinäytteiden analysointitaulukoiden jälkeen kohdissa 3.1.1, ja 3.3.1, kuvaavat vedenlaatu- ja virtaustietoja, jotka on kerätty ankkuroiduilla laitteilla jokaiselta kolmelta asemalta (VOFIXIW 1 3). Vedenlaatua on havainnollistettu diagrammeilla, jotka kuvaavat lämpötilaa, suolapitoisuutta, sameutta ja liuenneen hapen pitoisuutta. Sameusarvoja on verrattu päivän aikana kasatun kiviaineksen määrään. Virtauksiin liittyen on tehty kuvaajia virtausnopeudesta alimmassa 1 metrin kerroksessa, jossa sameuden kasvun vaikutukset rekisteröitiin. Aikasarjojen lisäksi virtausnopeus ja -suunta on esitetty pylväskaavioina yhdessä virtauksen suunnasta esitetyn virtausruusun kanssa samoin alimmasta vesikerroksesta. Kaikista kerroksista tallennettuja virtaustietoja käytetään myöhemmin mallinnuksen validoinnissa. Ankkuroitujen asemien noston yhteydessä kerätyt CTD-tiedot ja vesinäytteiden tiedot on esitetty liitteissä 2-3. Pohjaeliöstö- ja sedimenttinäytteiden tutkimustulokset on esitetty luvuissa 3.1.2, ja Yksilöiden määrä, kokonaisbiomassa ja taksonien tiedot on esitetty taulukoissa ja kuvissa erikseen kunkin tarkkailusijainnin osalta. Lisäksi SED2, SED4 (Viro) ja SED5 (Viro) -linjojen mittaustulokset on esitetty kuvina liitteissä 6 8. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

74 VOFIXIW1, SED2 and BENT Vedenlaadun ja virtausten tutkimustulokset VOFIXIW 1 -asemalta Kuva 7. VOFIXIW 1, aluksesta tehtävä tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, eteläinen tutkimuslinja, 27. huhtikuuta 21. Kuva 8. VOFIXIW 1, aluksesta tehtävä tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, pohjoinen tutkimuslinja, 27. huhtikuuta 21. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

75 13 Kuva 9. VOFIXIW 1, aluksesta tehtävä tarkkailu, toinen näytteenottokierros, eteläinen tutkimuslinja, 27. huhtikuuta 21. Kuva 1. VOFIXIW 1, aluksesta tehtävä tarkkailu, toinen näytteenottokierros, pohjoinen tutkimuslinja, 27. huhtikuuta 21. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

76 14 Taulukko 2. Laboratoriotulokset aluksesta tehtävä tarkkailun aikana VOFIXIW 1 -asemalta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Päivämäärä Tarkkailusijainti, näytteenottosyvy ys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N KP 297,1 m <,5 1,5 <,2,36 1,4,72,5,2,9 < 5,65 1,9 13,5 31 < 2,5 < 5 Ei tiedossa KP 297,1 m <,5 1,6 <,2,36 1,4,65,11,2,9 < 5,88 1,7 14,7 29 < 2,5 < 5 Ei tiedossa KP 297,2 m <,5,18 <,2,22,97,6,5 <,1,85 < 5,52 1,2 14,8 27 < 2,5 < 5 Ei tiedossa KP 297,3 m <,5,13 <,2,21 1,1,57 <,5 <,1,86 < 5,41,7 14,3 26 < 2,5 6,2 Ei tiedossa KP 297,4 m <,5,12 <,2,21 1,3,56 <,5 <,1,93 77,38 1,1 13, 31 2,6 8 Ei tiedossa KP 297,5 m <,5,5 <,2,21 1,3,54 <,5 <,1,94 73,35,5 12,4 31 < 2,5 75 Ei tiedossa KP 297,6 m <,5 <,5 <,2,21 1,4,53 <,5 <,1,94 72,32,6 11,8 32 < 2,5 74 Ei tiedossa KP 297,7 m <,5 <,5 <,2,2 1,4,56 <,5 <,1 1 74,32 <,5 1,4 3 2,5 77 Ei tiedossa KP 297,79 m <,5 <,5 <,2,24 2,8,52,92 <,1 1,2 95 7,7 21 5,8 31 4,3 1 Ei tiedossa Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 1 NTU/FNU. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

77 15 5 SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 93 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa sameus [NTU] Turbidity Sameus 297/1 297/1 Turbidity Sameus 297/2 Turbidity Sameus 297/ kasatun kiviaineksen määrä [m³/day] Kuva 11. Sameusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 1 -asemalta, verrattuna päivässä kasatun kiviaineksen määrään (oikea x-akseli). (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Kilometrikohdassa 297/1 aseman suurin sameusarvo oli 53,8 NTU, joka on asteikon ulkopuolella. Tarkat tiedot kiviaineksen kasauksen ja tarkkailutoimien ajoituksista on esitetty liitteessä 4. 7 LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 93 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa 6 lämpötila [ ] Temperature Lämpötila 297/1 Temperature Lämpötila 297/2 Temperature Lämpötila 297/3 Kuva 12. Lämpötila-arvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 1 -asemalta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

78 16 12 SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 93 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa 1 suolapitoisuus [ ] Salinity Suolapitoisuus 297/1 297/1 Salinity Suolapitoisuus 297/2 297/2 Salinity Suolapitoisuus 297/3 297/ Kuva 13. Suolapitoisuusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 1 -asemalta 14 HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 93 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa liuennut happi [mg/l] Liuennut happi 297/1 DO 297/1 Liuennut DO 297/2 happi 297/2 Liuennut DO 297/3 happi 297/3 Kuva 14. Liuenneen hapen pitoisuusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 1 - asemalta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

79 VIRTAUKSET, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 31 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema Mag Virtausnopeusarvo 297/1 297/1 virtausmopeus [cm/s] Kuva 15. Virtausnopeusarvot, jotka tallennettiin alimmasta 1 metrin merenpohjan yläpuolisesta kerroksesta ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 1 -asemalta. 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % VIRTAUSNOPEUS PYLVÄSDIAGRAMMI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 31 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema % [cm/s] 12 % VIRTAUKSEN SUUNTA PYLVÄSDIAGRAMMI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 31 datapistettä 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % [ ] Kuva 16. Virtausnopeuden ja -suunnan pylväskaaviot ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 1 - asemalta kerättyjen tietojen perusteella. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 1 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

80 18 virtausten tyypillisimpiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot kuvaavat alinta 1 metrin kerrosta merenpohjan yläpuolella. VIRTAUKSEN SUUNTIEN KUVAAJA, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 1 (KP297), 59 35,52 N, 23 32,37 E, , 31 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 12 % 27 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 9 18 Kuva 17. Virtausruusu virtauksen suunnista, jotka on tallennettu ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 1 -asemalta. Prosenttiarvot kertovat, kuinka pysyvä virtauksen suunta oli tarkkailujakson aikana. Suunta 36 =. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

81 Sedimentin ja pohjaeliöstön tutkimustulokset SED2- ja BENT2-asemilta Taulukko 3. Ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen SED2-asemalta otettujen sedimenttinäytteiden tulokset. Laboratorio: Eurofins Scientific Finland Oy. SED2 näyte (senttimetrejä pinnasta) 1A ( 2 cm) 1B (2 1 cm) 2A ( 2 cm) 2B (2 1 cm) 3A ( 2 cm) 4A ( 2 cm) 5A ( 2 cm) 6A ( 2 cm) 7A ( 2 cm) etäisyys [m] syvyys [m] leveysaste pituusaste ,76 N 23 32,55 E ,76 N 23 32,55 E ,78 N 23 32,55 E ,78 N 23 32,55 E ,84 N 23 32,55 E ,95 N 23 32,55 E ,16 N 23 32,55 E ,59 N 23 32,55 E ,45 N 23 32,55 E Parametri Yksikkö Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Metallit Arseeni, As mg/kg kuivapainosta 12 7, , ,7 8,1 8, , ,5 Kadmium, Cd mg/kg kuivapainosta,76,56 1 1,1,62,6,51 <,4 <,4 <,4 <,4,67,68,55,72,69,5,46 Kromi, Cr mg/kg kuivapainosta Koboltti, Co mg/kg kuivapainosta Kupari, Cu mg/kg kuivapainosta Elohopea, Hg mg/kg kuivapainosta <,1 <,1,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1,11 Nikkeli, Ni mg/kg kuivapainosta Lyijy, Pb mg/kg kuivapainosta Sinkki, Zn mg/kg kuivapainosta Apuparametrit Jae < 2 μm % kuivapainosta 75,9 61,4 81,2 55,4 74,3 82,5 86,4 97,5 82,4 83,2 8,1 63,3 74,1 81,8 75,9 58,2 8,1 61,9 Jae < 63 μm % kuivapainosta 75,6 59,8 81, ,9 84,2 97,3 8,5 81,2 79,8 63,2 73,9 81,8 75, ,8 61 Jae < 45 μm % kuivapainosta 75,1 57,9 8, ,5 79,4 83, , ,5 62,9 73,9 81,9 75, ,2 6,6 Jae < 16 μm % kuivapainosta 73,6 57,6 79,1 56,1 71,6 75,6 81,1 96,1 77,5 8,1 77,4 62,6 73,1 79,3 73,3 57,7 75,7 6,5 Jae < 2 μm % kuivapainosta 49 45, ,5 41,7 51,8 6,5 8,7 57,7 65,1 54,9 51,7 45,6 57,8 51,7 5, ,9 Orgaaninen aine % kuivapainosta 1,3 9, 5,6 8,2 1,9 8,8 2,7, 4,2 2,2 7,6 1, 1,5 9, ,7 1,2 1,5 Hehkutusjäännös % kuivapainosta 86,2 87,8 9,4 88,2 86,2 87,6 93,1 96,3 91,7 93,2 88,6 86,4 86,3 86,2 84,4 84,8 86,2 86, Kuiva aine g/kg Kuiva ainepitoisuus % 13 19,9 2,7 23,8 13,4 19,6 28,7 54,6 2,9 34,5 16,4 15,6 14,6 16,4 11, ,1 18,76 Dioksiini ja furaani WHO(1998) PCDD/F TEQ paitsi LOQ ng/kg kuivapainosta 7,1 6,46 17,8 19,3 7,71 7,42 6,32 Ei tiedossa 3,47 2,73 8,1 7,72 9,65 8,64 7,47 7,88 7,11 7,42 I TEQ (NATO/CCMS) paitsi LOQ ng/kg kuivapainosta 6,65 6, ,4 7,24 6,82 6,1 Ei tiedossa 3,25 2,51 7,81 7,32 9,1 8,15 7,4 7,39 6,76 6,99 Orgaaniset tinayhdisteet G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

82 2 Monobutyylitina, MBT μg/kg kuivapainosta 11,2 8,4 4,4 4,8 11,6 19,1 2,3 <,3 6,4 3 8,8 1,5 7,7 1,3 5 7, ,5 Dibutyylitina, DBT μg/kg kuivapainosta 17,2 14 6,7 6,7 13,3 36,6 13,4 <,3 1 5,7 11,4 12,3 16,9 13,4 12,2 13,5 11,5 13,5 Tributyylitina, TBT μg/kg kuivapainosta ,7 24,6 71, , 41,8 34,4 68, ,3 39,7 92,5 Tetrabutyylitina, TTBT μg/kg kuivapainosta < 3,7 <,9 < 1,9 <,8 < 2,9 1,6 < 1,3 <,3 < 2,1 <,6 < 2,6 < 1,2 < 1,2 1,5 4,6 2,2 < 3, 1,2 Mono oktyylitina, MOT μg/kg kuivapainosta < 4,4 <,9 < 1,9 <,8 < 2,9 <,9 < 1,3 <,3 < 2,1 <,5 < 2,6 2,1 < 1,3 2 3,8 < 1,4 < 3, 1,3 Dioktyylitina, DOT μg/kg kuivapainosta < 2,9 <,9 < 1,9 <,8 < 2,9 <,9 < 1,3 <,3 < 2,1 <,5 < 2,6 < 1,7 < 1,5 < 1,7 < 3,3 < 1,4 < 3, 1,2 Trisykloheksyylitina, TCHT μg/kg kuivapainosta < 5,9 <,9 < 3,7 <,8 < 5,8 <,9 < 2,6 <,3 < 3,4 <,5 < 5,2 < 1,2 < 1,2 < 1,2 < 6,6 < 1,3 < 6,1 <,9 Trifenyylitina, TPhT μg/kg kuivapainosta < 2,9 <,9 < 1,9 <,9 < 2,9 <,9 < 1,3 <,3 < 1,7 <,5 < 2,6 < 1,2 < 1,2 < 1,2 < 3,3 < 1,3 < 3, <,9 G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B Ravinteet Typpi, lieju g/kg kuivapainosta 6,3 4,7 4,6 4,4 6,3 4,8 2,7 <,5 3,2 2,3 5,2 5,3 5,7 5,1 6,6 6 6,5 5,4 Kokonaisfosfori g/kg kuivapainosta 1,2 1,92,92 1,2,98,86,77,97, ,1 1 1,1 1,1 1,3 1,1 Fosfaattifosfori mg/g märkäpainosta <,1,2,3,4,1,3,6,9,9,2 <,1,1,1,1 <,1 <,1 <,1,3 Nitriittityppi mg/g märkäpainosta,1,2,5,6,1,4,6,4,6,4,8,4,6,4,7,2,6,2 Nitraattityppi mg/g märkäpainosta,1,3 <,1,3,2,3,2,3,3,3,2,2,3,4,2,1,3,2 Ammoniakkityppi mg/g märkäpainosta,4,9,4,3,5,6,2,1,3,4,3,7,3,5,4,8,5,7 Arseeni, As Taso 1: 15 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 6 mg/kg kuivapainosta Kadmium, Cd Taso 1:,5 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 2,5 mg/kg kuivapainosta Kromi, Cr Taso 1: 65 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 27 mg/kg kuivapainosta Kupari, Cu Taso 1: 5 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 9 mg/kg kuivapainosta Elohopea, Hg Taso 1:,1 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 1, mg/kg kuivapainosta Nikkeli, Ni Taso 1: 45 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 6 mg/kg kuivapainosta NORMALISOIDUT PITOISUUDET Metallit mg/kg kuivapainosta 9, 6,1 1,1 11,8 7,6 7,4 8,6 3,4 5,9 5,9 11,6 8,8 7,7 6,6 7,2 7,3 7,3 7, mg/kg kuivapainosta,6,5,9,9,5,5,5 <,4 <,4 <,4 <,4,5,6,4,6,5,4,4 mg/kg kuivapainosta 38,5 29,7 43,3 43,2 42, 35,8 34,5 46,8 41,7 41,6 37,5 38,5 41,8 33,2 38,5 38,4 39,6 42,7 mg/kg kuivapainosta 27,8 21,8 26,7 3,8 28,6 24,5 149,7 28,4 25,5 23,4 28,8 24,2 27,4 23,3 25, 25,5 22,7 26, mg/kg kuivapainosta <,1 <,1,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1,1 mg/kg kuivapainosta 26,1 18,8 23, 24,6 29,1 21,5 18,4 2,8 21,7 21, 23,7 22,7 26,4 2,6 24,4 23,1 24,3 24,5

83 21 Lyijy, Pb Taso 1: 4 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 2 mg/kg kuivapainosta Sinkki, Zn Taso 1: 17 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 5 mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta 2,2 23,5 34,7 39,9 21,5 24,6 26,3 11,5 15,2 17,4 21,2 22,1 24, 21, 18,7 2,5 21,2 21,6 mg/kg kuivapainosta 15,4 9,6 122,1 127,4 19,7 89,7 89,2 66,4 85,4 78,8 86,7 95,4 13,7 88,2 94,1 95,9 94,9 97,5 Orgaaniset tinayhdisteet Monobutyylitina, MBT μg/kg kuivapainosta 1,8 9,4 7,8 5,8 1,6 21,8 8,6 <,3 15,2 13,4 11,6 1,6 7,4 1,6 4,2 6,6 11,8 57,6 Dibutyylitina, DBT μg/kg kuivapainosta 16,6 15,6 12 8,2 12,2 41,6 49,6 <,3 23,8 25, , ,8 1,2 11,6 11,2 67,6 Tributyylitina, TBT Taso 1: 3 µg/kg kuivapainosta Taso 2: 2 µg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta 258, ,4 3 65,8 56,8 655,6 1 99,6 156,4 9 17,6 19, , ,6 Tetrabutyylitina, TTBT μg/kg kuivapainosta < 3,7 < 3,7 < 3,7 < 3,7 < 3,7 1,8 < 1,3 <,3 < 2,1 <,6 < 2,6 < 1,2 < 1,2 1,6 3,8 1,8 < 3, 6 Mono oktyylitina, MOT μg/kg kuivapainosta < 4,4 < 4,4 < 4,4 < 4,4 < 4,4 <,9 < 1,3 <,3 < 2,1 <,5 < 2,6 2,2 < 1,3 2 3,2 < 1,4 < 3, 6,6 Dioktyylitina, DOT μg/kg kuivapainosta < 2,9 < 2,9 < 2,9 < 2,9 < 2,9 <,9 < 1,3 <,3 < 2,1 <,5 < 2,6 < 1,7 < 1,5 < 1,7 < 3,3 < 1,4 < 3, 6 Trisykloheksyylitina, TCHT μg/kg kuivapainosta < 5,9 < 5,9 < 5,9 < 5,9 < 5,9 <,9 < 2,6 <,3 < 3,4 <,5 < 5,2 < 1,2 < 1,2 < 1,2 < 6,6 < 1,3 < 6,1 <,9 Trifenyylitina, TPhT μg/kg kuivapainosta < 2,9 < 2,9 < 2,9 < 2,9 < 2,9 <,9 < 1,3 <,3 < 1,7 <,5 < 2,6 < 1,2 < 1,2 < 1,2 < 3,3 < 1,3 < 3, <,9 WHO(1998) PCDD/F TEQ paitsi LOQ Taso 1: 2 ng/kg kuivapainosta Taso 2: 5 ng/kg kuivapainosta I TEQ (NATO/CCMS) paitsi LOQ Taso 1: 2 ng/kg kuivapainosta Taso 2: 5 ng/kg kuivapainosta Dioksiini ja furaani ng/kg kuivapainosta 6,8 7,2 31,8 23,6 7 8,4 23,4 Ei tiedossa 8,2 12,4 1,6 7,8 9,2 9 6,2 6,8 7 7 ng/kg kuivapainosta 6,4 6,8 3,4 22,4 6,6 7,8 22,2 Ei tiedossa 7,8 11,4 1,2 7,4 8,6 8,4 5,8 6,4 6,6 6,6 Taso 1 = lievästi saastunut sedimentti ja Taso 2 = saastunut sedimentti, luokitus perustuu ruoppausohjeeseen G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

84 22 Taulukko 4. Happipitoisuus, suolapitoisuus, veden lämpötila, lajien määrä, yksilöiden kokonaismäärä ja kokonaisbiomassa BENT2-asemilla. Makropohjaeläimistön analyysit: Kala- ja vesitutkimus Oy ja Lauri Paasivirta. Kiviaineksen kasaamisen jälkeen tarkkailutietoja ei kerätty BENT2/2- ja BENT2/3-asemilta huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Vain 3 yksilöä/m 2 tallennettiin ennen kiviaineksen kasaamistoimia näissä sijainneissa. BENT2 ennen kasaamistoimia otetut näytteet kasaamistoimien jälkeen otetut näytteet etäisyys [m] syvyys [m] leveysaste pituusaste ,76 N 23 32,55 E ,76 N 23 32,55 E ,78 N 23 32,55 E ,78 N 23 32,55 E ,84 N 23 32,55 E ,95 N 23 32,55 E ,16 N 23 32,55 E Näytteenottopaikka BENT2/1 BENT2/2 BENT2/3 BENT2/4 BENT2/5 BENT2/6 BENT2/7 Vaihe Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Veteen liuennut happi [mg/l],3,3 1,6,3 2,9,3,2,4,5,9 3,6 1, 5,6,5 Suolapitoisuus, 9,4 11 8,9 9,7 8,7 1,4 9,7 Ei tiedossa 9,5 9,8 8,6 Ei tiedossa 8,36 8,55 Lämpötila, o C 4,6 7,5 4,2 8,7 4,3 7,2 5, 8,3 4,7 9,1 3,9 7,6 3,58 9 Taksonit 1 Ei tiedossa Ei tiedossa Yksilöitä/m 2 3 Ei tiedossa Ei tiedossa Kokonaisbiomassa, g märkäpainosta/m 2,6 Ei tiedossa Ei tiedossa,12,11,2,13 G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

85 23 yksilöä / m pre ennen post jälkeen 5 ei näytettä ei näytettä BENT2/1 BENT2/2 BENT2/3 BENT2/4 BENT2/5 BENT2/6 BENT2/7 kokonaisbiomassa, g ww / m ei näytettä ei näytettä BENT2/1 BENT2/2 BENT2/3 BENT2/4 BENT2/5 BENT2/6 BENT2/7 pre ennen post jälkeen Kuva 18. Esiintymisrunsaus ja biomassa BENT2 pohjaeliöstönäytteissä. (ww=märkäpaino) G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

86 G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B pre BENT2/1 post BENT2/1 pre BENT2/2 post BENT2/2 pre BENT2/3 post BENT2/3 pre BENT2/4 post BENT2/4 pre BENT2/5 post BENT2/5 pre BENT2/6 post BENT2/6 pre BENT2/7 post BENT2/7 Monoporeia affinis Saduria entomon Macoma baltica Bylgides sarsi Marenzelleria arctia Halicryptus spinulosus yksilöä / m 2 Kuva 19. Lajikohtainen esiintymisrunsaus BENT2-näytteissä.(pre=ennen, post=jälkeen)

87 Pohdinta VOFIXIW 1-, SED2- ja BENT2-asemien tarkkailutuloksista Aluksesta tehtävän tarkkailun tulokset osoittivat kohonneita sameusarvoja kiviaineksen kasausaluksen lähellä. Vaikutukset ovat havaittavissa vain vesimassan alimmassa 1 metrin kerroksessa. Suurin tallennettu yksittäinen arvo oli 23 NTU, joka mitattiin alusta lähinnä olevasta pisteestä pohjoisella tutkimuslinjalla, 5 metriä merenpohjan yläpuolella. Kohonneita sameusarvoja tallennettiin kiviaineksen kasausaluksen ympärillä noin 5 6 metrin laajuisella alueella. Sameustietojen ankkuroiduilla laitteilla tallennetut aikasarjat osoittivat selvästi että sameusarvot kasvoivat kiviaineksen kasaamistoimintojen aikana ja pysyivät hieman koholla koko kasaamisvaiheen ajan. Suurin yksittäinen arvo oli 53,8 NTU. Tallennettujen tietojen perusteella sameuden huippuarvot kestivät tavallisesti tuntia, joka vastaa aikaa jonka keskimääräinen kiviaineksen kasaamistoiminta kesti (katso liitteet 4 5). Sameuden huippuarvot ovat suoraan kiviaineksen kasaamistoimintoihin liittyvää vaikutusta. Kasaamisen jälkeen joitakin päiviä kestävä tavallista suurempi sameus aiheutuu käytetystä materiaalista ja pohjasedimenttien sekoittumisesta. Tämän palautumisjakson aikana arvot eivät ylittäneet 1 NTU:ta. Kiviaineksen kasaamisjaksojen välillä kohonneet arvot aiheutuvat todennäköisesti tiheän vesimassan kulkeutumisesta alueelle, jolloin niukoissa happiolosuhteissa tavallinen pehmeä kerros resuspendoituu veteen lähellä merenpohjaa. Tätä tulkintaa tukevat kohonneen sameuden aikana asemalla mitatun suolapitoisuuden aikasarjat. Suolapitoisuuden ja lämpötilan vaihtelu osoitti ainoastaan vuodenaikaisvaihtelua. Lukemien pienet vaihtelut aiheutuivat asennussyvyyden eroista erittäin epätasaisella pohjalla. Happitaso oli yleisesti alhainen. Aikasarjoista ilmeni kolme ajanjaksoa, jolloin happimäärä oli nollan yläpuolella. Kiviaineksen kasaaminen aiheutti jonkin verran paikallista sekoittumista, mutta happimäärään vaikuttivat pääasiassa virtauksen luonnolliset muutokset, joiden seurauksena tarkkailualueelle saapui vesimassoja muilta alueilta. Heinäkuun lopussa sameusarvot palautuivat taustatasolle. Keskimääräinen virtausnopeus alimmassa 1 metrin kerroksessa oli 6 cm/s koko tarkkailujakson mittausten perusteella. Korkein yksittäinen arvo oli 26 cm/s, joka tallennettiin heinäkuun lopussa. Virtaussuunnalla oli kaksi huippua, 7 ja 24. Aluksesta tehtävän tarkkailun ja ankkuroitujen asemien noston aikana otettujen vesinäytteiden metalli- ja ravinnearvot olivat tavallisia Suomenlahdelle, eikä rakennustöistä aiheutuneita vaikutuksia havaittu.. Tallennettujen virtaus- ja sameusarvojen perusteella vettä, jonka sameus on hieman kohonnut, on voinut siirtyä Viron talousvyöhykkeelle. Suurin osa resuspendoituneesta aineksesta on kuitenkin sedimentoitunut lähimmän sadan metrin etäisyydelle kiviainespenkereestä Suomen talousvyöhykkeelle. Aivan sedimentin yläpuolelta mitatut happiarvot olivat alhaisia monissa sijainneissa ennen kasaamistoimia otettujen näytteiden perusteella. Happiarvot olivat käytännössä nolla kaikissa tarkkailukohteissa kasaamistoimien jälkeen otettujen näytteiden perusteella. Merenpohjassa ei ollut elämää lukuun ottamatta SED2/7-tarkkailukohdetta, jossa havaittiin joitakin monisukasmatoyksilöitä (Marenzelleria arctia) ja liejusimpukkayksilöitä (Macoma baltica). SED2-aseman sedimenttianalyysit osoittivat että kuiva-aineen ja hehkutusjäännöksen pitoisuudet olivat lähellä kiviainespengertä hieman nousseet, kun verrattiin ennen kasausta ja sen jälkeen otettujen näytteiden arvoja. Lähes kaikkien haitta-aineiden pitoisuudet olivat laskeneet kiviainespenkereiden rakentamisen aikana, kun ennen kiviaineksen kasaamistoimia otettujen näytteiden arvoja verrataan toimien jälkeen otettujen näytteiden arvoihin ja tarkastelllaan suhteessa etäisyyteen kiviainespenkereestä (liite 8). Suunta oli että arvot laskivat eniten lähellä kiviainespenkerettä olevissa sijainneissa. Kuitenkin vain kuparipitoisuuden lasku oli tilastollisesti G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

88 26 merkittävä (R 2 =,58; kun tilastollisen merkittävyyden raja-arvo on,56). Lyijyarvot olivat poikkeus, sillä lyijypitoisuus kasvoi hieman, kun verrataan ennen kiviaineksen kasaamistoimia ja niiden jälkeen otettuja näytteitä. Muutos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä, ja yleinen lyijypitoisuus oli alhaisella tasolla. Yksittäisiä kohonneita kupari- ja orgaanisen tinan -arvoja havaittiin sekä ennen kasaamistoimia että niiden jälkeen otetuissa näytteissä. Ne voivat osittain selittyä merenpohjan luonnollisella paikallisella vaihtelevuudella sekä laboratoriokäsittelyistä ja -analyyseista aiheutuvalla vaihtelevuudella. Analysoitujen pitoisuuksien 95-prosentin luottamusväli vaihteli laboratorioraporttien mukaan ainekohtaisesti 8 ja 25 prosentin välillä. Normalisoidut dioksiinipitoisuudet ylittivät ensimmäisen tason kolmessa näytteessä, jotka oli otettu joko ennen tai jälkeen kiviaineksen kasaamisen, mutta yleistä suuntausta ei havaittu. Luonnollisesta taustatasosta poikkesivat vain tributyylitina (TBT)-arvot, jotka olivat korkeita sekä ennen kasaamistoimia että niiden jälkeen otetuissa näytteissä. Koska näytteiden lukumäärä on vähäinen ja pohjanlaatu hyvin heterogeeninen, ei tuloksille ole selvää lähdettä. Mahdollinen syy epäluonnollisen suurille TBT-arvoille on laivaväylän läheisyys näytteenottoalueeseen. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

89 VOFIXIW 2, SED4 (Viro) ja BENT4 (Viro) Vedenlaadun ja virtausten tutkimustulokset VOFIXIW 2 -asemalta Kuva 2. VOFIXIW 2, aluksesta tehtävä tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, itäinen tutkimuslinja, 18. toukokuuta 21. Kuva 21. VOFIXIW 2, aluksesta tehtävä tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, läntinen tutkimuslinja, 18. toukokuuta 21. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

90 28 Kuva 22. VOFIXIW 2, aluksesta tehtävä tarkkailu, toinen näytteenottokierros, itäinen tutkimuslinja, 18. toukokuuta 21. Kuva 23. VOFIXIW 2, aluksesta tehtävä tarkkailu, toinen näytteenottokierros, läntinen tutkimuslinja, 18. toukokuuta 21. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

91 Taulukko 5. Laboratoriotulokset aluksesta tehtävän tarkkailun aikana VOFIXIW 2 -asemalta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 29 Päivämäärä Tarkkailukohde, näytteenottosyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg µg/l N /l KP 262,1 m <,5,64 <,2,12 1,37 <,5,1,75 < 5,57 1,1 12,7 31 < 2,5 < KP 262,1 m <,5,36 <,2,12,94,4 <,5 <,1,83 < 5,6 2,9 11,8 3 < 2,5 < KP 262,2 m <,5,41 <,2,12 1,38 <,5 <,1,84 < 5,56 2,7 11,6 27 < 2,5 < KP 262,3 m <,5,32 <,2,14 1,4,4 <,5,1,94 43,69 < 1 1,4 3 2,5 45 Ei tiedossa KP 262,4 m <,5,32,2,15 1,4,42 <,5 <,1,95 66,27 2,7 11,2 31 3,5 69 Ei tiedossa KP 262,5 m <,5,33,3,15 1,5,38,38 <,1,95 68,33 2,6 11,8 31 < 2,5 7 Ei tiedossa KP 262,6 m <,5,18,3,16 1,3,44,13 <,1,98 96,73 3,9 8,1 33 < 2,5 99 Ei tiedossa G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

92 3 5 SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 2955 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa Turbidity Sameus 262/1 12 sameus [NTU] Turbidity Sameus 262/2 Turbidity Sameus 262/3 262/3 9 6 kasattu tilavuus [m³/päivä] Kuva 24. Sameusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 2 -asemalta, ja päivässä kasatun kiviaineksen määrä (oikea x-akseli). (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Kiviaineksen kasauksen ja tarkkailutoimien tarkat aikatiedot on esitetty liitteessä 4. 7 LÄMPÖTILA Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 2955 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa 6 5 lämpötila [ ] Temperature Lämpötila 262/1 Temperature Lämpötila 262/2 Temperature Lämpötila 262/3 Kuva 25. Lämpötila-arvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 2 -asemalta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

93 31 1 SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 2955 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa suolapitoisuus [ ] Salinity Suolapitoisuus 262/1 262/1 Salinity Suolapitoisuus 262/2 262/2 Salinity Suolapitoisuus 262/3 262/ Kuva 26. Suolapitoisuusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 2 -asemalta liuennut happi [mg/l] HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 2955 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa DO Liuennut 262/1 happi 262/ DO Liuennut 262/2 happi 262/2 DO Liuennut 262/3 happi 262/3 Kuva 27. Liuenneen happimäärän arvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 2 - asemalta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

94 VIRTAUKSET, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 985 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema Virtauksen Mag 262/1 voimakkuus 262/ virtausnopeus [cm/s] Kuva 28. Virtauksen voimakkuusarvot, jotka tallennettiin alimmasta 1 metrin kerroksesta pohjan yläpuolelta ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 2 -asemalta 4 % VIRTAUSNOPEUS PYLVÄSDIAGRAMMI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 985 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % [cm/s] 12 % VIRTAUKSEN SUUNTA PYLVÄSDIAGRAMMI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 985 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % [ ] Kuva 29. Virtausnopeuden ja -suunnan pylväskaaviot ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 2 - asemalta kerätyistä tiedoista. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 1 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot kuvaavat alinta 1 metrin kerrosta merenpohjan yläpuolella. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

95 33 VRTAUKSEN SUUNNAN KUVAAJA, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 2 (KP262), 59 4,53 N, 24 8,31 E, , 985 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 12 % 27 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 9 18 Kuva 3. Virtausruusu virtauksen suunnista, jotka on tallennettu ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 2 -asemalta. Prosenttiarvot kertovat, kuinka pysyvä virtauksen suunta oli tarkkailujakson aikana. Suunta 36 = Sedimentin ja pohjaeliöstön tutkimustulokset SED4- ja BENT4-asemilta (Viro) Taulukko 6. Laboratoriotulokset sedimenttinäytteistä, jotka on otettu ennen kiviaineksen kasaamistoimintoja ja niiden jälkeen SED4-tarkkailuasemalta. Laboratorio: Eurofins Scientific Finland Oy. SED4 näyte (senttimetrejä pinnasta) syvyys [m] leveysaste Pituusaste SED4/1 ( 2 cm) ,38'N 24 9,38 E SED4/2 ( 2 cm) ,5'N 24 1,26 E SED4/3 ( 2 cm) ,94'N 24 1,4 E Parametri Yksikkö Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Metallit Arseeni, As mg/kg kuivapainosta 6,1 9,3 6, Kadmium, Cd mg/kg kuivapainosta <,4,74 <,4,88,42,64 Kromi, Cr mg/kg kuivapainosta Koboltti, Co mg/kg kuivapainosta 9, Kupari, Cu mg/kg kuivapainosta Elohopea, Hg mg/kg kuivapainosta <,1,18 <,1,19 <,1,13 Nikkeli, Ni mg/kg kuivapainosta Lyijy, Pb mg/kg kuivapainosta Sinkki, Zn mg/kg kuivapainosta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

96 34 Apuparametrit Jae < 2 μm % kuivapainosta 91,9 73,6 65,5 66,2 92,8 69,3 Jae < 63 μm % kuivapainosta 25 72,7 33,2 6,9 56,1 61,4 Jae < 45 μm % kuivapainosta 23,8 72,3 31,8 6,6 54,5 6,3 Jae < 16 μm % kuivapainosta 22, ,8 58,3 51,3 57 Jae < 2 μm % kuivapainosta 16,1 45,5 24, ,3 49,8 Orgaaninen aines Hehkutusjäännös % kuivapainosta % kuivapainosta Ei tiedossa Ei tiedossa 13,2 3,5 14,3 3,1 7, 83,6 94,8 82,2 94,2 89,6 Kuiva aine g/kg Kuiva ainepitoisuus % 38,5 13,1 23,2 12,5 42,4 17,6 WHO(1998) PCDD/F TEQ paitsi LOQ I TEQ (NATO/CCMS) paitsi LOQ Dioksiini ja furaani ng/kg kuivapainosta 1,5 6,64 1,51 7,63,467 4,85 ng/kg kuivapainosta 1,7 6,73 1,54 7,7,486 4,93 Organotinayhdisteet Monobutyylitina, MBT μg/kg kuivapainosta < 1, <1,7 < 1, 9,5 < 1, 11,3 Dibutyylitina, DBT μg/kg kuivapainosta 1,7 2,7 < 1, 1,9 < 1, 16,5 Tributyylitina, TBT μg/kg kuivapainosta ,3 54,1 2 89,8 Tetrabutyylitina, TTBT μg/kg kuivapainosta < 1, <5,4 < 1, <1,3 < 1, < 2, Mono oktyylitina, MOT μg/kg kuivapainosta < 1, <5,4 < 1, <1,3 < 1, < 2, Dioktyylitina, DOT μg/kg kuivapainosta < 1, <5,4 < 1, <1,3 < 1, < 2, Trisykloheksyylitina, TCHT μg/kg kuivapainosta < 1, 746 < 1, <1,3 < 1, < 2, Trifenyylitina, TPhT μg/kg kuivapainosta < 1, <5,4 < 1, <1,3 < 1, < 2, Ravinteet Typpi, lieju g/kg kuivapainosta 1,1 6 2,1 6,4 1,2 4 Kokonaisfosfori g/kg kuivapainosta,89 1,2,78 1,1 5,1 1,2 Fosfaattifosfori mg/g märkäpainosta,4,1,3 <,1,2,1 Nitriittityppi mg/g märkäpainosta <,5,2 <,5,1 <,5,7 Nitraattityppi mg/g märkäpainosta,4,2,4,2,3,2 Ammoniakkityppi mg/g märkäpainosta,1,9,2,9,6,5 Arseeni, As Taso 1: 15 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 6 mg/kg kuivapainosta Kadmium, Cd Taso 1:,5 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 2,5 mg/kg kuivapainosta Kromi, Cr Taso 1: 65 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 27 mg/kg kuivapainosta Kupari, Cu Taso 1: 5 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 9 mg/kg kuivapainosta Elohopea, Hg Taso 1:,1 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 1, mg/kg kuivapainosta Nikkeli, Ni Taso 1: 45 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 6 mg/kg kuivapainosta Lyijy, Pb Taso 1: 4 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 2 mg/kg kuivapainosta Sinkki, Zn Taso 1: 17 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 5 mg/kg kuivapainosta Monobutyylitina, MBT Dibutyylitina, DBT Tributyylitina, TBT Taso 1: 3 µg/kg kuivapainosta Taso 2: 2 µg/kg kuivapainosta Tetrabutyylitina, TTBT mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta NORMALISOIDUT PITOISUUDET Metallit Ei tiedossa 7, 3,3 7,8 35,5 11,5 <,4,6 <,4,7,1,6 Ei tiedossa 45,4 87,7 44,1 124,6 33,4 Ei tiedossa 29,4 14,6 35,2 15,7 24,2 <,1,1 <,1,1 <,1,1 Ei tiedossa 25,9 75,2 25,2 146,9 2,5 Ei tiedossa 22,7 13,2 22,9 11, 19,9 Ei tiedossa 11,8 69,1 99,8 14,7 8,1 Orgaaniset tinayhdisteet < 1, < 1,7 < 1, 6,6 < 1, 16,2 Ei tiedossa Ei tiedossa G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B ,6 < 1, 7,6 < 1, 23,8 76,4 15,2 37,8 6,4 129,2 < 1, < 5,4 < 1, < 1,3 < 1, < 2,

97 35 Mono oktyylitina, MOT Dioktyylitina, DOT Trisykloheksyylitina, TCHT Trifenyylitina, TPhT WHO(1998) PCDD/F TEQ paitsi LOQ Taso 1: 2 ng/kg kuivapainosta Taso 2: 5 ng/kg kuivapainosta I TEQ (NATO/CCMS) paitsi LOQ Taso 1: 2 ng/kg kuivapainosta Taso 2: 5 ng/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta ng/kg kuivapainosta ng/kg kuivapainosta < 1, < 5,4 < 1, < 1,3 < 1, < 2, < 1, < 5,4 < 1, < 1,3 < 1, < 2, < 1, 563,8 < 1, < 1,3 < 1, < 2, < 1, < 5,4 < 1, < 1,3 < 1, < 2, Dioksiini ja furaani Ei tiedossa Ei tiedossa 5, 4,4 5,4 1,6 7, 5, 4,4 5, 1,6 7, Taso 1 = lievästi saastunut sedimentti ja Taso 2 = saastunut sedimentti, luokitus perustuu ruoppausohjeeseen Ei tiedossa = näytteessä olevien kovien kasautumien vuoksi joitakin lisäparametrejä ei voitu analysoida. Metallianalyysejä priorisoitiin. Taulukko 7. Liuenneen hapen pitoisuus, suolapitoisuus, veden lämpötila, lajien määrä, yksilöiden kokonaismäärä ja kokonaisbiomassa BENT4-asemalla. Makropohjaeläimistön analyysit: Kala- ja vesitutkimus Oy ja Lauri Paasivirta. BENT4 ennen kasaamistoimia otetut näytteet kasaamistoimien jälkeen otetut näytteet syvyys [m] leveysaste Pituusaste ,38'N 24 9,38 E ,5'N 24 1,26 E ,94'N 24 1,4 E Näytteenottopaikka BENT4/1 BENT4/2 BENT4/3 Vaihe ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen Veteen liuennut happi [mg/l] 1,3,4 1,5,3 1,6,4 Suolapitoisuus, 8,7 8,2 8,7 8,2 7,7 8,1 Lämpötila, o C 5,4 6,5 5,1 6,3 5,6 6,2 Taksonit 2 1 Yksilöitä/m Kokonaisbiomassa, g märkäpainosta / m 2,2,4 G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

98 36 2 pre ennen post jälkeen 15 yksilöä / m BENT4/1 BENT4/2 BENT4/3 1 9 kokonaisbiomassa g ww / m pre ennen post jälkeen 1 BENT4/1 BENT4/2 BENT4/3 Kuva 31. Esiintymisrunsaus ja biomassa BENT4-aseman pohjaeliöstönäytteissä Viron talousvyöhykkeellä. (ww=märkäpaino) G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

99 Monoporeia affinis Saduria entomon Macoma baltica Bylgides sarsi Marenzelleria arctia Halicryptus spinulosus yksilöä / m pre BENT4/1 post BENT4/1 pre BENT4/2 post BENT4/3 pre BENT4/3 post BENT4/4 ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen Kuva 32. Lajikohtainen esiintymisrunsaus BENT4-asemilla. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

100 Pohdinta VOFIXIW 2-, SED4 (Viro)- ja BENT4 (Viro) -asemien tarkkailutuloksista Aluksesta tehdyn tarkkailun tulokset osoittivat, joitakin kohonneita sameusarvoja kiviaineksen kasausaluksen länsipuolella. Vaikutukset olivat havaittavissa vain vesimassan alimmassa viiden metrin kerroksessa. Suurin yksittäinen tallennettu arvo oli 13 NTU, joka mitattiin kiviaineksen kasausalusta lähellä olevasta pisteestä noin kolme metriä merenpohjan yläpuolella. Kohonneita arvoja havaittiin vain 2 3 metrin osuudella läntistä tutkimuslinjaa. Samanlaisia piirteitä kuin havaittiin kiviaineksen läjityksen aikana VOFIIW1 asemalla, ilmeni VOFIXIW2 asemalla ankkuroiduilla laitteilla tallennetussa sameusaineistossa. Sameus lisääntyi selvästi yksittäisten kasaamistoimintojen aikana ja pysyi hieman kohonneella tasolla koko kiviaineksen kasaamisjakson ajan. Kiviaineksen kasaamisen päätyttyä, arvot palautuivat alkuperäiselle taustatasolle 2 3 päivässä. Enimmäisarvo oli 14 NTU, joka tallennettiin 22. toukokuuta. Lämpötilassa, suolapitoisuudessa ja happimäärässä esiintyi hieman vaihtelua ja vuodenaikaisvaihtelua vastaavia muutoksia. Happimäärä laski nopeasti toukokuun lopussa 3 4 päivän jaksolla ja nousi sen jälkeen takaisin korkeammalle tasolle. Alhaisempi happimäärä aiheutui tiheämmän veden virtaamisesta alueelle, mikä voitiin havaita myös samanaikaisesti kasvaneena suolapitoisuutena. Virtauksen keskinopeus tarkkailujakson aikana, oli 5 cm/s alimmassa 1 metrin kerroksessa. Suurimmat yksittäiset arvot olivat 15 cm/s. Virtauksen suunnista mikään ei ollut selvästi vallitseva, mutta läntinen ja lounainen suunta olivat hieman muita suuntia yleisempiä. Aluksesta tehtävän tarkkailun ja ankkuroitujen asemien noston aikana otettujen näytteiden metalli- ja ravinnearvot olivat Suomenlahdelle hyvin tyypillisiä, eikä rakennustöistä aiheutunutta vaikutusta ollut havaittavissa. Tallennettujen virtaus- ja sameusarvojen perusteella vettä, jonka sameus on hieman kasvanut, on voinut siirtyä Viron talousvyöhykkeelle. Suurin osa resuspendoituneesta aineksesta on kuitenkin sedimentoitunut lähimmän sadan metrin etäisyydelle kiviainespenkereestä Suomen talousvyöhykkeelle. BENT4 (Viro) -asemalta otetuissa pohjaeliöstönäytteissä ei havaittu merkittäviä määriä makropohjaeläimistöä missään kolmesta sijainnista. Ennen kiviaineksen kasaamistoimia ja niiden jälkeen otetuissa näytteissä oli yksittäisiä Marenzelleria arctica ja Bylgides sarsi yksilöitä. Happimäärä oli 2 mg/l, mikä selittää eliöiden vähäisen määrän. SED4 (Viro) -asemalta otettujen sedimenttinäytteiden tulosten perusteella mono-, di- ja tributyylitinapitoisuudet ja dioksiinipitoisuudet kasvoivat kaikissa sijainneissa, kun ennen kasaamistoimia otettujen näytteiden arvoja verrataan kasaamistoimien jälkeen otettujen näytteiden arvoihin. Lisäksi elohopea-arvot ylittivät laboratorion määritysrajan (,1 mg/kg kuivapainosta) kaikissa kolmessa sijainnissa. Enimmäisarvo oli,19 mg/kg kuivapainosta. Yksittäisiä muita kohonneita arvoja havaittiin sekä kasaamistoimia edeltäneen että kasaamistoimien jälkeisen tarkkailujakson aikana kerätyissä tiedoissa. Nämä löydökset liittyvät todennäköisesti merenpohjan olosuhteiden luonnolliseen vaihtelevuuteen ja heterogeenisuuteen. Kuiva-ainepitoisuus ja orgaanisten jakeiden määrä vaihtelivat voimakkaasti tarkkailujaksoilla ennen kasaamistoimia ja niiden jälkeen otetuissa näytteissä. Näytteidenottoalueet ovat todennäköisesti alttiita virtausten vaikutuksille tai niiden syvyysgradientti on voimakas, minkä seurauksena sedimentin pintakerrokset voivat muuttua lyhyessä ajassa. Tarkkailussa havaittu sameustason kasvu kiviaineksen kasaamistoimien aikana oli yleisesti alhainen, minkä vuoksi metalli- ja dioksiinipitoisuuksien muutokset eivät todennäköisesti ole aiheutuneet kiviainespenkereen rakennustöistä. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

101 VOFIXIW 3, SED5 (Viro) ja BENT5 (Viro) Vedenlaadun ja virtausten tutkimustulokset VOFIXIW 3 -asemalta Kuva 33. VOFIXIW 3, aluksesta tehtävä tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, eteläinen tutkimuslinja, 28. toukokuuta 21. Kuva 34. VOFIXIW 3, aluksesta tehtävä tarkkailu, ensimmäinen näytteenottokierros, pohjoinen tutkimuslinja, 28. toukokuuta 21. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

102 4 Kuva 35. VOFIXIW 3, aluksesta tehtävä tarkkailu, toinen näytteenottokierros, eteläinen tutkimuslinja, 28. toukokuuta 21. Kuva 36. VOFIXIW 3, aluksesta tehtävä tarkkailu, toinen näytteenottokierros, pohjoinen tutkimuslinja, 28. toukokuuta 21. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

103 Taulukko 8. Laboratoriotulokset aluksesta tehtävän tarkkailun aikana VOFIXIW 3 -asemalta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 41 Päivämäärä Tarkkailukohde, näytteenottosyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N Sameus Kiintoaines Veteen liuenneen hapen määrä Kokonaistyppi NO2 N NO23 N NH4 N,M Kokonaisfosfori po4 p µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l KP 163,1 m,11,43 <,2,8,89,48 <,5 <,1,64 < 5 1,1 1,6 13,1 34 < 2,5 < 5 < 7 22 < KP 163,1 m <,5,15 <,2,8,89,45 <,5 <,1,65 < 5,97 1,5 13,2 34 < 2,5 < < KP 163,2 m <,5,12 <,2,8,98,44 <,5 <,1,74 9,8,79 < 1 12, 31 < 2, KP 163,3 m <,5,6 <,2,1 1,2,44 <,5 <,1,89 11,39 < 1 1,1 37 2,6 11 < KP 163,4 m <,5,6 <,2,9 1,1,43 <,5 <,1,85 1,75 < 1 9,2 36 < 2,5 11 < KP 163,5 m <,5 <,5,3,1 1,3,45 <,5 <,1,92 11,47 < 1 7,8 35 < 2,5 12 < KP 163,6 m,11 <,5 <,2,13 1,5,45,5 <, ,9 4,8 2,6 39 < 2,5 15 < G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

104 42 5 SAMEUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 3876 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa sameus [NTU] Turbidity Sameus 163/1 Turbidity Sameus 163/2 Turbidity Sameus 163/ kasattu tilavuus [m³/päivä] Kuva 37. Sameusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 3 -asemalta, ja päivässä kasatun kiviaineksen määrä (oikea x-akseli). (NTU = Nefelometrinen sameusyksikkö). Kiviaineksen kasauksen ja tarkkailutoimien tarkat aikatiedot on esitetty liitteessä 4. 7 LÄMPÖTILA, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 3876 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa 6 5 lämpötila [ ] Temperature Lämpötila 163/1 Temperature Lämpötila 163/2 Temperature Lämpötila 163/3 Kuva 38. Lämpötila-arvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 3 -asemalta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

105 43 1 SUOLAPITOISUUS, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 3876 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 3 asemaa suolapitoisuus [ ] Suolapitoisuus Salinity 163/1 163/1 Suolapitoisuus Salinity 163/2 163/2 Salinity Suolapitoisuus 163/3 163/ Kuva 39. Suolapitoisuusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 3 -asemalta 14 HAPPI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 3876 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema liuennut happi [mg/l] DO 163/3 Liuennut happi 163/ Kuva 4. Liuenneen hapen pitoisuusarvot, jotka tallennettiin ankkuroiduilla antureilla VOFIXIW 3 - asemalta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

106 44 3 VIRTAUKSET, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 1292 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema virtausnopeus [cm/s] Mag Virtausnopeus 163/1 163/ Kuva 41. Virtausnopeudet, jotka tallennettiin alimmasta 1 metrin kerroksesta ankkuroidulla ADCPlaitteella VOFIXIW 3 -asemalta. 4 % VIRTAUSNOPEUS PYLVÄSDIAGRAMMI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 1292 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % [cm/s] 12 % VIRTAUKSEN SUUNTA PYLVÄSDIAGRAMMI, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 1292 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli 1 asema 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % [ ] Kuva 42. Virtausnopeuden ja -suunnan pylväskaaviot ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 3 - asemalta kerätyistä tiedoista. Arvot on kuvattu noudattamalla nopeuden luokituksessa 2 cm/s:n porrastusta ja virtauksen suunnassa 1 asteen porrastusta. Aineiston huippuarvot esittävät virtausten G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

107 45 tyypillisiä suuntia ja nopeuksia eri syvyyksillä. Arvot kuvaavat alinta 1 metrin kerrosta merenpohjan yläpuolella. VIRTAUKSEN SUUNTA KUVAAJA, Nord Stream, tarkkailukohde: Vofixiw 3 (KP163), 59 53,14 N, 25 45,66 E, , 1292 datapistettä, 1 tunnin kirjausväli, 1 asema 12 % 27 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 9 18 Kuva 43. Virtausruusu virtauksen suunnista, jotka on tallennettu ankkuroidulla ADCP-laitteella VOFIXIW 3 -asemalta. Prosenttiarvot kertovat, kuinka pysyvä virtauksen suunta oli tarkkailujakson aikana. Suunta 36 = Sedimentin ja pohjaeliöstön tutkimustulokset SED5- ja BENT5-asemilta (Viro) Taulukko 9. Laboratoriotulokset sedimenttinäytteistä, jotka on otettu ennen kiviaineksen kasaamistoimintoja ja niiden jälkeen tehdyn näytteenoton aikana SED5-tarkkailuasemalta. Laboratorio: Eurofins Scientific Finland Oy. SED5 näyte (senttimetrejä pinnasta) syvyys [m] leveysaste Pituusaste SED5/1 ( 2 cm) ,45'N 25 46,5 E SED5/2 ( 2 cm) ,45'N 25 45,13 E SED5/3 ( 2 cm) ,88'N 25 45,7 E Parametri Yksikkö Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Metallit Arseeni, As mg/kg kuivapainosta ,8 Kadmium, Cd mg/kg kuivapainosta,81 1,4,45,51 1,1 1,2 Kromi, Cr mg/kg kuivapainosta Koboltti, Co mg/kg kuivapainosta Kupari, Cu mg/kg kuivapainosta Elohopea, Hg mg/kg kuivapainosta <,1,29 <,1 <,1,12,11 Nikkeli, Ni mg/kg kuivapainosta Lyijy, Pb mg/kg kuivapainosta Sinkki, Zn mg/kg kuivapainosta G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

108 46 Jae < 2 μm Jae < 63 μm Jae < 45 μm Jae < 16 μm Jae < 2 μm Orgaaninen aine Hehkutusjäännös Apuparametrit % kuivapainosta Ei tiedossa 61,3 % kuivapainosta Ei tiedossa 56,3 % kuivapainosta Ei tiedossa 55,6 % kuivapainosta Ei tiedossa 52,7 % kuivapainosta Ei tiedossa 32 % kuivapainosta Ei tiedossa 2,6 % kuivapainosta Ei tiedossa 77,1 Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa 78,1 48,2 45,5 42,1 33,1 3,1 94,6 Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Kuiva aine g/kg Kuiva ainepitoisuus % 5,9 7 33,9 32,3 8,7 32,3 7,5 3, ,8 5, 93,9 WHO(1998) PCDD/F TEQ paitsi LOQ I TEQ (NATO/CCMS) paitsi LOQ ng/kg kuivapainosta 9,45 11,4 1,22,469 11,6 4,24 ng/kg kuivapainosta 9,19 1,7 1,27,518 11,2 4,39 Orgaaniset tinayhdisteet Monobutyylitina, MBT μg/kg kuivapainosta < 1,1 15,1 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Dibutyylitina, DBT μg/kg kuivapainosta < 1,1 14,9 1,8 4 1,3 7,5 Tributyylitina, TBT μg/kg kuivapainosta 1,3 61,5 6,1 14,7 1,6 45,5 Tetrabutyylitina, TTBT μg/kg kuivapainosta < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Mono oktyylitina, MOT μg/kg kuivapainosta < 1,1 4,7 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Dioktyylitina, DOT μg/kg kuivapainosta < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Trisykloheksyylitina, TCHT μg/kg kuivapainosta < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Trifenyylitina, TPhT μg/kg kuivapainosta < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Ravinteet Typpi, lieju g/kg kuivapainosta 9 8 1,1 1,1 6,9 2,1 Kokonaisfosfori g/kg kuivapainosta 2,5 1,7 3,9 3,5 2,75 Fosfaattifosfori mg/g märkäpainosta,5,2,8,2,2,1 Nitriittityppi mg/g märkäpainosta <,5,9,6,5 <,5,9 Nitraattityppi mg/g märkäpainosta,2 <,1,2,4,1,1 Ammoniakkityppi mg/g märkäpainosta,2,1,1,1,6,5 Arseeni, As Taso 1: 15 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 6 mg/kg kuivapainosta Kadmium, Cd Taso 1:,5 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 2,5 mg/kg kuivapainosta Kromi, Cr Taso 1: 65 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 27 mg/kg kuivapainosta Kupari, Cu Taso 1: 5 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 9 mg/kg kuivapainosta Elohopea, Hg Taso 1:,1 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 1, mg/kg kuivapainosta Nikkeli, Ni Taso 1: 45 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 6 mg/kg kuivapainosta Lyijy, Pb Taso 1: 4 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 2 mg/kg kuivapainosta Sinkki, Zn Taso 1: 17 mg/kg kuivapainosta Taso 2: 5 mg/kg kuivapainosta Monobutyylitina, MBT Dibutyylitina, DBT Tributyylitina, TBT Taso 1: 3 µg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta mg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta NORMALISOIDUT PITOISUUDET Metallit Ei tiedossa 12,1 Ei tiedossa 1, Ei tiedossa 38,6 Ei tiedossa 3,9 Ei tiedossa,3 Ei tiedossa 3,8 Ei tiedossa 18,2 Ei tiedossa 126,6 Orgaaniset tinayhdisteet Ei tiedossa 21,7 Ei tiedossa,6 Ei tiedossa 36,1 Ei tiedossa 22,6 Ei tiedossa <,1 Ei tiedossa 26, Ei tiedossa 11,8 Ei tiedossa 86,4 Ei tiedossa 11,1 Ei tiedossa 1,5 Ei tiedossa 38,9 Ei tiedossa 3,8 Ei tiedossa,1 Ei tiedossa 32,5 Ei tiedossa 21,9 Ei tiedossa 151, < 1,1 7,4 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 < 1,1 7,2 Ei tiedossa G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B ,8 Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa 15, 91,

109 47 Taso 2: 2 µg/kg kuivapainosta Tetrabutyylitina, TTBT Mono oktyylitina, MOT Dioktyylitina, DOT Trisykloheksyylitina, TCHT Trifenyylitina, TPhT WHO(1998) PCDD/F TEQ paitsi LOQ Taso 1: 2 ng/kg kuivapainosta Taso 2: 5 ng/kg kuivapainosta I TEQ (NATO/CCMS) paitsi LOQ Taso 1: 2 ng/kg kuivapainosta Taso 2: 5 ng/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta μg/kg kuivapainosta ng/kg kuivapainosta ng/kg kuivapainosta < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 < 1,1 2,2 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 < 1,1 < 2,6 < 1,1 < 1,5 < 1,1 < 1,6 Dioksiini ja furaani Ei tiedossa Ei tiedossa 5,6 5,2 Ei tiedossa Ei tiedossa 1,6 1,6 Ei tiedossa Ei tiedossa 8,4 8,8 kuivapaino (dw = dry weight) märkäpaino (ww = wet weight) Taso 1 = lievästi saastunut sedimentti ja Taso 2 = saastunut sedimentti, luokitus perustuu ruoppausohjeeseen Ei tiedossa (N/A)) = näytteessä olevien kovien kasautumien vuoksi joitakin lisäparametrejä ei voitu analysoida. Metallianalyysejä priorisoitiin. Taulukko 1. Liuenneen hapen pitoisuus, suolapitoisuus, veden lämpötila, lajien määrä, yksilöiden kokonaismäärä ja kokonaisbiomassa BENT5-asemalla. Makropohjaeläimistön analyysit: Kala- ja vesitutkimus Oy ja Lauri Paasivirta. BENT5 ennen kasaamistoimia otetut näytteet kasaamistoimien jälkeen otetut näytteet syvyys [m] leveysaste Pituusaste ,45'N 25 46,5 E ,45'N 25 45,13 E ,88'N 25 45,7 E Näytteenottopaikka BENT5/1 BENT5/2 BENT5/3 Vaihe ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen Veteen liuennut happi [mg/l],9,3 2,5 1,4 1,2,1 Suolapitoisuus, 7,8 8,3 4,5 7,6 8,2 8,4 Lämpötila, o C 6,9 6,6 6,4 6 6,1 6,3 Taksonit Yksilöitä/m Kokonaisbiomassa, g ww / m 2,1 1,3 1,5 6,6 1,25 märkäpaino (ww = wet weight) G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

110 pre ennen post jälkeen yksilöä / m BENT5/1 BENT5/2 BENT5/3 7 6 kokonaisbiomassa ww / m pre ennen post jälkeen 1 BENT5/1 BENT5/2 BENT5/3 Kuva 42. Esiintymisrunsaus ja biomassa BENT5-aseman pohjaeliöstönäytteissä Viron talousvyöhykkeellä. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B

111 49 2 yksilöä / m Monoporeia affinis Saduria entomon Macoma baltica Bylgides sarsi Marenzelleria arctia Halicryptus spinulosus pre BENT5/1 post BENT5/1 pre BENT5/2 post BENT5/2 pre BENT5/3 post BENT5/3 ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen Kuva 43. Lajikohtainen esiintymisrunsaus BENT5-asemilla. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B